Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 29, 1918)
TO VERI p u tti tunnuctaiaa. Ellei olisi etujen ristiriitaa, le mailmalle ihmisyyden nimes van kieltämällä nälkäiset vaati- masta leipää. ¡niin agitaattorien touhuille her- sä tehty vetoomus teurastuksen ei tuIe vaikut- Epäilemättä tietävät nekin fcu- ral k'”rkci" ‘“ " nauraisivat ja tamaan mitään. Mutta jos se . . . . . . . . . työväestö seuraisi niitä kuin teat- j " ........... ... , . ¡paritrustin katvrit, jotka kvm- tehdaan isänm aallisuuden n im e s- I ' , . . .. ., m enkunta vuotta sitten jo sima AUOLPH SALMI, A- B. MÄKELÄ, sä, tarkotuksella jatk aa ja kiih SULO SYVÄSEN. m äärässä toim ivat m onarkian d y ttää teurastuksia, saadaan kannattajina, että laadituttivat vastaus heti ja se on itsestään TOVERI Ifancockin valtuustolla lain, jo (T H E COMRADE) The organ of the Finnish workers in the vaikuttava hyve, siitä ei ole epäi ka kaikissa suhteissa asettuu Western states. The.only Finnish daily in lystäkään.” the West. Published daily, except, Sunday, m onarkian kannalle ja siis luon at Astoria, Ore., by the Western Work men's Publishing Society. kansanvaltaisuutta v as ANTT1 J. PARTAN, Manager. Vaihtakaamme -vain nollisesti ——--------------- *>------------------ ■----- - taan, e ttä heidän toim enpiteen Entered as second-class mail matter July 18, ratsuja 1912, at the postoftice at A stons, Oregon, sä luokkataistelun kehittym iseen, under the A ct of March 3, 1879. olemiseen tai olem attom uuteen Ilmotushinta 40c palstatuumalta. • Kuoleman - ttmotukset $T.5O kerta ja muistovarsyilla H e rra Gom pers kuuluu ole nähden on aivan sam antekevä. $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio liitto-ilmo*uks«t >1.00 kerta, halutaantieto- van aikeissa lähteä Europaan, M utta kun kuparitrusti m äärää ja nimenmuutto-ilmotukset 50c kerta, nalma- sik ä lä i-! jotakin tekem ään, niin silloin on llmotukset $1.50 kerta? avioero-ilmotukset tarkotuksella “todistaa $1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk työväestölle, että se on lakeijain toim ittava. Jos kupari- sen mokaan. Satunnaisista dmotuksista tu selle lee rahan seurata mukana. Englanninkie väärässä, koettaessaan taistella ; jxiroonit svlkäsevät lattialle, on lestä suomennetaan vapaasti. ’heidän lakeijainsa se nuolastava. Advertising rates in cifect July 1, 1912, 40 im perialism ia vastaan. Cents per meh. Special discount is allowed M utta sam aan aikaan kuuluu ¡ Eikä siinä tehtävässä ole ollut for larger and continuous advertisements. TOVERI, BOX 99. ASTORIA, ORE. tänne olevan tulossa m uuan si-lse n parem pia kuin suom alainen sukkuudestaan tunnettu englan-j herrasväki on ollut. Toisinaan T IL A U SH IN N A T Yhdysvalloissa Ja Canadassa: jonka kanssa si- saattaa kyllä käydä siten k in ,‘et- Y k s i v u o s ik e rta . .$ 5 .50 6 k u u k a u tta $3.oo{tilaism atam i, 3 k u u k a u tta .. . $ l.b 0 1 k u u k a u s i. Suomeen ja muualle ulkom aille: ' kalainen poliisikunta ei tah to -j ta nämä herrat toim ivat om asta Yksi vuosikerta. .$8.00 6 kuukautta. .$4.25 nut m itenkään tulla toimeen ulotteestaan ja a silloin sattuu SUBSC R IPTIO N RATES: m uutam ia vuosia sitte. m utta i sellaisia perin naurettavia ty- In the United States and Canada Th' r > moiiths..$I.wi One ,I.uö*hE E '/Xüv J n^ a taitaisi voida levätä peryyksiä. kuin Hancockin m ä ti • n D ua n e i. k a . t u - ! ¡5 t ikka poliisin I lu o iic t is t . o s ija its e e J m u a n ie n ja n i . . sylissä . . . - . tulem at- i * ¡urin äskeinen toimertnide t i u v n j / i v i v , kiel- Ie n ku lm a ssa , fckfooni:' kontu.i 3o5,, ta ollenkaan häirityksi. Tällä-j käessään tov X ltortevalta puhe; ♦ n im itti* K32. ■ y - m atam illa kuuluu olevan asiaa tilaisuuden TO IM IT U SK U N TA : W. N. REIVO, LAURI M O ILA N EN , i vitse kaukaa hakea. JärjesUUU* kai kiöla n>l -'isen mista j A m erikan m u rro saja n aih eu tta sosialistipuolueen luopioista terissä ilveilyä. M utta kun jo- kapäiväinen leipä alkaa olla s a a - : ovat porvarit