Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Sept. 26, 1918)
f No. 224 T O V E R I TOVERI Ltan«n auomxtaiscn työväen aincnkaooattaja, iimaatyy Aatoriaaaa, Oregon. joka paiva peität »uanuniaina. TOIMITUSKUNTA: W. N. KE1VO, SULO SYVÄNEN, AD0LP11 SALMI. ALEX SEVO, A. B. MÄKELÄ. TOVERI (T H E COMRADE) The organ of the Finnish workers in the Western states. The only Finnish daily in the W e«. Published daily, except Sunday, at Astoria, Ore., by the Western Work men's Publishing Society. A N T T I J. PARTAN, Manager. Entered as second-class mail matter July 18, 1912, at the postofiice at Astoria, Oregon, under the Act of March 3, 1879. Umotuihinta 40« palstatuumalta. Kuoleman- ilmotukset $1.50 kerta ja muistovarsyillä $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio liitto-ilmotukset >1.00 kerta, halutaantieto- ja nimenmuutto-ilmotukset SOc kerta, naima- Niin tapahtuu kun syitä ei tunneta Lyhytnäköisempää toimintaa työväenliikkeen nimessä on mah doton kuvailla kun on ammatti laisten osanotto politiikkaan. EU lei asia olisi niin äärimäisen va kava, ellei valtaluokka voisi val tiollisen mahtinsa avulla niin täydellisesti hallita työläisten toi- ijnia, niinolisi sangen huvittavaa katsella sitä typeryyttä, jolla ammattiunionistit ajavat valtiol lisia etujaan. Mutta asian tär keys tekee heidän suhtautumi sensa surulliseksi, vaarallisella ,, . . . . . , . . ilmotukset $1.50 kerta, avioero-iimotukset a seella leik k im ise k si, jo n k a $1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk- •en mukaan. Satunnaiantta ihuotukusta tu lee rahau seurata mukana. Englanninkie lestä suomennetaan vapaasti. sen raukset ovat melkein kuin par taveitsen käsittely lapselle. Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 Näin cents per inch. Special discount is allowed i . for larger and continuous advertisements. , t u o m a r i T O V hR I, BOX 99, A S T O R IA ^ )R E . Ile m enettelevät: , a n ta a i r a S K a a il K u ti , , i IUOKK3- puolueet, joiden listalla heidät on valittu. Luminietoksen löytämi nen Saharan erämaasta on yh tä helppoa kuin sellaisen porva- ripolitikoitsijankin, joka voisi toimia työläisten etujen mukaan Ei se ole lumen syy että se su laa Saharassa, eikä se ole yksi tyisen “hyvän miehen’’ syy, että hänen porvaripuolueen pelinu- keksi jouduttuaan täytyy mene tellä siten kuin hänelle määrä tään. Porvariluokan vallasta suista minen luokkana on tepsivä kei no työväestön aseman korjaami seksi, eikä jonkun sen edusta jan syrjäyttäminen, kuten am- mattiuni« »nistit tekevät. Millä tavalla teollisuu den kansanvaltainen hallinto on mah dollista ‘tuomion, poliisi kapuloi lakko T IL A U SH IN N A T laisia tai union järjestäjiä, tai Yhdysvalloissa ja Canadasaa: Yksi vuosikerta. .$□.50 h kuukautta. .$3.00 j o k l l viranomainen tekee mitä 2 k uukautta... »i.bO 1 k uu kau si... .60 J Suomeen ja muualle ulkomaille: ohjelman ¡tahansa vääryyttä työläisille, jo Sosialistipuolueen Yksi vuosikerta. .$8.00 6 kuukautta. .$4.25 ko jollekin yksityiselle työväen siinä kohdassa, jossa puhutaan SUBSCRIPTIO N RATES: In tne United State* and Canada liikkeen toimitsijalle tai erinäi- teollisuuden kontrollista, maini One year...........$5.50 Six months........... $3.00 . . ih r e e tnynth». .$1.60~Unc m on th ................. 