Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 23, 1918)
a » t* t* V « * • i • -**■•*•* yhä pie- minen otti ennen kuukauden a i kääm me tämä mailma onnellis poliittisen talste-1 kovain joukko vähitellen Venäjän työläisien L s' dan h e tk e n ä läh e ttä ä “ tehokkaam pia a s e ita ”. n im ittäin “ f uplajH Iliaista" [un lip u n k an tajan L jeninin selittänti- nent m aksi kaa kuudelta henkilöltä, nykyään ten asu in sijak si!’ nen juuri p äinvastaisen nunnan e d u s-. Viiaainta siis olisi “ In d u stria listin ” | k irja llisu u tta ! imi saman viljamääriin puima Savon jääkäri. 1 ; Johdum m e siis ehdottom asti siihen ta ja k si kuin m itä hän todellisuudessa olla enää k e rta ak a a n u usim atta noi koneen avulla kaksitoista henki-. ->n kaikella tarm ollaan ollut V enäjän ta seinähulluja väitteitään . | tulokseen, e ttä bolshevikit ja sosia- Ei te istä bolshevikeja tule m uuten l<iä viidessä tpäivässä. ! Uistlt ovat sam ojen vallankum ousteo- ’yöväenliikkeessä ja edelleen on. H ajaantum isen jälkeen kesti rii k u in o m a k s u m a lla s o s ia lis tis e t lu o k - V ertaile nykyaikaisia kulkuvä riain k a n n a ttajia. sillä erotuksella HtimmuiiHiHiHiHiHiimnufliiHüiinitt? t llü f fití ’ IH illÜ íH ! imHfnnnnnnnKUUUHniinniUiimKiHiHHiihHiir. ennenkaikkea vain, e ttä bolshevikit ovat ensiksi taisuuksia bolshevlkien ja menshevi- k a ta iste lu k ä sity k se t, lineitä entisiin vaivaloisiin vank K iiru h tak aa Vapun tila u ste n läh e ttä m istä. A slam iehiatä ja o sa sto ista riip Joutuneet n iitä teorioita käytäntöön tlen välillä aina vuoden 1905 stitir- iG is iy k s e n p o liittis e n ta is te lu n v ä lt kureihin! lu d en aik aiset kulku akkoon saakka. Vielä sanotun vuo tä m ä ttö m y y d e s tä ta lo u d e llis e n to im in puu .kuinka paljon V appua m yydään. Vappua parh aillaan painetaan ja tulee sovelluttam aan. välineet tekevät mahdolliseksi le n ajalla, verisu n n u n tain a ih e u tta nan o h e lla . “ I n d u s t r ia lis t s s y n d ik a lis tis in e te o se p ainetuksi täm än kuun ajalla. Vappu valm istuu m in. e ttä tilaajille voim Jos e tte olisi refo rm eeran n eet oh sen. että -aatnme tavaroita joka rio in e e n ei s o v e llu y h te e n b o ls h e v i- m assa kiihkossa, kiisteltiin an k arasti m e sen lä h e ttä ä ensi kuukauden kym m enennen päivän seutuvilla. m en ettely ta jelm astan n e niin peru steellisesti pois mailrnan kolkalta elämämme mu k ie n p a re m m in k u in m u id e n k a a n so vallankum ouksellisista 1 lerätkää välinpitäm ättöm yy voista. Bolshevikit k a n n a ttiv a t aseel- po liittista toim intaa k annattavia koh kavuudeksi, joskaan meillä työ Vapun sisä llö stä on jo aikaisem m in ollut selostus, sanottakoon vaan. e ttä s ia lis tie n kanssa. den unesta, toverit, l\ \ yorningin tia. voisitte nyt m elkein menshevi- •iEta tir is i elua itse v a ltiu tta vastaan E ntäs sitten ne m enshevikit ? V apun sisältö on tä n ä vuonna täysipainoista ja joka kuhnailee tilau sten sa läisillä ei ole paljon mahdolli valtiossakin! Kohta on edusta m kä väliaikaisen hallituksen muodos keistä m ennä. K uten sanottu, h a ja a n tu i Venäjän läh e ttä m ise ssä ., niin voipi käydä siten, e ttä jääp i odottam aan Vappua seu- suutta niistä osallisiksi päästä. N vt te e tte ole edes sitäkään.^ itsevaltiuden kukistuttua. josialidem okratinen puolue v. 1903:n tam ista jakokouskin käsissä, eikä vielä raav aan vuoteen. Vapun m enekki on vuosi vuodelta lisään ty n y t ja on huo O lettepahan vain sitä. m itä men- M enshevikit taloudellisen taistelun A jattele sitä verratonta kone- ole näkynyt alustuksia sitä var puoluepälvillä k ah teen ryhm ään, bol- m attav a, e ttä sitä on ra jo te ttu m äärä saatavissa. ’hevikeihin (enem m istöläisiin ) ja Jeoriainsa vangitsem ina eivät kannat- sh evlkij olivat silloin, kun he eivät voimaa. mikä on nykvääti k äy ten. Jo olisi aika. toim ia, .että aneet kum paakaan. H ajaannus tuli älynneet olla edes m enshevlkejä. pel tettävissä! A siam iehet m u istanevat, e ttä Vappua voipi lä h e ttä ä Suom een ja m aksaa m enshevikeihin (vähem m istöläisiin). Xvt jättiläisvoim an- osastot voisivat^niistä lausua lau ävdellisem m äksi kuin koskaan en kän taloudellisen toim innan k a n n a t E rotuksen näiden ryhm ien välillä se vaan 50 s e n ttiä Suom een läh etetty n ä. synnyttäjät vesiputouksissa jau suttavansa. sekä evästää edus siten, että nen. K um m allakin ryhm ällä oli oma tajia ja poliittisen toim innan vastus T oim itaanpa rip e ä sti Vapun suhteen, niin saam m e sen heti m ailm alle, joka se littä ä "In d u strialist i” sähköä, jolla valaistaan tajansa tuota kokousta varten. ‘m enshevikit ovat porvareita ja bol puoluehallintonsa