tehudbt mitä ylistettä vuttam attom issa ja jokaisen toi- virapiä suu rraieh iä — ja m iäseivätpa m enpiteen tielle sen saannin he k aik essa k an sallisessa ahdasm iell helpottam iseksi asetetaan san tar sy ydessään olisikin se n tä ä n porvarien rin n a lla vielä **suur”-mfehiä, eivät mi välkkyvällä miekalla, oikeu vielä läh esk ään niin syvälle henki della surm ata arm otta jokaisen j seen a m ra attih a u reu te en a le n tu n e ita lcivänctsijän. niin hatarapäisin- i kuin esiin, p arh aim m atk in porvari kin käsittää, että agitaattori on ! ¡ehtien to im itta jista. oikeassa. t Tosin heissäk in on m elkoisen ma M iljoonat ristiinnaulitut A p - taialle vajonneita. Esim . m eidän vii pian tien varsilla vli m ailm an i ®«*nen epäo n n istu n u t p resid e n ttie h Entäs Tainio? — Kun ■ puol’R osialistisenkin — k irjallisu u d en kustantajaksi, sitte benkivakuutus- T ainio, M urros ja Kosonen ’ asioitsijakssi. M iten hän en jälle e n on v ilp isty iv ät kesken ä sk eiste n taiste lu ¡o n n istu n u t tu n k e u tu a puolueeseen, jen, a n n e ta a n heille nyt D eluthin san- v o id ak sen sa s iitä n y t ta a s m a h ta v asti “e ro ta ”, sitä em m e sa tu tietä- ta n n ile h d e ssä tälla in e n su its u tu s : Eikö ole kohtalon ivaa eitä kaksi i « ään. Sen vaan tiedämme, että jo p a ra sta m iestä m itä T yöm iehen toi- K o so se t ä k k im u tk itte le v a ssa eläinän- m itustuoiilia m illoinkaan on istn n u i a d a ssa m itää n jo h to a on ollut, niin ia tu lee istum aan, tu o m itsee j y r k ä s t i ; ^ on oj lu » vä kevä veto y k sity isetu i ja a n k a ra s ti sen kam uin, jo ta U .;l-( pprvarien hännystelyyn ja tove- la Työm ies sokeana kaikelle totun- f l e l l e ’ ko ettaa a ja a ? J a ne m iehet, rilu o tta m u k se n p ettäm iseen . M urre» ja K osonen, tu n te v a t täm än _ — — suo- m aan olot ja tu n te v a t Suom en olot t T U L E V A IS U U D E N -K U V A ;a v aatim u k set sam oin kuin Raivaa-i M A L A ISIL L E iankin en tin en to im itta ja Tainio, pa-i rem m in kuin yk sik ään näiden leh tien i ( T r u e tr a n s la tio n file d w ith th e P o s tm a s te r ( h e . , lim e 29. 1918, as n ,u,r,-,i toim itu k sissa nyt istu v ista h e rro ista a b t y A s e s c to tio iia n , 19 o l th e A c t o f O c t. t it li. 1 9 1 7 .) ^ ia n a rre is ta .” xMIeltajarkyttfiviin veron g a k s a la l" M ekin voisim m e n o ista veikoista ’ a n ta a tä ssä m ain eto d istu k sen , jonka seile hovikom annolle jo u tu i A t tuon- o v a t a ik a k a u s ie n h a lk i o lle e t t o . ! dokkaam m e “ ei siksi “^ o n n i s t u - ,. , ,, , . . , ¡n u t”. e tte i hän tullut valituksi, vaan lu ettu a heidän nykyinen m en etti-1 no itain su o ritta m a a n B aijerin yleni- Viet et distam assa luokkataistelun ole- ! siksi, ,, . e tte i tu o llaista k a n sallisk n- n iih -h k tii o t ynsä ei k etään k u m m astu ta ken päin ty ttö k o u lu je n oppilaat, rin m assaoloa; osottanect sen val* ; Ujaa olisi ollenkaan p itä n y t p äästää heidät on ennen tu n te n u t. M urros tä v ä n ä oli B aijerin k u n in g asp a rin kul- linneen niin kauan kuin histo- sotkem aan so sia listista v a a litaistelu a on jo "kauan k o e tta n u t Suonien sosia tahäiit, ja k o u lu ty ttö je n täy ty i oh- riallinen aikakausi on v a llin n u t,' ~ fiim eltaän, kuten eh k ä rauistam lid em o k raatista pu o lu etta särk eä, kun kgisissa valkoisissa puvuissa ja keli i m uuten ole voinut sa ad a m ieles- not k e n k ä ra ja t ja la s sa , s e istä kovassa ja kirjoihin m erkitsem ättöm ät me' Allan T' Benson' Hän 8elittäö tään kylliksi tu n n u stu s ta itselleen .ia p a k k a se ssa jä ise llä k a tu k ä y i.iv ä llä , , . . < i . ii- i puo lu eesta eroam isensa syyksi, että tapahtum at tekevät m ah d o lli-. ¡puolue m uka , on , jo u tu n u t . m uukalais ... in tip a rla m e n ta ris tis ille m ielipiteil- k u n in k aallisen p a la tsin ed u sta lla lau- seksi seurata sen verisiä jälkiä ‘ gyntyisien e p ä am e rik k a la iste n jo h ta