Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 12, 1918)
% / Z Ho. £9 TO VERI i - • ■ T (saavutettu suurim pia tuloksia o-, keiden- haptiileini-een on su u r-( asiaa, m utta samalla niin läh ei-'J nfV J» pakkatislaitosten työläiset yl- on. Siis täytyy olla jotain to i lftpitävät noin 3ftft kapakkaa, joihin - , -»uusti .¡miimait kautta tvövdes-* ien kiilui tajajouk!t\'.>ien tie tä m ä t-; svs-a vhteyue.-sa k Ke^ketiaiiMt, h e uhraavat m iljoonan dollaria vuo m ettom uutta olemassa kivi o- 1 ton taloudellisen, kun myöskin t« nivvs, välinpitäm ättöm yys ja ¡ä kumpaisiakin »m huolella seit- sittain ! saston jäsenluku ci ota lisaän- Í henkisen tason kohottam isessa, tvpcra ennakki .luuloisuus osuus- rattava: puolueeseen on ku u lu t Sopisi n vt k v sä slä “O hdakkeelta" tyäkseen. (periaatteista, tava ja puolueen lehtiä luettava, onko tiu aänlaineu kurjuus n iitten a- LÄHETTÄKÄÄ RAHANNE TOVERIN VÄLITYKSELLÄ. Samoin on osuustoim intaliike le - , toimintaliikkeen Osaston taloudellisen aseman su k asten syy, jo tk a ovat pakotetut jaksa käsittää tuota jos mielii sosialistisen liikkeen l l e e iv ä t vinnyt vii Europa n, toimien vaurastuttam inen vaatisi kiinnit K urssin yhä m u utellessa m aksam m e läh e ty k sistä n n e päivän korkeina olem aan ja eläm ään noissa ’saastaisia-, pikkuporvaristoluok- kulusta mátele vaa saada tarkem paa- sei- melkein kaikissa maissa. Jos jo täm ään hiem an huomiota siihen man kurssin. r a luolisssa? Kun nyt nuorukaiset, työväen vvvtta a olla siinä liikkeessä i ku haluaisi perusteellisesti tu- k aa miu turmiolliseksi ty töt ja ;>o,iat, elävät ja kasvavat tä l miten olisi saatava osaston toi TÄRKEÄ HUOMAUTUS! , , laisessa riio s sa roskasessa, ruokotto m inta Nyt on uusia m ääräy k siä a stu n u t voim aan sotatilanteen tähden, .ia siksi tustfia osuustoim intaliikkeen his- luokan kehityksen jarruksi, e t t ä , ei.i-tavänä jäsenenä. herättäm ään enemmän Jokaisen ra h a n lä h e ttä jä n täytyy allek irjo itan täm ä alem pana oleva englarb**,, ,r jaan ja käytännöllisiin menet- voisivat irtaantua Mitä. Suuret Ne henkilöit jotka niin teke m assa ja irstaise ssa seu rap iirissä, mielenkiintoa paikallisen väestön ninkielinen lau su n to .jossa vak u u tetaan , e ttä rahalähety» ei ole ta rk o te ttu t<-l\ tai,<»ihin 'eri maissa, voipi tvöläiskuluttajaj.»ukotkin tietä vät. luottavat itseensä siinä ym niin voimm eko sy y ttä ä n ä itä ty ttö jä keskuudessa .¡a sen avulla kas läh e tety k si vihollism aan tai sen liitto laisten tark o tu k sia varten. Sam alla on , , • • n f i i t i i n i v v i k « 'r i n k in t- iv i t tn o - m ärryksessä. että he voivat toi- ia poikia heidän aikuiseksi sa a v u ttu aan jos he y m p äristö stä saam an sa o- vamaan osanotto osaston toim in m ain ittav a m itä varten rah a a läh etätte. “T alle tu stilille ” ta i “la h ja n a ” eli in- *a a ' la selvyyttä osuustoiminta-1 m attom i \ dessaan kantavat tuo petnksen »ernsteella ovat juoppoja, taan, joka toiselta puolen tuo ielä mia oman, sekit luonkkansa ase- liikkeen julkasemasta kirjallisiin-; ta kyykäärm että povellaan, v ku sellainen ta rk n tu s, mikä se sitten lieneekin, on m ainittava. lak o n rik k u reita ja m uita rikoksen ineet man parantam iseksi. Puolueen «Iestä. Työväenluokalle o lis i' senkin jälkeen kun ovat saat tek ijöitä. Voimmeko sy y ttää siitä tullessaan vakavaraisen perustan Sum m a ? . . . t ........... Nimi, kelle on m aksettava ........................................... sansjen tärkeä tulla tuntem aan ’töiden m atelijain m yrkkym aljan lehtiä seuraam atta puolueessa näitä lasten vanhem pia e ttä he eivät osaston talouteen. voimakkaimmat aseet luokka- i juoda monissa katkerissa lakko- toimiminen «m hyvin hataraa, ole voineet an taa lapsilleen pien in tä Mitä siis «disi tehtävä, että T he purpose of th is rem ittan e e is: (M itä varten raha lä h e te tä ä n ) taistelussa. taisteluissa, sekä monissa m u is-} sellainen henkilö suoraan sanoen k ään kouluopetusta, -k u n isän ja o-astuti toim inta saatetaan par sa sorrettujen elämänkamppai- ei tiedä sosialistisesta toiminnas- äidin on täy ty n y t käydä aina /vn«s.i. haiten mielenkiintoiseksi paikka O suustoim intaliike Yhdysval luissa. sy y ttä ä näitä teollisuu ta mitään, Ei niitä sosialistises- den Voimmeko • m urjom ia työläisiä siveettöm iksi, kunnan väestölle? loissa. Työläistoverit, oppikaa v ì't- sa toim innassa aivan paljoa ole, k urjiksi rankoiksi? Vain peräti van Mielestämme ci riitä ne toim en Amerikkalaisen o su u sto im in ta-, doinkin Ymmärtämään kehitvk- ¡olka eivät ollenkaan sosialistisia hoillinen a ja tu s voi n ä itä y h teiskun piteet. ett.