Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 25, 1918)
2 No. 146 T O V E R I TOVERI L ln n e n ■uomalaisen ty ftrie n itnenkannattaja, ilm estyy ÄM oriasta, Oregon, joka paieg paitsi T O IM IT U S K U N T A : W . N . R E IV O , L A U R I M O IL A N E N , A O O L P H S A L M I, A . B. M Ä K E L Ä , SULO SYVÄN EN. TOVERI (T H E C O M R A D E ) The organ of the Finnish workers in the W estern states. The only Finnish daily in the W est. Published daily, except Sunday, at Astoria, O re., by the Western W o rk men’s Publishing Society. A N T T I J. P A R T A N , Manager. Entered as secood-class mail m atter July 18, 1912, at the postoffice at Astoria, Oregon, under the A ct of March 3, 1879. Union ismistä juttelee eräs unionismia kannat tava canadalainen lehti m.m. seu raa van tapaan: “Unionismi on suuri vallanku mouksellinen voima, joka takaa työläisille tilaisuuden elää ja saa da nauttia työnsä tuloksista. U- nionismi on koulu, joka opettaa työläisille läksyn kansanvaltai suudesta ja itsenäisyydestä. mafa, että uniot voivat hankkia työläisille oikeuksia vain sikäli kuin työläiset ovat hankkineet uniolle voimaa. Yhteen suureen •unioon uskovaisetkin perustavat uskonsa vain sen union ihmeitä tekeviin menettelytapoihin, eivät kä ollenkaan pidä välttämättömä nä olla siinä jäsenenä lisätäksensä sen voimia, että se tarpeen tul len todellakin voisi jotain tehdä. Unioitten voima riippuu kökö naan niihin kuuluvista työläisiä- Poliisi M urphy, yksi hänen h a r tä. ja jokainen unio on aina juuri taim rnista kuu n telijo istaan , tu n n u sta a sen mukainen kuin sen jäsenet e ttä hänellä oli täy si työ p id ättä ä sen tekevät. Siksi pitäisi tvöläi.;- k y y n eleitään. “ Mies olisi m ennyt ten ja varsinkin sosialistien aina onnekseen, jos ei olisi p an n u t liian kuulua unioon kun siihen vain paksua,’’ sanoi M urphy. “A nnoin hä- on tilaisuutta, ei yksinomaan nen ra u h a ssa tu h o ta jälje ttö m iin e- ita kom ppanioja ja itse n säk in tulla toivossa saada uniolta apua ja ra siihen k äsity k seen , e ttä hän siellä kannatusta, vaan antaakseen kati- i natusta uniolle ja unionistisel-! m ihinkään k elpasi; s itte m inä ajatte- le liikkeelle ja tehdäkseen voita lin sopivan teh d ä hänelle m uutam ia vansa sen voimakkaammaksi ja kysym yksiä.” tarkotustaan vastaavammaksi te- “ Ei su in k aan noissa k ä ä re issä vain ole m itään vihollisen sotanaam ioin- kemiseksi. — Vapaus. I tia ? ” kysyi MA1LMANKATS0MUKSIA m f poliisim ies. N uori san “Mutta unio ei kuitenkaan voi kari v a stu sti a n k a ra sti, kun täm ä Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 antaa muuta kuin sitä mitä työ : vaati näh d äk seen hän en k äsiän sä cents per inch. Special discount is allowed H arso k an k aan ¡toistettua tuli esille itse itselleen taistelevat for larger and continuous advertisements. läiset T O V E R I, B O X 99, A S T O R IA , O R E . I kaksi aivan eh eää k ä ttä . V angitta- unionsa kautta. Unio on taval , essa hän ilm otti nim ensä olevan J o T IL A U S H IN N A T laan niinkuin pankki, josta *.i ! seph Sum m er«, C olum buksesta. O. Yhdysvalloissa ja Canadassa: Y ksi vu o sikerta..<5.SO 6 kuukautta. .$3.00 voi ottaa mitään pois panematta vä leh ti) L avialla y. m. Länsi-Suo 30 vuotias ja yliopistollisen oppiar T Ä K Ä L Ä IS E T S A N T A R M IT 3 k u u k a u tta ... $1.60 1 k u u k a u s i...' .60 m essa ta p a h tu n eik si s a n o ttu ja hir von s a a v u tta n u t Suomeen ja muualle u lkom aille: myöskin jotain .sisään. Moni Suomen pyövelien apureina. Y ks i vuosikerta. .$8.00 6 ku u kautta..$4.25 mies, joka or» union mies vain L ehdessäm m a on jo ennen selon m utöitä, jo is ta o le te ttu ja ta p a h tu m a S U B S C R IP T IO N R A T E S : N Y K Y P Ä IV Ä N SANKARI nimellisesti, haluaisi olla aina te ttu A m erikan suom alaisen sa n ta r paikkoja lähem pänä olevat lehdet In the United States and Canada tietääk sem m e eiv ät ole m itään m ai Istu essan i rav in to lassa illallisella One year........... $5.50 Six m o n th s .. . . . .