ILMOITTAJILLE
ja J. Keko. Väliaikaiseksi sihteerik
si nimitettiin H. Puranen Chicagos
ta. Velvotettiln H. Askel! kutsu
maan komitean kokoon aivan heti
ja liiton väliaikaisen toimeenpanevan
komitean toimimaan pikaisesti. Näyt-
tämölllton sääntökomiteaan toimeen
panevan komitean puolesta valittiin
Askell Ja J. Huttunen.
Päätettiin lainata näyttämöliitolle
varoia alkuvalmisteluja varten tar
peellinen määrä.
peiden kontrolloimisessa on jää
dytyslaitteilla varattujen varas
tohuoneiden omistaminen, kos
den suurliikkeen mukana tai ka voittojen saaminen ruokatar
sillä karjalainapankit ovat hei peista riippuu siitä, että %niitä
dän hallitsemiaan. East St. Lou voidaan ostaa silloin kun ne ovat
isissa “teurastamot eivät suvait halvassa hinnassa ja myydä sil
se- kilpailevien pankkien perus loin kun ne ovat kalliissa hin
tamista puolen mailin rajan si nassa. Teurastamoliikkeillä on
suunnattoman suuria jäädytys-
sällä.”
huoneita
omia sekä muiden va- S. S. J ä rje s tö n L ä n sip iirin P iirito i
Olettakaamme, että haluatte
m ikunta ju lista a P iirin lu en n o itsija n
saada tietoonne karjan markki-] rastojen säilyttämiseksi.
! paikan hak u k elp o isten , v äh in täin k a k
nahinnat.
Teurastamoliikkeet ]
.
ii- i-v-,
t-„„
ei ole m ahdollisia si vuotta S. S. J ä rje stö ö n kuuluneit-
omistavat markkmalendista
kuu- K ontrollille raioia
ten. henkilöiden h a e ttav a k si.
si ja hallitsevat toisia välillisesti
J }
V alitun on v a a d itta issa k y e ttä v ä
Mifpn
teurastam ot yild
vllä-‘lnn
la,nata rahaa
i°ko karJan
Miten teurdSVitmoi
kasvattarniseen
tai Hhottamisecn.
pitävät valtansa
Teidän täytyi olla näiden vii-
Jatkettu hakuaika.
Viiden suurimman teurastamo-
liikkeen ("Big Fiven”) omaisuu
det ovat suunnattomat, mutta ei
ia
vät ole niiden voiman vakavim-
pana merkkinä, selittää liittoval
ASIAMIEHILLEMME
tioiden kauppakomissioni. Ne
teurastavat 70 prosenttia kaikes
Canadan toim eenpa nevan ko m ite a n ta karjasta valtioiden välisessä
k irlelm ä. “e ttä n ä y ttä m ö liitto a pe kaupassa. Yksi niistä on ’maan
ru sta is s a o te tta isiin C anadakin huo
suurin 'voinvälitysliike. Toinen
m ioon,” jä te ttiin n äy ttäm öliitolle.
on “suurin riisinkauppias maas
LOKAK. 10 P. JÄ LK EEN OVAT SEURAAVAT:
■C tehokkaasti,
x i i i
x- toisia.
-
N egauneen osasto ilm otti to im een sa."
Niiden vaikutusvalta ka m utta
Koiuis- , Alonopoolin todellisena kulma- to d istam aan tu n te v a n sa ty y d y ttä v ä s
panevalle kom itealle e ttä osaston ta
nanmunien. juuston, kannatettu sioni mainitsee “tärkeistä" muu kivenä on kuitenkin “haaraliike ti puolue- ja jä rje s tö to im in ta a , am e-
KIHLAUS- JA VIHKIM ÄILM OTUKSET. $1.50 k e rta . $2.00
lo siellä on jo u tu m aisillaan pois o sa s
järjestelmä." Tämän kautta Ar- rik a laisia oloja ja ty ö v ä e n liik e ttä »en
kolm e k e rta a ta v a llis ta kokoa ja suurem m at ih n o tu k set .tilan
ton k ä sistä, eikä sik äläin en osasto jen ruokien ja yleensä kaikkien toksista lehtien ohjelmassa syn-
e ri Ilm enem ism uodoissa, sek ä k y e ttä
m ukaan.
elintarvetuotteiden välittämisessä1 jäikeen kun Armourilta ja Sivif- mourin liike ulottuu 24.681 kau vä selostam aan asio ita k a n s a n ta ju is e s
voi asialle m itään.
Kun kirjeenvaihdolla on m ahdoton on kaikkimääräävä tai nopeasti tiltä oli otettu kaksi $?,000 lai punkiin ja kauppalaan ja Swif ti o ssialistisen talo u tie te e n , y h te isk u n
SYNTYMÄ- JA NIM ENM U U TO SILM O TU K SET $100 ker-
tin liike 23.376 kaupunkiin ja tak e h ity k se n ja yleensä m a te ria lis ti
ta saada tä y ttä se lv y y ttä asio ista, siilien kehittymässä.
Alutta tä naa.”
ta. $2.00 kolm e k e rta a , ta v a llis ta kokoa.
velv o tettiin sih te e ri m enem ään Ne-
kauppalaan.
