Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 13, 1918)
No. 136 TOVERI " . ■a.-., «ss— u Ja niinpä k aik essa TOVERI rau h a ssa , sak- ; • I « h I I i I i I ¡ I i 'H i i l i i i i i t i i i t » 1 » » 1 ■ 1 « I » I ■ I ■ I I • I • I • I • + • E ivät ne naiset, jotka omilla van heti, milloin taas om aavat sa la iste n p istim ien suojissa, 2SS asi autoillaan ajelevaft työpaikalle, hyviä toiveita siitä. Todenm u- a n a ja ja a ja 21 o ik eu sistu in ta t e k e v ä t , L in n a n suomalaisen työväen äanenkannattaja, ' , : t •• , ilm esty y A sto riassa, O regon, jo k a p äiv ä ■ S i t ä V ä K C a , JO k a t y ö s k e n t e kaisinta lienee siinäkin suhtees v e ristä ty ö tän sä. K ylvävät v e rta j a > J paitsi sunnuntaina. lyllään lakon särkee. Niiden kyl sa tieto siitä, että ne kaikki veh- S--I I I I i 1-1 1 I I 1 H - l 1 I 1 1 1 I I i I T + n iittä v ä t vallankum ouksen. T O IM IT U S K U N T A : Olikin niillä Suom en h erroilla ta r L Ä N S IP 1 IR IN P IIR IJ Ä R J E S T Ä J Ä N , W. N. REIVO, LAURI MOILANEN, lä sietää antaa olla aivan rauhas keilevät Japanin ja m uitten m ait ADOLPH SALMI, A. B. MÄKELÄ, PITÄÄ i ja sy ty tti tuleen. E ukko on nyt “ A IK A K U N IN G A S T E N peeksi saak k a la k iju riste ja . Jo k a in e n ten im perialististen ainesten sa. M utta onnettom uudeksi on T O V E R I A L F R ED HAUTAM ÄEN SULO SYVÄNEN. Y H T Ä ". B rooklynin poliisiasem alla, m urha- pölkkypää Suom essa k o u lu u te ttiin M A T K A T C A L IF O R N IA S S A . niitäkin, joilla ei ole autoa jolla kanssa Venäjän kansanvallan ku (T ru e tra n slatio n filed w ith the P o stm aster polton y rity k se stä sy y tetty n ä, lain v ä ä re n tä jä k si. Jo k ain en tollo, TOVERI storia, lire ., lu n c 13, 1918, as required ' ,, , . .. ajella työmaalle,ei edes katuvau- kistam iseksi, saattaakseen porva at bv A section T o v e ri H a u ta m ä k i puhuu seuraavis- 19 ot the A ct of O ct. o h 1917.» Palokunnan paikalle saapuessa nuii- joka ei pysty n y t m ihinkään reh e lli (THE COMRADE) . . . . . . T h e o rg an of th e F in n ish w o rk ers in th e n u r a h a a , tliskin ClUettd aamull.l. riston valtaan. Niillä ei olisi m i K apitalism in palkoissa oleva sano-j*» M iden lapsensa ym päröim änä, se . seen työhön, istu tti salkun kainaloon- j sa paikoissa W estern states. T he only F in n ish daily in | . . th e W est. P u b lish ed daily, ex cep t S u n d ay , J a UC SUattavat Kavda Vaaralll- tään sitä vastaan, että tsaari m alehdistö liitto u tu n e issa m aissa on ¡ b tti palom estarille, e ttä hänen tuie- sa ja alkoi “a ja a ” asioita. E ihän nii-1 KKSÄKUULLA: a t A sto ria, O re., by th e W estern W ork- S uurem m at i i pyöveleilleen palautettaisi jälleen 1 n ii» h e llittä m ä ttä hokenut, e ttä ko h ta j hen8a ei aik o n u tk aan nousta ylös ta kaikille riittä n y t. siksi. n ieu 's P u b lish in g Society. W. B erkeley 1—3 16— 18—20. A N T T I J . P A R T A N , M anager. Niillä rahoilla m itä työnteett.i valtaan, kunhan vain s a a t a is i t v ö - ¡ k a i jo a lk aa itsekin uskoa, b o lsh e v i-1 sä n g y stä ja läh teä töihin, vaikka hän konnat veivät lihavam m at saaliit, San F ra n cisc o 2—4— 15— 17— 19. kien olevan S aksan (ja sam alla itä-1 u h k a «V valella h ä n tä kiehuvalla ve- jä ttä e n n ä lk ä k u rjille vain luut k a lu t E n te re d as second-class m ail m a tte r Ju ly 18, ;=*. _ • . ; n „ ___ , t . __ i , , . i ___ _ nai l i l t H iaksC skeleV ,U , cl « >> väesto kukistetuksi. R eedley 5—6—7. 1912, a t the postoffice a t A sto ria , O reg o n , * J*4“ fiat, Ei m issään m uussa m aassa vallan) a s ia n a ja jia V enäjällä. Nyt / e l l ä . H än k ieh a u ttik in v e ttä ja h e it taviksi. u n d e r the A ct of M arch 3, 1879. Los A ngeles ja San P ed ro 8—9—10 Kun työväen lehdistöllä ei ole on k uitenkin tu llut selv ästi ilmi, m it ä 115 s itä P a tric k in korville, m u tta m itäs ole su h te e llise sti niin paljo roistoja, telia autoja, vaan niillä jotka jää- — 11—12— 13. A d v ertisin g ra te s in effect Ju ly 1, 1912, 40 1 Vat tVOUtCCtta j 1CU o m i l l l taskui- luotettavaa uutislähdettä, niin yksi tärk eim m istä a sia n o sa isista , ltä _ .