60 sille t völäisr\ h iilille , 111111 lllCf taan m. m., että näiden teolli Huoneusto sijaitsee lOrnnen ja Duane katu- kltSCC Uniotlis i 11ilka.IV ail.l te- suuslaitosten omistusoikeuden tu toiuiRutEr- Tdtiooni: konttori ^ ä*!kijän nimen muistiin, sillä seli- lee mahdollisimman tarkoin vas ¡tyksellä, ettei häntä enää kos tata kunkin tuotantoalan laa Tahallista käsitteiden kaan äänestä »valtaan. Ja se lu jin,ssuhteita. Kun puhutaan kansan omis sotkemista paus pidetäänkin pyhänä verrat tuksesta. tarkotetaan sillä ylei Eräässä Saturday Evening tain kiitettävästi. sesti valtion omistusta, sillä kan Post lehden äskettäisessä nume M u fa heidän lyhytnäköisyv- sa ei voi muuten omistaa mitään rossa kirjattaa hyvin tunnettu ten:,ä Cfttää heidät näkemästä kilin valtio,, patitta. Mutta kaik kongressimies Joe Cannon v e - n*’ta voimia, jotka ovat näiden ki teollisuuslaitokset eivät ole rotukysymyksestä, tehden n, tekojen varsinaisten toim eenpa sellaisia, että niitä olisi edullis ni. sellaisen väitteen, etteivät ne' nÖa*n takana, mitä todoii>i<i ta ottaa suoraan valtion haltuun rikkaat sentään niin rikkaita ole, i 5' ^*s’a- j” 'm pii.iv a pahehik- vaan jonkun valtion alajärjestön, kuin yleisesti luullaa®. koska! scssaan scka poliisit että lainl.ta- kuten esim. Yhdysvalloissa eri aksa-ltijat ja tuomarit, ja joita vas niistä niin harvat ovat valtioiden, kuntien ja kaupun taan toiminta olisi kohdistettava neet sisääntuloveroja. kien liuostaan. Lyhempikin sil Väite sellaisenaan ei todista! S y ytää poliisia siitä että se mäys tuotantotapaan osottaa, et- mitään muuta kuin Cannonin o-!kaPuk)* työläisiä, on yhtä mer- ' tä kaikki v leismaalliset tuotanto velutttta kansan pettämisessä ja 1 kityksetönta kuin syyttää sitä ja liikennelaitokset täytyy ottaa mielipiteen muokkaamisessa. S e 'kaPu^aa jolla poliisi työläisiä suoraan valtiolle, mutta on ole seikka, että rikkaat ovat kyin- L'6- Syyttää tuomaria puolueel- massa puhtaasti paikallista luon neet pelastumaan veronmaksu,!- ^sun^csta- " n "an,a kuin svvttää netta olevia liikkeitä, jotka pal ta, ci ollenkaan todista sitä, .c t-jsiia paperipalasta jolle laki jou- joa mukavammin sopivat kun teikö heillä olisi ollut vendetta-1ka ’itukaan tuomio annetaan, on nan omaisuudeksi ja käyunissä- vaa omaisuutta. Päinvastoin sen , xirjotettu. ja syvttää la in la a tija - pitämäksi, kuin valtion, jonka pitäisi osottaa, että niiden vai-(kunnan yksityisiä jäseniä, on sa- kuitenkin täytyisi jättää se kuu tiollinen mahti on niin suuri, et- j,na kuin syyttää lainlaatijakun- min hoidettavaksi. tä verottaja ei ole uskaltanut Inan kokoushuonetta. Yleinen rautatieliikenne, laiva asettua varsin v aativalle kanna!- j Kapitalistiluokka ei mene ; liikenne. puhelin- ja lennätinlai le. mitään, eikä työväestö voita mi tokset. yleisesti käytettävien tuot Potta on. ejtä ainoastaan muu- tään siinä, vaikka jokaisissa vaa- teiden valmistuslaitokset, jne., o tamat harvat maksoivat sisään-; loissa estetään jokaisen tvöväes- vat luonnollisesti vatlion omai tulo- ja omaisuusveroa. Mutta seittiä huonosti kohdelleen vksitvi- suutena parhaita tuloksia tuot johtuu veronkantosysteemin kun- sen virkailijan uudelleenvalinta tavat. Mutta esim. paikalliset nottomuudesta. Saman luokan Isillä porvaristo ase'taa toisia ti- ra'tiotieliniat, vesi- ja valaistus- . ... * jäsenet, jota luokkaa pitäisi ve-¡Iälle. Työläisten täytyy päästä laitokset. erinäiset paikallista rottaa, ovat laatimassa verotus-! selville siitä, että se voima joka laatua olevat ja paikallista tar säädöksiä, joten on enemmän ¡h- taistelee heitä vastaan, ei ole vetta tyydyttämään aijotut tuo meteltävää siinä että niistä niin poliisei. sa, tuomareissa ja lain tantolaitokset. voivat olla kau kin moni maksoi veroa, kuin sii- laatijakunnan jäsenissä persoo- punkien ja kuntien omaisuutta. Jos esim. kaupunki omistaa o- nä ettei useampia maksajia il- nallisesti, vaan niissä aineksissa mestynyt. luokkana, jotka muodostavat ne man vesi-, valaistus- ja kuletus- j HiiiiiiiiHiimiuiiiiHHiuimiiinnmmiip iiiiiiiiln iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiim h ih iinniiiiit iiiiininiiHüiiiHiiiiiiiiiiiiiiim iiiiiiiiiiii hankkimaan uutta. Ei ollut myöskään vaikeata saada tava rasta kvlläksi hintaa, niin että tulot kasvoivat monin verroin suuremmiksi kuin muissa am (Poimintoja