Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Sept. 28, 1918)
No. 226 puolueeseen TOVERI ta i k a n san lu o k k a an hy S Keskiajan ammatti kunnat s itte n ta p a h tu isi, on helpom pi kuvi v än sä (Ja Jolla on v a ra ttu n a valta- telia kuin kuvailla. S itten myös pan- lu o k alle pistim ien tu rv a a ja työväen- j täisiin toim een ne “uudistukset” hai- luokalle ly ijy ä.) j llnnoij, oikeuslaitoksen, omistus- Ja Keskiajan käsitvöammattikun-; ] K um m alla sitte n , p re sid e n tillä v a i , perintöoikeuden y. m. aloilla, jo tk a nat käsittivät joko pienemmän k u n in k a a lla on suurem pi m ahdoin I nyt onneksi jä iv ä t heiltä to te u tta - tai suuremman määrän mesta suus olla sellainen puolueeton k a ik - ' m atta. J a so sialistien a u tta jie n ja kien a rv o n an to a n a u ttiv a valtio n ja ¡y stäv ien , v e n ä lä iste n , k a n ssa te h tä i reita ja ammattiinsa nähden ne noudattivat samanlaisia oikeuk k a n san p ä ä ? siin lu o n n o llisesti sopim ukset ja Hi sia. Niistä muodoista millä am P re sid e n tik si tu lisi v a litta v a k si, tot, jo tk a tu h o isiv at vapautem m e ja mattikuntain itsehallintoa ohjat jos h ä n e t tah to isim m e, joku ju lki Itsenäisyytem m e. tiin on ollut vaikea päästä täy K aikki näm ä m ahdollisuudet oli suuden m iehistäm m e. M eillä ei ole teen selvyyteen. Kuitenkin on y h tää n H ellaista, joka voisi tu ■ lla <! ky sivat edessäm m e, jos tasav allan loi- käynyt selville, että ammatti-jl svm vkseen, jo k a ei k u u lu tsi 'lo h o n -! sim m e. Jo s läh im m ässä tulevaisuudes kuntia johti kaksi tai useampia: kin p uolueistam m e eik ä siis olisi j sm so sialistit eiv ät voisikaan saada tavallisimmin neljä vanhinta, joi- | puoluem ies. Jo s joku p resid e n tin om aa m ie stä ä n p re sid e n tik si, k a n den valtuudet /nyöhempinä ai-|| Suomennettu tekijän käsikirjotuksesta ehdokas ju lista isi itse n sä puolueisiin n a tta is iv a t he v arm aankin vaalissa koina muodostuivat elinkauti k u u lu m a tto m ak si, puolueiden yläpuo p o rv arillisista ehdokkaista h eik o in ta siksi. Sitäpaitsi valittiin usein I Siten le lla olevaksi, ei hän saisi lain k aan jo k a silloin tulisi v alitu k si. n. s. hankkijoita, joiden toimena { “Tycn Orjan’ kirjottaja James Oneal tässä uudessa teoksessaan luo tar he m ahdollisim m an k a n n a tu s ta eikä voisi tu lla k y sy m y k s a a v u tta is iv a t oli järjestää ja vieläpä ohjata kan kuvauksen Amerikan poliittiseen elämään Yhdysvaltain tasavallan syn v altiollisissa se en k ä ä n vaalissa. A in o astaan puo suuren vaik u tu sv allan a n ammattikuntain monia juhlia nystä lähtien. Eri puolueitten syntyjen syytä, niitten puolueohjelmia, me lu ee n ta i jonkun p uolueryhm än a asioissam m e, M utta siin äk ään tapa iä juominkeja.'