ä uusia jäseniä otetaan liikkeen alusta ia nykyisyydestä, j sen pakkolakia, tuntem aan «un t lehtiä lue, m utta niitä on enem- nan hvlköitä pitää syyllisinä. K aik isastooii • ain silloin kun niitä kien näiden perim m äisenä, ensimiii- pon vaikea saada tarkkaa selvi ! voimanne, käyttäm ään kaikkia ntän jotka lukevat lehtensä ituo- senä ja viim eisenä syynä, on k ap ita sattuu tulem aan suurkaupungin ! t\ st;i uksi. että osuusliike Yh- tiedon aseita luokkataistelussa. i nosti. listinen. liikevoiton perusteella lepää touhussa — m atkasuhteiden ia Xyt ovat jälellä ne. K' ille so vä y h teisk u n tajärjestelm ä. dvsvalloissa on hajanaista ia h a - ’ ja ennenkaikkta lakatkaa k an ta moninaisten muiden seikkojen N äissä olosuhteissa on vaikea tvö- ! puilevaa, ei ole m itään kiinteitä! m asta kyykäärm eitä povellanne - sialistinen sanomalehti on jok-a , . . . . . . , . j . o , t a 1, .vuoksi — . eivät tdisen n a is ta luokkutietoiseksi, . . . kaikki , io ., tntt- . Thia tra n sa ctio n is m ade under re p re se n ta tio n bv th e undersigned t h a t l järjestöjä. jotka antaisivat luo-' fa pitäm ästä estävinänne teidän kauhistus tai ylellisyystavaraa. sen k erran ¡.viittaa, niin se on te- ' .iu a< 'lei at s .ia u j a s t n i t (de tilat- th e re is not involved in connection th erew ith any trading, directly o r in- i tettai ia tietoja liikkeestä !• tällaiset henkilöit ovat juuri riiksistä lu o k k atietoisuutta. suurempia Rivalta natine. siiudessa seuraam aan aina per- directly , with, to, from. for. or on account, behalf, or benefit of any enemy niitä, jotka hyväksyvät riistojär- • Yanhapoika. TämiL m iljoonan dollaria, jonka n ä s< s i t i ä ’ .. . h t a i s C s t i osaston toimin i Tohtavana aineksena osuustoi or ally of enem y of the U nited S tates, or any transaction violative of the jestelm.än ia kannattavat si'. i yn.”. Chicagon pakkanslaitoksen iy>- taa. ;a näin ollen — jos toim in minnallisessa liikkeessä Yhdys “ T rading w ith th e Enem y Act" of th e United States. i \ k - i- tä i in silloinkin kun eivät m i läise t m enettävät väkijuom iin vuosil taa jatketaan entiseen tapaan — valloissa ovat etupäässä farma Luota itseesi tan i, on niin suuri sum m a rahaa, tään tee sen kukistamiseksi. Täl-i kuin Y hdysvaltain sosin li st ¡puolue ai- ei edes jäseniksi liittyneiden 'kes rit. M aanviljelijäin keskuudessa L ä h e ttä jä n nimi laiset henkilöt ovat niitä, jotka koo saada tulevaa v aalitaistelun v a r huom ataan ensin ilmenneen o- Papit ia porvarit sanovat työ eivät luota itseensä sanan täy ten. “O hdakkeen” i«*orian m ukaan o- kuudessa pv sv tarpeeksi ntielen- -uustoim intaa. joiden keskuude- Osóte läisille: ”.l.liottakaa herraan", dessä m erkityksessä, vaan sen li'-i n ä itte n työläisten pitänvt täm ä kiint'tiseiia osaston toim inta. Pu j sa se on voimakkainta tänäänkin., sellaisista henki- ra h a luovuttaa - vaikkapa täh ä n so- hum attakaan ( ’stilisti liniinnalliscn liikkeen u- ia “ Ittmala rietää.." Niin jä rje t sijaan luottavat herraan ia her sialisti puolueen vaalita isteluraha«- lö.istä, jotka m ahdollisesti liittvi- ranatikasijana voidaan pitää tömän neuvon, he antavat ty ö läi millin. Näille sosialistien «>n . tnnn. Ja todellakin tämä summa nli-i*i\ät jäsen ksikin osastoon, jos ta ja n tu n n u sta m ista . H e eivät ole f Suom alaiset ovat tä ssä m aassa sen- (¡räntien, joka vieläkin on toi- j sille aina silloin kun heille tulee v äsym ättä huudattava. I.uotta- si niuhfiy^ ase sosialistein kasissa, ; olisivat tilaisuudessa saamaan oikein tiukka paikka kysymyk- ikaa itseenne, liittvkä silla voitaisiin tehdä laajaa agitat- • Suom en kansan e iv ä tk ä täm än m aan (tään enirnm äkseen työläisiä, ia nyt t vovaeti ‘Jonityötä miunhssa, m utta «»n m uuttunut ' työläisten, keskuudessa | c<’ h:i~ta fe .o a osaston toiniin- suom alaisen v äestön rien n o ista p al kun lu o k k ara ja t ovat kehittyneet kette silloin k rn ei at lukekaa i M ntta sitä ci saad a heiltä kun he ei- nasta, että ue kiinnittäisi heidän ; iäriestöihin. 