ja oma äänenkan- tajia, joita V enäjälläkin oli parikym havat m entä vuotta sitten ja joita siellä kaupungin kadut ja huoneet. Ei kappaleen mi»ä sitä valm istuu. tat tajunsa. shevikit syn d ik alisteja.” < Misihan asioita paljonkin, M utta kun riita oli kireim m illään. san ottiin “ekonom isteiksi". Ei ole u n ohdettava m yöskään L asten K e v ä ttä ; se valm istuu sam oihin a i tarvitse enää vaivaloisesti valaa joista olisi siellä keskusteltava, V arsin näin ei asian laita ole. J. S —s. M olemmat ryhm ät ovat sosialiste- oli sovinnon tekokin lähinnä. Loka kynttilöitä ja kiskoa päretikkuja ja edustajain saatava tarkka sel koihin. kuussa puhjennut suurlakko sai m en la. L asten K evät on julkaisu, jonka jokainen ilom ielin hankkii lapsilleen. il tapuli teit teit valoksi. vyys osastojensa yleisestä mieli M olem mat ry h m ät hyväksyivät puo shevikit ja bolshevikit liittym ään yh L asten K evään tilau sten läh ettäm iseen nähden voimme ,sanoa «m aa kuin A jattele kuinka on edistytty piteestä sekä toivom uksista. Si teiseen rintam aan. V alittiin yhteisiä lueen tietopuolisiksi p eriaatteik si V apunkin tilau k siin nähden. Täm än jnHtaisun voi läh e ttä ä Suom een ja Ca- Marxin ja E ngelsin opit. Yksim ieli kom iteoita ja taiste ltiin u ljaasti olka rakennustaidossa! Xvkyään voi ten tulisi siellä tarkem m in asiat daan iättiläiskokoinen rakennus pohdittua, joka taas väikyttäisi nadaan, sen h in ta on vaan 15 senttiä. syyteen p äästiin puolueohjelm aankin olkaa vasten. “ Lokakuun m anifesti' m utta rnenettelytapakysy- n ä y tti lopettavan riidat kerrassaan. N äiden kevätju lk aisu jen suhteen on toim ittava nyt; käydäänpä asiaan lä h d e n , I yo unen, nainen ja mies, py- laajuudeltaan ja pilviä piirtävä valtiojärjestöm m e toim intaan c- Sosialistipuolue sai ny: olkeud' n n y k sissä tuli riita. Eikä ihm ekään, Toveruudella, LIIK KEENHO ITAJA. rip e ä sti käsiksi. sähet y ja ajattele tätä mailman korkeudessa .ra k e n ta a jossakin dullisesti. tiliä olipa täibi puoluekokouksella esiintyä julkisena puolueena. Koko tuotannon U udet olot toivat kuitenkin tu lles mc* sk eistä a ik a k a u tta ! Jee ky- kuukaudessa. Yksi tärkein ja pahin epäkoh “ In d u stria listin '' bolshevikeiksi it -aik aistav an a sillä alalla pulmallisem - saan ei voi tu rv au tu a m uihin tied o n laa uuteen nähden olemme vii ta on valtiojärjestöissämme sen saan uusia erim ielisyyksien syitä. Mistä johtuu läh te isiin kuin johonkin “toiskieli seään kehuskeleva toim ituskunta, jo >ia kysym yksiä kuin m onissa m uissa Yhtenä sellaisena m ainittakoon kysy svntvs itse liesi: vuosina kehittyneet, niin toiminnan hajanaisuus. Siitä oli sen lehden a rtik k e liin ”, jota <e sanoo ka niin rajatto m alla halveksum isella -näissä sen toim inta-alueen laajuuden mys e n tisistä salaisista puoluejärjes- sotaleskien ja orpojen \alitn.- ja me "lu u lev an sa” Berg rin k irjottam aksi. puhuu “sosialistien oppi-isästä Kaut- a ennenkaikkea sen n isk aan painos töistä, joita varsinaisen poliittisen kvvncleet ? 1 'vsähdv ja ajattele suurenm oisesti, että luulisi ole si välttäm ättä laadittava tarkko Jo s m e bolshevikilaisuutena pidäm skystä", h äm m ästynee hiem an huo tuksen takia, jonka alaisen a puolu toim innan m iehet poliittisesti kauko- ihmiskunnan kehitystä! A jattele van vleillisen elämiin kaikilla ja alustuksia, että millä tavalla me ain o astaan sitä bolshevlkien toi m atessaan. e ttä tä tä vanhaa Kaut- ?en tsa a t ¡hallituksen aikana oli toi näköisem pinä pyrkivät edelleen säi uhteiskuntam m e jäsenillä. Vaat* olisi toimintamme järjestettävä, pa sitä aikaa, jolloin ihminen u ittav a . Sopivan pohjan h a ja a n tu m intaa, m ikä heidät on tuonut V e-( skya voidaan sanoa täydellä syyllä lyttäm ään. kun taas taloudellisen suun sen sijaan että tv<»Hiisillä vallit että se vastaisi tarkotustaan. S. n ä jä n vallnkum ouataistelussa etu a lal bolshevikienkiu oppi-isäksi, kun on n e e n syntym iselle m uodosti lisäksi aan ed u stajat, m enshevikit, kannatti-j eli villinä, taistellen hurjaa tais vielä puolueen jäsen ten keskuudessa sisivat edes siedettävät olot osa le, n im ittä in a seellista luokkasotaa, kysym ys y h teiskunnallisessa vallan Keskuskomitea kita n vat etu p äässä ju lk ista järjestötolm in- < telua luonnoyoiinia vastaan ole heistä eliiii äärimmäisessä kur s— »sastojen •allitsevat eri käsity k set taloudelli- ¿kumouksessa k ä y te ttä v istä taistelu niin on san ottava, e ttä me sosialis- massaolonsa puolesta, peljäten ei voi sille näinollen m itään, kun en ja politilliser» toim innan m erki- taa. tit parem m in kuin S yndikalistitkaan keinoista. Mutta ennenkuin täm ä asi juudessa. ! Suurlakon jälkeen