— Keskiajan am-j nettelytapoja y.m. tutkitaan. Senkautta Amerikan historia avautuu meille viillä ja ä ä n illä vois, p re sid e n tti ase u k sessa, e ttä sosialistien onnistuisi mattikunnilta oli määrääiä vai-1 uudessa valoss*. Pääsemme käsittämään nykyisten ja entisten, jo kuolleit saad a enem m istö, ei y h te isk u n ta a uh m aa n sa p ä ä stä . kutus jokaisen yksityisen jäse ten, puolueitten historiallista tehtävää ja mikä osa niillä on ollut Amerikan P re sid e n tik si voisi siis tu lla aino k a a v a v a a ra olisi läh esk ään niin nen ci ainoastaan julkiseen, mut-i luomisessa siksi mitä se nykyään on. a s ta a n puoluem ies, jo n k a sy d ä n tä ai suuri, jos k u ningas olisi v altak u n n an ta myöskin yksityiseen persoona-1 Kirjassa läpikäydään maan kokoK poliittinen historia siten, että jokainen % na o lisiv at läh em p än ä ne a sia t ja i päänä. elämään. Mestarin itsensä ja; uusi presidentinvaali alkaa uuden luvun. Puolueitten ohjelmat julaistaan edut, jo tk a ovat h än en puolueensa ! Jos ta a s valitsisim m e kuninkaan hänen perheensä edut olivat mi kokonaisuudessaan sijloin kun niissä on jotakin mielenkiintoista ja vähem o ttaisim m e me sen jo sta in ulkom ai e rik o isu u ten a. tä läheisemmässä yhteydessä män tärkeät osittain. se sta ru h tin a ssu v u sta ja o ttaisim m e P r e s id e n tti, saisi ain a olla kiito! ammattikunnan etuihin nähden sen sillä vaatim uksella ja ehdolla “Yhdysvaltain poliittiset puolueet” on kirja, joka välttämättömäsi! pi linen y stävilleen ja puoluelaisilleen Niinpä esim. mestarin kuoleman siitä, e ttä hän ko rk eaan asem aansa I ^ n ru Peaa suom alaiseksi, (h m !) jälkeen leskelle annettiin joita-1 tää joulua jokaisen luettavaksi, ei ainoastaan puhujien, asianiiestemme, kir- pääsi. S en täh d en hän ei m vöskää. 1 T°ka ta h to o olla ja on koko k an san , kin “arniovuosia" harjottaa e- jeenvaihtajiemme. mutta jokaisen työläisen. Maikka kirja käsittelee poliit voisi e siin ty ä heidän y k sity isiä e i k ä p ° n kaikkien puolueiden ja luokkien desmenneen miehensä ammattia tista historiaa, niin siitä huolimatta se on sisällöltään miellyttävä ja kirjo- tettu sellaisella tavalla, että se vie lukijan mukaansa. puoluepyy te itä ä n v a sta a n , vaan puo ' e d u sta ja ja kaikkien yhteisen hyvän ja nauttia hänen ammattikunta valvoja. lueellisuus, yksit.visetujen tavoiteli! Asiamiehet, rientäkää tarmolla levittämään tätä kirjaa. Siten teette sa etujaan. Mestarin perheeseen j K uningas ei niisi eikä voisikaan v irk a v a lta is u u i ja k u ritto m u u s tuli malla tärkeätä agitatsioonitvötäkin. Asiamiehille tavallnen asiamiespalkkio. lukeutuivat myöskin kisällit ja, olla puoluem ies; hän ei kuuluisi mi siv a t reh o ttam a an . Kirjan hinta on kovissa kansissa $1.25. Sivuja noin kaksi-sataa. oppilaat, jo tk a suoranaisesti työs-j Em m e v älit V asta puolueet, jo tk a v aalin aikana h in k ää n puolueeseen. kentclivät hänen verstaassaan oliv at k iiv a a sti h ä n tä v a stu sta n e e t sisi m issään ta p a u k se ssa k u n in g as Hänen työläisensäkin näin ollen j p a lja s ta n e e t k a ik k i hän en h eik k o u tam m e S k an d in aav iasta. em m e Ruot joutuivat nauttimaa!! ammatti-! TOVERI, Box 99, te n s a ja e s ittä n e e t h ä n e t puoluem ie sista, em m e N o rjasta, em m ekä T ans, kunnan suojelusta ja olivat sibj Astoria, Ore. heksi. e iv ä t voisi h ä n tä p resid en tti k asta. (Ei, ei, täydellisen hu n n in sen sen määräisten alaisia. olla pitää. — Tov.) niin e ttä m eidän n ä k ä ä n k u n n io itta a eikä hänelle sitä Lähdemme nyt tutustumaan, Olkaa hyvä ja lähettäkää allekirjottaneelle heti ensi postissa.......... ei ta rv