Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 8, 1918)
No. 183 TOVERI d raa m allise n loppuvaikiituksen tn«. ‘‘Laajoissa piireissä vallitsevat men on siinä, että se sallii omis ne Hellaisiin paikkoihin, joissa nottom uus virtaa ja siinä on al jik si h e rja tu is ta — y h tää n on jälel netys, m ikä tä s s ä pahim m in kism it lä, p itä v ä t ne kiinni o ik eu k sista a n kusyy siihen kasvavaan v a starin porvarien kiusaksi ja heidän kosto tää, vaan se on se, e tte iv ä t nuo vln niitä käytännössä tarvitaan. huonot olot aiheuttavat todennä tuksen olla yksilöllisen. Li näen iuoirvalata«n rydvl«n Mnankannattaja. köisesti laajaa ja vakavaa yhteis taan, niihin kansa nousee kapita- aan p e lk ä ä m ä ttä . tlö t vielä tu n n u sta lah ta re ille lopu! Uaaaatyjr Aatatuaaa. Oregon, joka p liv t T u o tan to on tullut yhteiskun Vanhem pien työsuhteitten val p irtu auanuntaina. Työväen ed u sk u n n allista to im in taa lista voittoa, l.a h ta ri ei plstlm ien aä ■ listisin yhteiskuntaoloja vastaan, kunnallista tyytym ättöm yyttä. nalliseksi, m utta om istus on vielä litessa olivat yleensä niinhyvin T O IM IT U S K U N T A : j K ehityksen ensi askeleeksi tä y - v a sta a n usein m eikäläisessä piireissä kitän tu rv issa -voi rau h a ssa nukkua Jos nykyinen yhteiskunnallinen W N. REIVO, LAURI MOILANEN. Y hteiskunnallisen tuotanto kuin om istuskin yksi yksilöllistä. öttäiin, n iin k a u a n kuin nm» “ loitsija- A O O H ’l i S A L M I. A- II. M Ä K E L Ä , 1 tyv vallan luonnollisesti tulla vedotaan sen lu o k k av aisto a ty lse u tä p ah o laiset vielä eläv ät järjestys sallii suunnitelm iensa liitto ties SULO SYVÄNEN. lölliset. Jokainen eri tavara oli työn tuottam at tulokset m ene ' om istam isenkin yhteiskunnalli vään vaik u tu k seen , ed u sta jie n "ke m itä ne puu h ailev at, ollen liv vissi» niiden 'kysymyksien ratkaisem i syyni ymlHceu”, turm eltum in««» kei ■vain jobienkin harvojen ihmisten vät kaikki yksityisille henkilöil seksi tekeminen. seksi jotka se nyt jo voi selvästi TOVERI nottelovlksi, ep älu o tettav ik si äm m ät väleissä Venäjän ja m .iliiliilli-.iti le, sille pienelle kapitalistiluo- I työn tulos. Käsityöläism estari , , (T H E C O M R A D E ) nähdä, joutua sekaannuksiin, r«»h Y hteiskuntaa, joka hajotta- tipolltikoitsljoikal. Vielä silloin kun m uidenkin m aiden kövh& liatön kans- Tim organ ul Uie Einmal» w u ik ria in the työskenteli omassa työpajassaan kalle, j<»ka omaa tuotantoväli Western «täte». The only Einmal» daily in kasee se sillä kum ouksellisia ai täm än k irjo ttu ja oli tilaisu u d essa lä , i the Wear. f'ubliehrd daily, except Sunday, omine työvälineilleen, joko yksin neet ja sen vuoksi hallitsee tuo m attom ana kokonaisuutena tu o t heitä seu ra a m a a n Suom en sosialistien T uoatu la h ta rle n p e rim m ä ise stä pe at Aarona, O re., by the W ealern W o rk neksia ja kääntää liberaaliset ai taa, pakottaa itsesäilytys vietti o t tantoa Työtä tekevään yhteis losta ä ity y Aho oikein runoilem aan men'« Publishing Society. i tai viidessä parin apulaisen, 11110- ed u sk u n ta ty ö tä , oli sellain en v a a ra A N T T I J. V A R T A N , Manager. nekset kumouksellisiksi. tam aan takavarikkoon ne työvä s e u ra a valta ih an alla tav a lla : todella o lem assa: m uutam ia m iehiä ! reinman henkilön kanssa, jotka kuntaan virtaa tästä takasin Entered aa second claaa mail matter July IS, "R auhan aiheuttam a huono ai- > “J a vaik k eiv ät he itse enää pa.isj- hänen johdollaan opettelivat am pieni m ahdollinen m äärä, juuri lineet, jotka se itse on luonut, m en eteltiin , kun se k a a n tu iv a t koni sikäiin 1912, at the poatoilice at Astoria, Oregon, tä n n e n o lta ru m p u jaa n p iris ka voidaan estää, m utta ainoas under the Act oi M arch 3, lb /9 . m attia. A lkuperäisim m ässä kun niin paljon, että työväenluokka anastam aan takasin niiltä henki kauppoihin porvarien k a n ssa ; sosia täm ä än , on ta ito v arm aan jo peViy- listiry h m än suuri enem m istö, jonka tynvt. H eillä