een. Nuo ed d sk u n n allista to im in taa lam assa isä n m a allisia lau lu ja koko vieläkin kauemmaksi mennei- jien v altaan — aineksien, jotka “muo väheksyvät p e ria a tte e t e iv ä t kuiten naisen tu n nin. “K aksi n o ista tytöis- p a re m m a n ! t ä ”, k e rto o e rä s M ynchenin lehti, d o sta v a t siin ä a n a rk istisen , syndika kaan e s tä n e e t / h ä n tä syyteen. sillä k e r t a a , “n ä lk ä ä n ä k ev iä k u n olivat, on sen p u u tte e ssa T urhaan ponnistelevat suonia- lis,isen vahemmistön . M iehen, joka leipäpaikan a se ttu m a sta eduskuntaehdokkaak- jo hdosta . so rtu n u t keu h k o tau tiin . Nel- 1 p itä ä m ielessän sä lu ettelo a ihm isten laisenkin siirtokansan santarm it sy n ty p e rä stä , ei ikinä olisi pitänyt si, tu le m a sta v alituksi ja o tta m a sta jä on vielä a rv e lu ttä v a s ti sa ira an a lu< »kkataistelun poistamiseksi, sosialistipuolueeseen yhtyäkään. Ben saa p a rla m e n taa rise e n työhön. Saa kotonxian ja yksi on ku n n allissalraa- turhaan suomalaisen työväestön son ei sano v ä ittä v ä n sä , e ttä nuo tuaan vihdoin lainopilliset tu tk in to n lassa "hoidettavana. M eidän täy ty y y i a il_ ! jo h ta ja t olisiv at sak salaism ielisiä sa su o ritetu k si, ei hän k ait enää pitä- sanoa, e ttä keko ju ttu on h äv äisty s maineen mustaamiseksi, ly t itse ä än puolueen le iv ä stä riippu- a ik a n a se lla ise n a kuin nykyinen, joi k man työväestö tietää asian ole i vaan e ttä he “sy n ty p e rä n sä vuoksi vana, vaan uskalsi p a lja sta a porva- loin niin nuoret kuin v an h at, r iittä i ovat kykenem ättöm iä näk em ään ero t y ö s t ö l l e , jo- Jokainen toim enpide ipuheti- van toisin; tietää Suomen tvö- S itä p a itsi vän ravinnon p u u tte e ssa , ovat hei* . . . . . | tu sta S ak san k a lta ise n a h n a an ja •illisvcittoisen k arvansa. ¡tensakin sam anlaista kjiin herra jlaisuuksien kieltäm iseksi todis väärin m uista, tap a h tu i kossu terv ey d essä. väestön taistelleen lu o k k a ta isle -jjnperiaj|s^ scn( vallotustar kot uksessa illem m e > G. Tn persil la on europalaisille t a a ' työväestölle enemmän kuin luu verisiä taisteluja ja suoma- taistelevan kansakunnan ja Yhdys M urroksen eroam inen puolueesta jo i — — Í työläisille. Työn ja pääoman ! • 'I’ tr a n s la tio n tile d w ith th e P ostm aM V E N Ä JÄ N U U T IS E T . vuosia sitten , T am pereella ta p a h tu - puhetilaisuuden salliminen. Se laisen työväestön täällä varsin , vahojen kaltaisen vapauden periaat a t A - to r ia , O r c .' Ju n e 29, 1918, a t re q u ire d j t;ii . .. . , i „ t - . , : . . » ,1. : b y -. ct ion 19 of the Act of Ocu-6.it. 1917.t A*1’ h pitais^ saada keinotekoi- le itte n h u o m atta vain työväen v a ro ! V en äjältä saapuu tu o n tu o sta k in a i todistaa sen m itä puhujat ovat kunniakkaasti edustavan itseään. teiden Pl,ole8la taiste lev a n kansa 1 nen ran ha. v ............. • x xx ............... kunnan välillä." — Jo k a ilm an kili ¡en kav allu sten Johdosta, joihin M ur ! van ris tiriita is ia u u tisia. Y htenä päi- K irjottaessaan Suomen työ- vuosikausia turhaan saaneet se K ä ä p i ö i k s i te jaatte tvovaeston , 1 < k ■ ... . .. . J . ■ j tasa n k a isia silm älaseja sen erotuk rnksella ku iten k aan ei ollut m u u ta : väestön äskettäin m ailm an k a n i Miksikäs emme vaihtaisi rat- littää monellekin paksupäälle. ¡¿ittddi-hit.Kcitteu linnalla s a n - ' Ben näkee, se näkee jo paljon m uita syytä kuin e tte i ollut p itän y t kyllin , v ä n ä sa n o ta a n sitä , to isen a tä tä ja vetoom uksen su-’a kappaleeksi ajaksi, tai oi- Jo ssa k in täy ty y ijo sk u s ei m itään . soille tekem än 'a rk k a a huolta teh tä v istää n . nim ittäin että luokkarajat ovat tarm iliittoinenne kaikkinenne. kin m enninkäisiä. siis olla vika. sillä kyllä v a rm a stik in johdosta, lausuu British Colum- ¡ l a s t a a n , m iksikäs emme säili T ainiolla k ie ltä m ä ttä on p aljo an olem assa ja, eitä -pikkuvirkailijat Nuolkaa te vain herrojenne jal V en äjältä y rite tä ä n lä h e ttä ä o ik e ita his- Suom alaisen työväenliikkeen ötä E ederationist: !si porvariem m e vaihtavan asei- »Jota suom alaisessa työväenliikkees ovat niiden etujen uskollim- kapohjia, kerran ne vielä teidät kin uutisia. J a se vika onkin olem as to ria sta a. Meni pilalle, kun yksilöllisten ‘‘Suonien proletariaatin \ e t o < > - j h , i h ä n se m itään hautaa sa, ja se on se, e ttä V en äjältä ei pää j.pia vahtikoiria, jotka ovat vas hylkäävätkin, ajavat oksennuk Otus tulee lankeam aan k u u ro ille :n*dernniat ,.