^ ania siitä v älitti! Silloin lian läksi jo tk a ovat saan eet oikeuden v ä ä ris E u rek a ja y m p äristö 22— 23—24—25 cen ts per inch. S pecial d isco u n t is allow ed 1 for la rg e r and co n tin u o u s ad v ertisem en ts. hin. Rouvat saattavat to isin a an ! niin niiden mielipiteen ilmaisut- vallan keisari, Itse a ja tte le e n o ista P erb eselk k au k sia se lv ittä v ää n oi- tellä ilm ankin v ä ä riä lakeja. N iitä T O V E R I, B O X 99, A S T O R IA . O R E . —26— 2 1. . sentään "näyttää esimerkkiä, k o jk in on paras sivuuttaa, varsin- o le te tu ista v e n äläisistä y stäv istään . keuteen, m u tta siellä ei san o ttu voita- kasvoi kuin nokkosia nu rk issa. N ii F o rt B ragg ja y m p äristö 28—29—30. llm o tu s h in ta 40c p a lstatu u m alta. K uulenran- J a hän a ja tte le e n iistä juuri sitä. mi- ; van asialle m itään. E ukko palasi ko den punaiset ju o p o n to h n o t näh tiin ilm o tu k set $1.50 k e rta ja m u isto v arsy illä ettam alla saada nälkiinnyttäm än- kaan kun tiedonantoja ei saa oi $2.00 k erta. K ih lau s-, syntym ä- ja avio koa sikäli kuin ne ovat ilmeisesti ta jokaisen järk i-ih m isen on täy ty n y t tlin i a tek i tolsen y rityksen, koetel p u n ottavan jo k aise ssa tuloja ta k a a H EIN Ä K U U LLA : liitto -ilm o tu k set $1.00 k e rta , halu taan tiet ci sä naiset rikkureiksi. Nvkvisin >e ja nim eu m u u tto -ilin o tu k sct 50c k e rta , n aim a-! t - i n - i h t n a rv a ta k in hänen ja h ä n e n la iste n sa lakseen eikö äijä edes to tte le tulta. vassa kom iteassa. Ne ne liä ä te liv ä t F o rt B ragg ja y m p äristö 1- -2—3—4 varsin helposti vetoa- vääriä. llm o tu k set $1.50 k e rta , avioero -iiiu o tu k set l ‘‘ p a i l l l l U J a au tto i se: P a trick nousi sän g y s to rp p a reita . Ne ne nokkasivat v ii. —5—6. ' $1.00 k erta. S eisovat llm o tu k set sopim uk- ! m - . l L , i i - i j e t ,, \ iimepäivien tiedonannot n äyt h e istä a ja tte le v a n . nim. jokaisen sel isänmaall ¡suuteen sen m akaan. S atu n n a isista d in o tu k sista tu- ‘ ’*• n< ‘ laisen järki-ihm isen, jonka aivoja ei tää n ja toisten tä ssä nelikerroksises- m eisen pennin n o u su k ask ap italism in O sastot C allforniassa. V irk a ilija t Ice ra h an se u ra ta m ukana. E n g la n n in k o - , j a ju lis ta m a lla V a lta ku n n a n VI- tävät kuitenkin puhuvan vakavaa ole o ste ttu kansainvälisen kapitalis- j sa vuokratalossa asuvain m iesten a- kynim ältä ty ö läiseltä. Ne ne löysivät U sta suom en n etaan v ap aasti. - J o sa sto issa pitäk ö ö t huolen e ttä n ä i vulla sai tulen sam m u tetu k si juu ri raaim m aU ekin konnantyölle k o rk easti holliseksi jokaisen joka tavalla kieltä Venäjän asioista. Näyttää min e tu ja ajam aan. T IL A U S H I N N A T m ä p u h e tila isu u d et tu le v a t o sasto n palokunnan paikalle tuloa, laillisen hohteen. Täm ä a m m a ttik u n Y hdys valloissa ja C an ad assa: tai toisella pvrkii vastustam aan > että sikäläiset kapitalistit Itävallan keisari K aarle on viim e ennen kokouksissa heti p a rh a a n jä rje s te ly n i nn i 1 - . . ......... .... Y ksi v u o sik e ita . .$ j .50 u k u u k a u tta .$3.00 ! ¡ovat salahankkeillaan päässeet helm ikuun loppupuolella k irjo tta n u t i M utta m uija ra isk a joutui putkaan, ta se hieroi Nikolai V erisen kanssa alaisik si, neu v o teltak o o n m iten s a a 2 k u u k a u tt a ... >l.oO 1 k u u k au si, . -t>u j tyonteettajien voitonhimoa. auouicen ja m uualle u lk o m a ille : io niin pitkälle, että nekin ka R um anian kuninkaalle F erd in an d ille m iettim ään toiseksi k e rra k si väheni- kauppaa Suom en o ikeuksista. Täm ä daan p a ik k a k u n n a n koko su o m alain en Y ksi v u o sik e rta . .$8.00 6 k u u k a u tta .