syntyi lukuisasti omaa varjoaankin. kuten eläin eivät osastot välitä tehtävistään; tyksestä. teillä syyte em m e ole käytännössä olleet bolshe-[on loppuun k äsitelty , on Ajattele, m istä johtuu kaikki puoluelehtiii, molemmilla puolueen ainakin. Hänellä ei ollut m itään eivät välitä lähettää edes taval .Jo aikaisem m in oli V enäjän työ täh än saakka, kos- j enem m änkin häm m ästyä, vikeja ain ak aan suunnilla ollen om at lehtensä. Mo aseita joilla olisi puolustautunut se. että on keksitte koneita ja K ukaan m arxilaisista teoret-koista väenliikkeessä esiintynyt suunta, jo lisia kuukausiraporttejaan kes k ap a em m e ole olleet aseellisia kä lem pien suuntien lehtien yläreunaan t vöitäpä kokonaisuudessaan on ei ole syndikalistien tavoin kuvitel ka. kuten m eillä “ In d u strialistin " mu vihollisiaan vastaan. 'Hiin jo u pinoita johtam assa. kuskomitealle, vaikka siitä on oli painettu sa n a t: “ Venäjän sosiall- k u m oustaiste kana kulkevat sy n d ikalistit, v astu sti tui puolustam aan itseään kekse tullut aivan satumaisen tuotta- usein m uistutettukin. Täm ä kai on selvää p item m ittä pu-t lut yhteiskunnallisen ilem okratinen työväenpuolue”. Pian lun ratk eav an yksinom aan suurlakon jyrkästi po liittista toim intaa. Kun v. aksi, ja siltikin suurin osa kan heittä« Xvthän on taaskin vaalivuosi, 1S97 syntyi kysym ys sosialidem okra valtaan päässyt taantum us kuitenkin liäisvv.lellään ja niin joutui hiin avulla*. asta elää kurjuudessa! Se joh- hyökkäsi a n k a ra sti niiden kim ppuun E n tä s m itä me olem m e teorioissa? keksimään välineitään olem assa tisen puolueen p e ru sta m isista , tappe- jolloin pitäisi olla sosialistiosas- kum paakaan suuntaa. olonsa turvaamiseksi, laittoi suo tiTi siitä, että vksitviset om ista S y rd ik a listie n ohjelm issa ei pu h u ta | “ Väkivalta on k ä tib n ä jokaiselle, 'ivat sen suunnan k a n n a tta ja t an k a säästäm ättä tot välttäm ättä vilkkaassa toi a see llisesta joukkotoirainnasta y h teis v in h alle yhteiskunnalle, joka on tu rasti puolueen peru stam issu u n n itel Lehtiä lak k au tettiin , toiiuittajiu syös- jansa puuhun, tahi luolaan kal vat työpaikat ia ostavat työläis minnassa. ia ryhtyä asettele k u nnallisen vallankum oustaistelun rat lossa uuden äidiksi.” lausui aikoi mia vastaan, k äy ttäen m eillekin tä ä l tlln vankiloihin, uusia lehtiä perus lion koloon ja pitensi kättään ten työvoiman halvalla, ja -en maan -ehdokkaita yleisiin virkoi tettiin joutuakseen sam an kohtalon kaisukeinona. vaan a in o a staa n suur naan jo Marx. lä niin tu ttu ja v äitteitä, e ttä nim it lakosta, jolta “ h a lv a u tta a ” koko vh-1 Ja itäv altalain en sosialistinen teo täin* poliittinen toim inta en työväes alaiseksi kuin ed eltäjän säk in . Huo aseella, sekä oppi niitä tarkotuk- tuotemääriin minkä työläiset hio hin. kuten kongressimies- ja se- teisk u n n an ja ä llisty ttä ä porvarit, retik k o D anneberg o ttaaksem m e tä tölle ei ain o astaan tarpeeton, vaan m attavin näistä lehdistä oii bolshevi- senmukaisesti valmistamaan, sii vat (vöillään, m vvvät kalliilla naattorielulokkaita ja valtion päivä ilm estyvä nä on alku ihmiskunnan kehi hinnalla. Sillä tavalla kerätyt jo tk a sitten av u tto m u u d essaan luo hän vielä kolm annen sita a tin , leu- vieläpä vaarallinenkin, koska silloin kien lehti, joka lainlaati jakunnan ehdokkaita, X v u tta v a t tuotan to v älin eet sitä luovu suu: suuret rikkaudet he sitte järjet “asiain hoito voi jo u tu a johtajain “Pravda". Kun m aaliskuun vallankum ous sit tykselle. tu sta kädet ris tis s ä odottavain syndi-i “ Veriset väkivallanteo» ovat luo- käsiin, jotka ta a s voivat p ettää tj». tömällä tavalla tuhlaavat, kuten katin;ien virkailijoita, y.m. Ajatteleppa, mikä suuri edistys ten lopullisesti tuhosi tsaarlhallituk- k alistien haltuun. ’neet kap italistisen yhteiskunnan pe- Iäisiä”. Su( unalaisten sosialistiosasto- K a n n a tta ja n sa sai täm ä esim. miljoneerinaikkoset, jotka sen, svntyi yhdellä iskulla laajem pi askel oli saavutettu, kitti opittiin V arsin näin y k sin k ertaisek si eivät ru ste e t. väkivallan teot kuvaavat sen ruunta etu p äässä ien olisi myöskin vaikutettava taistelu-intoisesta so sialistit ole kuvitelleet y h te isk u n -( tietä. Jos me saarnaam m e sopusoin u u tta heikoilla yhteiskunnallisilla tie sosialidem okratinen . sanom alehdistö käyttäm ään tulta, joka tuli vii kuluttavat koiran sairastumiseen siilien suuntaan, vettä täm ä ny nalltsen vallankum ouksen prosessia, tua ja rauhaa, n auretaan m eidät pel- doilta vari ste tu ista työläisistä aikana, kuin koskaan ennen, ollen edelleen deksi voimakkaimmaksi tekijäk ia hautauskusfttnnuksiin kuusi kyinen n. s. "Työläisten