“Ei ole olemassa sen h isto ria n k ä sity k se n valossa.
t
Olettakaamme, että olette itse
gauneeseen o tta m a a n se lv y y ttä k al mä ei ole kertomuksen pahin
KU O LEN M A N ILM O TU K SET $1.50 k e rta ilm an värssy ä ja
rajotuksia
heidän liik- H ak em u sten su o situ k sin een on o l
uiltaan
,
,
kista y k sity isk o h d ista ja an tam aan puoli.
kasvattaneet karjan ja koettaneet keidensä laajentamiseen käsittä-; tava sisällä viimeisiään ensi marras-
50 s e n ttiä lisä m a k su a jo k a ise lta v ä rs s y ltä ja kiito slau seelta.
sitä m ahdollista apua N egauneen to
Komissionin selityksen mukaan myydä &tä yksillä markkinoilla mään
kaiken t.ikuttaiskaiipan I *»«» 1 **’“ ■> ■»«">««> csotteelta:
vereille m itä voim m e tehdä ja an taa. kaikista vakavin seikka on se mutta huomanneet hinnat liian
HALUTAAN T 'E D O T , k o rk ein taa n 20 sanaa, 50 s e n ttiä
s
maassa siihen mittaan, että he S .'S . JÄ R JE S T Ö N L Ä N S IP IIR IN
k e rta , kolm e K ertaa $1.00.
Koetatte
lähettää monopoloivat maan elintarpei-
Red G raniten osastolle p ä ä te ttiin että ne kontrolloivat ne keinot alhaisiksi.
PIIRIK OM TEA ,
v a s ta ta e ttä k o e tta a jä rje s tä ä velko joiden avulla pysyvät vallassa karjanne muuanne. • " Teurasta-
NAIMA- JA A V lO ERO ILM O TU K SET, k o rk ein taa n 75 sa
A storia, O re.
jen uusim inen ja m uut osaston yk si Heidän hallussaan on elintarpei- moliikkeiden omistamat karjapi denjaon ensi asteilla.”
264 T ay lo r Ave.,
naa. $2.00 kerta^ kolm e k e rta a $5.00. S uurem m ista yhteisilm o-
N
vt
kun
“Big
Five”
omistaa
ty ise t a s ia t p arh aan kykynsä m ukaan.
tu k sis ta tilan m ukaan.
(lcnune iakoa hallitsevat stra- hat", sanoo komissioni, “antaa
ja he
K IITO SLA U SEISTA tilien m ukaan 60 s e n ttiä tuum alta.
He omistavat sinne listoja, joissa annetaan »a- kaikki nämä välitvskeinot
F itc h b u rg in S. S. Osasto pyyti he- i te<yriset asemat."
kontrollinsa alle m u i - H l i r u l i i i i 11 i H l » »
räy slu p aa A. L innanm äen hyväksi, omat
teuraskarjaa kulottavat laisia Ja h ety stieto ja
joi a s,t- ?a
clintarve1ajin. ci j
PA IK K A K U N TA -U U TISILM O TU K SET 60 s e n ttiä tuum a.
i K oska pyynnön m ukana ei ollut itä- karjavaununsa: he omistavat tar
K ansankirjeitä
i
ten
käytetään
teidän^ahm
gok-
1
a ja +
p iirik o m itean su o situ sta, jo sta sei
+
+
MUUT PA IK A LLISILM O T U K SET 50 s e n ttiä tuum a. Seiso
j k a s ta jo osastolle on h u om autettu, ei hat. joissa karjaa säilytetään ja s e n n e .
■; 1 I 1 1 i 1 1 1 1 1 1 1 1 1 M H U H l-H -
kulkea
hitaan
kehityksen
kautta
v ista p aikalli.L lm otukslsta 20 s e n ttiä tuum a pnolenvuoden tai
teurastetaan: he omistavat pi
k eräy slu p aa an n ettu .
Karjavaunujen omistaminen.
siitä yli k o n tra h d e ista. 40 s e n ttiä tuum a seisovat ilm otukset
rakentamalla omat tehtaansa tai
K e s k ip iirik o m ite a k e h o tti to im e e n laantuvia elintarpeita varten pi
alle kuuden kuun a ja lta .
(
Vietetään
kuitenkin,
että
olet
ostamalla
jo valmiiksi rakennetut WASHINGTON
panevaa kom iteaa e rittä m ä ä n kun- inat jäävaununsa: he omistavat
te
onnistuneet
kasvattamaan
ja
sallisto
im
een
p
an
ev
alle
kom
itealle,
e
t
tehtaat.
Ön
helppo saada kont
K A N SA LLISILM O TU K SET 56 s e n ttiä p alstatu u m a. S eiso
jä«ädvtyssäiliot. jossa pVaantuvia teurastamaan karjanne ilman a-
tä
se
laatisi
V
enäjän
a
sia
ta
koske
rollinsa alle toisten ral^ntaniat
v ista ilrnotuksiata eri sopim uksien m ukaan.
Aberdeen
van len to leh tisen .
Ei k a tso ttu ta r ruokia säilytetaärti: he kontrolloi laniaisuutta näille viidelle suu-
ja
ylläpitämät
tehtaat.
Teuras-
p»‘e ,’.¡Seksi iällä k e rta a siitä syystä, vat jakoa varten haaraliikejärjes-
Kuuluisa kappale, "Palava
T O V E R IT T A R E S S A
teurastamolilkkcelle ' tamoliikkeet voivat sen tehdä
e ttä V enäjän asioita selostava agi telniän jonka avulla pitävät yli rimmalle
orjantappurapensas"
Silloin koetatte tietysti lähettää ilman minkäänlaista riskiä.
,
.
.. esitetään
. ......
ta ts'o n ik irja n e p on ju u ri ilm estynyt
llm o tu sh in ta piJk allisliik k eille on $1.00 p a lsta tu u m a. S ei
vallan
kaikilla
markkinoilla.
lihanne markkinoille.
T u o tte
Se tapahtuu näin. Ensiksi “he| A’>erdeen,n S. s. k:n näyttämöllä
k irjam ark k in o ille nim eltä “Sovies at
so v ista ilm o tu k sista eri sopim uksien m ukaan.