$i.25 ei ole m itään rajoja. m än v a a ra llisia keinoja. h irsipuuuruoka se kujeili itse n sä val v a lta v a t maan. samalla tavalla salaisen kirjeen, jolla oli k ä ä n te e n v ä e stö kuulem an tov. H a u ta m ä e n pu S U B S C R IP T IO N R A T E S : lankum ouksen aikana B erliniiu ja tekevä vaikutus Rum anian s u h ta u tu In m e b n i.e u S la te s an d C anada R O S V O J E N T U O M IO IS T U IN . myi Suopien työväen S aksan a s e h etta. O n« y e a r ........... $ x 5 0 Six m o n th s............$3.00 Miksi me niistä niin vä- jkuin Sumnen lahtariporvaristokin m iselle n ia ilm a n so ta a n : se oli eh k ä j rvehdyksellä, I h ie r m o n th s. .$ l.o 0 O ne m o n th ................. ou “ K ainaloita kuuluu — liekö sitten hän kirjoitelemme tck’- ‘kadettipuolueen toim esta kaikkein tärk e im p ä n ä tek ijä n ä siinä i to tia," sanoi P äiv äleh ti, kun kertoi teh taisiin . N äiden ylim pänä raato- C Puoluet« alifornian s. s. o. V altiokom itea. llu o n eu M o sijaitsee 1 0 innen ja D uane k a tu on tänne lähetetty kaikenlaisia p itk ä ssä vehkeilyjen sa rja ssa , jolla j lin tu n a. v ä ä re n te ly tie te e n , p e tk u tu k jen kuliltansa. T elefo o n i: k o n tto ri J g 5 ¡uutisen p u n a k a artilaiste n ja sairaan- sen ja konnuuden ylim pänä k u k k u ra : (T ru e tra n sla tio n filed w ith th e P o stm aster to im itu s £32. lurjuksia, jotka ovat velikeilleet R um anian kuninkaan rohkeus vih _• { at A storia. O rc., Ju n e 13. P»IS, as h o ita ja tta rie n jo u k k o te lo tu k sista Suo na on lak iju risti Svinhufvud, pyöve. Ajatelkaamme tätäkin by section 19 oi tin Act oi Oct. 6th. 1917.) t yö väen hallit list a vastaan, kuten doin saatiin m u rretuksi. Tuon ulko m essa. leiden k ru unaam aton kuningas. Koko painostuksen avulla k u n in mahdollisuutta Miten nämä olisivat yh- Lukijakunnassam m e on e p ä i-' Kerenski, Konovaloff ja m uut. puolisen T oisena päivänä lehti tied o tti jä l tjm ä n pyövelijoukon k aulassa ra s v a t ________ / gas Ferdinand ensin m uuttui innok £^1»PiSOVe 11lf1e11aVissa ¡lem utta palj"U sellaisia. jotka t»-, jotka nyt koettavat saada liitto- k a a sta Saksan v a stu sta ja sta laim eak leen lu k ijakunnalleen, e ttä eipä tie tu silm ukka olisi tuhat k ertaa oikeu 1'latntne yllätysten aikaa, m i ------------ ’ ulottaisiv at jonkinlaista katsausta : laisvallat hyökkääm ään Siperi- si ja horjuvaksi a sia n h a aro ih in niu- ten k ä ä n sellaisissa u u tisissa ole mi tetu m m assa p aikassa kuin niiden joi kä eilen näytti m ahdottom alta, . , , • , , ,, , •• , .tä ä n p erää — p u n a k a a rtila iste n ja ta täm ä joukko nyt hirttelee. i i n i r t.a n s ia tio n filed w ith th e e. >t,ni«< i kansainväliseen asem aan aina : , aan. muka saksalaisia sieltä kar- , k a a tu ja k si seka h, puita vha selveni, i at Altona, i»«t , June 13, Ivlb. as require«! t on tänään to teu tu n u t. Näin on j bolshevikien keksim iä laste n k am a ri, ny 19 c l ¿ K AC» v t o c t . b.i, 9cc./|kin kerran viikossa ja mahdolli- kottam aan. 288 korppia syöm ässä Suom en työ laita, m itä etenkin tulee y h teis m ästi rauhanteon k a n n a tta ja k si ju ttu ja , sadutkin kun ovat nykyään väkeä “ laillisesti". kuntaeläm än ilmiöihin. T ap ah Idällä lännellä väitetään ole- esti paheksuvat kuu sellaista ei Jokainen joka olit likaan tun- “ N y t o n a i k a k u n i n g a s t e n | tav a llista verisem piä. Kun Suom en työväenluokka sanoi tum at seuraavat turpeassa tah p i t ä ä y h t ä.” van Idan paljon jo u tila ita .m ie h iä , ole. .