its e epäillä tai p e ljä tä hänen arv o a h n ta a . joka valtion p äälle kuu ehtoihin millä oppilas otettiin j kpl Yhdysvaltain valtiolliset puolueet ja niiden suhde työväenluokkaan. luisi. E iv ä tk ä he vois, lu o ttaa h ä liitty v än k a n n a tta m a a n ru o tsalaisen i oppiin, suhteestaan mestariin ja puolueen ta i ru o tsa la isen yläluokan tämän perheeseen, ja lopuksi hä-i n e e n h e id ä n k in p a ra s ta n s a -samalla Me v alitsisim nen vapautumiseensa opista. En-j Maksuksi mukaan liitän......... dollaria.......... senttiä. tav ailh valvovana kuin om an ptiolu y k sitv ish a rra stu k sla . eensa. H a llitu k se n arvo, ' v a lta ja me k u n in k aa k si m iehen, jo sta v a r «Ainainen ehto keskiajan lopulla! niastl tietäisim m e, e ttä hän täy d elli oli. että oppilaan tulee olla mie-j voim a sen täh d en m itä suurim m assa Nimi se sti y m m ärtää asem an sa suom alai ffistä sukupuolta. Tämän nimerri m ä ä rä s s ä k ä rsiv ä t. sen k a n sa n e d u sta ja n a ja Suom en omaan oli määriteltynä ammatti-! P re sid e n tik si voisim m e saada m ycs Osóte v a lta k u n n an en sim äisen ä m iehenä. kuntain säännöissä. Varhaisen!-j so sialistin . (Ja a , siitä se k en k ä pu- K uningas. joka p itäisi arv o n sa elin pina aikoina tämänlaista määri-1 ris ta a k in ! — Toim .) K ukaties se k au tisen a ja perinnöllisenä, el olisi telmää ei ole huomattavissa. Oli-i m ahdollisuus ei olisi k au k an ak aan lain k aan riippuvainen m istään puo- pa esim. Ranskassa 12 ja 13 sa- ■ M eillä on nykyäänkin, jolloin so sia lu eesta, el v irk a k u n n a sta etkä ryh taluvulla ammattikuntiakin, jo listin e n puolue on isänm aankavalluk- m ästä. H änen olisi pakko, s ä ily t hon kuului yksinomaan naisia se n sa ja k a p in a n sa ta k ia m a s e n n e t tä ä k se e n a sem a n sa k a ik issa onnen tu , ^k av altajia olivat p o rv arit, he vaiheissa, tu rv a u tu a kan saan , kan Esim. silkin kehrääjättäret suuri m yivät m aan S aksan h allitu k selle. — sanenem m istöön ja sen ed u skunnassa ne värttinöineen muodostivat sel Toim .) k u itenkin sa to ja tu h a n sia ää ilm enevään tahtoon. (Joka ta h to ei laisen ammattikunnan, jota yk n ,v a lta isia so sia listeja , jo tk a toivo saa olla työväen luokan s. o. k an san sinomaan ohjasi naismestari. jol moitteen yläpuolella kun he tuomitsivat muutamat v a t ja o d o ttav at aikaa, jolloin voi tahto. — Toim .) A inoastaan perus la olivat työläisinä ja oppilaina kaiken työt ja toimet “epärehellisiksi" siv a t p ä ä stä u u d estaan y rittä m ää n ja tu slaillinen, perinnöllinen kuninkuus vaan naiset. . Joissakin paikoin Vuoden 13?? Frankfurtin suuta- muodostivat rihman' riammatitikunta kielsi, ettei ku- ja sellaisten lapsilta kiellettiin en n e n k aik k e a k o stam aan . H a ja a n vo, siis m eille ta a ta puolueiden ylä Saksassa Karja- kehrääjättäret ja kultalangan ve- kaan saanut pitää opissaan seka-j pääsy ammattikuntiin, nus vain p o rv arillisissa puolueissa puolella olevan, puolueettom an ja ta 15 eekkeriä luonnon ihanassa täjät kaksi naisammarttikuntaa j sikiötä. “Käsityöläisten tuli olla ! paimen, uillinvartijain. katipun- h a ja a n n u s, joka on m elkein varm a sapuolisen h allituksen. Willamet