teoksesta: “Osuus mateissa. Mutta kauppiasten luvun kas kaupan kulmakivet.” ) vaminen, kauppoja kun viime Kansan yleinen siirtyminen vuosisadan vaihteessa jo oli kau luonnontalouden kannalta raha pungeissa enemmän kuin joka talouden kannalle teki yhden si toisessa kadunkulmassa, kirkon tä ennen sangen vähälukuisen kylissä 5—'» vieri vieressä, u- luokan, kauppiaat, tarpeellisiksi seiinmissa syrjäkylissäkin joku joka paikassa. Heidän tehtävä tuotti pian mukanansa arvelut nään yhteiskunnassa oli tuottei : i tavia haittoja. b»s näet tirkas den hankkiminen sieltä, missä ti,nme naiden lukuisien kaup tavarat arastoja,. n.in ne valmistettiin, sinne, missä piasten huomasimme että suurimmalla niitä kulutettiin. He olivat väli käsiä tuottajien ja kuluttajien osalla heisiä oli melkein aivan välillä, ostivat edellisiltä niiden samaa tavaraa kaupan Niin on valmisteet ja pitivät niitä kau asianlaita vieläkin varsinkin pie pan jälkimäisille. Siten kävi e- nemmissä kaupungeissa,, suu sim. sille, joka lampaitten villat rempien kaupunkien svrjäosissa karttasi ja kehräsi langaksi, ia maaseudulla. Kukin näistä mahdolliseksi saada jokapäiväi kauppiaista tarvitsee eri katti»- nen leipänsä, vaihtamalla villa papuotinsa ja palveluskuntansa. langan rahaksi ia rahan leiväksi. lämpönsä, valaistuksensa v. m. Samoin käyttämällä työvoi Usealla on kuitenkin niin vähän maansa rahaa vastaan jonkun liikettä, että inyvmämies saa muun tuotteen valmistukseen monet tunnit päivässä olla jou ansaittiin rahaa ¡a voitiin sillä tilaana. Mutta kunkin kauppiaan sitten ostaa tarvittavat tuotteet. tarvitsee elättää perheensä, ia Kauppiaan toimi osottautui suorittaa liikekustannukset, jo pian verrattain helpoksi ia tuot pa saada jonkunverran ylijää tavaksi. Suurempaa taitoa vaati määkin jotta tämä olisi mahdol tukkukauppiaan toimi. johon lista. tävtvv hänen asettaa ta kuului tavaroiden ostaminen ul varoittensa myyntihinta niin komailta tai sopimusten teke korkeaksi, että siitä riittää kaik minen tehdasten kanssa tavaran kiin kustannuksiin ja voitoksi valmistamisesta pitempää aikaa kin. Hän on tällöin pakotettu varten.'Mutta erityistä taitoa ei hankkimaan mahdollisimman tarvittu vähittäiskauppiaana ole huokeata tavaraa, ja että sil miseen. Jos vain onnistui luot loin tavaran laatuun ei voida tamusta herättävällä esiintymi huomiota kiinnittää, on selvää. sellä tai edes pienen pääoman Vähät siitä, onko tavara todel nojalla saamaan ' tukkukauppi la täysin sopivaa tarkotukseen- aalta luottoa, oli kauppias tilai sa. kunhan se vain saadaan huo suudessa ostamaan tavaraa tar kealla. Paremman muutteessa se peen mukaan, maksamaan sen voidaan mvöskin myydä aivan kun se oli myyty, ja samalla taysiveroisen hintaan. Osuusliikkeen perus teista. los sitten vielä ostapimaara ienenlaiseksi, tuntuu jäävän tävtvv sitä kaikilla keinoilla pvrköi lisäämään ja laajenta maan. kiistellään tavarain hv- vyv*tä, kehutaan hintoja, ja koetetaan sen kautta saada os tajat vakuutetuksi siitä, ettei heille kukaan muu mvv niin hv- vää ia halpaa tavaraa kuin juuri kysyn, vksessä oleva kauppias, k ikä •-iin;' kvlliks,. kauppiaan tävtvv vielä enemmänkin ,rvh- tvä tyrkyttämällä saamaan ta varaansa kaupaksi, ja sitä kattp- : anah elijaa pidetäänkin naraint- pana, joka saa ostajan otfamaan enimmän tavaraa ennenkuin tä mä puodista lähtee. Tinki,näll hintoja, jotka ensin on asetettu siksi korkeiksi, että niis-ä tin kimisen varaa on. saadaan os taja houkutelluksi ostamaan muutakin kuin mitä hän sillä kerta;; oikeastaan tarvitsee. Tärkein keino, millä kauppias saa tavaroilleen menekkiä, on kuitenkin niiden antaminen te laksi Kun ei ole huolehdittava maksasta vielä pitkään aikaan, suostut, osta ia o tumaan enem män kuin hauen 'aransa mvön- täisivätkään. Mutta velaksi os taminen huonontaa ostaian t a loudellista