\|(- haluaisim m e n iille huo- tee asemaa Siperiassa, tietää että Se oli teh o k k ain lause K aarle kei-i M utta nyt tulee uusi tieto, jonka itse n sä irti v e n ä lä ise stä v a k io y h te y dissa. T aantum uksen voittokulku että sen takia tarvitaan työpak- m auttaa, että kansainvälinen ase- siellä ei ole saksalaisia. m utta sarin kirjeessä. T uota k irje ttä ei | I’« i'ä le h ti voi p e ru u tta a : tulee tieto, destä, näm ä sa m a ise t hunsv o tit al on hirvittävän nopeaa. kolakeja, m utta toisaalla vai- ma tm »m nvkvisin sellainen, että Mellä on joukko tsaarivällän kan- ole ju lk aistu , eikä sen o lem assaolosta i ! co.;i istuu tuo- koivat vaakkua, e ttä se ei ole lail. et!a 21 “tuom ioistuinta Joku kuukausi sitten oli syn ,<ö. p u n a k a artilaisia ja 288 lista, älk ää h e rra n täh d en tehkö sitä. tetään, että naisten asettam inen sosialistinen lehti ei voi sanoa nattajia kasakkapäällikkö Seine- edes ole tienneet kuin an ih arv at tien- initsenirtssa nyinm aam m e s« »sialistipuolue tytili«m on pakollista siksi, ettei siitä sitä m itä sen pitäisi sanoa, nollin johdolla vehkeillyt japanni kilot ulkopuolella R um anian k o r k e i m - 011 laitte le m assa päänm eno- M utta kun V enäjän köyhälistö a n kansojen suhdeluvun m ukaan ole olem assa miehiä. Ensinnäkin ovat kaikki tiedon- hyökkäyksen aikaansaamiseksi. pia hovipiirejä. E räs liitto u tu n e itte n j tuom ioita oikeudellisesti m oitteet- toi itsenäisyyden Suom en h erro jen mailman suurin, ja nyt — niin, aan asuun. v a stu stelu ista huolim atta, oli täm ä ny« se on lahtarien teu rastu s- Vilisi sangen m ielenkiintoista, annot Europan puolelta siinä mää j Ja nyt kuu näyttää siltä, että bol • uskollinen ystävä R um anian hovissa lam 21 “ tu o m io istu in ta ’ ! on nyt ilm aissut kirjeen sisällön sim a in e n loijariluokka se littä m ä ssä. kirveen silpom a! \ ain m uutam ia jos joku ottaisi selittääkseen, rässa sensuurin v ärittöm iä, että | shev ikihallituksen voima kasv aa Ja 288 loijaria! A m erikan läh e ttilä ä lle ja Ja ssv ssa « i ti lie eivät voi a n ta a tu n n u stu sta viikkoja ajassa jälcllc oli I. \V. kumpi näistä ju tu ista on to tta ., " t i vaikea sanoa, m istä 'kulloin-j kasvam istaan. joten kasakkapyö- olevalle A ssociated Pressin k irje e n Nyt ovat saaneet kaikki la k itie te i V enäjän hallitukselle. \Y :n jäsenm äärän nousu nestein den k a n d ita a tit, n u rk k a k iriu rit ja Meiilän käsittääksem m e ne ovat hin on kysym ys, eikä sellaista velit eivät voikaan päästä aseman vaihtajan«'. m itä koskaan ja sen aineellinen i Sam ainen roistojoukko k ih is i, e ttä I tu o iu arin ap u laisetk in työtä. J a to tta v en äläisten o san o tto Suom en työläis kannatus suurin kuin m illoin molemmat valeita. Kyllähän tä ä l- ' sanom ista sallittaisikaan. lie- herraksi, koetetaan kutsua m a i T overillisessa hengessä Itävallan , la on joutilaita, mtitt.^ ne ovat dot \ en ajan hallituksen toim ista hau vieraat voimat kukistam aan keisari ensinnä h u om auttaa kuningas ; to tisesti niitä m iellyttävää työtä, ten taiste lu ih in on laito n ta, m utta kaan hallituksenkin esittäm ien i Onhan tuo m ittav an a koko Suomen riistäjäluokan jäseniä, joita ei m i-' esim. ov at aina mitä ristiriitai- Venäjän ty< ivaestoa. Meidän F erd in an d ia siitä suiir«‘sta v aarasta. i työväenluokka siitä “rik o k se sta " e ttä kun lie itse leuka tä riste n m arssivat niinien «iden mukaan. Kaikkialla kään tyopakkolaki koskaan saavu- : "Hupia ja nähtävästi v .in tettyjä kasittääk. im nie pelaa liittolais- m inkä itä-E uropassa vyöryvä so sia lis uskalsi a se ttu a sa k sa la ista kom entoa pyytäm ään S aksan apua Suom en työ tässä maassa sen toim ista p u väen tuhoam isessa, niin s e oli taas huttiin. Nyt ei ole järjestö stä ta. Ja naisia pannaan työhön jaina sikäli kuin kukin irjottaja (tvn joukkojen lähettäm inen Sipc min hyökyaalto t u o ; taa kaikille* mo vastaan. järjestönä puheita enää m uualla n a rk istisille laitoksille . Sydäm een laillista ja ylen suotavaa. siksi, että miehet vaativat eneni- ilk« immin osaa. Nyt e sim. ¡m- riaan suoraan saksalaisten kasiin, k ivvällä tavalla hän kuvaile«*, m ikä , V erisenä ivana tälle tuom itsem is- Täm ä m ätä konnaioukko se nyt kuin lakituvissa, tuom arien is \ iime tauim i- m än palkkaa. liutaan vastavallankum ouksest;i. Länsirintam alla Saksa voidaan vaara Itäv altaa uhkaa V enäjällä, jo s, m anialle on se. i.iet itse rosvopäällik valm istelee Suom en työväkeä to tte le tuinten