Tosiasia on. sanoo komissio huomaamaan ,että nämä teuras- tekevät kontrahdin tehtaan tuot- • ensi sunnuntaina t.k. j p. K ap-
W ork” ja sitä saapi tila ta miotnalaB
K aikkien asiam iestem m e tulisi toim ia ilm o tu sasiam ieh in ä
sen
jä
rje
stö
n
ja
k
a
n
sallisiä
rie
stö
n
ni,
että “nykyisessä leviämis-1
pale kuvaa Venäjän vallankumo
lehdillem m e.
A siem lehillem m e m ak se taa n p alk k io ta ilmotus-
tamoliikkeet
omistavatkin
teiden ostamisessa.
Kun teh- ustaistelua.
p ääm ajasta. S itä olisi le v ite ttä v ä .
•vauhdissa
suuret
teurastamoliik-
Tokaisen työläisen
te n o to sta. K aikista s a tu n n a isista ilm o tu k sista ja epäv arm o in
M yöskin ke kipiirikom itea vaati et keet muutaman vuoden kulut prosenttia valtioiden välisen lii-' tailijat ovat muutaman vuoden pitäisi tulla sitä näkemään, sillä
ta p ite m p ia ik a isilta ilm o tta jilta on p e rittä v ä m aksu etu k äteen .
Tär- olleet suljetussa kontrahdissa,
tä toim eenpaneva kom itea julkaisee
ken teen karjavaunuista.
— L ehtiem m e ollessa enim m än lev in n e itä suom alaisia leh tiä
järjestiim m e leh d issä “ Suom en työ tua kontrolloivat koko maan e- keii mmät näistä ovat jäädytys- sitoutuvat he niin lujasti teu- se todellakin on harvinaisuuksi
lännellä, ovat ne m yöskin p a rh a ita llm otuslehtiä. U ik e m ie h et
en ha$vinaisuus.
väen h allitu k sen tilit ja erik o isesti li n tarpeiden tukut tai s välit vk sen.
k ä s ittä v ä t sen helposti kunhan te e tte su h teen n e le h te e m m e
vaunut, joista “ Pig Eive" omis-: rastamoliikkeisiin, etteivät kvke-
M ailman
rekortti
otettiin
tov. N uortevan k u ita k in paikkakun
Karjapihojen
omistaminen.
heille selväksi. K aikkialla on liikem iehiä ja m ulta ihm isiä
taa 91 prosenttia.
ne erkaantumaan ja hankkimaan 'täällä Aberdeenissa Grays H ar
n a ita k e rääm ät koleht.ltulot yksityis-
“Karjapihat
ovat
markkina-
jo illa on ¡Im ettäm istä suom alaisille ja siihen ovat lehtem m e
“Ellei itsenäinen teurastamoin- untta ulospääsyä markkinoille." bor Motorship Co. veistämöllä,
k o h taise sti."
P ä ä te ttiin h u om auttaa
p a rh a a t län siv altio issa, sillä niiden palsto illa ilm ottam isen k au t
' Suom en tied o n an to to im isto a e ttä jul asetnia joiden kautta kaikki val ke ole kyllin suuri kyetäkseen'
ta k o h taa useam m an k a n sala ise n kuin k aik k ien m uiden leli
tioiden välinen teuraskarjan kaup omistamaan suuren määrän jää Vievät kaikki elintarpeemme. kun 4000 tonnin kantoinen alus
haisee tility k sen ko leh titu lo ista.
tie n k a u tta y hteensä.
Sam oin
toim eenpaneva
kom itea pa kulkee.
Näiden asemien o- dvtysvaunuja, niin sen on mah
“Nyt jo vanhimmat ja lujini- "Aberdeen" rakennettiin ja las
P y y d e ttä issä a n n e ta a n lisätieto ja.
kettiin vesille 1 7 ^ vuorokau
p
ä
ä
tti
e
ttä
toim
iston
neiivonantoko-
mistaminen ei ole ainoastansa
T o v e rin ilm otusosasto.
lähettää lihaa tuoreena ni‘n perustetut tukkukauppaliik delta.
m itean on lä h e te ttä v ä toim eenpane suurena tulolähteenä, vaan anta doton
nois paikkakunnalta, niissä kar- kect näkevät teurastanioliikkci-
valle kom itealle ensim aiseen koko
Suuri
metsävalkea
raivosi
Id™ haaralnkkeu en lima l.njal Afontesanoa lähellä viime kuun
ukseen m ennessä (lokak. 27 p.) täy vat kaikkimääräävän edun kau ja-on teurastettu.”
Tämän lisäksi “Big Five“ o- ta nielevän kaikki heidän lava-
E n g la n n in k ielisiä k e rä y slisto ja tä dellinen selonteko toim iston to ista passa.”
su n e en sa ensim äisen v a ra jäse n e n J
Senjälkcen komissioni esittää mistaa “jääasemat” rautateiden ransa. Ensiksi he näkivät teu- viime päivinä. Tulen uhriksi
tä
k e rä y stä v a rte n ei p ä ä te ttä lait ja tiliasr.m asta ja a n ta a lausunto
H u ttu se n . W aukegani9ta kokoukseen.
joutui
Callond kattopäresaha
josko toim iston ty ö tä edelleen k at puolisivua pitkän luettelon maan
T oim enpide h y v ä k sy ttiin ja H uttu n en taa.
äädvtvsvaunut rastamolnkkeiden
tunkeutuvan sekä sen vmpärille muodostunut
sotaan tarp e ellise k si ja tk a a jä r je s
varsilla.
missä
H
y
v
ä
s
y
ttiin
yle
isääne
stysehdotusta
h y v ä k sy ttiin to im eenpanevan kom i
h uom a tu i m m i s ta
kar j a pihake s- ottflvat jäätä. Täten
voiliikkeen alalle, sitten kanan- pieni kvlä kaikki häviten perus-
laa tiv a n kom itean ..............
laatim a ehdotus töm m e vastuulla.
te a n jäse n e k si.
kuksista.