laaksossa. Seitsemän- torninvartijani joita johti naismestari ja toinen puhtaat kuin pulmuset, että he ginpalvelijain, joka tap a u k se ssa , ja so sia listi tulisi huoneinen rapattu talo ja sähkö T ähän puolueettom an h allituksen valittiin vuosittain. * ! voisivat viihtyä kyyhkysten pa- rummuttajain. yövartijain. telot- p residentiksi. valot o\at joka eri rakennuk m uodostam iseen ei v a ik u tta isi aino Aikaisempina aikoina myöskin rissa", sanoi sen aikainen vanha tajan ja yömiehen toimet kat K un k e rra n so sialistit olisivat saa a sta a n k u n in k aan henkilö, persoona sessa. On myös uudenmalliset otettiin naisia työhön miesten sananparsi. Hakemuksessaan am- sottiin tällaisiksi ammateiksi. Mi I joissa on tilaa n e e t m ieh en sä ylim m älle sijalle, oli , vaan m yös se seikka, kunin rinnalle. Ammattiveljen Mnnal- niattikunnan mestarille tuli op- tä muuten kahden viime maini- kanahuoneet, 2.0C0 kanalle ja 2 eekkerin puu siv a t he myös saan eet ed u sk u n taan j k aallinen h a llitu s kokonaisuudessaan la siis työskenteli ammattisisko piinaksi aikovan l?00 luvulla jät- tun toimen suorittajiin tulee, ei tarha, jossa on kaikenlaisia mar niin paljon e d u stajia, e ttä heidän kä j voisi tu rv a u tu a k u n in k aaseen ja hä I ja ammattioppilas ja suhtautui taa tarkat todisteet siitä, että heidän pannaan julistamistaan joja mm. viinimarjoja. Taloni sissään olisi suurin v a lta m aassa. Ei nen nim en sä ja arvonsa suojassa vat he toisiinsa hyvin. Tällaisia hän. hänen vanhempansa ja hei- ole ihmeteltävä, mutta kun enä- sijaitsee puoli mailia Fuolton ta rv its e lain k a an epäillä, e tte iv ä t he e siin ty ä puoluepyyteitä, nurkkahar- ammatteja esiintyi Ranskassa ja dän vanhempansa olivat ‘‘rehelli-! rehelliseksi työksi katsottiin vie- kaupungista. josta kulkee 40 h eti ju lista isi a a tte ita a n koko Suo ra s tu k s ia ja v irk a v a lta isu u tta Aas Saksassa, vieläpä pienessä Sveit sessä aviovuoteessa syntyneet. la esim. kylvettäjiin, parturien sähkökaaraa päivässä ja ainoas m en k a n san enepnm istön k a n n a tta taan. S iten h a llitu s, m in iste ristä ja sissäkin. (.Lettiinpä joskus am Tässä vaatimuksessa oltiin erit myllärin ja liinavaatteiden ku- taan il mailia Portlandista, jo m iksi. (T osiaankin o lisivat niin jul m uut k orkeim m at viran o m aiset voi mattiin nunniakin. Raskaampiin täin tarkat ja peräänantamatto tojain työ. tuutun kysymys mut- ten satoja miehiä käy siellä päi k e itä , v aik k a olisiv at vain — enem sivat h o itaa h a llitu sta kan san v alta! ammattitöihin niinikään saattoi mat. Esimerkkinä mainittakoon kallisemmaka. Eihän voisi ta vittäin työssä, viikko-tiketti m istönä! — Toini.) J a silloin ruvet sesti. koko k a n san hyödyksi, ollen nainen päästä. Eräässä vanhas eras tapaus Strasburgissa v :lta ... vallisissa oloissa . luulla näiden maksaa $ .00. Erittäin sopiva täisiin tu tk im a a n m. m. sitä, kutka ed e sv a stu u ssa vain lain m ukaan kan sa ammattiasetuksessa vuodelta 1530. Eräs Strasburgilainen «ui työtä sen saastaisemmaksi kuin j;O‘j perheelliselle miehelle. kaikki olivat v a ik u tta m a ssa siihen san ed u sk u n n alle. käsityöläistenkään 1349. joka koski läkkiseppiä ja pannut poikansa oppiin rehelli