edessä. kö M anner ieim kään ei uskalla olla ktnissa kokoontui joukko h ar pääsee leviäm ään vaiseksi kuninkaalle, joka ra a h a Nyt kun elintarpeet ovat niin jossa me oletam m e olevan em in-i lv,"idä. m uita ei Siperiassa, silla bolshevikilaisuus i nyt enää sam aa m ieltä tuom areiden taan an tam aan heille n u uskatoosia ja m aahapsisia farm areita kokouk kalliita, niin kukaan työläinen ei ” Lin asianomai ten kirjottajien eihän 'Saksan ole •akko Lähettää rajan toiselle puolelle, ja selittää, , kanssa. seen erääseen M ontanan kau- prenikoita ih ra v a tta n päälle. kuinka R um anian h a llitsija h u o n e tta voi olla jouten niin pitki ä aikaa, i“ iveita ja poliittisia juonia, kuin joukkojaan Siperiaan, koska Si- Hän on nim ittäin lap u ttan u t tois I punkiin, jossa lausuivat heillä uhkaa yh täläin en vaara sam alta t a - ! ten ru o tsa la iste n lahtaripäällikoi- että se missään työssä haittaisi, tode llisuutta. Kun v ertaa uutisia j periä ei ole Saksan hallussa eikä h ilta. N iputtani loijaroidaan Suom en ty ö - j oleA ati horjum attom an uskon jär- den kanssa Ruotsiin, se littä en , . että luisiä hengiltä. T y ö lä isty ttä re t saa , jestv inisoikeuksieusa huikkaa joten nälkä on riittävä työpakko. loisiin-a. niin huomaa helposti, ! tulekaan. Venäjään se koskee K eisari Kaari«' kehottaa R um anian vat teiniä seuraa luokkatovereilleen m il toinnu,een. m utta Usea heis Palkkojen alennus on niiden ka- r,,;i mitalin varmaa ei niistä voi kuu Siperiasta alueita lohkais- k uningasta liittym ään toisiin ! 'u r<>-j iiinaiaan sa k sa la isia upseereita vaia tä on senialkeeu jo u tu n u t ep ä Yksi tiedonanto Ivo taan. pitalistien pääm ääränä, jotka päättää. P v ö v ilit unohtavat, e ttä koskaan pan yksin v altiaisiin ta li «'laman ja Inaan talo u p o ik aisk u rjim u k sista saa uskoisiksi. jo u d u ttu aan uskonsa Jos liittolaiset lähettävät jouk kuolem an taiste lu ssa k an san v altaa (jnjs t a joukoista pistim enruok ia Sak ci ole voitu päänm cnotuoniiiklla tu- perusteita tutkiskelem aan linno kauppakam ariensa avulla vain« toista, sorvalle ja kolmas kumoa,t k a h u tta a vallankum ousta. S m kul molemmat edelliset. Esimerkin kojaan Siperiaan, ei Yhdysval vastaan sekä lupaa, e ttä jos hän lu o -, san ta rk o tu ste n hyväksi, vat työläisiä melkein jokaisessa jen ristikkoakkunain takana. kua voidaan h id a stu tta a , m utta eh A rvelem m e. e ttä rosvopäällikön vuoksi m ainittakoon, että Itäval tain ainakaan saisi sellaista as puu liitto u tu n e ista , niin s a k s a ja Itä- \ ielä toissapäivänä vakuutti tä kaupungissa. käistä ei voida. — Työni. lan vallankum msliikkeen kehit- kelta ottaa, sillä se on isku \ e- valta a u tta v a t h ä n tä sä ily ttä m ä ä n R uotsiin pakenem iseen on toinenkin män kirjottajalle eräs A. E. of v altaistu im en sa. Vielä hän kuvailee. ; svv. H än uaki e ttä jc „ kkOi joka L :n jäsen, että työläisiä ei vi Eivät ne ole vaarallista tym isestä on ollut jatkuvasti tiu- näjän kansanvallan selkään, eikä kuinka liittoutune«'! m uka ovat jättä - k(H,^ j j n P ohjanm aalta “ vafraustaiste- Ei m ikään “tu tta v a " . ranom aisten puolelta tulla eh tisi?., m utta m itään valmiimpaa m itään m uuta. neet R um anian om an onnensa nojaan. 1 luun * p o rvariston aikeiden hyväksi, ei väkeä Rouva (p a lv e lija tta re lle e n ): käisem ään liittym ästä utiioim, jo ------------- ei sitä ole tu llu t, niin hartaasti av uttom aksi voim allisten k e sk u sv a l-. oiekaa!1 lu o tettav a, kun se saa kuulla Kun sin ä tu lit m eille palvelukseen. ‘kuuluu A m erikan T y ö v äer- Erääseen portlantilaiseen teli- kuin jokainen kansauvaltaisutule ) OLETKO TILANNUT t r j . n jalkoihin, ja s itte p ä ä ttää ktr- e te lä ssä asllviIta ty ö läisiltä koko to. M ari. sinä niin varm asti vak u u tit, e t - 1 ka liittoon, ja eilen jo tuli tieto jeen sä ylem pänä m ainitulla iskulau- tuuden taistelu n synnystä. Kelpo tei sinulla oie ketään m iestu ttav ia. taaseen on otettu naisia työnön estävä toivoksikin vallankum ouk-, jo myyjäislippuja? M ahossa on työläiset eh- seeba. i stra te e g ik k o n a rosvokenraali näki ja tk a sinun luonasi liöntäisivät. Ja ’ ätsty liittym ästä p uutavaratyd- lakkoutuneitten miesten tilalle. <en tapahtuvan niin Itävallassa J V l v y i ä i s e t T o V G P in l ’cl“ — — — ¡p arh a a k si p erään ty ä hyvässä järjes- nyt m elkein joka k e rra n kun niinä laisten Untoon, vaikka tuo unio M ainitessaan siitä, selittää mm.