tulee» olem aan oppilai- Umotushikta 40c palatatuumalta. Kuoleman- taan kaukonäköisyydellä ja sitä missään olevasta raaka-aineesta 1 nipin näpin pysyy hengissä. Se löiltä, jotka vuodetläpeensä ovat m uodostivat ilmotukaet $1.51» kerta ja mijistovarsyiUa m aa laise d u stu jat, oli ta ja se u ra a jia . Ei villan ja kiiho- lii ole anastaneet kaikelta $2.00 karta. Kihlaus-, lyntyinfi ja avio- vastaavalla toim innalla, kunnossapitokustannuksia, julkeasti käyttäjän käteen joutavaan val on enem m änkin jo n k u n la ista ed isty sm ie : tu k se n henki ole kuollut Se elää liitto-ilm otukaet $1.00 kerta, halutaanucto- tarpeellista «riuttaa m uulta väestöltä, ottam aan itse lista ra ittiu sv ä k e ä kuin v a rsin a isia verissä, siiä v erta ei oV voitu eikä ja nimenmuutto-ilmotuhsct 50c kerta, namia- ensinkään minkä kapitalism i uhraa lihasta miiseen esineeseen asti kävi tie Umatuksct $1.50 kerta, avioero-ilmotuksct siksi voida v u odattaa k u iv iin / vaikka tän- kunnes lähes kymmenen tuotannon johdon, antaakseen so sialisteja. M utta ainainen $1.00 kerta. Seisovat dm otukfet aopiniuk- jäS neiden p ik k u n o itain ja heidän ■ ainoastaan parin välikäden kaut- ja verestä kokoonpantuihin ko aea mukaan. Satunnaisista ilmotukaista tu m iljoonaa m iestä yhtäkkiä s ä i l i t työntulosten virrata kaikessa laa rien kieryyden n äkem inen lient e 1 » < i . n ji r jent-a k a n s sa p id että isiin kuini a an lee rahan seurata mukana. Englanninkie neisiinsa, aivan samoin kuin se i ta. Nahkuri osti raa at vuodat lettä suomennetaan vapaasti. sä k a s v a tta n u t lu o k k atu n n elm aa, kos- jia ra p ro se ssi ta h a n sa . V aikka »• •. tään irti työpaikoistaan, joissa juudessaan takasin itsensä työ ¡talonpojalta ja moi ne parkiltui- m aksaa teräksisten ja rautaisten —k tätekevien yksilöjen joukkoon kana he p o rvarilyyrlkkoon ovat teli tä isiin o ik eu d e n tu n n o n ty y d y tti:» ukon Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 he ovat ansainneet toimeentub»Ii ' na suutarille, joka luovutti ne koneittensa rasvaam isen ja kor «eilaiKen vaikutuksen kuin hei si kuinka m onen ta h a n s a faaaiiikon nee sellaisen vaikutuksen cents per inch. Special discount is allowed Sen sijaan, että pääomalle, kai .. . / . h u > te h en k isen ta sa p a in o n sa m e m -tt» for larger and continuous advertise incuts. sa sodan ajalla, m utta joka rau 1 valmiiden jalkineiden muodossa jaamisen. dän oli te h tä v äk in . Aho on T O V E K I, B O X 99. A STO R IA A o RK. ijeen h enki, ei sem m oisella k a tk a is u ken työn johtajalle, tuotetaan han tultua heiltä loppuu. Tilanne välittöm ästi käyttäjälle. * $ m annut so sia listeilla olevan Koko 1 m uuta kuin o h dakkeen k u k k a: juuret M utta siinä on kapitalism in voittoa, täytyy syntyä sellaisten I minkä tämä töiden seisahtum i- tepllisuuseläm ässä vallitsi sään- T IL A U S H IN N A T sa la v ih k aa k iiluvat silm ät, jä ä v ä t ja rik k aru o h o versona, nnn Yhdysvalloissa ja Canada saa: oma sisäinen, itsessään oleva ris vihaa v ä rä h te le v ä t su u p ielet, kyvnilll kauan kun m aa p e ra pysyy enti^el- esineitten tuotanto, jotka ty y d y t Yksi vuosikerta. .$5.30 6 kuukautta. $3.0d nen aiheuttaa sotilaille ja sotate- ; tonä, että kukin niistä välikäsis- syyden, vaanivan ilvesnniisen ilkey lään. Kylli n ä lk ä in c n S ö rn ä äsi pi .00 3 k u u k a u tta ... $1.60 1 kuu kausi.. ollisuustyöläisille. voidaan nyt jo tä yo¡ oUaa täv(jcn korvauksen tiriitaisuus. Työn tulosten yksi tävät yhteiskunnan tarpeita. K a den, julkeuden, ja varsinkin n a isissa ta a huolen siitä, e ttä y lly ttä jä p a ritt . Suomeen ja muualle ulkom aille: Yksi vuosikerta. .