tilaa ia vaikeuttaa hä nen toimeentuloansa. Mikäli nämä epäkohdat ru pesivat ostajain taloudellista toimeentuloa rasittamaan ja mi käli sivistys kasvoi, niin että enäkohdat ostajille selvisivät. sikäli valmistui ihmisten mieli vastaanottamaan ajatusta uudes ta järjestelmästä kauona-alalla. uudesta tavasta saada raha muu tetuksi jokapäiväiseksi hvväksi Eri henkilöt olivat havainneet, että tavaroiden l-mluttaiat voivat tyydyttää tärkeimmät tarpeen sa ilman kauppiasten välitystä- ru k o ilem aan J u m a la a , ^ ttä hän tulisi P Y H IÄ L E H M IÄ . liikkeensä, niin saavat sen asuk- kohta, jossa puhutaan tuotanto- M onella on se käsity s, e ttä In tian se u ra k u n ta a n otolliseksi. kaat silloin jär- Viikon k u lu ttu a tulee Sam bo, m ut kaat s u io in hoi*aa n o i . a a niitä n m a s siten it e n laitosten omistussuhteiden , , . , “p v h ä t” sebu-lehm ät ovat erikoinen, kuin enemmistön edut vaativat, jestam,sestä kunkin tuotantoalan pyhi„ tarkotuksia varten pidetty leh ta piispa s e littä ä edelleen, e ttä vielä Yhdessä kaupungissa voidaan PaaJuussUhteita vastaavalla ta- nlarotu. Niin ei k u ite n k a a n ole on ru k o iltav a. Jä lle e n viikon k u lu ttu a tu le e Sam liike järjestää yhdellä tavalla, ! v a lla . K u n vielä otamme huo- a sia n laita . Tuo k y tty rä se lk ä in e n se bo ilosta välk k y v in silm in piispan toisessa toisella aina sikäli kuin! mioon, että tarkotuksena ei o l e i b u on E telä-A asian v arsin ain en lyp M utta sam aten «uin van luo. naikalliset suhteet tekevät sen järjestää mitään tarkoin etukä- '■ syleämä. “ No, m iten t on la ita . Sam bo, o le t liassa E gyptissä, p id etään tä tä nau teen suunniteltua "yhteiskunta- taa In tia ssa p y hänä ja k o sk em atto ko ru k o illu t?" kysyi piispa. edullisemmaksi. “Olen ru k o illu t ja sain J u m a la lta karttaa", josta ei voitaisi kos- m ana. Ne sa av a t v ap aasti kulek Kauppaliikkeen voi niinikään kaan poiketa, niin ohjelmamme! siä kaupunkien kaduilla ja tem ppe- v a s t a u k s e n v a s t a s i Sam bo. järjestää paljoa edullisemmaksi käytännöllisyys on aivan ilme,-1 leissä, eik ä m itään v ä k iv a lta a n iille ' “J a m itä hän v a sta si? “J a tk a p äälle vain ru k o ilem istasi. paikkakunnittain omistettavaksi teh d ä m issään ta p a u k se ssa , vaan nen. Se on sellainen kuin kun- a saa n n e ta a n niiden kuolla v a n h u u tta an Sam bo, v astasi Ju m a la , m inäkin t Ien kuin valtion liuostaan. Yleisistä valtion omistamista tukkukau kin paikkakunnan täfpeet v a a t l - i oniia aik o jaan — joka itse a sia ssa y rittä n y t p ä ä stä siih en kirkkoon jo vat ja edellyttää sellaista toimin- useinkin on su u rem p aa ju lm u u tta ja yli k ak sik y m m en tä v u otta, m u tta en poista saisi kukin paikallinen ja- tavapautta, mikä kulloinkin on I e lä in rä ä k k ä y stä kuin elu k k ain ki ole vielä o n n istu n u t." kolaitos tarvitsemansa tavarat vuton lopettam inen. M utta u seat in ■ asian järjestelylle edullisinta. P U N A IS E N R IS T IN K O IR A T . välittäisi ne kuluttajille ja hoi • tia la ise t uskonnot p itä v ä t kaikkea Elinvoimainen puolue ... ei l’° ’ eläm ää p e rä ti pyhänä, jo n k a täh d en . . . . . . ■ taisi liikkeen ilman mitään sen ta v o in s u lk e u tu a , elä in te n k in tappam inen on a n k a ra s ti by «-enon iy of the Act of Oct. t>ih t9 suurempaa yhteyttä pääliikkeen Ia n a tn k k o je n jonkinlaiseen tiukkaan suunni-! kielletty . i E rä s Y hdysvaltain sairashoito-osas- kanssa, kuin mitä paikallisilla o- tehnaan, josta haaveilijasi,sialis-j Kun sepoyt — Intian k otim aiset tossa R a n sk a ssa palveleva nuori Jaa suusliikkeillä on keskustukku- tien tavoin laaditaan jo valmiit sotajoukot — v. 185< saivat uuden k e tie te e n ylioppilas en k irje essä än liikkeen kanssa. piirustukset vuosia