\,it vanhoja tu ttu -, voisi myös poim ia vaikka kuinkr kuppila-, paperikauppa-, m aanviljelys se tän n e m itään su o raan se n su u ritta . takkaisella puole.lla työväestöä. sille. paljon ja vaikka kuinka kuvaavia v. m. hom m iensa e p ä o n n istu ttu a oli korville, sam anlaisille kuin kuin . o id li-¡ja’ A m erikan suurim m an u u tisto im is samanlaisille i- ,E1' niin " nn (:<>mpers kuin B ank-| s a k o te ttu an ta u tu m a a n am m attip o liti esim erkkejä. ton “ A ^pöciated P re ss in ” y lc isjo h ta ja se tuleva englanti- vat sivistyneen piailxnaji kurvat k u u tk in lo itsijak si ja sem m oisena joutui niin Kun itsen äisen työväenliikkeen ai M olville E. S tone piti m uutam ia päi- in huonoon se u ra a n kuin , T urun , po i via ... . jjÿjlekiii kauhun valituksille jot- lainen. kuaikojeu h äm äry y d essä k erran puu sitten puheen, jo ssa imn .kcaket- Mitä näiden luullaan saavan ....... . ,__ li:. Ka kohosivat iltnoille Pariisin h ä tä in varsin v aatim ato n ta vaalilaki •©porvarilliseen kaupungin valtuus- ( (4 te li ju u ri t ä t i seikkaa. H än to tesi oon. Niin M urros kuin T ainio tosin t ei tule toteutum aan. ke a, koska sen aik a iset nelisäfttytse proletariaatin keskuudesta rai aikaan, sen, e ttä E nglannin h a llitu s “muok- unsivat ty ö v äen liik että ja ynim är ! vostuneen ranskalaisen porvaris- < iomp*ersia ei kSk.ian ota vaka VARMIN K ELPOISUUSM ITT ARI ¡kyenneet h -ti a lu s ti vaio iiamuau pio- valtiopäivät “ eivä! edustaneet" Suc ilvät sitä, m utia m olem m illa oli lii k a a V e n ijä h ä sa ap u n e e t säliBiisano- mai en n en k u in ne lask e taa n A m eri T Y ö V ä E N L IIK K E E S S ä nlm niänkin o rjajoukkojen tah o lta uh- nvm kansaa", ia kun M atti K urikka ibn tointeen^>ar|oessa kostoaa 1 valta kannalta Europassa, eikä n su u ri halu m estaro id a sitä om ien ku iten k in hiipui sovittelum in Heisin ltaan." T äm än lisä k si S tone s e litti: vtiodeti 1^1 .k<>ppnt|naar<leiUc. j Banklmrstia tä ä llä , lu k tiu n o tta - on p ö rv ariielitien haukunta. Niin ¡k aa v a n vaaran. Niin v älttäm ätö n sie- ikkuien.-a m ukaan. jos Lier-at su o stu v at luovuttu i “ Kv:i h e rra B alfour (E n g lan n in uiko < ii i tn p e r s in 1 kaidan kuin porvai ¡lehdet pu u sk u v at 11 jliin e n kyky on siten olem isen tais Kosonen sitä v a sto in ei ole ko- kaan Se tulee*saaiyaau osakseen sa- ' t var-m atsia m aam in isteri) oli A m erikassa, niin j lep p y m ätö n tä vihaa ja p e itte le m ä tö n -' lelu ssa luo: non pakosta äärim m illeen m aan joitakin sijo ja hänen täy te ttä uuria tiennyt työ v äen liik k eestä, so raati kohtafoii 'k u in niidenkin i ’Bttnantteia ’ , k esk u ste ltiin hänen k a n ssa a n tä s tä ta inhoaan jo ta k u ta työväenluokan ' l ehittynyi rneldni kaikissa m uissakin väksem i. m utta T ainio ja Salin pj ialism ista tuskin k ä s ittä n y t aakko ¡a s ia sta ja ‘hän oli aivan y h tä miel neljänkym m enen tuhannen orjan e sita iste lija a v astaan, niinkauan voim- ¡ su h teissa pitkälle e d isty n e essä yli syiväf ehdottom an vaalilakon kanna: la k a n i. Aina ollut valm is luippaa la. se littiv ä t porv«ri!ehdet, m ikä er ! tä k an ssan i siitä, e ttä A ssociated me olla jo tak u in k in varm oja a sia n o -• te skunua».