tavallisten Hinta $ t.OOO.. H uo m au tettak o o n vielä, m itkä kan rautakouran ammattia, sanotaan selle mestarille sanotussa kau- Mutta tässäpä ei katsottukaan e ttä “k a n san ta h to ” ei p ä ä ssy t voi Mrs. Victoria Airolla. m aan k e v ä ttalv e lla 1918. S itä m itä ■anluokat ne ovat, jo tk a presid eh tin “Yerstaassa saa myöskin nainen ! pungissa. Poika .menestyi opis- itse työtä epärehelliseksi, vaan 1081 E. Lincoln S t jo h ta m issa tasa v a llo issa voivat saa käyttää vasaraa, olipa hän -sit-■ saan kaikin puolin hyvin, saa- riippuvaiseksi herrastaan, siis o- Portland, Ore. da yksipuolisen vallan, jo ta ne käyt ten mestarin vaimo, tytär tai matta pienintäkään muistutusta liiat epävapaita, tä v ä t y k sity lse tu ja saad ak seen ja tu r Vanhempina aikoina varsinkin tetun. vaikkapa esim. parturin koa takaperin, jolloin venäläiset v atak seen . H yviä esim e rk k e jä ja palvelustyttö, kunnes hän on Poika halusi muuttaa jonnekin kutsuttiin kokoukseen säännölli to d istu k sia tä s tä a n ta v a t nykyiset tävttänvt kuusikymmentä vuot- ! muualle, mutta kun hän aikoi olivat liinakankaan kutojat ar- kanssa, joka oli ajanut saastai sinä edustajina samalla tavalla m ailm an h u o m attav im m at ta sa v a lla t ta.” M utta' että vieläkin ras-: jättää kaupungin ja vaeltavana •vosScT pidetty ammatti, istuivat seksi julistetun ihmisen parran kaampiin töihin on naisia käy kisällinä pyrkiä maailmalle, kiel- verankutojain rinnalla useassa Yhdysvaltain Valtiolliset Puolueet ja Niiden Suhde Työväenluokkaan Kirj. James Oneal TOHTORI Emma Mäki Wickström suom al. lääk äri 214 M edical Bldg., P a rk & A lder S t. T u n n it: 10—12, 2—4. T ila t-, torstai- ja lauvantai-lltoinc 7—8. T elefooni: M ain 5193, office: M arshall 6070, a su n to — PORTLAND, ORE. H - I - l - I - H - l- li I 1 I i 1 11 1 1 I I I 11 1 1' DR. E. S. HAMEL } Hammaslääkäri ja i Radiography j ± i .t. 4» 4» Young Bldg. 14th St. dl Com’1. + + Puhelin 1158 4 4 -I-! ■l-i-! -l-4-l 4-I-H-1-! !■ ! •H -l-M -i-1 4 4 c n jo o o o o o o a o o o c n jo q a a S TOHT. F. E. CASEY ! 0 hammaslääkäri “ O 511 Commercial St. Puhelin 355 Q O R ogers A pteekin y lä k e rra ssa i> Ö ASTORIA OREGON O pooaaaaaaooaoaoaa a a DR. CHAS. W. BARR HAMMA8LXXKXR* Suomalainen tyttö IS Commercial SL apulaiaana. Puhelin 4SS. A etoi m SUOMALAISET LÄÄKÄRIT Tiri Toivo Forsström «.EIKKAUK8ET ERIKOISALANA T:ri Werner Lagus LA8TEN TAUDIT ERIKOISALANA IPEXARTH BLDG., ASTORIA Tunnit: 10-12 ©. p. p.. 2-4 J a 7-8 J. p. f f el. Office: 230 TeL Residence: fri Forsström 582 Tri Lagna 602-R T ohtori Myyn maani H. Hartman kuin he olivat läsnä helmikuun (Sitte seuraa vähemmän koh tetty käy selville eräästä kiellos tävtvivät ammatin, vaskenvala- kaupungin raadissakin, mutta kokouksessakin. ITän valitti va telias selostus esitti. Yhdvsval- jain kisällit, toimeenpanemasta! ta vuodella 1699'niissä sano myöhempinä aikoina ilmestyi liokunnan päätöksen johdosta ja tain ja Ranskan tasavalloista. taan: “Kukaan mestari ei tästä tavanmukaista laksiäiskemua, sil- maaseuduille rikkaitten palveluk sanoi sen merkitsevän vksistään sen julistamista, että Venäjä ei Ihmettelemme. etteivät tämän edelleen saa käyttää vaimoaan lä he olivat päässeet perille, et- seen suuri joukko liinakankaan ole enää liittolainen ia niin huo maan suomalaiset pikkujunkke- eikä tytärtään ahjo- ja alasin- tä nuoren miehen isä ei ollut avi- kutojia, jotka olivat kokoinaan nosti kuin asia* Venäjällä ovat rilehdet ole niitä kohtia lukais tvö.