1 ilatkaa ..... x tn ; vastusta- jo n k aan selvillä, ia jo» jo itak in paik Shom essa nykyiselle asteelle, on hei osuustoim intaliikkeen heille tekemiin kysy työläisten likanne sanomalehtiä ia v;i* oi« luokkatioft lisiä. Olen näh- tuonii itänsä siihen. oman luo k a k u n n a lta tulla h u ra h u tta isi k a n san d ät helppo saada k ä sittä m ää n todel- i jaksi, lukuunottam atta ¡.»itäkin! invi -iin järkiperäisesti vastaa kiriallisuutta scurath.aa ltto k - i kääs ihan varm a siitä, e ttä luokkatie- kokouksen hyväksym ät parjauspon- linen luonne ja eivät he ole niin paikallisjärjestöjä, huutavin epä- assa onkin n et, tek isi se huonon vaikutuksen. herkkiä hyväksym ään valheellisia par- r iät eikä a toistenkin työläisten on hyvin vaikea \m crikan, samoin kuin kaik- maan. tai vaikka k\kenisivätkin, kanne kv vtn vksiä koota m iljoonan dollarin vaalitaiste- I kuhia, mikä noin sivullisen sil- M eidän on e ste ttä v ä sellaisten la a ti jausponsia niin heidän ettin a kieltää sitä om ista luokkatovereis- ¡ p ¡ en muhi--..-.' P.- lmikkanue etuja. muiflcnkin maiden osuus lurahapto Y hdysvalloissa, vaikka ke- m inen ja hyväksym inen. Se on teh taan. , tekem äs’ ä. räysalueena tulee olem aan koko m an mitan pistää. että osasto ei ole toiminnallinen liike on t »distuk- täväm m e. T a iste lu ta n n e r on m eillä Näiden vanhoillisten k ansankokouk-( Sellaiset iMirvarieu viisastelut 'k siitä, että Kieltolaki .ia väkijuo ner. kun sitävastoin yhdessä, k u r ja a liPdehtinut tarpeeksi n ä issä kansan k o k o u k sissa ja m eidän sien lisäksi on tietenkin sosialistien ( 'e n a siitä, että se on sorrettu- j sa teollisuuskeskuksessa näm ä k a ik eivät «de m uuta kuin pirullista , sen toim inta tehdään säännölli on sin n e nien tä vie pelk ääm ättä. Jos pidettävä om asta a lo tte e sta a n k a n - |ie :t liik e ttä lo k a sa a k a n n a tu s mien turmiollisuus kein kurjintm assa asem assa olevat sesti :a niin v k<itv iXkohtia inyö»- ivaa, i illä he Intti' at pääseväin em m e saa puhujaam m e sinne, niin kansankokouksia kaikkialla, m issä , (a v a i n s d l n t i kuin .taloiulelliset ! (v ilu iset u h raa v a t alkohoolin k ä y t kum m inkin voim m e ää n estää parjaus- suinkin on m ahdollista. pä tviv ;iest»'>n aluli-telulta ra u j ien v .äestöille tunnetuksi, kuin se i n e m iljoonan dollaria vu o sittain !! olot s iih e n edellyttävät. Missä M uutam a vuosi sitten , täällä länne!- ponsia vastaan, ja silloin niitä ei voi haan. M utta se on vain pettä- lärviinkin kulki kii ltolain hyökyaalto! Edellä m ainitsem ani teollisuuskes- suinkin on m ahdollista, samalla m aanviljelys esim on vanheni da lä h e ttä ä yksim ielisinä ponsina. A hm ry Askeii. j vä harhaluulo, joku ei tuota nii- tuomioon sopivia useissa valtioissa sa a tta e n useita län- ’ u k set eivät ole ainoat, m issä työ- t n v o s , ottaen : >a a a m t nti - m ir r tts i > m tren eläm ää, vaan I täi -et elävät sellaista , . tään pelastusta, tV"l: :--ien vaati-i toim enpitiitä uusien jäsenien net' valtioita kieltnlakialueiksi. L änsipiirin o rg an ise era aja n , tov. Alfr ed H autam äen toim intakertom us hel tuotuuni m ed-ellvttämänä pääsi Silloin kun \V ashingtonin valtiossa ( vallitsee täm änlainen olo järk iää n bank's uniseksi, sekä, että osaston m ikuulta, 1918 mukset ia kvsvmvkset uusiintu käsiksi, siellä -tiora n dkäkti'»le oli (ämii kieltolaki ja 8-tunnin työ- Y hdvsvattain teollisuuskeskuksissa il kokoukset K okoukset K uulijat K olehdit saa«lam mielenkiin- ma vasta aioi yhteistoim intaan. vat päivä päiv/dt:;. Muita v aik päiväasotus 'kyseessii. niin sai se h ir m a’' nti)'•• n poikkem ga. G eyserin o sa sto lta $2ft.ftft Nyt palaaninm