$4.00 6 kuukautta. $4.25 löllinen om istam inen on se läh- pitalismin luonnollisena seurauk vaivoin pidätetyn h y ste e rise n raivon. • r jen s e u ra k u n ta ei vähene. Vaikka helposti käsittää. suorittam astaan työstä. Koko na I I de, josta yhteiskunnallinen k u r sena on sosialismi. — (iustav — H a rja ain a p ystyssä p o rv are ita V alp u rim essu ja ei en ää päiväseen Huoncusto sijaitsee 10:unen ja D u ane katu "V äkivaltaisin keinoin toi- • han arvon ja jalkineitten arvon v astaan, olipa a sia kuinka vähäpä a ik aan voidakaan pitää M äntym äellä jen kulma-sa. Telefooni: konttori 365, ja yhteiskunnallinen luon- lian g. töinen tah a n sa , ikenet aina täy d essä ;a vaikka noita akat s u lje tta isiin mil- toim itus 832. m eenpantu yhteiskunnallinen välinen eroitus joutui suutarille ! juus 1 irv issä p ien im m ä stä k in k a h a k a s s a .ija }8ten telk ie n taa* kyllä ne öiseen vallankum ous ei meidän tietääk hänen työ-ansionaan, hänen ty ö — — Oli paha o llakseni h e itä kuu] aik aan lö y tävät lu u ta n sa ra ts a s ta a k l^ssani, usein en sa an u t u n ta yökau se e n ' niiden se lä ssä ka haroisin ulla- Etsivät “rauhanoh- semme ole kovinkaan rohkaise palkkanaan. Itsestään selvä on, siin h e itä k u u ltuani. — — P y rk i . koille ja s ie ltä hiipl& kseen kellari- vasti vaikuttanut Venäjälläkään. että hän voi erehtyä sum m ittai- j väthän p ä rry ty sp u h e e t v ä listä huu i k erro k siin k ä ä rm e p ^ to ja a n k ie h u tta jelmaa” Se äärim m äisyys mihin siellä on sen arvioimisen tehdessään, m ut- ' m aam aan v aru illaan k in olevaa kuu m aan. Sen k<»iton syöjiä ja syöjät- lijaa , ä rsy ttä m ä ä n vaikutusvoim ai-j tä r iä sy n n y ttä ä p arem m an ruumiilli- tnenty, ei ole saavuttanut luotta ta hän ei ollut toisten kestämän : I lin e translation filed with the Postnostci nem piakin aivoja ja herm oja. S illä ' sen ja henkisen ravinnon puute. Sii- at Astoria. (Ire ., August rt, |O|M, a - re q u ire d m usta muiden kansojen keskuu nvlkemisen esine, sillä ei ollut | l a h t a r it n ä k e v ä t jo a a v e it a , nan ku k istam isen jälk een . Saattoi- ulk o n aista v a rm u u tta ja m uodollista t i p u u tte e sta , jo ta m e parem pitietoi- by section 19 ol the Act of Oct. 6th, 1917.) han jo kuvitella, m illainen olisi se o siin ty m istaito a ja v o im a sa n a isu u tta | s e t täh ä n a s ti olem m e o san n eet niin dessa, m utta m ahdollista on, el m itään vierasta voimaa, joka oli näky, Joka siellä kohtaisi, m utta niin heillä oli ja d iale k tiik k a a ja v alh elo -' huonosti poistaa, on täm än kansan J uliani Aho, jonka Valpas Työ- Ajatus sodan loppumisesta ja lei ihan varm a, että Vhdvsval- si tunkeutunut hänen työhönsä. niiehessä e n tisin ä rauhan aikoina voim akkaaksi en ku iten k aan olisi giikkaa he o sasiv at k ä y ttä ä . H eissä hengen ta u ti alkuisin, se s (. (»n jät- sita ««■raavasta teollisunselä-; |oissa ja inllií5ak¡„ m aissa' , „ | ee a ja te lla vaik u tu sta. Siellä oli s a n a . ääni- ja e le ta itu re ita . vaah itä n y t sen a ittiik ri kotoiselle ja ra- Joskin pieninä, kuten käsityö tu n n u sti “ T uusulan eh k ä etevim m äk osannut h e istä ei ollut jä ä n y t kiveä kiven to suisia. ntän pakollisesta lamaannukses- tanahtuinaan itsepintaisia, ellei tu im ak a tseisia lo itsijo ita jant -ikäiselle ta rtu n n a lle . Ei tässä läisten tulot usein olivat, ilmai- si k irja ilija k si'' ja jolla juu ri sisäl- päälle, kaikki o'i Valkonen m yrsky to iset kylm iä hypnotisoijia." a u ta so tao ik eu d et, ei se u su u rit eikä ta. jota ei millään voida välttää.: y äiv altam a yhteenottoja libe- sivat ne kuitenkin oikein sen lissodan syttym isen edellä ei ollut pyyhkäissyt, y h tä lu k u u n o ttam a tta . E ivät siis näy olle en pilalle kesyyn ‘ d ik ta tu u rit, a rm e ija t ja m o n ark iat.” esiintyy kapitalisteille jo kauhua ralisinin ja äärin,äisen kumouk työn arvon, minkä hän voi ai nälän k o u ristu k sissa kiein u rtelev alle M atti P aasiv u o ren läsnäolo vain lisä si näyn kaam eu tta. T y h jä t sijat h ä ty n eiiä, ain ak aan porvarin s ilm ä llä » S inäpä sen sanoit — ei ne a u ta ! herättävänä painajaisena, joka sc||isIM1(kn välinä s„,lan jäl- kansa väitän kehittyneen tekota Suom en työväelle ta rjo tta v a n a m uu nen ym pärillään am m o ttiv at kuin vh Me ja ne to ise t “loitsijflpaholaiset” ta kuin “ viim einenkin kivi" m itä tein en jo u k k o h au ta jossain k alm isto s katsoen. vaatii ryhtym ään jonkinlaisiin ¡ ,n • N a u re ttav a n p ö y h k e itä on se m aan «olemme sen jo p ari k e rta a ennen sa- van avulla suorittaa. m aasta irti saa, on nyt taiste lu je n sa. V asem m iston ennen niin ä ä n e k toim enpiteisiin uhkaavan vaaran k a v a lta jie n ikirosvojen a settu m in en j n oneet. M ikä siin ä s itte a u tta a ? E ttä sellaiset lehdet kuin Tri- Kapitalism i on tehnyt tu o tan ta u o ttu a ry h ty n y t raatelem aan m aas käällä puolella vallitsi kuolon hiljai m uka “oik eu d en ” korkealle ja lu sta l j “ Siihen ei vei tä llä hetkellä mi- varalta. K apitalistit eivät suin bune, eivät tarkota "äärim m äi- i buus . Ei kuulunut v a sta u sta nim ien sa m akaavaa vihoilistaan. Vaikka se Y hdeksänkym m entä huu- le, jolta la itarikir.iailija lan g e tta a tä ä n v a sta ta . J a gentähdenk«» nm» kaan hätäile työläisten etujen, I sellä vallankum ouksellisuudella" i non yhteiskunnalliseksi. Loppu tap a h tu u k in kynällä, sanan voim al ! huutoon. 1 det tiin. yksi v astasi. A ukfliaisesta m ielestään inu sertav im m an tuom ion ! ty h jä t tuo liriv it. nuo elävien ruum ii m aton joukko ihmisiä työskente- vaan omien etujensa vuoksi. Yh la, on tuossa hänen m en ettely ssään den haudat v a ik u tta n e v a t niin aav«- heidän kokoushuoneensa am m itään m uuta kuin sellaista työ- » k e l a t a a m a t ta yhdessä tuot- — silloin kuin ra a d e lta v ilta on su u ; 1 ovesta tnaisesti. K alm iston pelko ei aina m otti ty hjä, ta u sta n a h arm aa seinä, sa: teiskunnallisen vallankum ouksen väeston toim intaa, joka tähtää “ K okonaisvaikutukseni tä s tä kop ole vain taik a u sk o ise n tunnelm aa." kuin vankilan k äy täv än m uuri. — taakseen sen tarvitsijain käsiin. tu k ittu — jotakin siin ä m äärässä la sta — sana on h c idär» om iaan — 1 kum m itus kiusaa heitä sillä he valtiollisen vallan ottam ista por h a a sk a lin n u lta h a isk a h tav a a , että T yhjä v aikutti m iltei aav em aisesti on kaikkien heidän tek o je n sa valos ■ Ja siihen s s itte loppuukin J u h a Tulitikku, joka maksaa vallan pelkäävät, että sodasta palanneet vareilta työväestölle, on selvä a- vain syvim m ällä inholla ja kaiken sa e ttä he olivat seik k ailijo ita, jo t , ni Ahon viisaus, loppuu koko so sia sotilaat ovat tietoisia oikeuksis sia. "Liberalism i", josta ne niin pienen m urto-osan äyriä, on syn tahdonvoim am m e ponnistam alla olem P o rv a rit eivät Jo s Ju h a n i Aholla oi olisi niin suuri ka lopulta p äätty iv ät rik ollisuuteen listien “jälk im ain e.” pysty ratkase- taan ja vaativat sitä vapautta pitävät, ei taas ole m uuta kuin tynyt m etsätyöläisten, kaivostyö me saan eet luetuksi hänen H elsingin huoli valtion-eläkkeensä sä ily ttä m i vailla alk e e liisin tak in oikeuden- Jt1 ' työv äen k y sy m y stä k u n n ian tu n to a , luihuja, p e lk u re ita , m aan. vaan se täy ty y työväen itsen läisten. tehda^t x « ’ » Iäisten, läm m it se stä la h ta riv a lia n aik an a, olisi hän Sanom iin k irjo tta n ia n sa “jälkim ai ja kansanvaltaisuutta, jonka puo «porvatien «»maa toim intaa ty»’»- k ap te e n e ja , jo tka, sen sijaan (-ttä vii täjäin, m erim iesten, rautatietvö- t n een ” Suom en so sia listeista , jonka I varm aan lisännyt, e ttä M atti Paasi m eisinä p e la stau tu siv a t, jä ttä v ä t lai- ä teh d ä. S c n täh d e n ei p orvarien lesta taistelivafkin. väestön pettäm iseksi. Sellaisesta Iäisten ja tuhansien m uitten tv«'»- j kaikki tä k ä lä is e t sa n ta rm ile h d e t luon vuoren läsnäolo tuon am m ottavan \ r.nsa e n :im ä isin ä . a n ta e n sen upota pidä pali.istua, jos työväki ra tk a se e j Ja kun kapitalistit eivät suin liberalism ista eivät työläiset mi niiden kanssa, joita its e e v ä t imu sen kysym yksen i t s «■ ä n s ä eikä tyhjyyden keskellä sisälsi selvää uh nollisesti ovat m akeana p alana nie Iäisten yhteistyöllä ja heidän kaan ole halukkaat luovuttam aan tään hyödy, eikä se porvarien e- ty