$3.00 m iliiton siisti ohjelm a, jo n k a tarko- Three months. .$1.60 O ne m onth................. 60 vain saamassa uniolta, mutta ei n in n ee t — ehkä sentähden, e ttä sei k irjo tta a erä ä n p ariisilaisen lehden tu k sen a on vahtia, ilm ian taa ja Suo laiset ju tu t vasta pitem m än m atkan av u staja, astu i huoneeseen tutun nä Buoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu koskaan sille maksaisi. Union pi- i men lah ta rih a llitu k sen te u ra s te tta jen kulmassa. Telefooni: konttori 365, täisi seisoa hänen takanaan tais k u lettu aan e h tiv ä t k e h itty ä o ik e in ' kiiluen h errasm ies. Olin huom aavi vaksi p a la u tta a kaikki m ahdollises toimitus 832. “m aukkaiksi". < i nani hänen k äy ttä y ty m ise ssää n jon- teluissa, auttaa häntä sairauksis ti tälle puolelle A tlannin p yrkivät Lopuksi ra tk e a a lehti seu raav aan | kunlaista epäv arm u u tta, m utta koh n a k a a rtila ise t ja m uut tu n n e tu t J o k o junkkerihailitus sa ja muissa vaikeuksissa ja jos p so u sia noille 21: tä telotusm yllyä käyttävä!-1 ta hän suoristi selk än sä, ista h ti mah listit tahi sellaisik si epäillyt. unio aina ci tee sitä, niin hän le 288:lle lah ta rilo ijarille o s o te ttu u n ! tavan ry h d ik k äästi erääseen pöytään Suomessa nyt horjuu kiroilee M utta se ei riitä. unilta, mutta ei koskaan j veti ta sk u sta a n uudenuutukaieen kul P itä isi saad a päätään lyhenim äksi kostonhuutoon: Eilisessä lehdessä julaistiin uu kysy itseltään mitä hän on teh m yös jokainen sosialisti — tai sel- “Ja nyt pikaiseen toim een n ä id e n ! takellon ja antoi tim an ttiso rm u k sien . . . . , pu n asten petojen tu tkim iseksi. Ja; tisia, jotka osottavat Suomea nyt uniolle. Oikea unionin ies laiseksi epäilty jo k a lah ta rie r^ \ a -• tuom itsem iseksi. Siitä on oleva hel-j sa välähdellä sähkövalossa. Vihdoin . . ~ junkkerihallttuksen aseman vai-¡kannattaa aina empimättä uniotan lan aja lla tä ä ltä y rittä ä Suom een lyys ja arm o poissa. Tuollaisia rois : hän huom asi m inut ja terv eh ti, koh Saniaiseksi. Ei olla yksimielisiä, sa kaikella sillä siveellisellä ja m ennä. O vathan tä k ä lä ise t sosialis- toja ja konnia, sikoja ja hirviöitä o n i 'e^ aan tu ttav a llise sti. Tilasi itsel tit “ k e rä n n e e t a in e e llista apua Suo- kohdeltava heidän tek o jen sa m u k a a n .! leen sangen m akean näköisen ja kai siitä, riistettäisikö köyhimmikä ainee,,^ na kannatuksella minkä m en ryövärijoukolle”. V aikka n o ita ' Kulkekoon oikeuden miekka heidän liin illallisen, sy ty tti s itte to ttu m a t . -i i -i ¡hau suinkin voi järjestöllensä an- ylitsen sä arm ottom ana. Tässä m a a s-; fornan tav alla hirveän ison ison sik sik aarin aarin talomioikiin kuuluvilta aineksilta-i , „ ¡taa. Han ei ainoastaan maksa varoja ei olisi e h d itty Suom een lä- ■ sa eiv ät e n ä ä tu o llaiset h irm utyöt saa . vetäsi ta sk u sta a n ja a se tti pöydälle km kaikki oikeudet, vai saisivat- h e ttä ä k ä ä n . niin siitä k e rä y k s e s tä : uusiutua. S iitä on huolta pidettävä. pakosta ja vastenmielisesti sään Suom en la n ta rilo ija rit kyllä kykene-j Laki ja oikeus arvoonsa ja tuomiot 1 h alkeam aisillaan pullottavan rah a ko ne hiukan joitakin rippeitä nölliset kuukausimaksunsa, vaan vat punom aan surm an silm ukan jo . ! an k arik si. K ansan veri huutaa kostoa lom pakon ja työnsi vihdoin ta rjo ili säilyttää. Osa maalaisliittolaisiin , , . ,, , . ... .. ...................... ,, tuollaisille v erih u rtille! lia n m aksaa ilo lla m y ö s k in väittä-I k aisen tää llä sinä aikana olleen suo o ik e a ssa oli se ruotsinm aalainen jalle kourallisen pik k u rah o ja sellai kuuluvista feodaaliherroista pel sella ilm eellä kuin eiv