-unm e. arnn »uanonmkset. jotka seurasi- loan joka tilaisu u d essa. Kim Jean on si nt ten sellaisella sivistyksen mi Pree ; on sangen sopiva p ä ä ttä iu ä in m aisen hankitun v ilp ittö m ästä u s k e l-! Miksi ei sitte t a t S »artakiijgta ( ia . jotkp ristiijv loldt aikom aan p e ru sti teosofis-anhr j kuun p äässeeltä henkilöllä kuin Kuri siitä, m itkä u u tis e t la sk e ta a n ju lk i lisu u d esta aslalhpirfiii6.' M utta aim as, naulittiiu k’ociKfcin cfAitä vati1 A p-4 is tis .n lehden m uka “ Työm iehen o r ja lu o k k ic n lu o k k a v a ia to kalla, joka "jo 18 vuotisen:» oli kir suuteen A m erikassa.” e ttä jollekulle m eik äläiselle rupeaa pian tien varsille k ak.situ ha M a « }ottatie< V iim eisen P o n n istu k se n ”, jf ap p am isek si” , niin Kosonen — T yö : T äm ä m erkltf.ee sitä. e ttä V e n ä jä t tu lem aan hiu k an k aan pientä tunnus- ; ote Vuotta sitten. , Suomen puna- • “ — amasr-a su h te e ssa k ia ittv n y t ? - e’ la is il!a “ tm incttom illa ja vastuut iiehen silloinen talo u d en h o itaja j t i \n ie rik a a u l ähetetyt uutis-ähkö(»a , , ...... eli siirtyi siihen, vieden m yötijäi- kaartilaisten ia kaikkien sellais- ( l<a'i votessaan bolshcv ikeja ja. tu.-iDi porvarili hti£ti ta h o lta — silloin P entäliden e ttä valtalu o k at ovat kai « , li , m ,,, iltä k a n . - . m \ ¡ ilio lt a jilla kuin Tai nom al ep^in “o lo ta a n ” E n g la n n issa on täy si syy olla varoillaan sen lien- ,, o .. ... ksl v a ra statn a n sa T yöm iehen tilaus Len työläisten 'teurastam ista, jot- kaikkia heidän kanssaan sam al kiliin suhteen, vaikka em m e itse ken aikaa k ä y ttä n e t koko voim ansa niellä ¡a halin ha. »i ^ tilie n A ssociated P re ss p ä ä ttä ä , x asia n tie slu e tte lc t, joiden m ukaan ta ovat uskaltaneet uhm ailla t la tavalla ajattelevia vastaan ja olisi m itään vilppiä h ä n e ssä vielä ta taito n sa, kaikki pakkokeinonsa. ovatko .» s itte n k ä ä n vielä sellaisia, kaiken» oveluutensa ja viehätvskykyn M utta kun s itte B obrikoffin aik aa: ilie ttl u u tta leh te ä ilm aiseksi. Tue . p t l ä ne o lisivat so v e lia ita am erika- Histäjä- ja sortajavaltiaitaan, ¡ koettaessaan {efidä sen minkä huom anneetkaan. sä e tu p ä ä ssä ju u ri täm än vaiston: o? Tviim ies-Iehdessä el a lis tu ttu kaik Tytön y rity s tie ty sti epäonnistui, jr ’ laisten sanom ah h tie $ lukijoille. Miksi lu in ? M istä se johtuu, e ttä tien luo k k av ai-to n — nim enom aan kiin lie r r a s . ä k iea adressilöyliötyksiin katsellaan rauhallisella ty y ty v ä n , heikot voimansa suinkin m yiden lesen en kat ivai.-ena pH acl sosialisti A sian n iin o llessa ei m eillä ole M enestyikin, kuun syydellä ja hyväksym isellä.. ja antavat, ttikäim ttaakseen aja- po rv arit h a is ta v a t käryn jo e n n e m tieteisen luokkavalston, estäm isek si ja kun Salin • n jchdo.sta erehtv 'uelneeseen. I sy y tä ihm ettelyyn, m iksi V enäjän min kuin m e? xas tuli tilaisu u s lulpata. Sillä ke? i pääsem ästä k eh itty m ään . Sen arim ta iste le m a a n T yöm iehen “epää än uhrien arytonpyynnöi ovat siv is-, tukseuvapäuden viimeisenkin sä- . työväenliallitu3 sa n o m a leh d istö ssä m Se johtuu siitä, e ttä m atkin o ra a t k o etetaan nyk k iä sitä m aallista k a n ta a ” v astaan, huom asi »a hiin to im itti T am pereen polii tyueen mailman valtijain, heidän ; kenen. täkäläiset suom alaiset me yh ten ä p äiv än ä m elkein ta p e ta a n , si k äsiin lä ttilä isiä vallankum oukse! m yöten kuin n iitä ilm estyy, väkl- vat sam at lehdet yh täk k iä, e ttä Eeti valtalo o k an luokkavaisto i toisena ta a s sa n o ta a n s iitä vaikka feodaaliparooniensa ja p o rv aril-; santannilelulet selittävät m enet- - aitalla jos voidaan, j a m illoin se ei Salin se sitten k in oli “k ieltäm ätti isiä. jo tk a olivat tu llee t V enäjän va’ ■ g nstensa joukkoon kuuluvien k o r - ! televänsä siten siksi, että luok- on vuo situ h an sia vanhem pi kuin va. käy. m ielistelem ällä tai la h jo m a lla .1 ehjin luonne Suom en tvöväenliikkces iopankista jalan sy len perim ään sin m itä. — Raiv. e o m av a lta ise sti p id ä te tty jä lätti vissa vieläkin ilwihfnptu. 