- kuin Saksassakin. Samoin on ‘I s L o n h w ä k - Kun ei saan u t ukkoaan nousem aan ty k sessä, ja niinpä hän onkin nyt tulen keittiöön, istuu siellä m ies? kutduukin A. of Eriin, ja an kirjottuja et,ä osa naisista tn- venäläi iä kasakkakenraalehi ta- • •• • • N sängystä. R uotsissa, jo ssa kai piankin tarv ita a n M ari: — M>ftta, h e rra n e n aika ei- vaikka tmm union kansallispresi- lee työlu.,, n ilia ' autoillaan ja j p v m utuisissa n,clk, in joka viik- SI t a l i l a n 13 dlSl kuun Kun m ies ei m uuten noussut töi- h ä n en laisian sa to ttu n e ita lahtareit.i .'i.än se ole m ikään m inun tu tta v a n i! dentti vähän aikaa sitte hihkasi väittää itsellään olevan oikeuden ko. m utta aina ne vain elävät, «älKcXlid.. 1 llclcl clJO lSS d hin. k eräsi m rs. Mary N olan re su ja R uotsin työläisiä v astaan taistele- Rouva: — K uka se s itte on? että "se «>n helvetin hyvä että ottaa miesten työpaikat. milloin kukistavat bolshevikit ai- E f i y y j ä i s l i p p U i s i . vuoteen ääreen, valeli ne paloöljyllä m aan. M ari: Se on vain m inun m ieheni. ovat linnassa ia pysyvät siellä.” n u n n i in , n n n i n t . i n n i n n n m u m n i i • • • H IO K i l t I I i d i l i o ! Järiestöinme asioita ii MAILMANKATSOMUKSIA T. m i m i n . n . u i i r iti i i m n u riiTip n.*<7 -m m tiTiTi run. t i Nvt «>n Toverin vuo-1 jokainen lellii viime vuosien a- me vetoamme jokai- jalla tihkuu ei ainoastaan mies- sit< «malaiseen Am erikassa, ten. vaan tiaisten »ai lastenkin ¡ voväenliike «'ti m istään • v-erta. lov taa tuskin sen v ertaista m erkitvksestä. Me toivomme et- kertom usta missään. Roekelelle- Ne suuret myyjäisemme. tii lie tekevät - ei parastaan rien verikoirat raatelivat säälit Joku arka takaperin mainitsin vaan hiukan kohdaltaan, ja To- tä lakkolaisten joukoissa ja tu«>- jo, että liikkeemme johtokunta : 'e rillä on «>ma talo. niin kuin m ioistuin tuomitsi lakkolaisia on aikeissa pauna t«>imeen suuret imullakin lehdillä, eikä yhtään joukottain linnaan, jossa useat m yyjäiset, jossa on tn.m. auto- velkaa sen perusteita jäytäm ässä. saivat kitua siksi kunnes m e mobiili yhtenä voittona. Nyt Jokaiselle ¡ ««verin ja Toverit- nehtyivät. M utta Coloradon työväestö ei voin sanoa, että tosi niistä tu taren tilaajalle on lähetetty kir lannistunut, vaan voitti taistelun lee kuin tuleekin. V arsinaisesta je. jossa tarjotaan yhtä lippua uniot ajasta ei vielä liene lopullisesti istet.avaksi. Saammeko hiottaa -'htekin. Kockefellerin päätetty, se kun riippuu osaltaan siihen, että jokainen myv keski- perustettiin hiilenkaivajien snta. mikä autotehdas pääsee m äärin kolme lippua? Saamme keskuuteen e iv ä t ottaneet mene$- tarjoam aan lukijakunnallem m e kai. sillä kenellepä se olisi m ah tväkseen. Nvkvisin «m alue j«> järjesty n y ttä, joten niiden hurs autoaan. M utta täm än kuun a- dottom uus. jalla ne aletaan ja lopetetaan L ähettäkää tilauksenne rahaa kasten new-yorkilaisten sunnun- ehkä heinäkuun Lipussa. mukana Toverin konttoriin, o- . taik.iiduiuestarien. jotka om ista Mikäko on tarkotus? sotteella: l‘»o\ ‘ \ Astoria, O re vat nämä ( Uloradon hiilikaivok set ia joiden tahdosta verilöylv T ark o tu s on erään ennen tehdyn gon. niin saatte lipun heti. paatoksen to teu ttam in en : Seuraavalbi kerralla näemme, ¡»antiin toimeen, on nvt k o e te t miten m issä toiveissa taivaan tava toista keinoa unioitten hä Talo Toverille. vittämiseksi Raakuus ei lannis ranta vaikenee. , tanut työväestöä, m utta ikäväk M itään m uita tarkotuksia ei seen täytyy toisinaan