ät tuollaiset mättömät taistelevien toverien m alaisen so sialistin kaulaan, uskovat i porvarilehti, joka sa k sa la isten tulles joutavuuden hänelle m itään m erkit kää. nähtävästi, että sellainen toi- i sa n ta rm it. Eihän lo ijarellle m ikään j avustamiseksi kannettavat yli ole sa Suom en lalU areita satulaan nos sisi. Ohi m ennessään seisah tu i hän m ahdotonta, nlinkauan kuin lah i tnenpide saattaisi ennen pitkää tam aan ennusti, e ttä “raivo ja kiih- pikim m ältään m inua puhuttelem aan määräiset verot. Hän ei ole ra ta r it ovat v arressa. aukasta niidenkin työläisten sil dikaalinen unionmies ainoastaan “Siltä v a ra lta ,” k irjo te taa n sentäh ko yltyvät m ielettöm yydeksi, ja via “ K uinkas v o itte? ” — “ K iitos kysy mät, joka tällä kertaa onnistut union kokoushuoneessa, vaan den P ohjan T ähdessä “on niiden k a n -ito n ta v er,a tu ,ee vuotam aan virta- m ästä, hyvin: Entiäj te ? ” — “O ojee,” tiin ajamaan ansaan sokeudes salaisten . jo tk a ra k a sta v a t o ikeutta, naan. Î v astasi hän, “parisen kuuta on mi- hän edustaa rohkeasti ja innok ra k a sta v a t sy n n y in m aataan ja k a n nulla liike käynyt niin ta v a tto m a sti saan. Ja sama pelko näkyy kiu kaasti uniotansa myöskin työ saan sa. te h tä v ä tuo pieni palvelus S O T A S A N K A R I R A U T A T 1E JU - e tte n jouda tu lta tu k asta n i sam m ut saavan joitakin nuorsuomalaiseen synnyinm aansa ja turv allisu u d en sä i paikoilla työläistoverien keskuu ly ttäm isek si. e ttä kun saav at kulla lainaan. L äkähdyn aivan tilauksien NASSSA. puolueeseen kuuluvia teollisuus- ( T r u e tra n s la tio n ffle d w ith the Pu.tmastcr ! Pa 'J ° u tecn - T otisesti. M utta ei au kin paik k ak u n n alla tie tä ä lähtevän dessa. Jokainen unio, joka yrittää parooneita ja “sivistyneitä". Suo- Suom een n o ita ry ö v äriaa tte e n kiillot n A s to r ia , i ‘ rt-., luu«- 25, 191«, as re q u ire d j ta — jokaisen täytyy o tta a a ja sta muilla kuin näillä periaatteilla tajia , niin a n ta v a t v arotuksen noiden! section 19 o f th e A c t o f O c t. fith . 1917 mettarelaiset viikinkiläisainekset I vaarin, eikö niin? K uinka kaunis ja runnata, joutuu ennemmin tai raaka-ainesten tulosta Suom een, jo Jo sep h Sum m ers, urhoollinen «o- k irk as kuutam o taas tän ä iltan a ; ku sitävastoin ovat lahtarien täys ten tie tä v ä t o tta a heitä vastaan ja myöhemmin konkurssiin.” turi, a rm e ija lu u tn a n tin univorm ussa, ! k aties tulee taa s u u tta liik e ttä .” m enetellä kuten p arh aak si k atsovat verisen ohjelman kannalla: E’ täp ö täy teen rau ta tie v au n u u n ! V asta kun hän m ahtavana ja hy m aansa kav altajille, kapinan kiillo tta astui mitään kenellekään muille kuin Iässä vlläolevassa olisi jon jille. Se el ole suuri palvelus syn “jossakin A m erik assa”. M olemmat I väntuulisena oli läh tenyt, sain vih entisille ryssäläisvyden kannatta kun verran ajattelemista suoma- n y inm aataan kohtaan, vaan on suu- hänen kätensä olivat harso k an g assi-i doin m uistikom eroistani eslinkaive- . ... , . ...... ... . , . .. , re s ta m erk ity k se stä sen turvallisuu- jille ja nykyisille Saksan vasalliu- . lai.M lIekin t y ö lä is ille , j o t k a m y ö s - j o e l le jo u tu m asta uudelleen ryövärien teissä, ja kun hän m itään puhum at- ! tuksi, kuka hän oli. Hän oli m eidän ta loi ä ä re ttö m än epätoivoisen kat- j kaupunginosam m e a isim e sta ri <kn tukipylväille. kin usein ovat vain nimellisesti ra a d e lta v a k si.” T ä k ä lä ise t sa n ta rm it siis ta rjo a v a t seen k atto rak se ih ln , niin heti tu si \'¡elä ci voitane toivoa, että unionmiehiä, — joko yhden suu jo enn ak o lta Suonien lah ta re ille p al nan v e rta m iehiä ja naisia hypähti N a im is p a k k o ( T r u e tr a n s ln tin n fit«-«l » i t i , th e P c s tm is te » Suomessa tapahtuisi uusi mullis ren union tahi jonkun pienem vellistään suom alaisen työväen pltä ylös tarjo ta k see n hänelle istuim en ;it A < , . O r r . . li,n e 25, 1*118, a* requirc« tus, mutta heti kun junkkerivalta män, — mutta hvvin vastahaköi- luiseksi jäk äläliein eilä heidän vanki sa. Muuan sievä ty ttö ja e rä s äidil h y s e c tio n 19 «»( th e A c t o f O c t. 6 tb . 