'mu- : kataistelu poistettaisi. i iän kum ouksellisen luokan ja s e n tili "H eitä koiralle luu. niin se on v a iti”, s i ” — ei ollut enää Viim eisen Po» S ak salaisen enaim äinen kysym ys. iis te n m etsärah o ja, ja olivat ereh tv , nistu k sen k irjo ttu ja k a a n niin ehjä «iikk-i-i lx-uir, h e iilö n m n rli r t o • . , • , • . 'd?n v e rra tto m a sti h erk em m äk si ke- n porvarien tav allisin lem pilause siiwKia, htun neuiai, murnxtavun < . Qn jotensakin sa m a n la ista :,. ........................ , . X..I.I,- „ ,j • • i- , . . . .. liittynyt. Jla m a rim u ia sta m uluaisuu eet luulem aan K ansan Lehden toi- “Mitä un tulee kysym ys jonkun vaaralli- M ikähän m ä ttä n e e Salin nyt olla o iette k ah d ek san vuotta tykkiensa iiknosmamen Tvlmä ; ; toim kuin j ♦ on valtaluokkieu ,, , , , • k . . ■*- u iu intaa iii.id m uu h koettaa i i i u a a savu-nii- « iiiij/n hyvinvointi *— -elta xistea lu o tettav ak si paikaksi. S, j ollut A frik assa? n ä y ttä v ä n ty ö v äe n taiste lija n kun n ä y ttä ä viim eiseen saak k a oi S e itin on sangen ny \v isin mailmaa lakasev .issa , pun lukunnalla estää savua tu- vieläpä »ucniktaan niiden olemassa ‘k e sy ttä m ise stä .” emppu ajoi K ososen yasityiskeiv.ci m ielenkiintoista. No, m in k älaista çiel- laen m ukana Suom en työväen vii hävityksessä. M ikään sivistyneel- Jen iasta, tai väittää nälän katoa- olo — riippunut siitä, että he ovat Tun alalle, ensin “ uud en aik aisen ”— 1 : cp. o l u t ? E sim erk k ejä tä s tä ilm iöstä ei ta r m eisessä nousussa? c u t a v h u u u a h i Se on surullista mutta amcrikalai-"<' totta iiw MAILMANKATSOMUKSIA Ja silläkö he luulevat luokkataistelun loppuvan! 53000001022353235323480253532353234853234823 "! ! " !U !! ! ! !! t » 00020102020202010200020202482353020000000189010169325323000201020000230123000002000004020003020000 ¡H S a ! ¡n 1 iiriht ¡¡il i lii ukkoniiyhetkään itsellemme ilta m.\ yiaislippuja viisisataa kappa luisto saadaan riittävän suurek micssa Saksan dynam iittisanka mia laittaneet, vaan kaikille niil- letta, niin mè vaadimme toisen si, jotta silloin voidaan loptdli- rina. ilän ei vui selittää, niiks ! lo paikkakunnan suomalaisille mokoman lisää. Eikä meillä sil •e sti päättää rakennustöiden al- hän salmi ( 'novlevn olleen hä dici ¡ laskea nurk- nen virastossaan virkamiehen e jotka lahjottivat dollarin T ove tikään ole m itään itsekkäinä tar •amisesta. e.ici rin osakkeiden ostam iseksi, osas kotuksia, eikä aikeita estää sit: äkivi. Eikös niin? T ulette kai rikoi-ia toimia varten ja Sai Miksi ei muualla seurata autoa pääsem ästä täältä niuuall# mukaan ? tolle. Eranciscim katijuingin ja kunnai esimerkkiä? Me ainoastaan osotamme. min Saa sen m eidän puolcstamm» < ikeu-laiti»kseu virkailijan, vaik ' Lukijainnte lienevät sourhn- kälaiset iltamat ukkom iehet saa- viedä kuka vain haluaa. Mi Sangen hauskaa herrasväkeä. ka Eickert tiesi hänen menneet i 1 ■ uv t r .iii- l. n io n f ilc il w ith »li.- I - - I - neet toisiakin lehtiä niin paljon vat toimeen ja nyt saavat e u k o t; vain sanomme, että anSiottomas it A s to ria . O rc .. Ju n e 29. 1918, as rc<iui,<sl J ) ( . T i »itiin surullisen kuuluisan eitä tietävät m uuallakin kuin koettaa saavatko parem m at. N!e ti ei sitä viedä. Ja se on reirua ■ y se ctio n ly o i th e .'.c l o i O c t. o th , 1917.» ; von Bopp‘in ‘asioille’. Ästoriassa pannun tdimeen n. s. menemme niitä tarkastelem aan, peliä se. Roistot ja konnat sopu asian-. Kickert aiyan vhtä ukkom iesten, eukkojen, tyttöjen rnaisftlem aan sapuskoita ja ar- Me olemme jo ennenkin osot mutkaiseksi arvonimeksi nvkvisn , s.1,111 läisesti svvllinen niihin Venäjäi p o ik u Jr ja nuorison iltamia. Se ly vostelcmaan. ja sitte vasta me tanect olevamme Toverin taka mn,liekin kun, Sn.nncn lalitareil . .-„„.