y d y ttäv ä llä tavalla. t m aa ja a rv a ten k in v a ik u tti lah ta re i k u telleet m ukaan ja vielä y h denneliä p o rv are ita t v t"»n s ä edellytyksenä «»vat vuo- lasseet. to ista h e tk e llä u s k o te le v a t, e tte i im m ielensä m u k aisesii, eikä Sillä ensi tä ä n v aaraa ole o lem assakaan. J »s » m a n S ellaista lo k av irtaa kuin tuo hä hiu p< rin tu sk a llisesti. hitaistakaan nyt niin täydellises tuja ollenkaan vahinkoita ja s u s i j r,,staan olleet ne konetvöm ieiiet, tä vallastaan, eikä päästäm ään i se sopiikin niin mainiosti taan tu -i joAa ovat rakentaneet teh las- nen "jä lk im ain e e n sa ” on, s a a tta a ai j työkseen M atti teki vakavan väliky ho olisivat olleet to ista rotua, olisi k u k a tie s o llenkaan » p o rv areita m iel N oiden ty h jien n o a sta a n puujaloilla läh esty ä ja slel sym yksen, e ttä "m issäs tä ä ltä toiset vat h«' a stu n e e t esiin ja san o n eet: J y ttä v ä llä tävällä. niitä siteitä, jodia työväestö <»n niuksellisiminankin riistäjäsakin huoneustot, ne insinöörit, jotka tii keksillä vetää m uutam ia puhtaan) o v at?" Vaati la a ta re ilta selity stä 'Me olem m e o ik eat ja ainoat syylli tuolirivien sy n n y ttä m ä p<lko k e sk e l o tta k a a m eidät, v a p a u ttak a a lä la h ta rie n h u rja a voitonriem ua ja nyt sidottu, niin suunnittelevat rauhanohjeltnaksi . »ovat johtaneet rautatien raken p;a palasia pikim m ittäin tark astetta-1 k a n san e d u stajie n laitto m asta estärni set, m uut’, silloin olisi kapinan loppusuo- he keinoja, joilla työväestö saa koston n a u tin to a , ei eh k ä tosiaan tam ista j. 11. e. loppum attom iin. vaksi. Koska Ju h a n i Ahon h aask a se stä v alitsijain sa an tam an luotta iitu s jä siinä toim ineiden tuom io voi ole "vain taik au sk o isen tu n n elm a a ”, tä y ttä m ise ssä — niitä nut olla to inen.” ¡tu n n e lm a t epäilem ättä ovat tyypilli i m ustoim en taisiin luopum aan vaatim uksis Yhteiskunnallinen ja Koko vhteK kunnasta on ttidut siä lah ta rle n nykyisen m ielialan hei ! kun näet oli v ankiloissakin, m istä T osiaan — olisihan se te h n y t draa aan ne väk isin k in p anevat a ja tte le taan. Ja siinä he toivovat tvövä- ilin k o n e . j o s s a o n tliiljo« ulia I -;a3tuksia, on niillä tav allaan histo ri ¡h eid ä t v a ltio p ä iv ä jä rje sty k se n mu m allinen v aikutuksen, jos so sia listi m aan sitä aikaa jolloin sosialistien yksilöllinen tuotanto k pyöriä, en etujen pettäjältä, vanhoillisel haan olisi ellet v a p a u te tta v a edus jo h ta ja t olisivat, niinkuin aikoinaan tuo liriv it ta a s ovat täy d et, ja porva mitkä säännöllisesti ovat «Uinen m erkityksensä. ta työväestön johtajasakilta avus M utta m itäpä N ürnbergin ior»;xrit jo u d u ttu aa n ;»p rien — ei ty h jä t, vaan nekin todel kllUSSH, ja luulit ed p:nini\uniiD -H» vaikut J kunnan nuiiiiu 1 istur.toajaksi. I. -’.Uiuajun?». ¿viuvi«. ia i 5 T lyilJHl y h jät tuolit u sk u n n assa l.y .iy e e n niu«»t »on s o x ite tttm a yhteydessä toistensa kanssa, tusta. Muuan täm än maan sa <( X h t e in e n ' tlv a t' ’kinkuin a rv a tak in saatto i, ka ! la h ta rit laista ? O lihan heillä sak sa piolle ensi ta iste lu issa a n silloisia ros la k a n s a n e d u sta jie n , siis sosia i< »itiä kaikilla on nomalehdistön taant n m u k se 11 i - X «,uda.in sanon, e itä k a p ita lism in m aloilta lah ta rln k in silm ään. Näin laisia pistim iä. K uitenkin tuli tässä v o rita re ja vastaan , p a ita silla a n ja listien tä y ttä m ä t. J a siihen mahdol- 1_ l pääm äärä, että koettavat saat- kuvailee sitä heidän "suuri lyyrikkon ¡lo ista v a sti esille, e ttä niin k au an kuin nuora k au lassa k o n tan n e e t lah ta rie n O suuteen la h ta rllo itsija n , hrndän par- historiallisena tehtävänä on sim m ista edustajista. Chicago 1 sosial;sti-“jc h ta jls ta " — noista pelku tuo m ittav ik si! haim m ankin tie tä jä n sä , ajatus tök- T ribune kirjottua "rau h an ’» val lut tuotannon yhteiskunnalliseksi taa raakä-aineet tarkotiiksenm u- sa tekeniinen, m utta sen kttolinsie-' kaisim m an muotoisiksi ja vie lä istu n n o ssa kapi- reiksi ja omien joukkojensa Ravalta M utta se ei o ik eastaan ole täm än s ä h tä ä k uin seinään. ‘Olin siellä en> m isteluista" m. m. scuraavaa: TOVERI MAILMANKATSOMUKSIA 00535353232323534848480000005300020000010000 üüllülíl mSIII!llllll!l!l!lllll!!l!!!l!!lllll!llllilll!ll!llh^ ^ “U rakoim inen” k an n ata! 1 f ä nk'in koetti pi?» ää kättään huolim atta siihen kertyi jotakin kuin lu idät tunnetaankin. .Mutta A3’' ' 11 c> vähempää kuin 12,000 kui yhtiöt.