1917.) murtuu Saksassa, joka tätä kir- j sesti kuuluvat unioon jäsenenä loissaan ja o rjak arsln o lssan n ikuisiin lisen näköinen vanhem pi nainen he s a a tta a p ia k k o in t u lla k ä y tä n tö ö n jottaessa näyttää jo horiabtele-j Jos tulee puheeksi sitten sutmia- aikoihin. J a m oisia k äärm eitä e lä t ti alkoivat udella, m iten hänen kä- S aksassa. Syntyneisyyden alenem i siensä laita oli. “ H unnit m inulta Seii syitä tu tk im aan a s e te ttu kom itea tä ä tää llä suom alainen työväestö! van, on varma että Venäjän ra- toistenkin keskuudessa tuo nv- leikknsivat sorm et," vastasi san k a j On eh d o ttan u t naim ispakkoa kaikille jan taakse ajettu työväestö palaa kyinen kylmäkiskoisuus unioita “ P O R V A R IE N K O STO .” rim m e välttelev ästi, ta h to m a tta sai-1 s a lla la is ille ennenkuin ovat tä y ttä Ihan kuin P ariisin kom m unin ku k ä h d y ttä ä ketään. takasin Suomeen ja silloin saat kohtaan, niin syytetään unioita P u o litu sin aa pi neet 20 vuotta. Valtion tulisi antaa k istu ttu a huutavat Suom en lah ta ri d ä te tty ä “—sus siu n atk o o n !" ja “po rah a llista a v u stu sta, ja uiskottelijoi taa lahtaristo joutua uudelleen siitä, etteivät ne ole kylliksi teh lehdet läkälit.väkseen “v e rta !" “ver loinen po jk a!" huudahdusta terv e h ti ta olisi ra n g a ista v a . keksimään nykyiset pöyristyttä- neet näitten asianomaisten hy ta ! " L evittäm ällä m itä p ö y risty ttä tu o ta vastausta, lau su ttu n a niin h il vät juttunsa muka työväestön väksi silloin joskus, kun he ehkä Vj,npj£ ju ttu ja raak o jen venäläisten ja ise lla ään ellä, e ttä se tuskin kuu Oli kastanut morsiamensa raakuudesta ja harjottamista vä-jovat sattuneet uniossa olemaan so tilasten ja oniten G lasgow issa m eni tu o n n o ttain eräs om ien puoli-eläim ellis lui toiseen päähän vaunua. Sanom a kivaltaisuuksista. ¡ja ovat vaatineet uniota turvaa- ten hulikaauiensa joko todella te k e leh d et lask ettiin sy rjään , ja hetken pappi naim isiin m orsiam en kanssa Siihen mennessä Suonien van-¡maan heitä lakkotaistelussa tai m istä tai kokonaan k e k sity istä raa kuluttua eli h a rra s ku u lijak u n ta saa jonka hän oli itse k a sta n u t. E ikä se lsta ja sä ly ttä m ällä ne puna lu u t ensim äisen annoksen siitä, m itä ' ollut m ikään aikuisena k a ste ttu pa hoillinenkin työväestö jo saanee ; mustaa listaa vastaan. Useinkaan kalaisteo k a a rtila iste n niskaan, k o ettav at leh "siellä p e rillä ” oik eastaan ta p a h tu u .! kana. vaan oikea k ristilliste n van tarpeekseen lahtarivapaudesta. 1 ei nämä syyttäjät ajattele sitä det lietsoa verenhim ea m inkä ikinä Peloton k erto ja ohim ennen huom aut hem pien lapsi. Pappi vaan oli jc tietääkseen taistelleensa veljiään ‘ niitä he itse ja työläiset yleensä voivat. ti, e ttä yhdet sorm et nyt ei ollut 62 vuoden ikäinen ja oli k astanut N iinpä kuvailee ltä-Savo (siis ni su u rik aan asia m iehen m en ettää S e -! m orsiam ensa pienokaisena 26 vuotta vastaan lahtareita k a n n a tta ja a n ; ovat tehneet unioitten voimak- m esta p ä ä ttäe n Itä-Suom essa ilm esty ta Sam ulin puolesta. takaperin. kaimmiksi tekemiseksi. Ei huo- yhtyessään. tuskin pian kukaan Huomaakaan miksikään tuvattomaksi. Ihmi- + * $ Kansankirjeitä ? nenhän tottuu kaikkeen! Eikä I I I , 11 i ’öistä ulkapuoliset ihmiset mi- t n i n i l M 111111|H | tään tiedäkään siksi että nämä ! paikalliset lehdet kokonaan vai WASHINGTON kenevat, tai jos mainitsevat niin’ hyvin vähän ja takasivulla jos Hoquiam sakin »"piilossa”. Niin — ovat- “ F o u rth of J u ly