vahin M onissa k irjo tu k sissa a n esim erkik- lolle. A inoastaan taistelu vie m eitä kiloin tsa a rih a llitu s oli heidän jou bolshevikeilla ja m enshevikeillä eri ihmiskunnan kehitykselle! k in toistat uhat ta dollaria. gonkorvauslaki" tulisi perinpoh si K autsky v a ro ttaa ketään uiuditte- kin eteenpäin, eikä lie kapitalistisen kostaan nyppinyt pois laajem pia tie lehtiensä, m olempien suuntien lehtien si Suuri ja vaivaloinen' oli se teh loppu . sen esiin ty essä tunnuslauseella: "K aik jin uudistetuksi, sillä se on ai Työläis toverit. ajatelkaapa, lem asta itse ä än siihen harhaluuloon, y h teisk u n ta järjesty k sen toja ja kokem uksia om aavat toverit. tävä, ennenkuin jousi opittiin nti;en ahkeria kaivosmiehiä käv van kelvoton: se ei turvaa työ e ttä k ap iU lise sta jä rje s te lm ä s tä so rauhallisem pi kuin oli sen a lk u ”. So Jos m ikään v irtau s V enäjän työ kien m aitten työläiset, y h ty k ä ä !’ M enettelytapariidat näiden kahden jännittäm ään. Paljon oli vaivaa, sialistiseen siirty m in en voisi tap a h pii myös p a la u tta a tässä yhteydessä väenliikkeessä m u istu ttaa m eidän miltään vaaralta, eikä m ieleen oman “rohveettam m e", A. K sam aan puolueeseen kuuluvan ry h ennenkuin kotieläimet saatiin ke vöt ja jiäiviit kaivantojen kome läistä tu a rau h allisesti. Mitä ta a s tulee syndikalisteja, niin on se juuri täm ä myönnä loukkaantuneelle sel roista kuokkimassa rautamalmia aseelliseen jo ukkotoim intaan on hän M äkelän, lau su n to v :lta 1907. Puhu •‘ekonom istien” nim ellä esiintynyt miin keskuudessa jatk u v at tän ä päi sytetyksi siilien määrään, että Maas., sanoi här. laista avustusta, että sillä voisi vänä. Ljenin edustaa horjum atta ia toiset työläiset nostavat sen siin ä kaiken toivonsa a s e tta n u t var- i essaan Q uincyssä, pelkästään taloudellista taistelu a kae. niini pystyttiin käyttäm ään hyd om aam iaan työväen luokkapoljtiikau sotaväkeen. “ M ilitarism in y h teisk u n n allisesta vallankum oukses- tulla kunnollisesti toimeen sen päivän valoon. Sitte se lastataan stn^iseen uittav a ja sen m ukaan nim ensä o tta puhuessaan m. m. scu araav aa. nut, po liittista .to im in ta a v astustava p e ria atteita, käsittäen, e ttä "joka: ly,älineinä. Paljon oli puuhaa vaunuihin ja kuletetaan tokalle, ajan kun on työhön kykenem ä v o i enää m u rta a a in o a s ta a n s ite n , et- ta nen lu okkataistelu on sam alla poliit siinä, että savi voitiin valaa as tä sotaväki itse o so ttautuu e p ä lu o te t-; "M itään H einisen taiste lu a en tiedä suunta. josta lasketaan laivoihin, jotka tön. ta v a k s i, e ik ä s ite n , e ttä s u u ttu n u t tä tä ennen ratk a istu n yhteiskunnas? Sen ¡jnkarim pia v a stu stajia oli Lje- tista ta iste lu a ”, Marxin sanoja käyt tioiksj. Vaivaloinen oli se tehtä kulettavat sen m vrskyisten jär Toinen samanlainen laki on n. tai koko luom akunnassa p uhtaasti tääksem m e. ka nsa sen v o itta is i.” N iin s ii ti nin. Äsken saapuneet tiedot kertovat j vä ennenkuin opittiin maanvilje vien vii suhinoihin. Siellä se s. “ Ä itie n ja leskien eläkelaki", K autsky jo v. 1S92 A m sterdam issa henkisillä aseilla, keskusteluilla v äit M ikään ei veisi olla hassunkuri- puolueensa lys ja kasviksien jalostaminen, tuhansien asteitten kuum uudes jonka • m itättöm än pienet avus p itäm issään luennoissa. K ukaan ei telyillä, ään esty k sillä, enkä tukein us «eninea kuin s e e ttä “ ir.dirstrialisti'' bolshevlkien luopuneen e n tise stä nim estä, koska S aksan so fvlsät olivat senaikaisen kivi- sa sulatetaan harkoksi, josta sit tusm äärät eivät vastaa tarkotus voine väittää, e ttä se ei olisi puh ko nyt vieläkään sitä voitavan kiven kovaan v ä ittä ä L jeninin olevan ta a sti bolshevikiläinen a ja tu s. Se sillii emm e ole p u h taasti henkisiä ‘pelkän taloudellisen toim innan kan sia listit, p eriaatteen sa pettäen, ovat aseet joilla työ suoritettiin. Pf te valm istetaan teräslevyjä, jo t taan. Niistä olisi myöskin mie sen nim en häväisseet junkkerism in joti vain sopii o tta a huomioon, e ttä sil-j olentoja vielä.' — J. S—s. tehtiin työtä »ennenkuin ka monen monituisen käsittelen lestäni tarpeellista keskustella n a tta ja n .” siis. e ttä sosialistit apureiksi an tau tu essaan . loin kun K autsky noin selitteli ei H uom aam m e Jo u tu essaan tappelem aan ekonomts- Jos bolshevikit nyt olisivat olleet pronssinen miekka heilui sota nenistä \ ihd »in saapuvat laiva- siellä edustajakokouksessa. vielä bolshevikeja ollut olem assakaan. juuri ed u stav at niitä käsityksiä, joi ’ej ■ v a a ta a n h eid än y k slp u o lisu u ten - svndikalisteia tai i. w. w.