^pä, eikä hän myöskään saa olljsesti syntynyt, eivätkä he sen riippuvaisia herrassaan. Samat kin. niin hän toivoi, ettei kokous seet amerjkalaisille nävtteeksi kengittää virmoja, vaikeasti hoi- j tähden saattaneet nuorta miestä syyt edellyttivät tuomitsemaan l sei-1 . D pitää rehellisenä. Hänen aiko- myllärin ja kylvettäjäin työt: sanoisi sitä mitä ’liittolaismaiden sut »m.alaisteu “kansanvaltaisuu dettavia hevosia.”. Tämäkin --- desta”. Me palaamme näihin hallitukset eivät ole vielä sano kohtiin vielä myöhemmin. — västi viittaa siilien, että naista j Hiuksenaan oli ohjata kisällimat- he niinikään palvelivat suuria aikaisemmin käytettiin niinkin ! kansa Nurnbergiin. Ammatti- herroja maaseudulla tai olivat neet. nimittäin että Venäjä on Tvöm. huomautus.) raskaaseen kuin sepän .ämmät-! kunnan kisällit ilmotiivat täpä kirkkojen. luostarien tai kaupun lakannut olemasta vksi liittolai Tasavallan kauheuden kuvaa uksen kaupunkinsa raadille, jokp gin raadin ja muiden käskettä riin. sista. Siihen asti kuin sellainen misen lopettaa tässä vhtevdessä taasen* vuorostaan kääntyi Nurn- vieläkin raskaampiin Mutta vissä. Ta kun heidät katsottiin julistus annetaan, hän toivoi, et lentolehtinen sitte seuraavilla ammatteihin käytettiin naisia bergin kaupungin raadin puo- epävakaiksi, oli heidän lapsiltaan tä Venäjän edustajille annettai seuraavan Nurbergin kaupungin Ideli. kysyen kuinka tulisi mene pääsy ammattikuntain alaisiin siin samat oikeudet kuin toisille sanoilla: M eillä Suom essa olisi sitä p a itsi tellä. Viime mainittu ilmoitti opnipaikkoihin suljettu. kin. aina lähellä se m ahdollisuus, e ttä raadin päätöksen mukaan vuo että heidän kaupupngissaan ei delta 1463. kun eräs katon kat- Näissä sulkemistutkinnoissa Belgialainen Vamlervelde vh- saisim m e so sialistisen hallituksen ja taja pyysi “saada käyttää nuor- kielletä loytölastakaan ammatti- mentiin usein aivan naurettaviin tvi Hendersoniin ja osoitti, että so sia listip resid e n tin . Ei k u kaan voi Internationalen traditsionina or ne uskoa eikä lu o tta a siihen, e ttä ta naisihmistä, jonka tulisi kan- kuntaan pääsemästä, joten nuo äärimäisvvksiin. Nahkuria esim ollut aina ottaa huomioon kansa se h a llitu s olisi puolueeton. Edellä tan hänelle kattotiiliä", vastasi i rellä miehellä on oikeus tulla ylenkatsottiin ios hän vaan par- kunnat eikä hallitukset ja sitä olem m e jo h u o m au ttan eet, m itk ä h ir raati, että “na^ihminen sai sen kaupunkiin ja raati lupasi pa-l^j^j koirannahkaa. Kisälli, jo- palveli sellaisessa verstaassa periaatetta noudattaen se on tun v e ä t v a a ra t silloin olisivat m eitä uh ty^n suorittaa, mutta ei saanut i kyttää kaupunkinsa vaskenvala- j ottaa jajn kisällit ottamaan nuoreiotu|j vieroitetuksi, vieläpä häntä kajota muurilaastiin eikä nustanut suomalaisten ja puola? kaarnassa. Em m e to tisesti tahdo t a miehen yhteyteensä. ¡rangaistunkin. Ja ios käsityöläi- lais‘en edustajat ia olisi ollut val llallam m e v a lm ista a itse