sitten lännelle ja j tois milliksi ia vaihtelevammiksi, ka tuollaiset nnrvatieti neuvot o- m uisen huom ion o ukseen suom alais 1 p. Saud Coulee. Muni. Kuvaav imi» ¡na t idistuksen-i ovat 1 ... mdiummo 'ä k iilä is is iä m e ts ä ty ö lä is is - i oHsi ,k u jn niu,-jta asjo ijta o vatkin mit i kakerinta ivaa. niin ien svndikalistien taholta, jotka ta h 1 45 4.00 i hedclm änkasvattaiain vhdistvk- siitä huolim atta on ruu«aasti toivat si’lä eso ttaa ‘'poliittisen toimin- , 1 :'v 't:iv"t 3 .45 1 4ft i " n 'tt »en tilaisuutta, hankittava i set etelässä :u lännellä. nnn kelpaam attom uuden’’ työläisten 4 1 13.75 (kansanainesta. : oka luottaa se 7ft E nnen, kun W ashingtonin. Idahon p okouksiin i«'kti ivsymvs poh- taisteliiaseeksi. Syndikalistien tah o l ! muissakin valtioissa, 'otka 5 1 65 in Gqregonir valtioissa olivat k an av at dittavak-i. sellainen, mikä kul- kä 'herraan että herrofun. H er ta tah d o ttiin todeta että heidän “a n a tevät siksi sjksi että m aanvilieliiät ei <5 S tockett,. Mont. 1 16 avninua. niin oliv at^ m etsäty ö ln U to n io;nj.-,;n katsotaan mieliä em n - man luottoa todistaa tavaton lyysinsä" pienvillelijoista pitää paik »» »» saaneet läheskään tuntanto- 1 15 kenties k uriem m at kuin Chica »» »» kirkossa kävviiäin luku. i«.ista kansa. itäm ät kun m uka olivat syyl olet S ” 1 gossa. M oträtyölfiisten henkinen ta- m»n . kiinnittävän . . on samalli ,. , _ 16 •ti- tannuksia. V asta h w in ke- lisiä siilien, e ttä kieltolaki tuli hy- » ♦ » » suurin osa on tv -kiistä ia her 9 ” so oli siUoiu tav attom an alhainen la j n?J’' J 3tt'»rtn«'n sei ittclv kovnä- 1 6ft 13.6ft v ä k sv t’vä ja S-tunnin tvöpäiväasetua h p tv n ci•’<”« v dikns’oti rd-tou n ” B utte, Mont. sam m n oli as*an laita ru u m iilliserk in ’i-t. i- elärr-m kamppailussa. roihin luottoa tvöläistcn äänes- ei tullut. 1 45 » » » » :” d’-ccn sai osuustointittnnllinen 13 ” 1 4ft mielen. K enpunkiin p äästy ään näm ä y.ämä ovQt seikkoia. iotka iäfies- K ieltolaki-“hökölys” on kyllä por- i »» »• liike f dan-iiaa x nrvtTvilielys- i täinät virkakoneist it. pi.-ju lYuuiallo o«anne*nkann kuin ka- Ä •, . *. 15 ” 1 6ft v ä rillistä hom m aa. Onna K aaprokin Me sosialistit sanomme: luot „ ai.-t.-, ,n porttolaan ta ta a s tak a isin ^ M a - iii . vaikuttavat osaston si- 16 " 1 aloilla, kuten senraavista tilas- 1 8ft sanonut, e ttä sillä tahdotaan p ä ä s ti »» *» takaa itseenne ia : »vereiitinune. säästävftisyvden k a n tti p ilk k o ja las i>V’t ä;in. T ällaista k iertokulkua ia"- « o s e n tomi""i;«n e lp y m is e e n , 18 “ 1 85 : »olita selviävä. 9 ;> - liittvk.ää järjestöihinne, tilatkaa kem aan. M utta olkoonpa porvaripo- hui si»hen a s 'i kunnes kieltolaki tuli t o t o t t a s e seikka miten tehdään 20 ” M ullan Idaho 1 .> »• »» M.a.anvi1 "dvshallit uksen tila s- ia lukekaa o r n a t i Ipo’/ kanne sa litik o itsiiain perim m äisenä tarkotuk- voim aan. M u fn nyt kun on kielto- , o jn i ;n t a väestöille tunnetuksi on 21 ” 1 70 . , . ., . •>0 •> t«'ic’i m ukaan oli Yhdysvalloissa nomalehtiä ia kirjallisuutta, seu sena m ikä t.aham.a. niin asia ei tule laki -voimassa, niin on m etsam iesten- , 1 60 i,-o, b " ’’ !. in -n t le t 1 >1 avu««t a so koh s t - j * ' . ''< ® f>ri . '7 23 ” v. 1n l? kaikkiaan ä.-124 farmarien ratkaa luokkanne hvsvmvksiä i.i työläjsiä kuitenkaan vahingoittam aan, m lift 36.70 assa ia samoin ruum iillinenkin pu«»- • s o m m a n h u o m io n lis ä k s e e n , s illa 9 näipvastoin on siitä hyötyä työläisil 24 ” lftft i osuuskuntaa, joiden antamien a ia k a .a h io k k a ju te et e- x M utta le. ti p arantum aan päin. Olen va nm sij. j , « » jv äio iiri«’¡se n iiliin void'>atl 25 ” Kellogg, Idaho 1 14 ra n o rtf . ii mukaan nii Ien om is e ttä jos lännettä olisivat vielä k y j <;Cjo<:t c . » » •• Niir ä valtioissa, m issä naisilla on tamii sosialistien Hellinen ’odio 26 ” 1 12 v a a v o i n n a . nUu ei lännen iiitti- tam at laitokset jakautuivat sen- -ä midcirä ’i-itoisemm ö sj 27 ” L 11 a .. 