ä. M obilier"-tvnnx riin «»ttamista. tx x «Ivtttk»»s Mitä xiel i! "Näl-^009 eekkeriä ja tarpeetonta on taskuihinsa. Union Pacific Co. antoi ra- "Credit Voi «»iki niitäkin, jotka kysy sanoa, e ttä Teidän nisin« »ormsa nRttsurakoita Credit Mobilier m utta turbatiti. T\ nux rillä «» i: kä kasvot syödessä". la o ttaja löytyi taaskin! ------------- Kertom us näiden suttrkopl:-. »osasivat e te x ä sti k ie rtä ä kaik k i vät. että miksikä rakennusyhtitir ¡Co die $P3,?46.0C'J “arvosta" py>- liian m onta entisiä. M utta vih Se oli rheodore R«»«»sevebin karut seudut ticnlinjaa viitatta-1 kapitalistit illä tavalla rosvoisi- reissä luvuissa. Credit Mobiltet doin kuitenkin toiset poistui va' ihailema "m inun rakas (E. H.) Vuosi vuodelta ovat Amerikan jäin m enettelystä sen jälkeen tn« ( ka jossa he itse j Co. vuorostaan antoi nämä ura- siltä, > K«»« ttakaahan kuvitella 1 vat rautatievhtiötä, rautatie luullen sen tyhjäksi Harrinaan . rantatiekapitali«*.it vaatineet j a 1 mieleeni erään nuoren lakimie essuan. Hän myös tekasi I kai urakoitsijoille, jotka tiesivä’ Rautatien osakkeet «»’ivat jo ai mönen m iljoonan dollarin otnai- saaneet kongressilta ja vakioi- hen, joka «di voittanut ensimät- j millaista kiinteim istöliikettä he ¡ovat osakkaina. ' -'l uo v ia to n kysym ys perustuu j m :ten rautateitä rakennetaan. -K an pilkkahinnassa, tuskinpa nii- sumien. den lainiaatijakunuilta suunnat <en tärkeän oikeusjuttunsa. I Iän j pääsivät harjottainaan. puhum at tornia rahasum m ia, ahtemyönnv- tie-i klien tinsä pian tulevan ■ ta monista m uista’ e luis a, joita ellaisellc unix ille otaksum alle ¡ mili«»« »lialla dollarilla. Lro- den m erkintään tarv ittav an pape- M ahdollisesti kaikilla ä hdx - ‘ ‘ muita ‘ etuoikeuksia . . . . ..... - ■ , ja maan liinaseksi saanti ja verova ; että rautatiep« »hatat harjo.tavai ¡ tu ]<scn noin 50 mil j. dollaria, pis- rin arvoisia. tyksia ja "lii- » maksamaan astanajopälkkaa i x altain rau tateid ä ei «le ylpä h- raotat iCiikettä jotakin muuta itivät Union Pacifichi ja Credit epätoiv« »isesti itsensä paa o m is tu s ta rjo a a . Nxt (jouhi kahinasi itselleen ! kätten historia kuin U nion Pa- kenteen kehittäm isen" varjolla, taisteli kuin yksityisiä voittojaan Saadakseen hallitukselta rahaa var ! M ahilier Co :n sam aiset osakkaat enem mistön osakkeita m aksam al ¡cHicilla. .'«’u ita joka-ainoassa ! - saadakseen rohkeutta Kok«» Amerikan rautateitten his- katissa toria on kertom us piitä h äp eä-; m äärätä itä dollaria. Siinä sa- I ja xoidakseen myydä o-akkei te:1.. Mut a sitäpä he eix ät tee ¡taskuihinsa ia pelasivat itsensä la niistä erään vähäisen summan ! pauksessa <»n sam ankaltaUia pistävsikin asiakas ha- taan ia obligatsioncjaan heidän lie ovat liikkeessä vain rikastu ävdellisesti vapaiksi edesvas Hän otti liiketoveriksecn Sage ■ tem ppuja m attöttiim m ästä etuilusta kan- massa tapahtunut. vaikka toisin sanoen, kaäriak tuusta tuon rosv< »uksen suhteen Rti^sePin ja si ten nämä kaks-' kansa vleensä on niistä tiennyt nen konttoriinsa. Istui ja veti i kuitenkin täytyi ryhtyä puuhaa akseen san kustannuksella. sevn itselleen toisten rahoja. Kun 'Tuo tenu»pu kyllä aiheutti sel kapitalistia Lähtekääm m e tarkastelem aan taskustaan setelitukon. Hän <»tt maan radan rakentam ista. ryhtyivät runnaa- hvvin vähän tai ei «»llenkaan. < >- 1 ietys i heillä itsellään ei «»’lut he katsovat voivansa saada e laisen hälinän, että Yhdysvaltain maan. heidän jälkiään esim. Nebraskas- ■ 51( 