lle m m e ' <^i osaa kiinnittämistyöhön.” Loppupuolella keskiaikaa al Kansallisuus niinikään saattoi jnen sattui tappamaan kissan eli mis ottamaan edustajat vastaan laisen onnettom uuden, tuhon máhí j J, koi jo olla harvinaisempaa nai olla esteenä ammattiin pyrkimi-; koiran, tai tuli vaan koskeneeksi tsaarivallan vallassa otossa. Mi dollisuutta. sen pääsy ammattikuntiin ja o- seEe. Niinpä tuli esim. Itämeren ?en raatoon, tuli hän saastaiseksi käli neuvostojen edustajat ovat P eru stu slaillin en k u n in g asv a lta ta sanotto miesten töihin. Väheni-' .maakunnissa ja pohjois-Saksan julistetuksi, sillä sen korjaami kvsvmvksessä niin hän huomaut kaa parem m in ja varm em m in todel animattikunnan nen kuului vömiehen tehtäviin män ammattitaitoa kysyvät am- kaupungeissa ti, eriä helmikuulla pidettvvn ko lisen kan san v allan sek ä puolueetto koukseen oli kutsuttu kaikkien m an h allitu k sen kuin tasav altain en mattiolot kehittyivät sellaisiksi vanhimpain valvoa, ettei ojipiin Tos käsityöläinen tietämättään- venäläisten puohieryhmien edus hallitusm uoto v alittav ille, vaihtuvine että oppiin pyrkijän tuli olla mie pyrkivä ollut slaavilainen tai kin oli sattunut svömään yömie- histä sukupuolta. Yhtenä perin vendi, sitfä sanotut kansat sid hen tai telottajan kanssa, tai tajat Sa että vaikka heidän vas p residentteineen. tärkeänä oppiin pääsyn ehtona jettiin ammateista syystä. että vaikkapa vaan seurus*ellut tai tustajansa hvväksvivät kutsun, oli mielestämme naurettava sään- heidät katsottiin epävapaiksi, or nuhellut heidän kanssaan kadul niin bolshevikit hvlkäsivä* sen solvauksilla. Lopuksi hän pvvs' — Työläinen, älä jar lii. että »oppilaan kuH olla synty jiksi; lie olivat herrainsa palve la tai saattanut edellämainittuja nyt avioliitossa. Apärillä, enem luksessa. ¡tai heidän perheensä jäseniä hau- kokousta toimimaan niin ette’ •e ruta vapausliikettä py- pää kuin rikollisiltakaan, ei ollut eräs tärkeä ehto i | aan selitettiin hänet “enärehelli- Vieläkin oli voitaisi sanoa e t t ä konferenssi päästäkseen toiveita , päästä oppiin eikä am käsityöair.mattiui ¡seksi.’’ Ta ios käsityöläinen kat joka oli ensimäinen vastaanot- svttelemällä ulkona jär- mattiin. i Ammattilaiset silloin ■ Vaadittiin, että oppilas oii va- esim. nuoran, jolla itsemur tamaan Amerikan- edustajat. jestostasi. Älä estä työ' pitivät erinomaisen korkeana a- paasvntyinen: vanhemmat eivät kasi han tekijä oli hirttänvt itsensä viimeinen tunnustamaan Venä läistoveriesi pyrkimyk jatuksena ammattinsa kunniaa saaneet olla orjia tai kuten sa tai nostanut vedestä itsensä hu jän edustajia. , Päätös kuitenkin i^i entisel siä pysyttelemällä syr [ja siitä seikasta nähtävästi joh nottiin “herran palveluksessa", kuttaneen selitettiin häne* saas edelläsanottu naurettava vaan itsellisiä, vapaita. Täten taiseksi. Tokainen käsityöläinen leen. Rumanian sosialistien pyyn jässä tästä yhteisestä tui sääntö. Ammattikunnan kunniaa onkin ymmärrettävissä käsityö- joka joltakin tavalla sattui teke tö jätettiin valtakiriavaliokunnal- tällä tavoin pyrittiin pitämään ammattilaisten liikkeestä. katsantokanta, niisiin tällaisen syntiseksi julis- le. Tuhan-Kustaä. (Suom alainen lää k ä ri) Scandinavian A m erican Bank Bldg ASTORIA, ORE. £- --------- V a staa n o tto : 10— 12, 2 —4 ja 7—8. I ilm ala aka ri . F . C. J O H N S O N Huone 8, Old P ythian rakennu« Puhelin 819. A storia, Ore. ?