„„„atarneiltcn hä laisista on ollut tyydyttäviä tu tuomion lausum m e heidän 'aaak u sn ie s a n ta r-i vi, , ämjsccn kui„ (-r,,wk.v tai kn na — joskaan ei varsin ftiin kau e loksia kaikkialla. Niitä on pidet \ ; , , a on y!hn ky i n ,, k., , .va, „ ä , oisista dvn;,n,¡¡„j K oettakaapa seurata esim erk kana kuin m uutam at muut paik ineil ccn ty idässä ja keski valtioissa, ja,, kiä m uuallakin, ukÄ m iehet var kakunnat. Meillä on suuriiv ti jankeissakin • s e lla • • is ia humulai- « • i - , ‘•lii f\ »lIV » S' v < l • z * ! en apureita. ihan samanlai- , , tä ä llä ' Astoria^sakin. jossa niillä sinkin,'sillä ne niiniin luullakse-; laajam äärä, suurin osakem äärä Moonevt; nyt vasta kokeillaan, näyttävät ni sittekin parhaat iltam at toi- Ja ja — meillähän se on täällä se -ia kuin meidän rakkaan siirto- , -'"-keit ■ansamme häpäisijätkin, i<»tk;. Sa:<sau asioits.jana t-»unnnisesta tulokset saneen hyviltä. meen jaavat. jStiiliä iltamilla ke lehtikin. nnnkaaniaist: Ja . e' ’^ aa ♦ Ja kun, ne kerran ovat edulli rataan helposti ne varat, mitä sii M utta jos tässä nv t asiasta täällä ovat luikerrelleet sa n ta r-’' väitti Saksat sia sekä innostuksen luojina et- hen Toverin osakepääom an lu puhuisi, niin sopisi sanoa, että mipalveluksillaan mikä n iaju rik -ito; lsUlks,a; , IIan nk,°h*cn‘ . 1 ra« , mnoUises , :tä m uutenkin, niin miksi ei nii nastukseen kullakin paikkakun niitä m yyjäislippuja kyetään si. mikä koirapoliistksi. mikä U; J n Saksa tekixin, ja kansallishal tä panna toimeen kaikkialla? nalla menee, koska mc täällä m yymään niin paljon, että länsi- miksikin ja s»>\ ittelev at ny .N iin. m utta, sanotaan, ei käik- Asunnassakin aiomme sen,wleh piiri sillä rakentaa Toverille ta buia sormiaan sananvapauden lituksen salapoliisit ovat parai- i k?a $ ' erästä toista Bop k iillä ole s a la ista tuhatlukuista dä. vaikka •osastollennne tuli ion vaikka Seattleen, jos sitä laihaan kurkkuun. Olemme useat kerrat m a in in -if:n E>l,kk? ? 1.1 k u lu v a a . Oliko stiom alaislaum aa. kuin on Asto- suhteellisesti suurem pi summa niinkuin siten päätettäisi, •Ta neet e rä s tä san-fraitciseolaisista valtakirja Ticker rihs^a. Jossa koko länsipiirin suo kuin asukaslukum m e edellyttää. mä vain esimerkin \ ilo k s i, li so hurttapäälliköistä, joiden apuna t ,‘t a - m alaisista on jo noin viidesosa. Me n ä et.sa a m m t maksaa viiden tukseksi siitä että ra haa tulisi H uom ioonotettava seikka on \ ’aikka ei olekaari varsin niin nen osan koko sum m asta, vaik riittäm ään -saakka, vaikka tali. herra Roosevelfkin, muiden ur- palj'pa kuin Astoriassa. niin se ka s.ei täällä sentään' o|e lähes Seattlessa m aksaisikin hvvän heilujensa lomassa on heiluskcl-T B ä Bopp maksoi dynam iittisan Int. väärtien tvöläisvcrta. Taas kariensa palkat Palace hotellis ei ensinkään tee 'mahdottomaksi kään . viidettä osaa enem .. . . länsipiirin]joukon ........ . ...... m än kuin Astorias joka on i-iekertiii taval-hner. sam ankaltaisten sarjailtam ien p i-1 suom alaisista. Ja onhan täällä ?a, jossa lähitulevaisuudessa sa on meillä ti’aisuus esittää luki- joillemme eräitä herra E ickcrtin! oleskelupaikka. toa. vankka vastustuskin vielä, ' on novat niitä saavan ilmaiseksi. Kyllä niitä sentään on paikka seurtvja jos minkälaisia. “(Ivatko kaikki Kickertin yh M iten lienee, nyt niitä ci saa ‘‘edesottam isia’’ sellaisena kuin kuntia täällä lännelläkin, joissa M utta joka koettaa, se onnis rahällakajyi. Vlatneda kauniin työväeniärjes-' teistoim innat Saksan konsulaa ei suinkaan -Me puutetta suom a tuukin. Ja nyt Kun m uutkin piirit a- töien äänenkannattaja. ‘‘1'ri-Ci- tiu kanssa paljastetut? - __ laisista, mikäli kokoushuoneitten "Oliko se von Bopp joka pa vustavat näidyn m yyjäisten on tv Labor Review ” niitä kuvai- Kukako sen auton saa? tilavuus qn kysym yksessä. T us ' nistuniiseksi, niin länteläiset lee. Sanottu lehti k irjo ttaa: kotti Kickertin asettam aan Moo kin on sellaista paikkakuntaa, "Se tuom itseva hiljaisuus, jota ncyn syytteeseen, peittääkseer Toisessakin suhteessa ‘‘mc as- luonnollisesti kaikkialla tekevät jossa ei saataisi käytettävissä torialaiset”. joiden mailmankat- kaikkensa nyt heinäkuun neljän Eickert noidatta?, niiden syvttei-¡Saksan, osallisuuden rikokseen? oleva haali täyteen, jos vain saa somukseen kuuluu pysytellä nen päivän juhlien ajalla, saadak