0 ja pani sen tiskiTe. otti t »i 'akepääom an v e sittä m in e n , pet- ta. m istä Union Pacific rautatie sen satasen ja sek» samoin ja jät halua eikä kvkvä rakentaa rauta netumän r iitaa ylläpitäm ällä rau senaatti katsoi tarpeelliseksi ni Toisia rikgstumiskeinoja. ktr usbondien liikkeelle laskemt- litkimään a- on ulottanut linjansa viidakkojen koi tätä kasaam ista kunnes laki teitä. «ahojen hankkiminen ok ■ tatie’iikcttä, niin he tekevät min m ittää k< mitean Yksilöinä he ostivat itselleen nen. pienten osakasten poiskär- Sit- aina ollut heidän työnään ja s ijm iv ta jos he katsovat saavansa siaa Kun komitea «»li nim itetty osia Union Pacific rautatiesi.» ja xentäminen ia teiden runnaam i rotkojen ja tunnelien läpi ‘au- mielten nenän alla «»li enemmän viemällä liikkeen peri alkoi kuulua runsaasti syytöksiä myivät ne sitten jälleen Uni«»:» nen huijaustarkotuk«ia eikä ylei 1 teit katsahti hän lakimieheen ja oli nytkin kaikki kaikessa. ringoi) laskua kohti. Herra Oakes Aines, Union Pa katoon, niin he tekevät -en. ettei se suinkaan o ’,ut r«>',oksien Pacific xNiti »He suunnattomin.-’ siin paK elusta varten — ne ovat Union Uacific! Minkä muisto- » kesäsi : "Now's that?' Uni«»n Pacificin pohatat menet- cific yhtiön presidnetti ja my«’ » f Täm ä m uuttunut asiaintila an tutkim ista, vaan peittäm istä var voroilla. jen tulvan nostaakaan tuo nimi Siten kiertyi heidän olleet yjeisiji. telivät viimemainitulla tavalla kongressin jäsen, alkoi taas vai toi lakimiehelle uutta rohkeutta ten. Monien silloin huonoon pusseihinsa m onta miljoonaa. Ja< Rautateiden om istajat eivät ole jokaisen vanhemman amerikalai- Leukaansa hivellen hän mietti vata aivojaan keksiäkseen kei Heiilä ci ollut aikom ustakaan o- huutoon joutuneitten prom inent tämän lisäksi he jokaises-a sei ' olleet rautaiiem u liia. \ aan pattk- sen mieleen! valmistumis ä tien joukossa olivat Jam es G aisessa kaupassa voivat huimaa kiireja, keinottelijoita. ikäänkuin tarkasti laskien, ja non, jonka avulla saisi enimmän dottaa rautatien Miten “liike” alkoi. ja vasta sitten voittoja sen lii «»laine ja kenraali Jam es A bra x asti "vesittää" osakepääom aa ja Y :n a IK’ k L 'iis suuren sU ällis-! lausui sitten verkalleen: "K y ’lâ j rahaa lyhim m ässä ajassa, Nyt kun hallitus on ottanut sodan aikana, eräs ahnas kutita- siihen kuuluisi vielä satanen li- , Ovela ja paljon käytetty rikastu- kenteestä. He taht»»ivat päästä ham Garfield. Yhdysvaltain (20:1 myydä uusia bondeja. rautatiet käytettäväkseen, saa rahoihin käsiksi jo sidoin kun si presidentti. miskeino. listiroikka sai kongressin laati-. He myöskin saivat miljoonia dakseen ne eh«»kkaasti palvele tä rakenne'tiin. Se oli heidän t r a keino löytyikin pian. Se Ketään ei kuitenkaan rangais eekkereitä vleisiä maita, niiden» maan maan säädöksen, jolla laillistet-1 Kongressimiesten käännjrttämi- kansaa sod an k av tm i" a o.i se sama kein»», jota rautatie- kotuksensa ja sen he saavutti- tu. Eikä ' hallitus liioin peru u t miljoonien lisäksi, jotka <» J( ' tyoskenteb-vät he uutterasti kah- tiin Union Pacific rautatie $100 nen. R autatiekapitalistit. jotka .'iti kapitalistit Yhdysvalloissa ovat Ivatkin tanut Union Pacificin lupakirja:' ennen annettu rautatielle. 000.000 osakepääomalla. I äinan m astakseen "vuokrana"' rautaK t- säädöksen mukaan -uli yhtiö saa vät tuon suunnattoman lahio- aina käyttäneet r«»s\nessaan ran- | Oakes Aines kiinnitti hitomio- ja takavarikojnut rautatietä, niin Kuinkako se oli mahdoHista «leu tu o ttam at voitot. i«»tka ha!