Kolmekymmentä
paik
L u e ttiin Canadan S. S. J ä rje s tö n
O tettiin kesk u stelu n alaisek si mil- k esk u sv irasto n y lim ää rä isten
\e .o -
Kun kat
joo nan m ark an k eräy s. L u e ttiin C a j e n p o istam isesta.
P ä ä te ttiin alls toim eenpanevan kom itean pö y täk irja kaa on nimitettynä.
soo
sarakkeelle,
jossa
osotetaan
nad an to im eenpanevan kom itean- k ir ta a se y leisä än e sty k se lle s läntömaa-
Uusi csasto ilm o te ttiin p e ru ste tu n
jelm ä k e rä y k se n johdosta.
Sam oin i ra ise llä ajalla.
suurimman teurastamo-
M arquettiin, Mieli., joka on liittynyt viiden
lu e n iin B rooklynin ja Q uincyn osas j L uettiin ¿L assin aluekom itean kir heti suom alaiseen järjestö ö n .
liikkeen omistussuhteet prosen
to je n lausunnot. C anadan S. S. Jär- jä rin O. S a arisen k irjelm ä, koskien]
P ä ä te ttiin keh o ttaa S. S. O sastoja
o:
(Yli
kaksi biljoonaa
biljoonaa hol-
dol- oli Harhaillaan ollessa 20 mailia
.....
„en hyväntahtoisuus, niillä ra..- O » -
O
h kaks,
iestiille p ä ä te ttiin v a s ta ta e ttä jo? ihan n eliltto ja ja so sia listisia sunnun sellaisilla p aik kakunnilla Jo issa asus teissa. niin nähdään 95 Bros
he h yväksi n ä k e v ä t jä rje s tä ä iniljoo-j taik o u lu jen oppikirjojen jo oppiväli ta a suom en-ruotsalaisia, lev ittäm ään 100 pros., 100 pros. S3 P
tatievhti.it hoitavat suurten teu-, lana summa joka on kasittama- pitkä ja useita maileja leveä,
n a n m ark a n k e rä y k se n jä rje s tö n s ä ] neiden h an k k im ista.
Svenska S ocialisten Suom i-num eroita /2 pros., jne., samanlaisia nu rastamoliikkeiden vaunuja.
Xii- tön.l Nyky, se la vaul,<l,l'a v„s- kuumuus ja savu oli hirvittävä.
k esk u u d essa sillä ta v a lla e ttä jättä-
P ä ä te ttiin tie d u ste lla A. B. V ä k e joita ju la ista a n aik a ajo ittain.
meroita pitkin sarakkeiden pi x tä l- on
...... aina
1-öcHoL
!
suurinta
teurastamohiketta
Niilinä luultiin aluksi, että 5
"huolellisesti käsitel- i suurinta kont-
vät pois 25 p ro se n tin e rä n jo n k a toi , Iältä, m illä ehdoilla hän suostuisi
Ita lia la is e lle k ie lijä r je s tö lle a n n e t tuutta.
ku-
tukkilaista
olisi joutunut liek
Erään
paikan
kohdalle,
tv.
pikaisesti
palautettu
ja
käv-folioi
muutaman
vuoden
m een p an ev a k o m itea on p ä ä ttä n y t t suom entam aan K an sallisv irasto n vai tiin suom alaisten S. S. O sastojen
Chicagon, on pantu kvsymvs- tetty vain lähettäjän oman ta- lettua koko maan -ehntarpe.den kien uhriksi, mutta iälestä päin
k ä y ttä ä Suom en tle d o n a n tc to im is to n : m istam nt
sunn u n taik o u lu jen
oppi o so tte e t M innesotan valtiossa.
Sa
seuraavalla mielenkiin varan kuljetukseen. Pienet teu- välityksen.
kuitenkin saatiin tietää, että oli
hy väksi niin kauan a ik aa kun s e n ' läk sy t ja koulujen p e ru sta m isen oh n ottu jä rje s tö lä h e ttä ä k an salliso r merkki
______
to im in ta a
k a ts o ta a n
tarp e ellise k si Jfckirjan.
Sam oin p ä ä te ttiin tiedus zan iseerr.ajan sa jä rje stä m ä ä n M inne toisella huomautuksella: "Komis
vat viime tingassa pelastuneet.
ja tk a a .
M uutenkin p ä ä te ttiin e ttä telia T o v erista paljonko niiden pai sotan ra u ta alueen ita lia la ista väes sioni on lopullisesti saanut sel rastamoliikkcet sitä vastoin ovat
Samoin oli vhteen aikaan kadok
— Kun ihmisten mielet ir sissa 17 henkeä, näiden joukossa
saaneet kärsiä vaunujensa
C anadan jä rje stö n to im een p an ev a ko-1 n a tu s k u s ta n n u k s e t tu lisiv a t m aksa töä sosialistipuolueeseen.
ville Armi'iirin omistussuhteet. alati
m itea voi k e rä y k se n jä r je s tä ä C ana i m aan. P ä ä te ttiin e ttä jos läksyt saa
erikoisen hitaasta palauttamises taantuvat nykyisestä, kaikkien naisia ja lapsia, joiden luultiin
K a n s a llis v ira s to n ta h o lta
pyydet
d a ssa m iten p a rh a a k si sopii sik äläi , daan suom enkielelle, on sih te e rin ne tiin jä rje s tö ä lä h e ttä m ä ä n suom alai On myös todistuksia Swiftin'ja ta.