ennen kuin ,mal,iset kiv äärit, joiden k u u lat oi; m ain in n u t so ta k o irie n ih m eteltäv ää kuten v ä ite lte ttiin , p y h ie n , , . tä ä ly k k ä isy y d -------------- estä. ... . . . . , ra s sv v a ttu , » Jotakin tällaista järjestelyä tar- niiden käytännössätoteuttamisel h ärk ie n talilla, k ie ltä y ty iv ä t h e nli “ E ilen iltan a p ari to v eria pistäy- kottaa puolueemme ohjelman se le on mitään edellytyksiä. tä pan em asta k iv ääreih in sä. Sen- < tyi luonam m e. H eillä oli m udssaan iij u ic h a ik a ise t pyssyt, näet, oliv at su u sta kaksi noita kuuluisia p unaisen ris lad attav ia, ja kuulaa täy ty i lada tin koiria. Me olim m e u te lia ita nä te ssa pu rek sia. S iitä , su u re k si o sak xem aan, ku in k a ne su o rittiv a t teli si johtui vaarallin en Intian kapina tävänsä. N iinpä m inä k a rk a sin jou vuosina 1857— 1858. Y lly ttäjät k äy t k o sta ja k ä tk e y d y in vesakkoon. “ H e ittä y ty e ssä n i p itk ä lle n i piilotin tiv ä t sam aa ra s v a v ä ite ttä sekä hin h a ttu n i selk än i alle, e tte i koira sitä MAANKIERTÄJÄTKÖ KADON- ¡k au p u n g it, joissa farm i,y ö läiset enini d u ja e ttä m u h am e ttila isia k iih o tta a k M u h am ettilaisille tosin eivät löytäisi. T overit p an iv at toisen koi NEET? | m äkseen asu stiv at, olivat täy n n ä am seen. leh m ä t e iv ä tk ä h ä rä t olleet pyhiä, ris ta m inua etsim ään . Vihdoin se R a u ta tie v irk a ilija t ja länsivaltloi-1 m a ttiPelu’‘e ,ta ' re v o lv e risan k a re ita ja m u tta s i k a oli heille sa a sta in e n , löysikin m inut, m u tta kun se ei saa- den jä rje sty k se n v a iv o ja t kehuvat, et-1 i° s jonkinlaisia ro isto ja k oettam assa n u t h a ttu a n i, p isti se kuononsa ta s m u h am ettilaisille se lite ttiin , e ttä lä sota on m elkein ty y ten lopettanut tavalla taik k a toisella p ä ä stä käsik kuuni ja o tti s ie ltä nenäliinani, jon m aa n k iertäjä n am m atin. Luoteisval- si työ läisten rahoihin. Ne lyö ttäy ty i kuulat oli voideltu sian rasv alla, l^iii, ka se vei lä h e ttä jille e n . M uutam ia tlot, M innesotasta T yynenm eren ran vät työm iesten joukkoon ja k ä y tti sin ä a ik an a Intiassa h a rjo te ttiin voi vat työm iesten pukua, joten v ira n » ' m ak a sta k ris tillis tä läh e ty sto in ta , se- m in u u tte ja m yöhem m in se toi om ista nikkoon ovat kauan olleet “työttö- m aisten oli sangen vaikea saada tuo ; H ttivät y lly ttä jä t b rittilä ise n halli Jansa sille paikalle, m issä m inä m ä m äin ja hyödyttöm äin" k isa k e n ttin ä tä rik k aru o h o a k itk ety k si. M utta tu ksen tark o tu k se n a tuolla kuulien k asin . kesäisin. V ietetty än sä talvet kau nyt on sota a n ta n u t su rm an isk u n täi ¡v oitelem isella olleen saada sepoyt “ M arnen tap pelun a ik a n a sanottiin pungeissa, nuo k itlk u rit tap a siv at ke Ie ro isto arm eijalle, joka sadonkor ‘ hylkyläisiksi e n tis is tä u s k o n n o is ta a n ! <’J on sam aisen k oiran p elastan een 15« väisin su u rissa parvissa saapua lau h ja a jilta vuosittain nyhti helpolla työl h a‘ sillä tavoin pak o tetu ik si käönty-j ih m ish en k e ä y h te n ä ainoana päivä keaan länteen. M utta nyt on n ä is in todella "k u lta ise n " sadon. ntään k ristinuskoon — m uutoinhan »»•" sä valtioissa pantu “työhön-taikka- Miten lie täm än k ään asian laita hallitu s olisi k ä y ttä n y t jo ta in v aara K uiten k in lien ee M idysvaltain so- rin ta m a lle '’ laki ja m uut sota-ajan tnuualla — tän n e A sto riaan ain ak in i t ° n ta rasv aa, esim . lam p aan ta i v u o j tila s.ta llm to s ttä m ieltä, e t,a sota m ää räy k se t niin a n k a ra sti k ä y tä n Eikä b rittilä isillä viran- koirien a ik a on ohi. Ne kyllä ovat töön, e tte i m a a n k ie rtä jistä ole muu on täm än kesän kuluessa, asian ai heti talia. s