1 lc, lda.it> tus ei soi herraan ia herroihin äänioikeus on myjiskin m elknin kai ii!i’ n olfsi vieläkään h e rä ä m r'-';«.; fuksi 1 40 •i^ ” kissa kieltolaki voim assa. Tiim a o- ’ ’—a va st i : 1 32 hfO 'ovan tvöhi: en korvaan mm so «" V.ivpi (•' ai">a^'aa,i iäseuiBe t» tn : • ttaa. e ttä naisilla luonnollisten om i Ne liilokset. m itä tvöläiset äiliaelcvaa^torcita ........... I.ö3z hvvältä, kuin norvari n oi ttlli- tep p laan siv u ttan eet ovat otteet tvv-i '■outta n’viis tuh‘-illc jäsenille. na isouksiensa puolesta on todellinen 24 1135 f 88.50 i ("Utin m iciicf itä. ia lu u sto tC itai- tien iva. Siiloin kun tvöCiiset h alu päästä eroon väkijuom ista, itv«’äv i”', m u tta siinä on ollut anuna Täplän totonitam i,,''ri on saneen Ne o sastot, jotka H autam äen lu en to tilaisu u k sista ovat jotakin rapor- I fa ....................................... 1.70.9 Kuinka moni perheen äiti saakaan p-vö-v-iu K aanren nim ittäm ä “ norva- vl-tirt-crfai«»!! ’ n helppo teh tä •tt r:aavat hi «kk,ansa kvsvmv teeran n eef, ovat poikkeuksetta a n ta n e e t h ä n e stä k iitettäv än lausunnon. kielinl-i';;piiköt'-s”. Täm ä S,?S m I • ¡Hedelm ä- ia m aatuotteiden väU - ! ta aja vat luokkansa asioita, sil- aistaa sitä kärsim vstä. m lu k i tu o t riUfnnn T ehkää siis voitavanne H autam äen luen to tilaisu u k sien onnistuttuni ’seksi. nl,-isti oso‘taa. etteiv ät norvarinnli-, vä nivö-" Seotti «’--a. kun vaon taa perheenisiin “ iiitiis ään"-oleininen 971 loin itittri he sitiraavat ia liuo K oettakaa saada jokainen p a ik k a k u n tan n e suom alainen kuulem aan Alfred • tvsli’kkeita ...................... ' ja ansionsa tuhlaam inen väkijuom iin. tikoitsH nin m einingit siinä suhteessa h :”,pan kiinnitäm m e siihen h u o H autam äkeä. ' O n e v illa n i vvntivhdistvksiä Mutta m istä sitten johtuu se. eti.i n i i t ä vähääkään m okkaansa. h 'h t o lit ‘ ' ' t l ! ta lii ro* a. .-■sioistansa t ;iv- Kun olen itsekin k ierrellyt n ä P ä i T o v erillisesti. A. MÄKI. Länsipiirin siht. ' Olsimckaunn'.ia ................. m iehet ovat tfin tä rk e itä väkijuonfP kuin mitenkään dellisemmi" perään. (A inakin A m erikan suo se«'tu’a kym m enisen vuotta, niin » u n . I Ta rkot ukseni ei millään muo 'Tponkanmvvntfvhdistvkctiä muuten. -i'ki vain luokkana tvö- en m alaisten keskuudessa on ilm eistä, nen useita s a to ’a “ran:< inonnojätkiä”. | toa <>lc lahteä tässä m äärää- Tanskan osuustoim intaliike. Osuustoimintaliik O', .... . K-irianlähpt vsv hdistvksiä ennen olivat m itä k u riim n ii la is e t v o iv a t nara tilaa etujansa e ttä naiset eivät yleensä ole niin iotka ,. „ . . . . . __ _ , . . . , mä.ä.n. että Seattlen . . . . osaston <m ranska un maanv i’jelysmaa. <'-o-Va|n’cm ............................. keestä ‘ ’.a l o m i l t a ’W n trtaa k a h le e n s a to- nahot» r a ’ia juopno ja kuin m iehet i. niioitn olla saattoi: nvonot, likaiset T äm ä johtuu pääasiallisesti olosuh vaaterievut parta aiam atta, likaiset, p e l i t ä v a m m ta i n a m , vaan ai- siitä seuraakin, että osuttstoimiu llam-mdttmen ipi-kc* ’9« ?i konaan. teista. M iehillä on e r i l a i s e t nlo- kasvot. villin näköiset, veriset no- noustaan esittää mielipiteeni osas ,1 ¡ 11,, t,»1 .-, ji -, ’ Li Ro , un 1 - •ta onkin voimakkainta m aanvil-i Xvt io oli-i aika eittää norva- su h teet kuin naisilla, vaikka ei suin- tmUvueet silm ät *a nm tsiiiän mennen* xt-. II. äärä . . . 661.721 riett arvottomat viisastelut o- käen sen huonom m at. T ästä olosub- sään likainen, rääsvinen vuodeninmt ton harkittavaksi ja jos niissä I ielysväestön keskuudessa ia maa- ! i\ovonai-iäsrnm ... - XT . .... . . . , on hyväksym isen arvoista, niin Ylliimainitut 'huom attavat itu maan arvoonsa i'» alkaa klintoiis iuteäs- I teiden erilaisu u d esta ep äilem ättä »aa i N v t sitä vastoin Edellisessä kirjotuksessani k ä -> tuotteiden tuottam isen ia nivyn- ihmiset ai- ! asettaa ne kavtantoon ja rntta merot eivät anna läheskään tävt ti m iettim ään, mitenkä tv <i\ :>es tukea se perinnäistapa, jonka mu- m iehet n ä v ä v ä t niinkuin il sittelin lyhykäisesti Englannin nm alalla. ’a kokemukset ovat toisilla paikka x- " kaali voi olla “ kunniallinen”, vaikka : nakin. “ U,koa«n” on n a o ■antunut i osuusliikkeen käv tännöllisiä saa- Vuonna l"l(i nousi Tanskan j tä selvv vttii Amerikan o>uust-oi- t" voisi itsensä vapauttaa. Xvt han olisi rapaiuoppo. kun sitäv asto in ' m etsään m ennessä on heiltä käsitän'.’ kunnilla osottaneet tuloksia tuot- vutuksia. iotka ov at huom attuni- osuuskuntien liikev aihto 125 nti' ; niintaliikkeen saavutuksista, sii olisi ;öka välinoit:;mättöniien natnen. jos hiin e.rehtvv joskuskaan * ku kynkäsaä. kissa sa a tta a viedä tavaksi, voisivat myös 'Seattles piä Samoihin aikoihin kuin joonaan kruunuun. Kaupungei - >ä niihin eivät sisällv karjanja- s v - ’äis«”ik a t< o 'ie n ia iv a n h v n tv n ryyppääm ään m enettää vht.eiskun- vaikka lukem ista sinne synkkään sa olla h verd viitsiä. m etsän k o j e e n . P ää kun ei ole ai- Etiglannissa, alkoi nvkv aikaille 1 sa toimii kaikista osuuskaupoista i l"Stusv'idistvkset. palo- ia kar- sti"nieh‘ssä sosialistein ■ toimia nan silm issä heti aivonsa ja täm äkin Seuraaviin kohtiin pyydän o- kuin P "iaten alkoholim yrkytysten höyrvs- i seikka p id ättä ä naista enem pi osuustoim intaliike mvös S a k sa s-162. \iide41 jäsenm äärä oli 36,-: i m vakuutusvhdjstvfrset ja pan- sei,raavi. n. miettiä, 'kannattaako m iestä. s :i , niin voi sillä vJ>hän“ iu«t'*erata” , saston kiinnittäm ään huomiota. sa. niissä se «m kohdistunut etu-l6°2. Maaseuduilla toimivia o - ; kit. joten osuustoim inta todelli- vhtvä sosialistiouolueesecn. tdn- So “O hdakkeen” teoria että ly k ätä • nlM ella ja tu tk ia näitä m utkaisia on 1 :si. S#adaksemtne osaston päässä liikepääonian haukkuni• J <uuskauppoja oli 1.4/0, joiden ! suu l^s-a on paljon voimahivaant- | a ja Hkea sosialisti ta kirialli- svv kunkin iuooon yksilölliselle kon gelm ia. toim inta paikkakmfnan väes kniknlta en ole tah to n u t s i seen m aanviljelykselle ja pikku-' jäsenmäärä «»li 204.1.1/. ( )smt<-' nau kuin tilastot näyttävät. Niin- suutta ia sanomalehtiä ia t ä t e tolle on vanhoillisinta niitä olla sa ar nne T ätiä töille tunnetuksi, on sen tu n sitä. että kippnlaki olisi ainoa, «’ikä sellaista a ja tu sta jui ri enää teollisuudelle, jotta ne voisivat kammojen enemmistö siis loimu ' pii esim. maanv iljelvsddoar: seurata luokkansa kvsvmvks« i taa. monella tapaakaan valistuneem pien ke (,-i-ivoina tekijä, joka yhtetslronnan netuksi tekemiseen käytettävä menttiKin arvioi k ok io « ( i s t l l i s t o l - j a a ’.aa ctuiansa, luottaa itseensä keskuudessa — ei ainakaan sellaisten. m ätäh aav o ja n am ntaa seista suurtuotannon rinnalla. maaseuduilla. Olen vain niirimme äänenkannattajan Kun vuosien 1947- 49 kato- Mitä taloudellisia saavutuksi 1 . mintaliikkeiden liikevaihdon ko sekä luokkatoverciliinsa. ia nääs- Jotka ovat pitem m än aikaa seuran o m ftanuf. e ttä kieltolaki on varsin • Toverin palstoja. ♦ ehc'r;,c ja terv etu llu t ase työläisten • vuoden jälkeen tavaton kurjuus I atiskan pieni maa on saavuit?.-j hoavan .puoleentoista biljoonaan t tä a selville hp ikk-i-taisteboi ik k -H a is te b u i v ä it tä - n” ‘'’ sosialistisia «anornalehtiä. seb i” «’ h,t 2:ksi. Että kokoukset muo- T odistuksia sille, e ttä iuonm us ja hvväkel M vö«nettnvä kujienkin 011. rasitti Saksan pientilallisia, n e -iu u t osuustoiniintaliikkeen k a tti-!dollariin viime vuonna. m ättöm mä ( tönii vvdestä v väestä ia hmkkataistc- vleensii naheet ovat yhteiskunnan , e ’»ä kieltolaki lännmi valtioissakin on «’ »stuvat mielenkiintoisemmik K ulutusosuuskunnista 011 sitä lussa m erkitsevänä iäsenenä ole kontolle lask ettav at eikä yksilöjen, j nostanut riisti eräs alempi hallinnollinen J a . selviää edelleen seuraavasti: lain k ie rto re n k a ita. Joita si. on osaston velvotettava aei- bivtvv kuinka pitkälti tahansa. “ m naukieleilä” sanotaan “ bootlogging kin vaikeampi saada varmoja ti m »'-est''. virkamies E. Raiffeisen en-i Kaikkiaan ovat Tanskan osuus- tatsi< miti riniikunta huolehti ia « tonkin “rosk atv ö n ’ rinos": ren k aat hankkivat väkihiom ia o-operation siniäiscn elintar,reiften osto-1 kaupat jakaneet jäsenilleen voit. lastoja. Kirjassa, Toi-illa on sosialistimuoluee tek Työläiset, maan siitä ia valvottava, että kaikilla m ahdollisilta ia m ahdoU