Kuuden kuukauden aika
osuuksista — mutta vaunujen lähettämiseen St. Loui huomion puoleensa vetävästä ta joutuneen saarroksiin. Nämäkin
s is s ä oloissa.
, k u v ite tta v a .
sille osastoille erikoisia D ebsin puo- .Morrisin
R a h a t p ä ä te ttiin sä ily ttä ä k a ik in ' S. S. J ä rje stö n y leisääneetyksellä lustusrahaston
varain tuottamisesta voittoa var- sentään pelastuivat,, joskin viime
keräyslistoja.
Pää vielä ei ole ollut mahdollista saa
puolin lu o te tta v a ssa p an k issa, erity i i “ B" 1918 on p ä ä te tty p e ru sta a jä r le ttiin lis ta t lä h e ttä ä englanninkieli da selville Swiftin ja Alorrisin sista New ACrkiin ja taas pa-i
tingassa, kun kaikkialla, mistä
lauttamiseen ei suinkaan ole oi-1 ten, huomataan että monet ny- olivat yrittäneet päästä ulos
sen ä rah a sto n a.
V alittiin r a h o je n [ jestö n
k esk u sv irasto n
yhteyteen sinä.
osakkeita järjestelmän takia, jo lut tavallisuudesta poikkeavaa, kyisistä toimenpiteistä ja teois-
h o itokom itea. johon ja tk u v a sti tu le e näy ttäm ö liitto , E hdotuksen puolesta
Kokous loppui. K okouksen puolesta
silmukasta, rvntäsi vastaan sa
ka salaa . osakkeidenomistujien Rautatiet ovat tottuneet otta- j
ku u lu m aan se jä rje stö n sih te e ri, jo i on a n n e ttu 2.667 ja v a sta a n 292 ään
voidaan jättää kokonaan te- vu ia tuli. Vihdoin ottivat tu r
H enry Askeli, k irju ri.
k a kulloinkin on to im essa ja kaksi tä.
E h d o tu s tu llu t h y v äk sy ty k si 2
nimet.”
to im een p an ev an
k o m itean
jä s f titä } 275 ään en enem m istöllä.
Siis kysvmyksessä ei ole ai m.aan kaikenlaisia vapauksia te k e m ä ttä , tai tehdä paljoa yksin- vansa santakuoppaan. josta tuk
Olem m e ta rk a s ta n e e t edelläolevan
R ahoja ei voida saada ulos p an k ista ; T oim eenpaneva
kom itea
nim itti
selleen piejiliikKeiden vaunuihin kertaisemmin, 'helpommin ja ko- kitielle oli santa otettu, ja sen
ilm an toim eenpanevan kom itean vi ( näy ttäm ö liito n v äliaikaiseen toim een p ö y täk irjan ja hyväksym m e sen sei noastaan' kontrolli, vaan tarpeen nähden.”
konaan entisestään poikkeavalla avulla pelastuivat. Tuli ei ole
vaatiessa salainen kontrolli!
,
ra llis ta p ä ä tö s tä ja näiden kolm enI pan ev aan ko m iteaan s e u ra a v a t tove laisenaan.
Täähdytyslaitosten
omistaminen.
vieläkään sammunut, joskin sen
F. L aurila, W m. Bowers.
jäse n e n h e n k ilö k o h ta ista läsnäoloa, ¡v iti
C hicagosta H. Askeli, I. H elle
Kauppalehtien kontrolloiminen.
Toinen tärkeä seikka elintar-j tavalla. - The Utopian V\ ay. kulkua on .kyetty kvllä rajotta-
S.
S.
J
ä
rje
stö
n
t.
p.
k.
pöy
täk
irjan
T ä h ä n k o m iteaan v alittiin nyt 11.1 R. L em herg ja varalle A. Jä ä sk e lä i
Olettakaamme teillä olevan ha-
ta rk a s ta ja t.
PUHUJAN P A IK K A
AVOINNA.
Ilmoitushinnat Toverissa
A skeli, H. H alm e ja K. H elander,
jn e n :
W aukegan!sta
M ary
H uttunen
>m.<uui»uiin i iiiww»u«fun'»in»mnniiiitiinnunrrm uniirn'n6L..ö«u..r
T
umnum. T r.n TTt.-m
-
P u olueettom uus ei m erkit
la u su tta v a , e ttä suhteiden osim skun tä y ttä ä .
tien ja puolueen välillä tulee olla i se sosialism in v a stu sta m ista .
T ais
jo sk aan ei elim ellisiä, n iin k uitenkin telu h in to jen k o ro tu k sia y n n ä m uita
läh e isiä .
Sen tap a isen p äätö k sen vastaan p a k o tta a o su u sk u n n at m eil
m uovaam inen ori puhdas to im itu sk y lak in ry h ty m ään politiikkaan. — An
sym ys, jonka vuoksi eh d o tu k sen te seele sanoi .e ttä jos osuuskaupalla
k em in en ylisi jä te ttä v ä pienem m älle on m iljoonia eikä se n iillä avusta
lakkoa, niin on se petos. Sen san o ’
valiokunnalle.