-läisiii tai miehen vyöllä. Hidas ja vaiva- veistättiöille. Keskit skoni itean rahankeräys- Siellä viisi- tahi V asta kuutisen vuotta myi” --.a e a den to te u tta m in e n todellisuudessa e.n sa eli “y k sik ä tisy y ten sä ” takia saivat ensiksi tullut V enäjän bolshevlkien a in d u strb iliste ia ". niiir täs«ä oli.-' l i-.l- ¡ö in e n oli kvliitv k'-en k tilk tl n ä e t p e ru ste ttiin V enäjän - - :eS’-ie- toim enpiteet olisivat myöskin kuusisataa miestä hyvien koflefi- ollut m ainio tilaispus uudella ni- paljon työdä ja tneryiaa kysyvä m o k ratin en puolue, jonka k eskuudes osaksi. kuu ta a s syndikai -tien nelk- t.ieninin kii.stakiriotukset helposti sei-1 ten avulla valm istaa kuudessa tärkeät keskustelun aiheet. Sillä e . !- n sävvn. e ttä voitiin syyttää j a ! nialjä ä n osottaa se. sa sitte n vuosien kuluessa suuntarii- kä i suurlakko-teoriaa >i '. tehtävä ennenkuin rautam alm is dttf jo h tiv at bolslievikien (enem m is- d u sta m uut kuin ehkä ne gyndikalsitit syytettiin häntä suorastaan taloudet-' Ja uuden nim en ottam isella "ne to ta opittiin valmistamaan rautaa kuukaudessa suurten ja ulkonäö»! kun ei ole nykyään m uuta tulo tt.ku viikko ison toim innan halveksijaksi, Joka dellakin tahtoivat alleviivata sen. m i tään mahtavan laivan. lähdettä kuin 5 sentin verotus ti,Iäisten) ja m enshevikien (vähem joiden “ In d u stria listissa ja terästä, joka on työn älineitten sitten sanottiin koettavan kum ota bol työväen keko vallankum ousliikkeen tä he ovat. m istö läisten ) ryhm äin m uodostum i Laivaan lastataan suuria mää kerran vuodessa, ja eihän 5e rii b e v ik ih a llitä sta (se vankilassa ole asettaa poliittisen toim innan varaan. Siksipä lie eivät julistan eetk aan it kuningas. seen. V enäjän sosialidem okratisen , stie riä kaunista nisua. Se lähtee u tä edes juokseviin menoihinkaan, puolueen bolshevikiläinen su u n ta e ri ; van venäläisen i. w. w.-l.i’sea a rtik A nkarassa k iistassa , kun oltiin, joh seään 1. iv. w.-Iäisiksi eivätkä syndi- Ajatteleppa, kuinka pitkälle ih läpälle viedäkseen tuon arvok saati sitten sellaisiin menoihin k o is e s ti on a n ta n u t p äin sä tuolle k e li). S opii vielä p a la u tta a m ieleen duttiin L eniniläisten tah o lla helposti kalisteiksi eivätkä industrialisteiksi, miskunta oli jth silloin k eh itty k a u tsk y lä ise lle käsity k selle ja sön re “ In d u stria listissa" äsken julaistu siihen, e ttä ei aina an n ettu taloudel kuten iarm aa n k in kaikki m eidän “ In- nyt, kun alkaa rautakausi ihm is kaan lastin meren taakse, lastin kuin »illä nytkin on. kuten esiin, 'o lla r a v it t a is iin kvmmeniätuhan- kirjeenvaihta; ien palkintoihin m ukaisesti h a rjo tta n u t uupum atonta ro im itusartikkeli. jossa raja tto m a n i liselle toim innalle sitä k ä än tunnus- d u stria listin ” käsityksillä varu stetu t kunnan historiassa. Silloin oli jo sta ag ita tsio n ia sotilaiden keskuudessa ja halveksum isella puhuttiin Suofhen so tu -ta , m inkä se olisi an sainnut, sillä olisivat pitäneet luonnollisena. ktmkausiinääriä. (joita se on päättänyt jakaa kak ihmisiä ihmisten kesken tapahtunut suu V - ia n merellä tanaakin tuon jät- si, m utta joiden sum m asta ei ole v arsin k in v. 1905 jälkeen, sen nuori-j sia listeista . kyn he ovat tu rv au tu •lihan sen avulla sa av u te ttu huom at He ottivat käytäntöön kom munisti- Nyt vuoden 1903: n ri rikos. Yhteiskunnalliset teli ti'! iismereilkvntäjän son keskuudessa, joka on juu ri ase- n e e t “pyssykrapoiliin” ia pahoteltiin tavia voittoja. »uhmariitti, vielä ilm oUanut). Tästäkin olisi sitä, kun ei heille voi tä ä ltä nvt ha- hajaantum iskokouksen a ik an a oli “e- nim itvksen, sen sam an nim ityksen, tavat velvollisuusikään tulossa. olivat jakaneet ihmiset iota Marx ja Engels k ä y ttiv ä t laski ja viidellä takauksella upotetaan laadittava tarkkoja ehdotuksia, konom istinen” liike sellaisenaan jo iunm«m.i»unin?»CTr « r toiset olivat toisten tuo komea alus arvokkaine las ettei tarvitseisi siten jälestä m u ■juiiuuBiiimuiuuar mr siirtynyt histo riallisten asiain jouk essaan perustuksen uusaikaiselle työ lu »kkiim: väen luokkapolitiikalle; sanaa sosia luaikaa. A llek irjo ttan u t kuitenkin kykyään k äy ttää, ja työläisillä sitä ti koon. Senvnoksi ei väittely-syytkään lism i välttivät Marx ja Engels siitä valtiaita ja toiset orjia, joita tilleen merenpohjaan. Ajatelkaa, rista että "siitäkin tehtiin sel ■nää olisi tarvinneet e stä ä ljenini- mv vtiin markkinoilla niinkuin tvöläistoverit. kuinka suuri rikos lainen päätöis, ’ kuten usein kuu toivoo, e ttä “Ju h a n -K u sta a ” pistäytyi- laisu u tta ei ole. syystä, koska heidän aikoinaan ’‘so Siitä saakka kun se ri siinä tapahtui! Kymmeniä tuhan lee. si Toverin k ellarissa k e rra n viikossa i Se k irje