a n k a rillis e s ti te h n e e t teh tä v än sä , la kuin rippeet jälellä, m uutam a yk kain ja kaupungin viranom aisten toi om aisilla ollut, y m m ärry stä ry h ty ä m u tia R an sk an a rm e ija n a sia n tu n ti m esta t u o t e-t t u kahteen eri ker m inkäänlaisiin to im en p iteisiin väit sinäinen h a rh a ilija siellä täällä. tää n oikein huolellisesti lap ite ltu väli ; tää k se en tä tä hin d u laisten ja multa Jäin k a n ssa n e u v o te ltu a on p ä ä te tty “ Työvoim an tarv is on siksi kireä, koitua m itä p u h taim m a n la a tu isia a m J m e t,tia iste n so tu rien uskonnollisten luopua siitä a ik e e sta , e ttä anterika e ttä kaupunkien poliisit ja kylien inatti-task u n p u h d istajia, p elu reita ja tu n teid en lo u kkaam ista. A lhaissää- laiselle a rm e ija lle la ite tta is i n oma jä rjesty sm ieh e t ovat kovin tärk e itä Yleisön tiedoksi ei m ihinkään hyödylliseen ajanviettoon ty läiset, jotka a s e te h ta iss a työsken k o ira ta rh a n sa . käym ään noidenkin vihoviim eisten ole tu llu t, e ttä su u re t m ä ä rä t ra n s haluttom ia lorvehtVioita heidän taki telivät ja tiesivät m itä r a a ta a kuu kim ppuun ja p istäm ään heidät töi aan su lje ttu kadutkin keskeltä katt Iissä k ä y te ttiin , pilkkasivat ylhäissyn kalaisen ja b rittilä ise n a rm e ija n koi h in ,” lausui eräs rau ta tie v irk a ilija . punkia ja kaupungin v irk ailijain ko ty lsiä sepoy so tilaita, e ttä no ita uusia ris ta on kuollut kaasu m y rk y ty k seen “A sestetu t sotilasv artio t ratap ih o ls ko vallalla ja tarm olla a v u ste ttu tyh kuulia k ä y ttä m ä llä he m e n e ttä v ä t Ne eiv ät oie voineet olla ra a p im a tta sa. silloilla ja tu n n ele issa ovat sitä sääty o ik eu te n sa ja jo u tu v a t y h teis reik iä k a a su n a a m a riin sa . jen tä m ä ä n ty ö lä iste n task u ja. paitsi tulleet noiden huolettom ain Mitä taas suurpelureihin tulee, niin! i tri kunnan hylkiöiksi, f i - l - l - i - - ! i - i - 1 - t - t - t - i- , - i - i i i i f l -F kulkurien kauhuksi. He ovat alin m illoinkaan täm än m aan h isto riassa O m ituista n m t;, en on, e ttä ä ä rin , J o m aisessa v aarassa joutua kiväärin ei vielä ole p elattu niin su u rilla pa m aisessa pohjolassakin ta v a ta a n sa kuulan tielle, jos v eteleh tiv ät van noksilla kuin p a ra s fa ik a a p e la taa n m an laista k ä sity stä lehm än pyltyy lioilla olinpaikoillaan.” r f — — — J destä. E skim ot n im ittä in luulevat ■-4- H -I-Í- 1 I - I- I-l 1-1 l - M I I I f I I $ 1 1 1 Täm ä s a a tta a pitää paikkansa köy H Y V Ä S Y D Ä M IN E N N A IN E N . rnyski- e li b is a m ile h tiiä llä olevan y li L Ä N S IP IIR IN P U H U J A N M A T K A hälistöön kuuluvien m aan k iertäjien K ulkuri käveli k y lä n ra itlia , ja näh ; luonnollisia om inaisuuksia. Sen e W A S H I NGTO$4ISSA. suhteen. M utta rik k a a t lo rv eh tijat dessään vanhan naisen m ukavasti is rinom aisen h ienoista ja pehm oista ja elostelijat eiv ät paljaalla silm äl tuvan ik k u n an sa ä ä re s s ä ja katsele karv o ista he kutovat pukuja, joita Issaquah ....... 30— 1 p. lokak. lä huo m attav asti ole vähentynee: van ulos, rupesi ryöm yilleen piha New C astle .............. 3— 3 p. k ä y ttä v ä t ju h la tilaisu u k sissa . Noita m erenrannikon laisk o tt el upai koista ruohoa syöm ään. Poulsbo .... ................. 4 p. p u k ujaan he eivät ole su ostuneet A uton-täytteisiä lihavia rö tk ä leitä H yväsydäm inen nainen heti riensi tu tk im u sretk e ilijö ille m yym ään hin Pearson ...................... 5— G p. jo ita alk u aan lienee ihm isiksi aiot ulos ja sanoi: "M iesparka, te Val Roslyn ........................ 