S p arg o —A m erika:
A m erik assa on “ puoluem ies” , A nseele, ei “osuustoi
O suuskuntien
osu u sto im in tak y sv m y s
kauan
ollut m in tam ies” anseele.
p u h d as te o re e ttin e n kysym ys. S tu tt on p y rittä v ä om ia p ä ä m ä ä riä kohti
g a rtin k a n sain v ä lisen ko n g ressin jäi eiv ätk ä ne voi n iitä sa a v u tta a ilm an
keen on ku iten k in m uutos tap a h tu pääom ia. Ei puoluekaan anna/ v aro
nut. A m erik assa ei k u ittik a a n vie ja kaikkiin ta rk o tu k siin .
von Elm— S aksa e s ittä ä valiokun
lä k ä ä n ole olem assa v o im ak asta o-
su n sk au p p a liik e ttä . T ähän sa a k k a on nalle sa k sa la isten ed u sta jie n puoles
o n n istu n u t s ä ily ttä ä osuuskuntia, jois ta se u ra a v a n ponsiehdotuksen:
sa on jä se n in ä ain o astaan sam aa kiel
tä p u h uvia siirto laisia , n e e k ere itä ja
m uita. — A m erik aa silm älläpitäen ei
olisi k e h o te tta v a puoluetta ja osuus
k u n tia elim ellisesti y h teen liitty m ään
vaan olisi p y rittä v ä jonkinlaiseen hei
g ialaisen ja ran sk a laisen ponsilausel
n*an y h teen so v ittam iseen .
T o in e n
is tu n to . T iis ta in a
elok. 1910.
30 p in ä
K e sk u ste lu a ja tk e ta a n kysyinykses
tä o su u sk u n tain ja puolueen välinen
suhde.
K arp eles—Itä v a lta m oittii snksalai
sen puolueen puolueettom uutta.
Ei
pllut e n sin k ä ä n tyytyväinen H anno
v erin
puoluekokouksen ponsilausel
m aan. P uolueettom uus ei ole sopiva
sana, se te k e e v ä ä rin k ä sity k se t m ah
dolliseksl.
Me tarv itsem m e m yös
kin puolueen ulkopuolella olevia o
su u sk u n n issa. E i puolue ta rv its e ra
h a llis ta a v u stu sta a m m a ttiy h d isty ste n
tai o su u sk u n tien puolelta. Itä v a lla s
sa olem m e k a s v a tta n e e t puoluetove
r lt siihen, o t t i he m ak sav at ta rv it |
ta v a n a v u stu k se n om ista ta sk u ista a n '
Me em m e k u ite n k a an tahdo asettaa
ulk o m aalaisille osu u sk u n n ille estei
tä , ja senvuokal ei nyt ole v a a d itta
v a sem m oista, m itä h e e iv ä t voi
m än
olevan
läh in n ä ran sk alaisen
ponnen
k an n alla, m u tta ei sekään
h e itä
täy d ellisesti
tyydytä, jonka
vuoksi ovat teh n eet uuden ponsieh
dotuksen, jossa v a a tiv a t osuuskunti
en puolueettom uutta.
K ongressissa
h y v ä k sy ttä v ä stä ponnesta on jä te t
tävä pois kaikki se, m ikä eri a ja tu s
su u n tia e ro ttaa , ja o te tta v a siihen
m ukaan a in o a staa n se, m ikä eri mie
lip ite itä y h d istää. On toisin sanoen
sy n n y te ttä v ä n ä ponsi, jo n k a jokainen
m aa voi pan n a käytäntöön. O m asta
p uolestaan ei ole koskaan pitän y t
osu u sto im in taa riittä v ä n ä , vaan ai
n o a sta a n h y vänä aseen a m onien mui
den joukossa.
K ongressi ei m yös
kään m issään tap a u k se ssa saisi ottaa
puhdasta o suustoim intahan taa.
itsehallintoon ja k o ro tta a tav a
ran jao n ja tuo tan n o n jä rje s tä m i
nen korkeam m alle asteelleen.
Senvuoksi on kulutusosuuskun
ta a ja siihen yhd isty v ää osuus
toim in n allista tu o ta n to a pidettäv:
keinona y h teisk u n n an k an san v al
ta is tu tta m is e k s i ja y h teisk u n n al
¡istu ttam ise k si.
K ongressi se littä ä, e ttä ta is te
lu ssa k ap italism ia v astaan on vai
tio llisteu , am m atillisten ja osuus
to im in n allisten jä rje s tö je n y h te
näinen toim inta välttäm ätö n , joi
loin ku iten k in jokaisella näistä
kolm esta järjesty m ism u o d o sta or
erikoisia te h tä v iä su o ritetta v a n a
ja senvuoksi n iistä jo k aisen on
oltava itse n ä in e n p ää tö k sissä ä n .
O suustoim inta on suurena tek ijä
Onko ja niissä m äärin csuustoi
nä välikäsien p o istam isessa ja pirs
n iln nallisten y rity ste n su o rastaan
tau tu n e en v ä h ittä isk au p a n ja sainal
varoillaan tu e tta v a valtio llista ja
la tav a rain jaon jä rje stä m ise ssä . Sen
a m m atillista liik että, on jä te ttä v ä
‘h a rjo itta m a om a tuo tan to on myös
niiden itse ra tk a ista v a k si.
kin su u rim erk ity k sin en .
T ässä kai
O suustoim innallinen jä rje s tä y ty k e ssa on sosialid em o k raattien sitä
niinen palvelee p a ra tte n yleistä a u te tta v a . O suustoim inta ei voi kaik
työväenliikkeen
p ä ä m ä ä rä ä sillä kea, m u tta paljon se voi. R ajojen
tavalla, e ttä v o itto ja ei ensi si vetäm inen ei kuulu täm än kongressin
ja ssa k ä y te tä voitto-osuuksiin jä teh täv iin , vaan on jä te ttä v ä tuleva!
senille, vaan om ien varojen k ar suuden varaan. Siinä on teoreetik o t
tu ttam ise k si itse tu o ta n to a varten aikaisem m in m elkein ain a erehtyneet.
sekä hätä- ja a v u stu sk a sso je n luo T eoria on kaiken aikaa kulk en u t käy
m iseksi Jäsenten hyväksi.