en v a ih ta jie n mieiipite.iden '.iiisiä a n ta m asta taloudelliselle toi sia listie n ” nim ellä esiintyi kaikenlai karjaa. edelleenkin. Mitä T overissa eniten kirjav u u s h u v ittaa enim m än itse kir- m innalle sille kuuluvaa tu n n u stu sta, sia yhteiskunnallisia puoskarelta. - kos tapahtui, ovat ihmiset pyrki sia miehiä vuodatti hikihelmen- Kesäjuhlien uudelleen järjestä ta rv itta isiin , niin se on kronikan ta- jeen v aih tajia. kun saav at vastailla •uutta s itä , ainakaan “ taloudellisten” neet elämään kanssaihmistensä sä, useilta silpoutui jäseniä ja minen olisi mielestäni myöskin A inoastaan yksi keino olisi “ In paan k irje te ttu a la k e rta k erran v ii-! to isten sa m ielipiteisiin "Juhan-Kus- m ielestä, eivät he telineet. T äm ä k a t d u stria lism ia ” saadakseen edes om at kustannuksella, josta on seuran keroitti en tisiä “ekonom isteja”, jo t kossa. Sellainen a la k e rta a n ta a sa- ta a ' m. m. sanoi, e ttä toisten lukijansa pitem m än päälle pidettyä nut lakkaamaton luokkataistelu. moni menetti henkensä ennen tärkeä asia, ne kun tässä joku ka taus olivat puolestaan kykenem ät- nom alehdelle oikean m aun ja on erit- piteisiin vastaam inen on v ä lttä m a tto kuin tuo toista tnilioonaa dolla aika sitten vleisäänestyksellä siinä hullunkurisessa uskossa, että Niinkuin ■ömiä k ä sittä m ää n poliittisen luok bolshevikit Ei tyydytty siihen, että suuri ria maksava laiva oli vesillä. Ta lakkautettiin. Silloin oli meillä täin h a lu ttu a tav ta araa, eikä se leh- niän tä rk e ä ä voim istelua ovat “heik äläisiä”. Se Ky ään nilaa. M utta niin- se onkin. Ei siinä m itään m enetä k ataistelu n välttäm ättöm yyden. kansan enemmistö» alistettiin Tuu satojen tvöiläisten täytvi aavoilta osastojenkin toim inta yhtenäi den ulkonäköäkään pila seessä olevassa kokouksessa nämä keino olisi saada työläiset estety k si vaikka sanoo eriävän m ielipiteensä, kuin tiedäm m e. Toverin to im itta jissa saam asta kasiinsa Venäjän työväen-¡ miilliseen orm uteen, vaan se pi- aroilla pitkät päivät pölyssä raa sempää kuin olivat ne kesäjuhlat. laloudelliaen suunnan e d u sta ja t — ei ole k ro n ik o itsijan vikaa, vaikka niin e ttä sen toisetkin saavat tietää, liik että käsittelev ää kirjallisu u tta ja ¡ (lettiin henkisessä pimeydessä. taa. ennenkuin tuo viljamäärä oli M utta sen jälkeen <>n toim intam Iiid u strialisti”. huom aa: taloudellicen siellä on vanha k ro n ik k a m estari i A llek irjo ttan u t on täm än kilpailun suunnan! sen sijaan itse kirjotutta.! surullisen ¡ m uodostivat rr.ensheviki- “ K aapro J ä ä s k e l ä i n e n k i n j o k a en-1 aikana jout unut kosketuksiin katken ryhm än, poliittisen suunnan muodos kuuluisalla lu u tn an tillaan "V enäjän ( Ei jos jotakin orjille opetettiin, saatu kokoon, h oi rikosten ri me lam aantunut, vaikka nyj oli niin se oli orjan alistumisoppia kosta. että se tuolla tavalla hä si enemmänkin syytä toimia. nen H elsingin T yöm iehessä päästeli laisten piikkika^vien k a n s s a ., työväenliikkeen h isto ria ”, jossa tosi-; taessa Ljeninin johdolla bolsheviki- m etkoja ju ttu ja Toivotaan sen tään . eiv ät ne ole kovin vaarallisia, kun tie Kun o r vitettiin !! asiat k ään n ettäisiin yiösalasin. ja jo n -( isäntänsä tahdon alle. Mv»iskin olist keskusteltava ja e ttä “Ju h a n -K u sta a ” tä y ttä ä sen te h tää, m iten sellaisten kasvien kanssa ryhm än. jat joskus pyrkivät ajattelem aan ka “h isto ria n ” sitten päät täy ttä isi lu- on m eneteltävä. — A. 1’. laadittava alustuksia siitä, olisi Jos siis kysymm e, kum m at, poliit kijain sa päähän. M utta täm ä ain o a täv ä n ia e ttä h ä n e stä löytyy niin Ajattele sitä tilannetta, joka omilla aivoillaan, niin heiltä lyö A r v o s te lija in k ilp a ilu a . tista toim intaa k a n n a ttav a t sosialis kaan keino tuskin käytännössä vete paljon k ro n ik o itsijan vikaa, e ttä ;ats- ko \\ voiningin valtioon hankit on nykyään yleinen ja jatkuva! Niin, sitä kirjotuskilpailua on ollut titko, vaiko syndikalistit ovat läheni- tiin pää pois. k im m atkin saadaan seuraam aan Kove tava vakinainen puhuja tai jär lee. V enäjän vallankum ottstapahtu- Suuri ja vaivaloinen on ollut Lapset otetaan kouluista ia leik jestäjä. T yötä täällä kyllä aina ria. Täm ä on n y t vasta yhden kir- nyt jo pitem m än aikaa. Toverin pals nänä m enshevikeja* ei kukaan Venä mat. ovat siinä m äärin vetäneet työ jee n v a ih ta ia n yksityinen m ielipide, j töillä ovat kilpailijat n ä y ttä n ee t ky- jän työväenliikkeen h istoriaa tunte- väestön huomion puoleensa, e ttä en se tvö, minkä ihmiskunta on kikentiltä ja viedään tehtaisiin kin olisi käydä herätteletnässä enkä tiedä josko sitä k an n atetaan - kyjään, ia