n ” , viettoa va^"Hian ne vain työläisiä; mitäpä hei- niistävät kaikki osastomme Rla-jdän tähtensä kannattaa uhrata seurat täydellä höyryllä. Ompc- mustetta ja paperia. Mutta an- luseuran naiset toimeenpanevat t naj,pa cttä joku automobiilihur- myyjäiset ensikuun 3 päivän iLijistclija ajaa niskansa nurin, niin tana. Silloin siellä tullaan inyy*'kvllä niissä silloin on kirjotuk- mään niitä kauniita käsitöitä, mi- s ja palstam äärin; kerrotaan kaik- tä naisemme ovat valmistaneet heidän hyvät(?) työnsä keh- viime puolen vuoden aikana. Sil- dosta siihen saakka kun onnetto- oin siellä myöskin arvotaan se « huus tapahtui. $30.00 arvoinen sängyn-peitto. Miksi ne menettelevät niin epä- ( Kukahan on se onnellinen joka i suorasti ? Olisikohan se luokka- sen saa!) Ja lisäksi siellä on tietoisuutta? — Mutta eihän täi paljon arvokkaita käsitöitä, jot sä maassa ole luokkia olemassa ta myydään huutokaupalla. Pan- kaan! Tämähän on “vapaa maa, taapas tekin, metsämiehet, tätnäjjossa kaikilla ihmisillä on satnan- muistiinne, että saavutte silloin jaj set mahdollisuudet". Nämä laalille. — Näytelmäseura ja hu- sanomalehdet kuitenkin todista vitoimikunta tekevät myöskin vat sert,’ että luokkia sittekin on )arhaansa. — Katsokaa lähem olemassa ja ne nakvvätt tietä min ilmotuksesta. joka tulee ole vän, mitä luokkaa niiden on pal maan Toverissa jo hyvissä ajoin. veltava. Osaston kokouksessa tk. 20 p. Ison saaliin saivat Hoquiamin »li vähemmän asioita kuin on ol poliisit tk. 20 p:n illalla. Ylei ut pitkään aikaan. Komiteat o- sön puolelta oli tehty valituksia, ivat tehneet tehtävänsä ja toi että Simpson avenuella autoilijat set halusivat lisää toiminta valtaa.!. ijavat liian kovasti; sen johdos Valittiin komitea, joka käy por ta otti poliisipäällikkö kaksi po mestarin puheilla kysymässä, et liisia apulaisikseeu ja meni kat; tä tarkottiko hän täyttä totta I somaan onko valituksissa perää. sillä julistuksella, jonka lian o " j | | c pidättivät 12 autoilijaa. Kaksi antanut, että e, saa in.nkaaniais-, ,n .,kso; ..suosista- sakk(,a $ |0 • ta keräystä panna toimeen Ho- niin saivat i he , jatkaa m atkaansa. o . - , 1 > M » l i-H -l I I 1 1 I f 1 1 1 1 I I 1 i H -t- i u qutannn kaupungissa; että vaik- 0000020000530000230002002301020000020100022302 illlllililllillllllllillllllllllllllli! teineen aivan oikein sille perus tajia, ollen yhteisomistuksen kan mä sovietit ovat syynä Lwoov'in i samanlaisissa suhteissa, joissa ta teelle. että X enäjän estäminen nalla, sovietit Xenäjän työväes ju Kerenskin vallan kukistumi- loupoikienkin oli täytynyt hank joutumasta Saksan vaikutuksen tön suunnattomat joukot toimin keen. (Eiköhän päinvastoin se.|kia toimeentulonsa. Se olisi ol- ¡alaiseksi on liittolaisv aitojen tär nassa. ( Kai ilman mink«fänlaista ett.ä mainitut herrasmiehet yritti- lut muiden ryhmien sivevsopiit Olisiko se mahdollista pakon a- keä velvollisuus, kirjottaja ky valtiollista tai yhteiskunnallista vät pettää vallankumouksen, ka-! mukaista oikeutta. — T oitnj. vuHa, vaiko siten että liittolai syy: “Miten se olisi toteutetta ohjelmaa? —* foim.). Bolshevi valtamalla vallan porvaristolle?? “Se oli omituinen menettelvta set saavuttaisivat sen luotta vissa?" ja vastaa siihen seuraa kit tulivat soviettien edustajiksi —• Toiin.). Koko kesän 1*47 ¡pa ja tulevaisuuden historioitsi muksen ? I sjiokesmen) vasta viime mar antoivat sovietit määräyksiä ar- jän on lausuttava tuomionsa sii valla tavalla: raskuulla. jota vastoin ensimäinen mrijalle ja niitä noudatettiin pal-!tä. olisiko ollut parempi X emi “ Viimeisten kahden kuukauden ( T r u e translation filed w ith the P o s tn ta ttw at A s to r ii, Or«-., June 25, 19IS, as required ajalla on Amerikassa tässä suh sovietti svutyi jo vuonna UXlä.ijöa tarkemmin kuin armeija-esi-Jälle ia koko mailmalle, jos val- ton 19 of tl. he A c t of O c t. 6th. 1917.) by section antamia