oi iiä t. ovat pakotettu hankkim aan n- osuuskunnan, sekä useita osuus- to-osuuksina vuosina l ()00— lftlö in the 1’uited States", arvioidaan seen kuuluminen ia viinä toimi- i sunto«ilot kaikkein kuröm m iK a vk- miHa keinoilla, siten tehdäkseen tu o t lainarahastoja. X äistä on Sak 79 miljoonaa kruunua, minkä o - J ä ä llä olevan noin 970 k u lu tta -, minen elämän tärkein tehtävä : t.oisknnnan j-oskatunkiotlia. Pulvth- tavaa “ bu sin esta” inka onkin m ahdol ENSILUOK AN se vasta a n tia el iniälh (dii’U’sen ict-a. M inpoentasca o s in . on e rä s ka lista useissa kylissä. san osuustoim intaliike monien hella on m uistettava jäsenten o- jam osuuskaunpaa. tn .’ota n im 'te tä iin 'S t Cro x avenhek- Muuan hessu. Sanom alehtiuutisten mukaan ¡arvon ii muodostuu l i vaikutuksien läpi kasvanut sik-i sallisiins osuuskuntienpa yhtei '. s,f Sen toisella nuolella on puirt- työväenluokalle suuria taloudel siin rahastoihin ia muihin ornai- olkoon tässä lisäksi m ainittuna. ¡sellaiseksi elämän os-^si. 6 ’U v i ’oniiri ja toisella — suom alaisten ..l ..|i ..’..|-l-l.g ..;-l..M -* - lisiä parannuksia tuottavaksi liik suuksiin. Y. 1616 lonussa Tans- että Californian hedelmärrkasvat ' nautin"oksi in-ta on vaikea HIO- aanntoia. T ätnä soutu on ollut m iti keeksi. ¡olla on suuri m erkitvs kan osuuspankissa oli ?94 jäsen- iauiin vhdistvs jakoi ““viime tili- pui. Toisille ta- se m ’n vas- haisevin silloin kun viikiiuom at ia I\.iinS<inliirjeit<l X yleinen hinta ja hyvä palvelua. Saksan kövhälistön luokkataiste- ’••'. Niistä oli 244 osuuskaunpaa, V noten a puhdasta voittoa iäse- j toin pi-votouta. 'ona li'neälbstä- norttolat knkoistlvfit k aikessa loip- »osuan. M iehet hoinerteliva» kaduit- lussa. Numeroilla voi siitä näi t- l-’l meijeriä. 106 luoti->\ hdistv<- nilleen ja kannattajilleen $33 -«l<in xlt.,ril a Vi.i p, rävhjjcivgt. huutivat ia naiset kei- l- 1-l» I-;-H -l-H H --W -l--H -!"!-!-l-!-l-1 -l-'t- on meidän motto Tulkaa katso siihen n lli;iai iä ä r’än eitä ,,„ nitävät maan, huomaatte sen todeksi tää vain taloudelliset saavutiik- tä. f / väkirehiipsuuskuntaa, 1. 611.000. Sm ottuna vuonna moi ; visuuden osutukseni nvsvä so -- viqtopvdt riK-iiai tctonöna “pikurotii" i hamr.alpa9. Suomalaisten länsin ldl:- If set. iotka vuoden 1616 tilastojen säästökassaa. 11 teurastitnoa, 10 m ainittu ■ehdistvs (>6 prosenttll ! >;i'’’"c* ’o n n b .p o p ,a eros<-a. '.I Union Pacific Coal Co. W ASHINGTON pnnialln kaibiUa nnpim assa pie mukaan ovat ylimalkaisesti seu keskusknntaa. 6 munanm vvntio- kaikista Californiassa kasvate- ! Näin tavattoruan erilainen on ki nestä nit:;en kaikeiiaipta m uuta: mnt- 11 HANNA. WYO suusktintaa 4 aoulannotusosuus- tuista appelsiineistä, .sitruunoista tv'J-'istcn eiämänkpisomus. Se ♦a ci «itä. m itä oksi kalkkein kinein«- raa vat : o » o * o * o « o * O * O * . n - , p , j < ? l t ^ pt, ’ (il1-'-.-ta toisil- : m»’n tarv in n u t onnia Ken op o’’nt t {- 1 asunto-osuuskunta, ja "crapc frnit ista. Osuitsk. lukum äärä.......... 2,316. k u n tia. SEATTLE Suomalaisten osuustoim inta J c pc on vallan mität.äpt-i. : laip” nde««a näkem ään sitä eläm ää Tä-enmäärä . . . . ?.75OJW nvirk. sähkölaitos, 1 lein«.tuo ja 1 ka * * * * * * * * * * m itä siellä elettiin , niin hänen tävtvv \m erikassa lienee useam m alle: Samalla tavalla ibn-nee kan- Uusi, iso 10c kannu Liikevaihto .. 773,668.500 mark. lan vien t ¡osuuskunta. : tp n n n u staa. e t ä "erin ru o k o tto m in . _ . , . . . . c s r , , t , . .. , ............ . T n » r n n k m s k a tip n a ;a tunnetnm naa. Se on samanlais- ' “an keskuudessa tv<r :i”n sano Tanskan maanviljelijäin osnus- Oma tuotanto 165.112.500 mark. ,rp»aipen. m adaynaipen t; --‘vv vhte-.g. |e, sa_ , ]fi 4(h Xvr So , , Mnnili. , , . jn O suuspääom a 52.437.000 mark. t"iminna1’a ei silti ole liikevoitto ta s«’kkoilemista ia hapuilemista ; m-Meluö,n t->»-y«. -a Rji-t»-’, I kl'nnflU olla. h a llitu 2*» ^antavana kaikkea punhiek ’ rja l!i« u u * ta y m t n t V in ^ n n C h ic a g o n ) f - ta r p e ita . V tv p iK t le iä Suomeen ia räin V,. joiden <?’