8— 9 p. naita m illään. tu, valuu y h tä m itta a rannikkoa koh m aan olette kovasti n a lissän n e ? " S. s. o sasto t, v a lm ista k aa ohjelm a- den. kuten aifti ennenkin. Eikä hei “ K ovasti, kovasti, rouva k ulta". ! R IK A S T E N S E U R A K U N T A A N tai m uita illatsu ja a in a k in yhdeksi tä kukaan häiritse. N ehän ovat ase vastasi kulkuri, “ kah teen päivään en ! VAIKEA PÄÄSY. p u h eviaksi, tov. H a u tam äk i su o rit m assa, johon jokainen poliisi, jokai ole saan u t m u ruakaan syödäkseni." ' E rä s n eek eri sai k e rra n p ääh än sä taa a rv o k k a a n num eron ohjelm as nen rau ta tie v irk a ilija , jokainen nurk “Voi, m ie sra u k k a ”, huudahti rou pyrkiä e rä ä se e n W all kadun n tilj» lanne. kap o litik o itslja yöt päivät toivoo ja va, "k u in k a m inun tulee te itä sääli! . nee rien se u ra k u n ta a n New Yorkissa. ilta m a tu lo t lan k e a v a t länsipiiriu uneksii joskus pääsevänsä. M enkääs rak en n u k sen toiselle puo I H ienotunteinen piispa s e litti Sam a g iia tsio n ik a ssa a n . Edelleen „ p id etään porvarilehdissä lelle — siellä on paljo pitem pää ru » j bolle, e ttä hänen sielu n sa ei ole vie T o v e rillisesti: • leveää suuta siitä, kuinka ennen ne hoa.” lä kyllin puhdas ja keh o tti n eek eriä W ash. Suoni. V altiokoniitea. MAILMANKATSONIUKSIA ii Jänestömme asioita i; iiiiiiimniiiuiiinmimiiini!iiiiiiniiniTn tiiiiiniuiiiHiiiiiiiiiiiiiHim iiiiiniim iiiii uinuu ih h h h íih ih iiir h h r p iíp í i¡u¡nif niiiiiiiPiiiisiuiiiiiiiiiiiiihLKhiiuiiiiiiH kin. nimittäin liittymällä yhteen iti rupeamalla itse harjottamaan kauppaa itseään varten. Ulkomailla oli kuluttajien o- suustoiniinta saanut alkunsa Englannissa, Rochdalen (lue; Rotsch leili pienessä kaupungis sa 70 vuotta sitten. Siellä pe rustivat muutamat vähävaraiset kankurit puutteet, ja hädän p a kotuksesta ensimäisen varsinai nen osuu skottipa n. Kuluttajien järjestöjä oli tosin jo ennemmin löytvnvt, mutta. Roehdalen kan kurien onni tui todistettavasti ensi kerran yhdistää yritykseen s ä ne toimitavat, joiden perus teella vi itiin menestyksellisesti toteuttaa muutamien ihmisystä vien kauppa-alaa koskevia uusia aatteita, ia näiden avulla osuus kauppatoiminta on voinut kehit tyä vhdeksi nv k vajan tärkeim mistä taloudellisista ilmiöistä. Englannissa on osuuskauppa- aaje nääasiallisesti teollisuustyö- väestön kannattama. Sieltä on -e levinnyt kaikkiin sivistysmai hin ia useimtnis-a näistä on si tä sangen laajalti toteutettu. Tanskassa on kuluttajien osuus toiminta erityisesti saanut jalan sijaa maanviljelijöiden keskuu dessa ia on se siellä kohonnut vhtä korkealle kuin Englannis sa. Sveitsissä ovat sekä maan viljelijät että tehdastyöväestö osuustoiminnasta hakeneet apua pyrkiessään entistä, edullisem min saamaan parempaa tavaraa jokapäiväisten tarpeittensa tyy dyttämiseksi. Samoin on asian laita meillä. Kuten edellä huomautettiin, on kauppiaan toimena yhteis kunnassamme hankkia ta\ a<aa sen valmistajilta, tuottajilta, sen käyttäjille, kuluttajille. Vain bar vassi tapauksessa hankkii kui tenkin se kauppias, joka pitää tavarat kuluttajien saatavina, en tarvitseman pääoman kerää ( )suuskaup|x»ien tarkotu^perä varastonsa suoraan valmistajil miseen. suorittamalla side vii ei kaupalliseen toimintaan näh ta. vaan välitvstoinii suoritetaan den tai useampia osuuksia. den rajoitu vain tavaroiden vä useammassa eri asteessa. Erikoi- \ arsinaisista kauppa' hti »istä hittäiskaupan uudistamiseen os . et välitysliikkeet huolehtivat eroaa osuuskauppa siinä, että tajien edun mukaiselle kannal ulkomaisten tuottajien tai koti sen omistajina ovat ostajat, iiik- le. M \ os muilla tavara kaupan maisten teollisuuslaitosten ta- keen käyttäjät, f J ä tk ä mitkään asteilla esiintvvät samat O'tajü- varoi.Ien myynnistä tukkukaup-• vieraat pääoman omistajat, joi- le epäedulliset seikat k liiti V a- piaalle. Tämä vuorostaan mvv den perustamien vhtiöideu tai hittäiskaupassa. < »saksi vain toi- tavanansa kauppamatkustajan kotus on myydä muille s.aadak- 'issa muodoissa. kautta vähittäiskauppiaalle. } een pääomalleen voittoa, tu»t- l.ivarÄden tuottajien, tehtai Vasta viimemainittu pitää mvv taakseen muiden kustannuksella den. mvllyjcn v. m. omi.