määräyksiä, lankumotts olisi saanut toisen teessa ilmennyt kaksi eri käsi X enäjän ensimäisen vallankuiuo kuntien Kysymys Xenäjän herättämi tettä. lirillään niistä, jotka ovat uksen aikana ja muuttuivat ne Pietarin sovietti se oli joka ta- käänteen tsaarin Kukistettu sestä uudelleen taistelukuntoon "väsyneet Xenäjään" ja siitä voimakkaimmaksi tekijäksi X e- \ allaan mu,wlosti ministeristöt ja , pyövelien toimesta? -f T< >im. ). Saksaa vastaan ei suinkaan ole syystä ilmaisevat epätoivoista näjän elämässä maaliskuulla pakotti ne kukistumaan, eikä mi- M e emme kuitenkaan ole nyt merkityksetön, eikä vähäisestä halveksumistaan sen johdosta jo 1"17, .jolloin Lenin oli vielä kään ministeristi), joka toimi so-j tutkimassa historiaa vaan etsi- merkityksestäkään. huolimatta ka heistä näytti siltä että Venäjä Sveitsissä ja Trotsky asuskeli vietin määräyksiä vastaan, voi-mässä perusteita pikaisille toi kaikista niistä surullisista her- petti mailman vaaran hetkellä, täällä eräässä Bromsin vuokraka- mit tulla pysyväiseksi. Maalais- Auintamahdollisuuk-ille. Meille jauskirjotuksista, joita täkäläis- ilmenee sellaisia mielipiteitä, että sarmissa. Bofshevikien suhde sovietit ratkasivat maakysymyk-‘ovat sovietit lukuunotettava to- ten nousnkas-kirjottajien sepus toiminnallinen sodankäynti ei so\ietteihin on tavallaan sama sen omalla alkuperäisellä t^val- dellisuus. Ne eivät ole X enäjän tukset X enäjän asioista ovat ol X enäjän puolelta ole mahdollista kuin amerikalaisten puolueko laati (Ajamalla vuosisatoja toi-1 \ allankumotismeren pinnalle aja leet. niin kauan kuin siellä on nykyi neistojen suhde on äänestäjiin." mineet orjavuodit pois ja otta ittunutta vaahtoa, vaan se kiin i Jos kirjottajalla olisi ollut aa malla maat haltuunsa, kuten tu- teä aines, joka muodosti vallan Nämä, epäilemättä useassa ta nen järjestelmä vallalla. X enä Toini. 1 välittämättä kumouksen. Ne ulottuvat svväl- pauksessa suurella vaivalla ky jän. selitetään, on ensin pois vistustakaan Xenäjän työväen likin. hätyt tuotteet, osottavat selvää tettava bolshevikiläiset vallana- liikkeen historiasta, olisi hän ko o llenkaan väliaikaisen hallituk- }e venäläiseen maaperään, eikä ( Kerenskin i kukaan joka ei saavuta näiden kin selvemmin, miksi Xenäjän nastajat. vapauduttava sovietti- konaan luopunut tästä yrityksesi-¡sen määräyksistä. työväen hallitus ei luota niihin en itsevaltiudesta ja palattava tään "selittää" soviettien ja hoi- hallituksen, jonka mukaan vai-om ituisten järjestöjen luottamus- tion maat kyllä sai pakkoluovut- ta. voi saada X’enäjää tappele- tarjouksiin, joita niissä telillään. uudelleen normaalitilanteeseen. shevikien suhdetta. — Toim.). "Jos bolshevikit jonkun ih taa. mutta ei yksityisten feodaali- maan tai tekemään työtä. X a, is Eihän kirjottajilla ole aavistus (Lukija käsittää, että sellainen takaan siitä niitä heidän olisi teh merkitsee samaa kuin että X enä mecn kautta katoaisivat X enäjäl- paroonien. jotka olivat verisim- kä bolshevikit jonkun ihmeen poistuisivat Xenäjältä tävä. He eivät käsitä Xenäjän jän olisi “vapauduttava" kansan tä huomenna, niin aiheuttaisi tnin sortaneet talonpoikaisina.— kautta Työläisten, sotilasten huomenna, olisivat su vietti järies- työväenhallituksen luonnetta ol- hallituksesta ja antauduttava jon se tuskin minkäänlaista käännet Toim.). leukaan. kun loisluokan tvrannivalton a- tä parempaan päin X enäjän sisäi ja talonpoikien muodostamat su- töt jälellä siitä huolimatta jokai- Lainaamme tähän “Aasia*’-ni- laiseksj jälleen, sillä soviettihal- sissä ja ulkonaisissa suhteissa. vietit tulivat pian huomaamaan sessa kaupungissa, kauppalassa roisestä aikakausjulkaisusta e- litus oti kansan hallitus ja jokai Sovietit olisivat sittekin vielä jä- olevansa aseman todellisia valti- ja kyläkunnassa, muodostaen itse rään Moissaye J. Olginkin kirjo- nen sitä vastaan tähdättv isku lellä ja