huom ata, Kaameita muistoja. ole. eikä tarvitakaan. M utta talo että se mitä ei raakumlella sa;^ on Toverille nvt saatava ja se Ludlovvin kentällä Colorados- vuteta. saavutetaan kavaluudella, saadaan näillä m yyjäisillä, joi- Sa. jossa R«>'kefe!lerin verikoirat la sen harjottaniisessa eivät uä hin koetetaan saada «»Salliseksi raateliv at o_’ kaiv < >siniestä ja ; mä siinnuntaik« m lumestarimmc koko maan suomalainen tv«»väes-( pohtiv at kuoliaaksi yksitoista ole ensikertalaisia. < ioinpersismiu tö. Niisiä tulee suurim mat , mitä naista 1 ia lasta ’0 uäi- n r • kaiutta i ka , ■ tie . ' 1,1 huhtikuun " -o u.ii ,a a «'uidikalismin c-ndikah-tnin käy A m e r i c a n s u o tn a lu is te n keskuu- vana. l'>14. paltastettnn .viime , , , . • . . ...................... unioitten raunioille, siellä missä dessa «m koskaan pantu toim een.;kuun X) naivana htilenkaivajien s;iben d äästä konetykkien a. K o k o maan naiset seuraavat järjestön toim elta m uistopatsas. vup.. tarkoin T overitarta ja luonnolli-; joka m a k s o i 7.CO0 dollaria. Kai- !t - _______ sesti tulevat avuksi myyjäislip- vosmiesten unio «>n ostanut koko Lieneekö siltä apua odotetta- pujen kaupitsem isessa. Kun ta taistelukentän. 160 eekkeriä, a i - ! , vissa. lo tulee m aksam aan korkeintaan dannut sen ja antanut eläkettä i \Y ashingtonin m etsäkäm pilla parisenkym m entä tuhatta dolla nauttivien työkyvyttöm ien jäsen-¡ kuuluvat puutavaraparoonit al- ria, niin olisiko paljon odotettu, tensä asuinpaikaksi, jotka pitä- j kaneen käyttää naisia niissä töis- jos näistä myyjäisistä odottai vät kentästä huolen. sä, joissa ennen käytettiin mie- simme saavamme sen hinnan! Ei M uistopatsas lienee ainoa laa- hiä, kelvaten naiset kaikkeen olisi, emmekä siinä tuskin tule tuaan Amerikassa. Teollisuus- m uuhun, paitsi ei nostam aan sa kaan «pettymään. teurastuksistaan kuuluisa luok- manlaisia palkkoja kuin miehille Muilla lehdillä on kaikilla jo Lata;<te!un historia täällä, jonka ennen m aksettiin. Raskas tvö rn t .TTTrtav rr .in u .H tii n u .T m urtaa pian itäisten terveyden, "M utta herra Creel on hyvän- s liitetään raportissa, jonka I iin- 1 tahtoisesti vapauttanut ’rneidä. ber workers uni«» <»n jättänyt ¡itsepuolustuksesta, kieltäm ällä ii- M ashingtonin valtion tyokomK- j se syytöksen todenperäisyyden. sioiieerille, jonka pitäisi valvoa "Näin kuuluu (. reclin lausun työläisten etuja tällaisissa tap a ■ to: "M inä en ole sosialisti en «»le uksissa. Kuten tunnettua, vallit ¡koskaan millään tavalla lukeutu see ‘k ämpillä m itä epäterveelli- nut mihinkään sosialistiseen jär- siinmät elinsubteet vailla kaik- : jestöön. en ole koskaan äänestä- i- ia niitä alkeellisimpiakaan m u , uv t 'sosialistipu<»lueen listalla ja kavuuksia. joita pitäisi olla mie- I kiellän ehdottom asti kaikki sosia hillekin. puhum attakaan siitä, e t lististen aatteiden perusopit!' tä kun naisia on <eassa, pitäisi " la edelleen, samassa kirjees olojen "11a vallan toisenlaiset. sään •— kongressin alahuoneen I nion tekemässä svytöskirjelm äs i ohiesääutöv aliokunnan puheen -ä kohdistetaan täm äkin seikka johtajalle. herra Poulle — herra viranom aisten huomioon ja toivo i ( reel, nähtävästi kynäänsä värä- käämine eitä se otetaan huom i y ttäin ättä, k irjo ttaa: ’Kansan- oon. sekä ennen kaikkia sitä e t I valtaisuus on aina ollut uskonto tei sitä tarvitse toivoa pitkää ai nani.’ kaa. niin huonot tulokset kuin I "K uten tue olemme lehtemme toiveistam m e olemme tottuneet ¡palstoilla usein ".-ottaneet, kan- saamaankin. : san valtaisuus ilman sosialismia Kuvernööri l.isterin ¡liuote ¡««n m ahdottom uus. taan sairastuneen, m utta emme , "Sanoessaan ettei hän kannata tiedä, lieneeko lian ollut tukki- sosialismia, m utta että hän kati läm pillä tutkim uksia toim eenpa ' n attaa kansanvaltaisuutta, suorit nemassa ja sairastunut näkem äs taa herra Creel yhden niistä tään, vai jostakin m uusta syystä. 