n iitä on arv osteltu tuone, v a ^ ie n k iiö voi a n ta a m uuta v a sta u s nenpitkää Venäjän työväenliikkeen a i- • suorittanut ennenkuin on saavu kuihtum aan keskenkasvuisina: kaan . m u tta jos toiset k irjeenvaihta- ta tah o lta, ja on niissä ollut aryos- ta kuin. e ttä syndikalistim m e ovat lä nakin p ä ä p iirte et väkisinkin selviä tettu ti vk v itien teollisuus-yhteis- sillä tavalla ’heistä tehdään k o k o nukkuvia osastoja, sekä perus jät ovat k anssani sam aa m ieltä sii- telem istak in , sillä nyt kilpailun aika- heistä sukua m enshevikeillä, poliittis vät myös "In d u stria listin " lukijoille, j ^vsähdv ajattelem aan elämänijäkseen ruumiillisesti ja taa uusia niihin paikkoihin, mi tä. e ttä “Ju h an -K u staa' k e rra n viikos na on ilm estynyt hyviäkin k irjo tta p a ta to im in taa k an n attav ain sosialistien Ja sikäli kuin ne selviävät, sitä n a u -' hin se olisi mahdollista ja mis Ehkä henkisesti raajarikkoja. Kokonai sa p istä ä n ty y kellarissa, niin voipi jo itten k irjotuksia ei ennen kilpailua ollessa vielä läheisem pää sukua bol rettav am p aan valoon jo u tu v at ‘‘In- pientä aikaa taaksepäin! sä olisi siihen tilaisuutta. Luon ¡näkynyt useinkaan. Se on hyvä, et- shevikeille. siitä tulla tosikin. d u strialistin " nykyiset tein jitusnerot olet kotosin Suomen sai »mailta, set naisarineijat asetetaan nälkä- nollisesti ne eivät, kaikki tulisi ' tä ovat o tta n e et osaa täh än kilpai Ne n. k. po liittiset radikaalit, jotka palveluk bolshevi- m uistat hv viti lapsiini esi ajan. oalkalta teollisuuden Kun olen tässä puheenvuoron sa a luun. Sillä on se saatu siksi, init: aä painon panevat taloudelliselle toi-, hullunkurisille väitteilleen Xuoret rotevat miehet o- olemaan niin jäsenrikkaita, m ut nut, niin p itääpä sanoa vieraanm ie- siitä piti saadakin. Toveri on aam u ninnalle. m utta eivät sen tään koko kien “tu p laju u laisu u d esta”. jonka hui- jolloin vielä elettiin alkuperäistä seen. hen puolesta siihen “N aap u rin ’ ja uuden eläm än. N iinkuin sanoin, pal- naan hylkää po liittista toim intaakaan, lunkurisuuden huippuna on V enäjän elämää. Aili kehrä-i langat ja vat tvötönmi tienpäällä. kuljes ta pääasia olisi vain se, että saa ‘‘Ju han-K ustaan" väliseen “riitaju t- ! ion on arv osteltu ja arvostelijain ar- ovat siinä suhteessa täysin sam alla työväenliikkeen kiihkeim m än p o liitti kutoi niistä vaatteet: isä teki kellen paikasta toiseen, silloin taisiin kaikki mukaan omaan sen taiste lija n L jeninin väittäm inen taistelurintam aam m e, köyhälis tu u n ”, k a n n a ttaa k o Eriscoon a s e tta a iv o stelu sta voi nähdä arvostelijan kannalla kuin m enshevikit. sen suunnan k a n n a ttaja k si, jo ta suun astiat, valmisti reet, kirvesvar kun ei heitä tarvita sotakentillä. tön punalipun alle. T overille to im ittaja tai ei. Jos Eris- (m ielenlaadun ja kehityksen. On o! “T e o llistu ''ty ö lä ise n ä ” ollessaan oli taa vastaan juuri hän on rajuim m in ret ia muut tarvittavat työikalut. Työllä istoveri. mitä aiot sinä cossa on siksi paljon su o m alaista ; lut arv o stelijo ita ja irvistelijöitä, jo t “In d u strialistim m e” jotakuinkin men- Siis vlö»s, luokkaveljet ja -sis h ertalle silloista ja nykyistä ta- tehdä näinä mailrnan mel»*keisinä yleisöä, joille ei tule T overia, m utta ka n ä y ttä v ä t arvostelevan v a ik u tta a k shevfkiläinen lehti, m utta kun se “ In- tapellut. kot! Jo on aika nousta köyhä Sellaisia kokonaan pois laidoiltaan jo tk a m ahdollisesti saataisiin liitty seen edeltäkäsin jo palkintotuom arei- d u strialistik si” m u u tu ttu aan karisti olevia v ääristely jä ei pitäisi tuoda ! I loutta keskenään, niin näet kuin aikoina? Oletko sinä vksi niis listön täälläkin. Katsokaa kuin-* m ään Toverin tilaa jäin joukkoon, jos hin, kuten esim. Ju ssin kaim a jrävt- ka kaikki on m uuttunut. Ehkä tä työ»läisistä. jotka antavat palt viim eisetkin poliittisen toim innan rip sinne a s e te tta is iin to im itta ja , e ttä s e (U k äy ttäv än arvostelukykyhän Tov e- peet ohjelm astaan, taan tu i se sivu julki edes hätävaleina lu utnantin ru olet tietoinen siitä, mistä muu tua mailrnan menolle ja pysyvät ka toverimme entisessä koti osapuilleen p e ittä ä ne lisakustannuk- • rin pa istoilla ja väärin tuom itsi tu tut- m enshevikienkin aina “ekonom istien” m ien töiden peitteeksi. maassamme taistelevat itselleen Ne vain tekevät asem anne e n tis tä - (tos fohtuu. Ne ovat koneet jot poissa työväen järjestöistä? h ai set, m itkä siitä on lask e ttu T o v e rille , asiaa. Olisi o tta n u t selvä: än kannalle saakka, ' joutuen sam alla kin surkuteltavam m aksi. koituvan, niin tie ty sti silloin k a n n a t pe olisi ollut m iehen työ. ka