samoin ne työläiset ja jaita, ja mitä syvemmälle se käsi itseään hallitsevan työväestön tuksen. joka erinomaisesti tulkit- on isku kansanvaltaisuutta vas- talonpojat, jotka valitsevat sovie tys juurtui, sitä haluttomammiksi paikalliset hallituslaitokset. Kes- see sitä käsitteiden sekavuutta,1 taan. — Toim. tit; — jälellä olisivat kylä- ja ne tulivat jakamaan valtaa mui kussovietti, joka muodostaa aino- joka vallitsee amerikalaisrssa kir- "X’oidakseen käsittää tätä aja kaupunkikuntien •miljoonalukui- den ryhmien kanssa. (Menetel-* an todellisen hallituksen Venäjäl- jottajissa. Siinä koetetaan her tusta". jatkaa kirjottaja. "on ali set joukot, jotka luottavat suo len siis aivan siten kuin muut ‘ lä nykyisessä tilanteessa, olisi jata bolshevikeja mikäli voidaan, tuisesti pidettävä mielessä, bol- ranaisiin määritelmiin ja luulevat ryhmät ovat ennen heitä mene vielä jälellä; talonpojilla olisi e- vaikka samalla täytyy myöntää, shevikien aatteiden ja soviettien että “työläisten ja talonpoikain telleet. pitäessään talonpojat, työ delleen sama halu pitää maansa että Soviettihallitus on Venäjän erilaisuus. Bolshevikit muodos hallitus" on kansanvaltaisen itse- läiset ja sotilaat täydellisimmäs- jotka he ovat vallanneet niaaher todeHinen hallitus, jonka luotta tuvat h. s. intellektuaalien ryh hallintojärjestelmän korkein sä vallanalaisuudessaan. Niiden ; roiltaan : työläiset haluaisivat mus on saatava, jos mielitään mästä, sovietit työläisten ja ta- muoto. Nämä sovietit ovat muo olisi tullut tehdä hiukan enem niinikään hallita työmaillaan: nii Venäjän kansan luotta lo4^ofkien joukoista. Bolshevi dostaneet todellisen hallituksen män : panna entiset ruoskijansa tä vanhoja kenraaleja kohtaan, mus: että sovieut edustavat X e- kit ovat valtiolTtsten ja vhteis- aina siitä saakka kuin tsaari Ni hankkimaan toimeentulonsa o- iotka tsaarihallituksen aikana o- näjän kansaa. Asct^ituaan väit- kumtollKten uudistusten kaunat- kolai luopui hallituksesta. Na malla tvöllään, ia miksikä- el livat auliimpia kansan sortajia, Miten Venäjä heräisi taisteluun? „ ka miehellä ei ole kuin yksi jal-l Kaasun hintaa nostetaaan tule- ka, niin hän "sillä" kykenee te -f' ?in kl’un ensrfhaisena päivänä kemään elämänsä, jos vaan ha-1 1 J iar^<”‘in kaupun- uaa. (Hän taitaakin olla eri in^’ttcn t. k’»rkea hin- iikka, tämä meidän majurimme!). ta ja korkeat työläisten palkat Peruutimme edellisessä koko kuuluvat olevat syynä. - L utistenkirj. uksessa tekemämme päätöksen, jolla me annoimme haalin I. XX’. XX :n omjiehiseuralle myyjäisten OREGON pitoa varten. Siinä kokouksessa Marshfield ci nähtävästi kukaan muistanut, että on olemassa sellainen laki. Laiskuusko vaivaa vai kesäiset että haalin tai huoneuston omis kiireet, kun ei tahdo useammin tajaa voidaan sakottaa $300, tai tulla kirjeitä Toveriin täältä, vuosi vankeutta, tai molemmat, vaikka meitä on ollut kaksikin joka tietensä sallii niissä pidet riivaria . I ämä kyllä on niin tävän sellaisten laittomien jär- pieni paikka, ettei tahdo uutisia estöjen tai niiden ala-osastojen cokouksia. Tämä laki oli julais- ollakaan niin paljoa, että kaksi voisi niistä kir tuna Toverin numerossa 137. jos kirjeenvaihtajaa jottaa. ken haluaa sitä katsoa. Tämä Osaston viime kokouksessa 13 vaan selitykseksi, miksi peruut p. tk. oli virkailijain valinta ja tamispäätös oli tehtävä. näytti että kaikki olivat selvillä Löydetty. “ Knuutin Jussi" on A d volhsuuksistaan, sillä kaikkiin löytänyt kultasormuksen huo virkoihin lupautuivat entiset leensa seinukselta. ( )ikea omis taja saa käydä perimässä sen henkilöt, paitsi organiseeraaja ja sieltä tuntomerkit ilmottamalla. Toverin kirjeenvaihtaja. Orga- Jäähyväisillä. David Laitinen, niseeraaja ci ollut saapunut ko joka on ollut American Lakolla koukseenkaan edes, ja vleensä nian vuoden, kävi täällä tk. 20 lian oli hoitanut äärettömän huo p :nä ottamassa jäähyväiset tut- nosti tehtävänsä, käyden esim. ta\ iltansa, kenties viimeiset, sillä osaston kokouksissakaan tuskin Ranskaan lähtö kuuluu olevan e- •ollenkaan; ihmettelen onko hän ollut selvillä tehtävästään, sillä dessä. Oikea surmanloukku. Grays jos kukaan, niin osaston organi- H arbor Motor Ship (.