tän n ö n jäle ssä tällä alalla. M arx ai
K aik ista n ä is tä sy istä k ehottaa koinaan tuom itsi osuuskaupat aivan
k an sain v älin en so sialistinen kon kelvottom iksi ja nyt ne m uodostavat
g ressi
K öpenham inassa kaikkia sangen k ukoistavan liikkeen, ollen
v altio llisesti ja am m atillisesti jä r tärk e im p ä n ä osuuskuntam uotona. —
Jesty n eitä puoluetovereita edistä Sanoi m uuten olevansa v ak u utettu
m ään
ku lu tu so su u sk u n tia, liitty siitä, e ttä M agdeburgissa p id ettävät
m ällä niihin ja a la ti tek em ällä o s s a k sa la ise t puoluepälvfit tu le v a t liy
i o k s e n s a n iistä, sekä vastu stam aan
väksym ään hän en pontensa a ia tu k
kaik k ea uskonnollisista, kansalii sen.
S ak salaisille olisi hyvin help
sista tai valtio llisista sy istä tap ah po panna o su u sk au p at puoluelaltok
tu v aa osuustoim innan h ajo ttam ia siksi, jos kaikki ty öläiset olisivat so
ta."
sia lid e m o k ra a tte ja . Kun niin ei ole
“K ansainvälinen
sosialistinen
k o n g ressi
K öpenham inassa selit
tä ä :
K ulu tu so su u sk u n tien a v u lla saa
v u tta v a t k u lu tta ja t ta v a ra n sa tuo
tan to h in n o illa k u lungit siihen li
sä tty n ä , m u tta elin eh to ja k allista
via v älik äsiv o itto ja sy rjä y ttä m ä llä
sam oinkuin he osuustoim innallisen
itse tu o ta n n o n k a u tta sa av a t tava
r a t hinnalla, johon ei sisälly yk
sity istä tv& ian tajav o itto a.
M olem pien näiden toim intam uo
tojen te h tä v ä n ä on myös v a stu s
ta a eten k in k a rte llie n ja tru stie n
puolelta tulevia h in to ja korottavia
pyrkim yksiä.
K aikkien
osuustoim innallisten
y rity ste n tu lee olla m allikelpoisia
niinhvYin palkka- ja työehtojen
kuin terv e y d ellisten olojen suh
te e n : niiden velvollisuutena on
myös v a ik u tta a tav a ran h a n k k ija in
ty ö eh to ih in ja siinä s& hteessa tu
kea työläisiä näiden taloudellisten
ristiriito je n aikana.
v
K u lu tu so su u sk u n tam u o to
on
myöslAn
yksi
n iistä keinoista
Ponsiehdotuskaan
joilla voidaan voittaa n a ise t ym
m ärtäm ä än jä rje sty m ise n arvon ilm oitti
von E lm -S aksa
k a s v a tta a joukot k an san v a lta ise e n
N iinhyvin valtiolliselle, am m atilli , m innan, m u tta o ll^ m u k an a ta is te lu s
selle kuin osuu sto im in taliik k eelle on sa lord eja ja e lin ta rp e id e n k allista
eduksi, e ttä ne k u lk ev at om ia teitä ä n m isp y rin tö jä
v a sta a n .
E n glantilai
n
o
jaa
v
a
t
om
iin
rah
a
v
a
ro
ih
in
sa
■
nen
o
su
u
sto
im
in
taliik
e
vaatii,
ei ai
ja
S ak salaisilla on ollut se k a n ta , e ttä n o astaan m aata pois k a p ita liste ilta
heidän on sa ata v a puolueelle v a r o ja ; vaan vieläpä n ä iltä o tetta v a k si kor
o su uskunnilta, m u tta he ovat sen kan v au sta ny lk em istään voitoista. Sak
nan jo aik o ja vo ittan eet. H eidän puo ] sa la iste n osu u sk u n tien liitto o n j e h
lu een sa ei ta rv itse varoja 'm uualta nyt työsopim uksia sem m oistenkin am
B elgialaiset eiv ät ole vielä niin pit m a ttiliitto je n kanssa, ’ jo tk a e iv ä t o
m aila voim allaan olisi sa an e e t vaati
källe päässeet. A ntakoot osuuskun
n a t v aro jaan puolueelle, jos ta h to | m uksiaan läpi-ajetuksi, kuten esim
ja, niitä te o ik ea staa n lu u le tte voi
vanne saad a a ik a a n ? ” *M e voim ine
v a sta ta : “ M ehän rak en n am m e sosia
lis tis ta
y h te isk u n ta a k ap ita listisen
y h teisk u n n an sisälle. K a tso k aa m ei
dän osuuskuntiem m e om aa tu o ta n
toa!
K atsokaa, m itä kaik k ea eng
lan tilain en osuuskauppojen k e sk u s
liike on te h n y t ty ö läisten h y v ä k s i!’
! p a rla n ie n t it ja u h a v a t hyvin h ita a s
I
e tu ja työväenluokalle, m u tta Joe
{työväenluokka^, vaan tie tä ä , m itä se
vat, m u tta se on asia. jo sta p u o lu e ! leipuriliiton kanssa.
S a k sa la ise t o 1 (ajltoo> n iin 9e voi osuustoim innan
su u sk u n n at k ä y ttä v ä t a in o a staa n jä r | avun a p ä ä stä o sitta in paljon nope-
ei saa p ä ä ttää .
je s ty n y ttä ty ö v Ä e ä ja v a stu stav a t äm m in eteenpäin. O su u stoim inta on
M itä on belgialainen systeem i vai k a p ita lis tis u u tta ja vankilatyön kil
tie lopullista p ä ä m ä ä rä ä , sosialism ia
k u tta n u t?