-l-[-l--!--'.--l--l--M. l- t- l l- i' I-l 1-1 I M t 1 I 1- «4 4 Suomessa korkeamman tutkinnon auo- r.ttanut t H IE R O JA i F JA SAIRASVOIMISTELIA ♦ J Albgrt Pohjantähti $ Ottaa vastaan sai-aita Young rakennuks., 14 ja Comm. t ASTORIA, OREGON. Sisäänkäytävä 14:lta kadulta + îF ele/opni 1218. 4 Annetaan w 8 s t neuvoja koti + 4- hoitoa Varten ♦ K O H TU U LLISET H IN N A T t Huom. t Monivuotinen kokemus. i H-1-4-4-1-4-I-4-4-4-l-4„l 1 h 1 4-1..U 4 H I 1 joutui selviämään ikävästä ase mastaan maksamalla suuren ra ha sakon. _________________________, Määrättiinhän Westfälin” rau hassa. .että oppiin pyrkivän tuli olla joko katolisen tai evankeli sen opin tunnustaja, sillä Moo seksen uskolaisia ei suvaittu am K iina,alaet luonnon-ka» matissa Juutalaiset kylläkään via-kotlparannus keinot sitä ennenkään eivät olleet tai- parantavat onnistunee»* puneet mihinkään määrättyyn t f reumatism ia, munu ais-, vatsa-, veri- ja rak ammattiin. Vapaamielinen Nurn- ko tau teja. heikkoutta, bergin kaupunki koetti kaupun naisten tauteja ja mo gissaan tarjota juutalaisille tilai nia muita m iesten Js suutta ammatin hajottamiseen naisten tauteja. määräten, että he saavat harjot HEE WO CHINESE MEDICINE COMPANY taa käsityöammattia, m utta,hei 208 James St., Seattle, W ashington dän tuotteitaan ei saanut kul P^runtettu vuonna 1993. ' jettaa kaupunginmuurin ulkopuo lelle. Kultasepän ammatti lie nee ainoa, joseä juutalaiset ai j MYYDÄÄN TAI VAIHDE TAAN. kaisemmin ovat jonkun verran • viihtyneet. Yksi ploki maata kauniilla ta Alussa jo huomasimme, että saisella paikalla itäpuolella Port ammattilaiset olivat ylpeitäkin landia. ( )re. Sievää asuttua naa ammatistaan ja vaikka tästä a- puristoa. Sopiva vanhoille ko jasta on kuljettu satoja vuosia uliko. Mrs. Victoria Airola, eteenpäin aina meidän päiviim me asti ei tämä ylpeys ole aivan 1081 Lincoln St., Portland, Ore. tyyten vieläkään kadonnut am mattilaisten mielestä. Useat ) os oleiie ammattilaiset vielä nytkin, vaik kakaan emme enää elä varsinai sessa käsityöammattiajassa luu levat olevansa koko joukon kor keammalta toista ammattia ja P y y tä ä n vapa lääke kirja n » ». rajattoman matkan edellä varsi J c m m »li 25 •riistot« aieatea ja natoton teatfc naisesta työläisestä, jolta ei ole on selitetty, sekä täydellinen luettelo snoaia, •;Lähettäkää taudin n in t mitään ammattia. Su u rt eoi! i- laisista lääkkeiltä oi™** j» <»e esitämme teillä m ikl lääke olisi tilattava, hinnan y. au suus, joka meidän päivinämme (Lääkkeet eivät ole lääkkeen pateuttilääkkeitä vaaa rientää suurin harppauksin eteen tosi suomaiaieia lääkkeitä.) päin voi ainoastaan poistaa sano . (Tämän kirjan saatte vapaasti. Ja pitäisi olla iokasen suopialisen kodissa, sillä ette tiedä. tunlaisen ammattiylpeyden pois koska tarvitsette sitä __ .Varokaa hnm booa «H k kali........................... keitä ja hombnuki tohtoria tamalla varsinaisen pitkää oppi- -----LignelVin Apteeki on aikaa kysyvän ammattityön. — ----- suom. Apteeki Yhdysvalloissa Vapaudessa J. VV. S. P. A. L1ÜNELL CO.. PARANTUKAA luonnon avulla Kipeä