-taiien mäloissään tavarat kaimaksi ku- vain hyötyä yksin omistajilleen tu ruttona o ji ittvvdä tavaraa niin Uittajille. Usein on tavaravah kaupanteossaan, välittämättä vä- ¡taljon kuin suinkin, lm »limatta tvksessä vieläkin useampia väli- hääkään ostajille tärkeitten Ha ''ii>a i*il]'»n;<o sitä ,t>e asiassa asteita. I lko,nainen kauppaliike kökohtien huoini,«tuottamisesta, umttaiai tarvitsevat. Tuotta- on monasti 'ain suuremman tai < )suuskauuan tarkotus en>i kä- oval sen vu» kk pakotetut kaukaisemman liikkeen tavan,it- tiessä on hankkia omille jäseni! rviitvmään ka kenl.ö-iin keinoi ten välittäjä. Paikallinen välitys- ieen kunnollista tavaraa ilman hin, jotta he saisivat tavaransa bike taas on usein tekemisissä että siifä otetaan liian korkeaa unnetuksi ja kaupaksi kävmään ” pääasia, niehen" kanssa, tämä hintaa. Osuuskauppa valvoo -ii ■ ilvan muitten samalla alalla vasta tavarain valmistajan kans jäsenkuntansa yhteistä etua, l»»imivain tuottaisin kanssa. He sa. Suurempi tukkukauppias mutta sen ('hella se keräämällä .äv itäv ät erilaista ilmottt-ki i l t o mvy usein tavaroita pienemtnäl- myynnistään syntyvän vlijää- ja. hekin ottavat palvelukseensa le. eritoten pikkukaupunkien j mäu jäsenkunnan hvödvksi. käv- asiamiehiä eri pa’kkakunnilla ia tukkukauppiaille vasta narrU tettäväksi vhteisitiä rahastoina mv-mtjva, tavarat velaksi tuk- maakauppiaille. :a osittain myöhemmin iaetta ^ukäuppiaille. jotta nämä saa Kaikki nämä välikädet, ottoa v ina ostovoittoina kykenee aikaa taisiin ostamaan niin pal on kuin niitä harvempia tai useantoia. no. öten parantamaan omistajan mahdollisti. Sellainen menettele toimivat saman tarkotusnerän aa taloudellista asemaa Ei äk-i ei voi olla vaikuttamatta tava- - Havuttamiseksi. myydäkseen osuuskauppa osottamalla viite,s- roiden hmnan n o u - e n u s e e n s ii niin paljon kuin mahdollista ia lo,nunnan tuottamia etu,« kas- la tuottajan tulee saada k o la u s itselleen niin edullisesti kutri vattaa tasenkunt-.nsa stveeHt- näistä kustanuksistaan ia k ,r- mahdollista, Kulutt.vicn etu s e s tt. ia huolehti, se lisäksi sen koi rahoilleen. taas on ihan päinvastainen henkisestä kehityksestä yhteis- Tukkukauppian palveluksessa lJe tahtoisivat ostaa niin edul-1 to:minnalla saavutetuilla sää?. olevien kauppamatkustajien teh Iisisti kuin mahdollista, niin hv- tölllä ylläpitämällä kirjastoin ia täväpä taas on saada vahtitais- vhä tavaraa kuin mahdollista, lukusaleja, toimeenpanemalla il kauppiaat, myös osuuskaupat, eikä hehlän o1e edullista ostaa tama- ja luentotilaisuuksia j n e os‘amaan niin paljon tukkukaup- enemnää kuin todellisesti tarvit- Osuuskauppa huolehtii näin p-.aan tavaroista kuin mahdoHis- sevat. Senpä vuoksi eivät osta- ollen kaikilla tavoin ostajiensa, ta- Nämäkin välittäjät ottavat iät voi valvoa omaa etuaan mil lasentensa. eduista. Ja ennen- osansa tavaran pinnasta palk- lään muulla tavalla kuin siten, kaikkea valvoo se iunri kauppa- kioksi vaivoistansa ia vielä voi- että he itse rupeavat huolehti toiminnan alalla heidän ettijan- toksikin itselleen; siten tavaran maan kaupan pitämisestä, perus sa. Sen vuoksi on sen poistet- hinta nousemistaan nousee, kun- tavat aluksi keskuuteensa osuus- tava ne edelläkuvatut epäkoh- nes tavara vihdoin joutuu varsi- kamaan. dat, jotka yksityisten hariotta- naisen kuluttajan ka iin Niinpä Osuuskauppa on siis yhtymä ; masta kaupasta ovat ostajille tavara, joka tehdasta mvvdaan ionka läsenina ovat tavarain ku koituneet. 1 markasta, voi kuluttajalle luttajat. Kukin jäsen ottaa osaa ì maksaa puolitoista jopa kaksi-