Onko se niin hyvä, e ttä pailua. (V andervelde: Se on sosia
kohti. M itään m u u ta h ln ei puolue
s itä voi su o sitta a ?
O m assa k o ti lis tis ta p u o lu ee tto m u u tta !) Niin on
kaan ole, eik ä voi olla. S en p ä ä
m aassaan on siitä ollut jo ta k in hyö
kin!
m äärän sa av u ttam ise k si on niinhyvin
tyä. M utta niissä sitä on m uualla
E ilen kysyi A nseele, a u tta v a tk o O valtiollisella kuin am m atillisella ja
pan tu k äytäntöön, on se ollut tu r su u sk u n n at m iljoonillaan, jos syntyy
osuustoim innallisella alalla toim itta-
m ioksi, kuteji esim erk ik si H ollannis
lakkoja. Viime k e sän ä oli R uotsit , va s a m assa h en g essä. Älköön n iitä
sa. J a niiden vaivaisten 17,000 gul !
sa jättiläism ä in en suurlakko, joka jos ] vaan teh tä k ö toim ikyvyttöm iksi kyt
denin vuoksi, jo tk a puolue vuosit m ikään oli k an sainvälinen lu o k k atais i ^em ällä n iitä yhteen.* (V ilk asta suo-
tain H ollannissa saa osu u sk u n n ilta telu.
S a k sa la ise t lä h e ttiv ä t s illo in ; sjot a ).
on se la m a u tta n u t koko osuustoim in m elkoisen su u ria av u stu k sia, m utta
V andervelde—B elgia
to rju u
von
taliikkeen. On varm aa, e ttä belgia A nseele ei rik k a ista o suuskunnistaan
Elm
in
syytöstä,
e
tte
iv
ä
t
b
elgialaiset
laiset
toverit t u l p a t en n en p itk ää
ole a n ta n u t m itään. (H yvä! — M yrs ty ö läiset
olisi tä y ttä n e e t velvolli
hylkääm ään nykyisen jä rje ste lm ä n sä kyisää suosiota.)
Ei puheilla viedä su u tta a n ru o tsa la isen su u rlak o n a i
(Ei koskaan! — h u u taa A nseele use asio ita eteen p äin , vaan teoilla. (Vil
kana.
Ne tä y ttiv ä t silloin velvolli
am m an k e rra n .) Sehän tu o tta a kai k a s ta su o sio ta).
su u te n sa siin ä m äärin kuin n iiltä voi-
kin puolin vähem m än hyötyä kuin
Em m e me sa k sa la ise t ta rv its e o ¿ aan vaatia. — On la u su tta v a kon-
m uiden m aiden osuuskuntaliike.
su u sk u n tien apua. M eidän väkem m e ? re s s jn puolesta, e ttä k a ik issa kol
P uolueettom uus ei m erk itse kaiken on k an sain v älisesti k o u lu te ttu a ja ot m essa jä rje s tö s sä : v altiollisessa, am
p olitiikan h y lk ää m istä eik ä sosiali ta a o m asta a lo tte e sta a n ra h a a ta s m atillisessa ja o su u stoim innallisessa
d em okratian h y lk ää m istä tai sen vas ku staan silloin kuin sitä ta rv ita a n täy ty y vallita yksi a ja tu s.
Niiden
tu sta m ista .
Esim . työväensuojeluk A nseelen k äsity s on m itä pfkkum ai ei ta rv its e olla elim ellisessä y h te y
sen alaR a o su u sto im in taliik e kulkee i gin. A nseele on sanonut, e ttä ellei d essä to iste n sa k an ssa, m u tta k u i
k ä sik ä d e ssä puolueen kanssa. O suus v ät osuu sk u n n at tue puoluetta, niin ten k in m ahdollisim m an läh e isesti yhe
kuntien k u lu tta ja e d u t v etäv ät niitä j ne tek e v ä t “puoluepetoksen.”
Sa d isty n eltä.
T äm ä on vielä välttä-
kulkem aan yhdepsä sos.-dem. puolu m aa on S a k sa ssa sa n o ttu puoluehal m ättrtm äm pää osuuskaupftojen kuin
suhteen.
een k an ssa. O su uskunnat v a stu sta ] U unosta.-kun se on k ieltä y ty n y t p u o am m a ttiy h d isty ste n
vat esim . senvuoksi kaikin voimin lu e k a ssa sta a n ta m a s ta varo ja su u r n iattiy h d isty k siin voidaan o tta a ai
sa tu lleja ja välillisiä, k u lu ttajiin köli ten lakkojen ta p a h tu e ssa tai paria n o astaan työläisiä, ja näm ä käyvät
d istuvia veroja.
Kun k e rra n sos. m entin h ajotuksen jälkeen. Puolue v a a tim a tta k in luo k k ataistelu a. O suus
dem. puolue on ainoa puolue, joka hallin to on siin ä ku iten k in m enetel k untiin sen sijaan voidaan o tta a ku
E rikoisiin tarp e isiin on ka tah a n sa , m yöskin po rv arillisia a i
ed u staa k u lu tta ja e tu ja , ovat osuus lvt oikein.
aina
e
rik
o
isesti
h a n k itta v a varat.
neksia, jo tk a e iv ä t a ja tte le sosialis
p e ru stellak seen eivät he tahdo ty ö n tä ä luotaan toi k u n n at luonnollisista sy istä sen kan
M eille so sialidem okraateille sano tisesti.
E nglannin osuustoim inta-
siak aan aineksia- ty ö läisten keskuu n a tta jia .
“T ehän o lette utopiste
liike esim . hylkää kaiken puoluetoi taa n a in a :
(Jatk.)
heik äläisen
h dessa.