1 ihailtavista nuorallatanssijani ¡tem puista, ioi-sa vanhojen pu«>lu Kiittelee avustuksesta. i ei«len polittk«»itsijat ov at niin tai Milvvaukte Leader, tunnettu tavia, nim ittäin kahdella päinvas- sosialistinen päivälehti, lausuu j täiseen suuntaan menevällä he- sen tiedonannon johdosta, jonka i vosella yhtaikaa ratsastam isen, herra setisuuripäällikkö (.'reel j "Se on sama kuin jos hän oli.-i toissa viikolla antoi, selittäen ei sanonut: ‘Minä en hyväksy mi olevansa sosialisti, eikä koskaan tään aurinkoa, m utta au rin g o n - olleensakaan sitä. seu raav aa: jiaisteesta minä pidän tavattom as "Suuri paino on vieritetty Har ti.' T ai: ‘Minä olen sitä mieltä että vesi olisi poistettava, m utta teiltam m e ' "T yytym ättöm inä yrityksiinsä minä väitän että jokaisen pitää asettaa herra Burlesonin sosia saada käyttää sitä esteettöm ästi. listien joukkoon, eräät kongres- "M ahdollista kuitenkin on. e t simiehet ovat edelleen koettaneet tä me olemme käsittäneet häntä solvata meitä, syyttäm ällä Geor hiukan väärin. Eihän hän su o ge Creeliä sosialistisuudesta. raan sanokaan kannattavansa n n i ^ u u i r .ii T i ii ’iir tin n : m u f f i n m . y n n n n . . n t. kausativah aisu u tta. vaan että se ."Hainen oikeus. J*t lujalle se o tti î t i s c o s - a k i n . K u tis i v u o t t a k ä y mi hänen uskontoaan; < aliforuialaincn "Se m ahdollisesti selittääkin tiin . taistelua. . . . ------ ----- . jonka oikeudenm t- tämän näennäisen ristiriitaisiin- ,l u ' .1« \ allitsevan trfvan mukaan ei b i I kaisuuteen olemme viime aikom a «!e:i. uskonto olekaan m itään sellaista tu tu stu n eet Moonevn jutussa erit johon luotettaisi ja jonka m u tain hyvin, ¡»alveli uskollisesti kaan elettäisi, vaan jotakin jota m aaraäjiään, m u tta loppujen lo käytetään naam iona kansan pet puksi sai kuu saksin kaupunki tämiseksi. saadakseen sen usko oikeuden itsekin k äy ttää k a tu maan teistä jotakin sellaista jo jaan. ta te ette todellisuudessa edusta. Ja seurauksena siitä on k u n "M ahdollistahan on että kan- nallinen raitiotie nvt vksityisyh- • anv altaisttuskin on herra Cree- tmn tmn rinnalla pitkin koko lille jotakin sellaista uskonnolli M arket katua, joka o„ Eriscon suutta. Jos siten on laita, ei täs ia koko lännen vi/kasliikkeisin sa "lekaan m itään ristiriitaisuut - 1 katu. ta. Hän voi heljyjsti käyttää kan .. . sanv altaisuutta naamiottaan sa 1 /-tte iv d tk o sitte kaupungit vois malla kuin vastusiaa sosialismia aina m äärätä katujensa käytöstä kivat luonnollisesti. "M utta jos hän milloin h y v än T ivat hän ka«lut ole kaupunke sä laitto«« olla todellinen kansan valtaisuuden kannattaja, on hä ja, vaan liikem iesten vnitonkis nen välttäm ättöm yyden pakosta koittaa varten. N äettehän. ett; oltava silloin sosialistikin, sillä katuvalaistus on aina para: ilman sosialismia ei kansanvaltai siedä missä h ariotetaan voiton suuttakaan voi olla olem assa." kiskontaa, m utta m itä kauem maksi m ennään työläiskaupun IlerLa Creel ei ole koskaan o l ginostin, sitä pitneätnm äksi tule hit mikään limu kuin Appeal io vat ka«lui. ellei joku vaaleanvä Reasonin sakkiin kuuluva n. s. ■ 1'Kii sianp.>rsas satu olemaa*, tunkiolla raakvvä radikaalin« »rv a- »atu valaistuksena. ri. joka tekee rahaa yhteiskunnal I äällä A storiassa esim. ova listen enäkoht«eu paljastam isu- kadut olleet tavallisim m in ura halla. nitäen kuitenkin varansa kl»’^ iia in varsinaisina kiskom is ettei siitä tule m itään kiusaa val- va-ineina; niillä teetetään "korja lassaol?valle porvaristolle. K uten il bjttä" aivan jatkuvasti. j a ura nvt on näkvnvt. on koko sakki koitsijat osaa vat pitää kiitettä pettänyt työväenliikkeen. van huolen siitä että eilen ko: j«ittu kohta on korjauksen ta Sellaistakin voi tapahtua. peessa taas huom enna. San Franciscossa on jo päästy Mutta, kuten Eriscon esimerl ni*n pitkälle, että kaupungilla on <i osotta... voi tapahtua sellaist; oikeus kävttää omia k atu jaan ! k«n, eitä kaupunki saa oikeude Se «»n todellakin snurem m oista itseKin käyttää katujaan. , v ain m uutam illa kaupungeilla on J uhau-Kustaa.