*». aivate seeraaja on henkilö joiika pitää ’akka Aberdeenissä, on il xîella saapua kokouksiin, ja saapua täs sellainen loukku, missä k< dita mällisesti. Hän on tärkein hen melkein joka toinen päivä joku kii«) koko osastossa, ja jos hän kuolee. Niinpä tk. 10 p :nä kuoli kunnollisesti hoitaa tehtävänsä, rksi ja loukkaantui kolme ja taas pitää hän osaston toiminnan e- ?0 p :nä kuoli yksi mies. Tapa heänä ja vilkkaana. V ie ra ili paikkakunnallam m e, turmaiset kuolemat ovat käyneet low Hendrickson, kaivosmies- niin jokapäiväisiksi, että niitä Ill vallitsisi sama epäluottamus; ka soviet in esimiehenä, mutta hänet sakoihin, Gutchkoveihin. Rodzi- syrjäytti siitä 'Trotski. Plecha- ,inkoihin, Korniloffeihin ja mui liolf ja Krapotkin, kaksi vallan hin taantumushallittik-en ystä viin ei Etotetaisi yhtään sen e- kumouksellisen sosialismin jätti läistä, pyrkivät sovicttihallitnk- n e m pää. “Sovie.it ovat väärässä men seen. mutta joutuivat häviölle bolshevikien kanssa, nessään naurettaviin äärimmäi "pienten syyksiin. leimatessaan rehelliset joilla ei ollut mitään merkitystä radikaalit'( M issähän sellaisia oli vallanknnu »uksellisessa mailmas- si ollut. — Toim.) kansan vihol sa. (.'?!!) Olivatko pikkumic-, lisiksi ja selittäessään vanhat het viisaampia tai vaikutusvaltai- tunnetut kumoukselliset olevan sempia kuin suuret johtajat? Ei salaliitossa “porvariston kanssa vät olleet, mutta heillä oli ohjel Xenäjän vapautta vastaan. (Nii ma joka tyydytti paremmin kan- käsityskantaa ja den "rehellisten radikaalien" ja sajoukkojen varstoja.' .(Ohjelma joka oli “kuuluisien vallankumouksellis ten". kuten esim. Kerenskin ja kansan oma, vastasi sen vaati monen muun toiminta on osotta- muksia. — Toim.) nitt. että he todellisuudessa toi (Ne jotka, kuten ylläolevan kir- sitä, , että mivat porvariston hyväksi, johon jotta/akin, eivät käsitä _____ he itse kuuluvat. — Toim.) Mut- ■ boKhevikit, joita he niin katke ta me emme ole nyt lausumassa r:isti vihaavat, ovat tärkein osa tuomiota vallankumouksellisten X enäjän kansaa, ovat .luonnolli oikeitta tai vääristä teoista. Jos sesti tuuliajolla joutuessaan ajat nämä voimat toimivat A enäjän telemaan. niiksi sellaiset "vaka- ja yleisen inhimillisyyden paras-!' aperusteiset ohjelmat", joita e- ten etujen mukaan, niin sovietti-, s'in- Kerenskin hallitus esitteli, järjestöjä ei voida olla ottamatta I Btlivat hylätyiksi. Kansalla oli huomioon. joina ohjelmansa bolshevikien e- “Selittää halpa-arvoisten hoi- eittämällä, miksikä sen siis olisi shevikien pettäneen sovietit. on P’tan.vt asettua muita tukemaan? kömpelö veruke; se on “läiskii-; Kaikki toiset ohjelmat olivat to rin" selitys, keksitty tarkotuk- deliisuudessa laaditut tarkotuk- selto päästä ajattelemasta. J o s 'selIa johtaa kansa harhaan, pa- bolshevikeilla oli voimaa “pet- ¡auttaa kukistunut ei-työläishal- täa" Venäjän laajat yksinkertai-i ^ tus, joko tsaarivalta tai muo- set kansankerrokset, silloin siinä dostamalla^ n. s. “liberaalinen" kansassa täytyy olla olemassa jo porvarihallitus, jota “tunnetut takin joka tekee ne erikoisesti vallankumoukselliset" ja “vallan alttiiksi sellaisille menettelyille. kumouksellisen sosialismin jätti- Eivätkä Hl bolshevikit loppujen lo- laiset," mm puolsivat. Tunnus- puksi olleet yksinään siellä. Toi- Aetaan soviettihallitus ja Venä- set ryhmäthän’taistelevat samoin! jän kansa alkaa katsella liitto- kaikkensa kansanjoukkojen luot- j laisten toimia toisessa valossa tamuksen saavuttamiseksi. K e - ’kuin se on tähän saakka tehnvt. renski oli kerran it.-ekin keskus ' -T oun. t