« Pennsxdxaniassa ¡kuin sen olisi tullut tehdä. maan 200 jalkaa leveän tieoi tuksen hallitukselta, myös tah-1 tateitä, raitioteitä, höyryiaivalin-j taan erääseen Monesti koetel it keino sek:» btuksen harjot tam a liike lu o t keuden”. joka toisen section (64( toivat lisää heti kun näkivät, et- joja ja. m uita liikkei ä, nim. r a ¡. peru s'ettu u n Credit Mobilier Co :- I Tämä saalis‘v.s kesti imin 1( He paikkasivat joitakin henkilöi aa. ja sitten vielä tiet takasin aan, Sen jälkeen romautet- tä ottamami hallitukselta suuria i korjattuina. eekkeriä) maata 20 mailin levey tä sieltä lähti rikkauksia helpos-fk e n n u < y h t i ö. aan joka oli laillistettu rakenta- i vuotta. hän maan rautateitä. la niin tj. ‘ t )n aivan todennäköistä, ett?» tiin kok» > rautatie x’ararikkoou aloja "hom esteadeia" todellisiin i l äntä keinottelu ia etitibi ei ' dellä pitkin kok.» tielinjaa, oi keuden ottaa rakennuit.irpeba Niinpä, v ma IS >4. he rasvasi- löy-yy sellaisiakin rakennusx htioi liiketovereineeii |,sti tuon y h ti Tietysti asianom aiset kapitalis dessa «»lemattomierr henkilöiden *»u ennenkuin työtätekevä '. yleisiltä mailta — ja oikeuden vat kongressikoneistoa $43b.(XX):-! tä, joiden tehtävänä on ollut ot- ön m uutam alla pikku summalla tit, jotka si'!ä välin oliva' kohon- Hirnun ja sitten "ostivat nai"» ka, jonka ponnistuksilla rauta lainata rahaa hallitukselta. l’a, loisin sanoen luovuttivat taa rakennusurakoita ilman pe- ettei heidän tarvinnut ruveta jä r ncet mailm.-m kuuluistm pien ra- ! m ajta ap i-tlistien B tupakkapurujen B hinnoil a ' n k ti|') i i i/t iv 11, . n kuten tl lv 11 f\ kaikkien mm Koko tämä suunnaton omai k«»ngressimiesten ja senaattorien ( tosta. joskin aina mahdollisim- jestäm ään uutta yhtiötä. hamiesten joukkoon, eiva* ollee« Voidaanhan ” •• nykyäänkin myydä ¿enkin kapitalistien voit »t Asiassa olleiden kapitahs ien persoonallisesti vastuussa yhtiön miljoonan dodarin omaisuus vh tnolettu ja tuotetaan, jarjestyx suus annettiin aivan ilmaseksi vksitvisiin menoihin" tuon sum- nian hyvillä ehdoilla. M utta tas- Rautatierosvoilun his toriaa Yhdysvalloissa muutamille saalistajille samalla man. Seurauksena oli laki, jolla kun kaksi miljoonaa tavallista myönnettiin apurahoja $16,000— kansalaista taisteli ja vuodatti $48.000 kutakin tiemailia kohti vertaan rintamalla noin $1- kuu apurahan suuruus riippuen kus kausipalkalla. Kun puhutaan e sakin tapauksessa maan laadusta •1 - «qtirt rikoiseduista, niin tQrtlhn tämän DltälS pitäisi ja t^män lisäksi laajennettiin kelvata näytteeksi niistä kenelle¡“lääniä” niin, että yrittäjän tuli- tahansa! . . 'vat saamaan joka toisen sectio- Joku saattaa luulla, että tallai-1 n*n neijänkymmenen mailin alai sen annoksen piti jo tyydyttää ja t jejjnjan varrella. kapitalistejakin, niin ottavaisiksi | .u»;vat he saamaan naa- sä on kysymys sellaisista raken nusyhtiöstä, jota urakoita anta va yhtiö itse on järjestänyt. Sel lainen rakennusyhtiö toimii vain pääyhtiön rahasäkkinä. Pääyh tiö antaa sille urakoita kaksi ja koltrje kertaa niin suurella mak sulla kuin työ oikeastaan maksai si. Pääyhtiö maksaa tuon lihote tun laskun ja samat kapitalistit jotka kontrolleeraavat kumpaa- joukossa «>b Cyrus 11. McCor mick, sittemmin maanviljelysko- netrustin päämiehiä; George M Pullman, kuuluisa taipumatto muudestaan mihinkään sovitte- luihin tvöläistensä kanssa, ja Le vi P. Morton. Yhdysvaltain vara presidentti sisällissodin jälkeen Olivatko he syyllisempiä kuin toiset, tai yhtä syyllisiä, se on si vuasia. veloista, sillä sehän oli korporat- j ’ en n dollarin kauppasummana, , luokkapuolueeseensa ia lähettää dollarin kauppasummalla. sieni. Imettyään sen kuiviin ht Russell ja Gould pitivät ra u -!o „lat edustajansa kongressiin a etsivät parempia laitumia. tatietä v:ten 1883. Niihin j lainlaatijakuntiin — saattaen tu - Toisia nousukkaita. hin hekin alkoivat olla varmoja | wnnon :a iaon välineet yhteis- Se ei kuitenkaan merkinnyt si- ’ t «nlnpn knnitalioti ?nää oUH! . n iltää" “si' kunnan haltuun, ta. ettei joku .öinen kapitalisti, saya ainakaan pitkään aikaan’ Tvöläinen» TOtä äänestät <-'n- vie’.ä voinut kartuttaa suurta o-fja rvhtvivät muihin hommiin. iv a a le in a - T M W maisuutta Union Pacific lnkkees- ' - • • : 51 ' aal« ssa. — |. M. Mutta, laajana ja vaurastuvan «^« sä. Sellainen yrittäjä ilmestyi seudun keskellä olevana liikkee kin. nim. nouseva nuorenpuolei- nä, ei Untop Pacific kuollut i Toveri jokaiseen työ- nen kapitalisti jay Gould. Raskaan velkataakan painosta i läiskotiin !