muutokset aikaan ovat saa- oletko sellainen jäsen, joka on parempia elinehtoja. Ja mekö T. T. S vielä etääm m älle bolshevikeista • * * taa, sillä ym m ärryksellä nim ittäin , e t Muistakaa, että monet lukijoistan- neet. Ajattele täm änpäiväistä vain muodin vuoksi järjestöissä, täällä toim ettom ina katselisimme Kun “ In d u stria lism ia ” joukossaan tä Friscon toverit o ttav at huolekseen Kun seuraa valin k erralla tavataan, onrv en äjän k ielen taito in en luu tn an tti, ne lukevat m yöskin Työm iestä. Tä viiatteen valm istusta verrattuna eikä toimi mitään järjestönsä hy emmekä m itään toimisi luok Toverin tilau sten hankkim isen, sillä ovat kilpailijat m enneet, m utta saa- niin sopisi kehottaa sitä hankkim aan m änkin kirjotuksen luettuaan jää eh entiseen! Xvt konevoimalla käy väksi? h oit olla sellainen tove kamme eteen. -yksi to im itta ja ei voi tehdä m olempia, kä yhden ja toisen m ieleen kalva r. J. v - vaikkapa vain L jeninin kirjottam an vät kehräpäät kehräävät yhden ri, joka on ollut aikoinaan inno se u ra ta paik k ak u n n an tapahtum ia ja , nen toki luottaa siilien, e ttä eivät m aan epäilys: m itä rrtaks, jos asiat. , , . kuuluisan len to k irjasen ".Mitä teh d ä ? ” ¡kaikki juokse kokonaan pois. vaan kymmeniä kas järjestön jäsen, vaan svvstä hakea lehdelle tilaajia. S itten jää sellainen h e n k ilö n o h ja a m a n a jossa L jenin intohim oisesti taistelee ovatkin näin. Mutta ennenkuin E riseosta ia Ber (p istäy ty v ä t edelleenkin visiitille, — pelkkää taloudellista suuntaa vas epäilijä odottam aan, m itä hänen “ In-j tuhansia kertoja enemm tftnnis- tai toisesta olet pettvnvt järjes ENSILUOKAN keleystä saad aan riittä v ä m äärä uu-l elleivät m uilla varten, niin kysäse- taan. o sottaen niin k o u raan tu n tu v asti d u strla ’isiin sä" sanoo, voiko se osot- j sa tankaa kuin äiti rukilla keh tösi saavutuksiin nähden., ia nvt siä tilaa jia T overille, p itäisi to im it Sama on suhde kankaan olet aivan välinpitämätön k.,ko toim innan v ä lttä m ä ttö ta a tässä an n etu t tiedot V enäjän ty ö -: r ä s i mässii m iten , asiam iehet toim ivat, poliittisen ta ja olla toim essaan, jonka ty ö tä vo’’ i myyden luokkataistelussa, e ttä var väenltikker stä, sen bolshevikeista ja kutomisessa. Kaikkia niitä talo tvöväen asialle. O le mikä hv n ä y ttä v ät o sasto t olevan niin täisiin k ä y ttä ä syöttinä tilau k sien j Nyt m aan “ In d u stria listin ” paksupäiset m enshevikeistä paikkansa pitäm ättö-, hankkim iseen Se p aikkakunnan asi- ►kiirpjssääti asiam iestoim en j.irjestäm i- to im itta ja tk in jirk iin ty is iv ä t, jos lv.ut- m iksi. Seliainep olisi kuitenkin “ In- ! uskaluja. joita . isä ennen kotona vänsä ylläm ainituista, niin teet ..... ain seuraam inen su u rissa kaupungeis se-sä. että väin m uutam at ovat m uis n a n ttin sa o ttaisi vaivakseen heille d u strialistllle ” niin m ahdoton y r i t j s .; veisteli, valmistetaan nykyään väärin itseäsi j a koko työväen sa henkilöltä, jonka t ‘>tyy teh d ä se tan eet panna k iriallisuustoim ikuntan tuosta k irja se sta p arh aita paikkoja e ttä se ei s itä y ritäk ään tehdä. Se tehtaassa, ne ovat paljon p arem -(luokkaa kohtaan. pvsvessäsi vieinen hinta ja hyvä palvelus, ylitöikseen. on k e rra ssa a n m ahdoton, i on meidän motto Tulkaa katso ain o astaan kiljasee täm än tästä k in : suom ennella. j pia ia saadaan monta vertaa vä- poissa tvöväen järjestöistä. juu ri siksi, e tte i ole tarp eek si aikaa, sa toim im aan. M utta sittekiti on ti- Me olem me bolshevikeja! A inoastaan tavaton tietäm ättöm yys Eiiktvkää tvöläistoverit ensi maan, huomaatte sen todeksi I hellimällä työllä, ia usein p u uttuu m yöskin henkilöä, laa jam ä ä rä m ennvt kirjotuskilpailun ia luottam us myös lukijakunnan täy M utta kun sitä kovin usein kilja- jolla olisi sellaiseen tä rk e ä ä n toi- ajalla hu o m attav asti ylöspäin, kuten delliseen tietäm ättöm yyteen voi sa a see ja to is e lta ta h o lta a s ia to d is te j Vertaile entisaikaista maanvil- tilassa sosialistipuolueeseen. uni- mgen tarv ittav a kyky. M utta pareiq da jonkun tu ssa rin ryhtym ään sellai ta a n p e ru s te e llis e s ti to is in o le v a n , su -jjelvstä nykyiseen suurviljelyk- oihin ja osuustoim innan iäsenek- aasta toivot- • m ailakaan a i l a k a a n kyvyllä k v v v l l n ei p Däästä m Julian Kustaa. seen toivottom aan u rakkaan kuin on pistuu niiden pelkkään hihkasuun us-.scen! Sadan tynnyrin viljan pui- si. ja järjestynein joukoin teh- HANNA, tuun tulokseen; ellei ole tila isu u tta ; OSASTOILLE JA ASIAMIEHILLEMME Suomalaisille sosialisti- osastoille Wyomingin valtiossa • Työläistovereille aja teltavaksi KAUPPATAVARAA Union Pacific Coal Ga w ra