den suhteep että hän olisi hank- ‘‘Nämä ovat tärkeitä kysymyk- daan ne asiaan innostum aan. kaunallam me, eikä huuppailla semme m ahdollisimman paljon kinut täkäläiselle Saksan konsti- ’ siä, johtuen ne Fickertin valal- Sitäpaitsi, eihän niiden tarv it sinne ja tänne ja sitte taas koet m yyjäislippuja m yytäväksi. laatille dynam iuiii käyttäjiä, on laarti vahvistam asta tunnustuk se välttäm ättä olla sellaiset su taa entistäkin, kelpajsimme esi * jsesta yhteydestään Saksan kon Tunnuslauseeksi sopii, että en sangen m erkillinen. letut iltam at, joihin m enevät ai merkiksi. si kevääseen mennessä, jolloin “ Fickert ei voi vastata. H ä n , sulaatin kanssa sekä siitä että noastaan i< ,jo tk ^ ne toimeen Meille kun lähettivät niitä To- kai jälleen pidettänee länsipiiris- ei voi selittää miksi hän antoi hän maksoi p a lk a n -Bopp'in pää- pane^ht. Ffiinie Astorfah 'verin talonrakenn.usrahhstori sS idirikokonskin, ralcenriusra- rahaa Crowley Tic, Crotvleyn toi- • dynam iiitisankarille. t KATSAUKSIA o iiim m i " Ja n vt m uutam a sana Cr< »’.v . tie h e n . Crowley. Mrs. Cor ?yn ‘asioim i^toim isia-. (( ronievn neli sihteeri I j; "Charles Crowley u i i»'lu , Biniti Rä j ä h « î y k -en tapahdut Miuthern Pacific rant »tieyhti »n i tua sähkötti Crowley mn alnpoliisinn. m utia jnutunui Sn tilille: “T ehtävä onnistunu >nis ti-»imestaan varojen väärin ' Kaikki kunnossa. Ei m itään yli ävtöh takia. ( Hiessään rauta , tcyttä suursirkuksen kans/a. k ievhtibn palvelukses-'a <»fj hän; ’e.anliiie vain tapahtui onnett» n iitit erittäin tuttax aTisiin sub , mtius. Sillä tahtoi hän sano; eisiin erään saksalaisen kanssa j että kaikille laivoille oli asete’ Olla (di sikarikauppa notelT i In räiähdyspojnm i, ' että räjäj »artlandissa. jossa Crowley ma j dys o l i tap ah tu n u t lotjalla eik yhdellä laivoista. ¡aili. "T untien Crowleyn saksalais-' "Sm ith vangittiin epäluulonako mieliset taipum ukset, esitteli yl seiia, m utta vapautettiin alust; äm ainittu hänet eräälle Pinole vassa kuulustelussa. Sen jä untitehtaalla työskenteleväni keen lian tuli San i'raneiseoot luorukaiselife. jonka nimi oli L e jossa Crowley maksoi hänell vis J. Smith. Crowley tu tu stu t 'CO doi^uia hänen muka toimi ii itsensä Smithin kanssa i: räm ästään pommivii a-ettelust läikkäsi hänet hankkim aan itsel laivoille. Sen jälkeen sai S iilit leen mahdollisimman tarkat tie- m ääräyksen asettua 'k sitv isel; lot Venäjälle lähetettävistä rä niääii, ja hän asettuikin vaimot •ähdysainelähetyksistä. Smith sa kanssa • asuinaan Sacramei -at selville, että Tacoinasta lähe^ toon. M ijutar.'an viikon kulu "ettiin räjähdysaineita \ ladivos itta* m ääräsi (. rowlev Smithi okiin, jolloin he Crowleyn kans- tapaam aan itsensä C hicagosi •a matkuxStivat heti Tacoinaan i sieltä he menivät D etroitiin, jo jossa Crowley suunnitteli p o n r ! ,a „ i''*L uuden toimimia meja asetettavaksi Kifuku .Ma i pääm aja. Suunnitelm an muk ia •’ll, T atlybius, Häzcl D ollar ja piti i>antamaan4 toim een räjäl Shinu .Maru nimisiin lait oihin ’ dyksiä St. I höniasin karjapihoi ; mith kuitenkin petti Crowleyn j la ja hevosia Europaan kulett; hävitti pommit ia ilm otti m vö-j ’ ’hs‘’. Kumpikin dyn; hentmin Crowleylle asettaneensa! m 1 m isä iikan vieraili Chicago te kaikkiin muihin laivoiliin pait- j i,arjapihoi 11a, päästäkseen selvi i Kifuftt M aruun. le Europaan tehtävistä hevos- i "Crowley näytteli osansa san- ! karjalähetyksistä. gen onnistuneesti. Lotjallinen > "Samaan aikaan vallitsi Boj räjähdysainetta tuhoutui S eatt pin konsulivirastossa San Frai len satam assa vahtim iehinecn j ciscossa tavaton hämminki, sil toukokuun 30 päivää vasten yöl - kaikki ne ampu.matarvelaiva ä, 1915, ja noin sadantuhannen • joille Smithin piti asettaa räjäl «lokarin arvosta ikkunalaseja ( dyspommejxa. olivatkin saato, särkyi Seattlessa ja Tacom assa. neet^turvallisesti \ladivostokii, “ Näihin salaliittolaisiin kuului- > Smith katosi silloin yhtäkkiä vat konsuli Riitz von Bopp, von.’ Bopp epäili Crowley tä petokse