- lämen-aCana on ainoa pääm äärä, vaikka sen a- kuin amerikalainenkin osuustoi E rilasiet verorahasi hannakkanslaitoB tvöläsien keskuudes- «»nom ,.»rha.mnjte linjoille; váiinii raha minta. \ aata nyt ollaan alulla ' t .Lnia iosJbMU-.^pa Uihkeessä. ' • a 'n n ja »a taH etnkw ia 1. t ». c . — Jn ka in cn pwo tot .......... e- 43.625.750 mark. vulla onkin m aalaisväcstö voi , "iin lövhkäs: «ieltä "takgnib.i”- •netover« tc h k ^A n v llä r n a in itu t astotmúww»» on nyt saatavissa caavu- ph nut kohota varmemnaan talou ?ärjest''ä omaa keskusliikettä, io -J penrat-, sen 1-c'J'vstä I.äsenten säästöönna- »snki-aitten keskuudesta niitä liettä- omais* liikkees-^n. ME TAKAAMME o m A'a-’ ea tnil- { vmonti vi> lövhkä! Tutkiini-om itea teki pe- noia 126,453.250 mark.. delliseen asem ain siitä Vaaosti- ka tulee olemaan välttäm ätön että Copenhagen nuuska on nyt rinnnhjai-en tntkim ukpen 12 (back K eskusliittoon kuuluvien o- kasta, jossa se 1 ieUi noin 30 vuot- su -mallisen osuustoim innan e- ilnaan poetaiisfis»a Ic-Lf-iä. *-«a ja aina on ollut ehdottoman ■ « ’e rd l tal-anihaperheen asurraoissa. n v cfl nnf-6 ; Seattlessa on su »malaicia io suu.skaunnoien liikevaihto teki ta sitten o’i. Suurinta huomiota 1 d e lle e n kehittäm iseksi M utta 1'c’iccf puhdasta. Ellei kauppiaallanne iruptn f’.-"1:!‘ - e t v-ijltstvat v’isi. tvön- (on nauht tnott<u'dennarar,tamise1-' m itä ikävinmänä ilmiönä nävt- paiirpnnccu ,,9,-1 ,1 n ftj ¡jfb-l "< p-~ : e n ta tn t v I’ p I ie veitien tufkiiakem ttea tuhatluivuissa ia toisia lisään tv v ., ole sitä, me lähetämme sitä 616 061.250 Saksan markkaa Tedle postissa tavallisella hin Y lläm ainitut num erot ia o - J e ¡a vhtäläistvttäm iselle ia iuu- tävtvv tässäkin, näin osuustoi- ♦ fvecn vbtä ♦ J e ’1 osili l ‘u»n : i-pv-t:« »»unton. M uutam assa nerhees- j Uusia ia uusia suomalaisia saa-« nalla lftc laatikko, siksi kun- isä ia äi*i työssä, »f i V ’ m _ s" eli 7 1n«tR : puu joka viikko ja p o ism u u tta-( mi’inan menestymiselle tärkeim - »«Idiä kerrottu piin-unseen suusliikkeen käytännölliset saa- ri siitä iohtuukin. että tuo ¡oie yhtään ravintoa koko tajussa, ios ej vien luku ei ole niin suuri, jo-j 1 nes kauppiaanne voi sitä teille mäs«” - 'rjestvstv 'ssä. osnuslcm - ’-•--> > •.1 . • > on. V ittu k se t Saksassa puhuvat sei- ni n m . nienine farmareilleen. tarjota. Postimerkit kelpaavat ’"kuun läm m itetty ä vettä. Y- svnkkä tietämä ttö - Ttpn’uli' iont-a e1-'m:'ti Hr- oteta vää kieltä yhteenliittym isen voi- c.n kiln-pHa erilaisten maa ia ta v äestön maksuksi. ’een.pr l,' v«i tu tk iiak n m ’tca m itä rpo- ten suomalainen asutus tpaikka-j t ’pittei'b’,1 mvvnnillä. hy m w s ia halnamainen ennakAo- 1 c-1 t - l t ä i ä , iu - i<i-> 1. <ni - n Copenhagen suu-nuuska on ko ttem in ta Hkaa ia kövh-yvtiä n ä 'm ä kunnalla kasvaa. Io varsinaisesti' m asta ia m erkityksestä. 9en Tuij r iiraiiilman parhainta suu-tupak ynrd”-a«unnoippa Ja tutki ia- kotiutunut suomalainen asutus iisi velvottavari kaikkia työläisiä väili tavaralla -a -uu-'issa erin ‘ hufloisuns osuustoimintaliikkeen T-9i««1- , tot- «--m - '*-* o*' m - - -.I.--*' “back kaa. »o 19 komi*ea joutui toteam aan, että pe", on paikkakunnalla niin suuri, et HA-t te,‘sta S e lla m e n o s u n cto i ■-O.-’9I*C*'“/CU to’’•*>*,? osuustoim intaliikkeen kanna t t a - rovi-drn madman markkinoilla. ne-ia>T l-a n korotus on aivan välttäm ätön, k-s S’ 1 « c f ! --.u o 1 - t.ä osaston jäsenm äärän pitäisi Wey man-Bruton Company, Y -ôs.ï puheenaolevissa mai<- minta on suurena iarruna osuus t-nnn'! (e> !» iiksi yhtä törkeästi kuin mui i d e n - “m ein ataan ” saada nnjs pe Inaia v i 1107 Broadway, New York. c o .---' I p - t ’ u r i i i n c o t i s o ¿1-. l i s t i s t e n olla motiinkerroin runsaslukui liikkeiden kehittymiselle. T oi Enronassa osuustoim inta on kHuem ien ka vttii. m itä «en seudun a kin taloudellisten .in noliittisten i si Europas % ja on niissä maissa nen svv suomalaisten osuusliik- lehtien lukeminen ovat kaksi eri su k k aat h a rjo tta v a t. N äm ä te u ra sta sempi kuin mitä se tällä haavaa järjestöjen kannattajiksi. ¡vanhinta jr Rahanvälitys Suomeen *< tt »» ft ft ft KAUPPATAVARAA COPENHAGEN i .
