Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 23, 1918)
No. 45 TOVERI 5— — — — TOVERI lakia vastaan, vaan antaa äänen ei ollut m itään m erkitystä. sä sen puolesta. M ajuriksi koetettiin unionistien Llnnen suomalaisco työvien llnenkannat ta ja, Miten katkera olikaan viime- toimesta suosittaa nykyistä vi- ilmestyy Astorisasx, Oregon, joka plivl kesäinenkin lakko, samoin 'kuin rassaolevaa Hiram H. Gilliä, ja TOIMITUSKUNTA: jokainen sitä ennen käyty lakko- erikoisesti asetuttiin vastusta- W. N. REIVO LAURI MOILANEN A D O LPH SALMI A. B. MÄKELÄ taistelu! Ja entä tulokset? T us maan Ole Hansonia. joka oli SULO SYVÄNEN taantum uksellisten kin m itään käytännöllistä, ei mustimpien juuri m itään sellaista, joka ol ehdokas. M utta siitä huolim atta TOVERI (T H E COMRADE) Die organ oi ae hinnish worker* in the lenkaan vastaisi niitä uhrauksia hävisi Gill ¡a llanson tuli vali- Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, ja kärsimyksiä, joita taisteluun ' taksi ehdokkaaksi. Ja tämä kai- at Astoria, Ore., by the Western Work osaaottaneet saivat osakseen. kesta siitä huolim atta, että H än men's Publishing Society. ANTTI J. PARTAN, Manager. et ukäteen selittänyt. 1 S o l i oli j»» etukii A llekirjotuksia voivat ai Aorcrcd as second-ciass mail matter July 18, ■että hän ei tule 1912, at the poatxffice at Astoria, Oregon, under the Act oi March 3, 1879. mitään vat registeeranneet. sillä m u u to lta eikä m itään oikeuksia ivo- ; oita TILA U SH IN N A T ovat sakon uhalla kielletyt kir väestölle. Viili Hill « oli politikoinut. Yhdysvalloissa ja Canadassa: Yksi vuosikerta..3-4.00 6 kuukautta. ,|2 . 25 menetellen mitä Ien 3 kuukautta.. . . .|1.35 1 k uukausi... .50 Suomeen ja muualle ulkomaille: joifkii,laisena m.m. siintveti Yksi vuosikerta. . |o.S0 6 kuukautta. .33.50 te kun listat ovat täydet (niin siintyen paljon nimiä kuin niille kulta'- m arttyyrina, joksi muka oli jou SUBSCRIPTION RATES: In the United States and Canada Six months........... $2.25 kin paikkakunnalta voidaan saa-jtu n u t , völäisvstävällisyvtensä ta- Ooe year........... 34 -On One month...... .50 (ja ) , >vat ne totlistutetta vat oi- kia. Kaikki se luonnollisesti oli Huoneusto sijaitsee 10 inner» ja Duane katu- . . . i . jen kulmassa. .Telefooni: konttori 365, ■ k eik si asianomaisten kunnallis-1 vain teeskentelyä. ----------------------------------------------- 'Virkailijain luona ja lähetettävä .Alista on löydettävä svv sii- Ilmotuahinta 40c pal statuilmalta. Kuoleman- . r. , . ' . . iimotukset 31-50 kerta ja muittovärsyiiiä puolueen valtiovirastoou liveret- l»en, että 1,monisteilla ei ollut 32.OO kerta. Kihlaus-, syntymä- ia aviolnt- • • • ... • 11. ..... , . ., , to-ilmotukset 50c kerta, haiutaantieto- ja tmi. Jossa niinen pilaa olla 5,0 ¡m itään voimaa vaaleissa, vaikka iimotukset 31-50 kerta, avioero-iimotukset m e is ta a n in m a k u u n a ltis . a. , ¿Seattle oi) kunnollisesti iarjestet- 31.00 kerta. Seisovat iimotukset sopiinuk- I oivottavasti jokainen osasto j ty kaupunki ja sen uniot toimi- seu mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tulee rahan seurata mukana. Englannin- täyttää tässä suhteessa velvolli . vat sangen ripeästi, voidaanpa kielestä suomennetaan vapaasti._________ Advertising rates in effect July 1, 1912. 45 suutensa ja ryhtyy kävtännölh-' sanoa, ripein,min kuin yhden- cent* per inch. Special discount is allowed for larger and continuous advertisements. seen toim intaan, sillä eusi syk- kään lännen 'kaupungin työväes- TOVERI. BOX 99. ASTORIA, ORE. syn vaaleissa on mitä suurin to? m ahdollisuus saada tämä esitvs i ! -s .vy on siinä, että työväestö Tärkeä tehtävä wash- j laiksi. ei usko sellaiseen selkärangatto- ingtonilaisille I \ \ ashingtonii» suom alainen, ..... , , maan politiikkaan, jota unionis- J valtiosihteeri antanee tarkennu, r. , Ä ... i . . .. .. jtit harjottavat. teollisesti niin Kuten ennen olemme jo ker-I selitykset asian käytännöllisestä i . ivat p o liittir toneet. on sosialistipuolue \ \ ash- puolesta, sesti täydellisesti porvaripoliti- ingtonin valtiossa pannut alulle j ,al,,‘''s"uori>ssa: kahdeksan tunnin työpäivälaki- i Unionistisen politiikan :k"itsiiain ¡työväestö käsittää, että niiltä eh rappeutuneisuus esityksen, jonka äänestykselle dokkailta. joita porvaripuolueit- sa lailliseksi — J---»--: tarvitaan 37,/ijO alle-j Me olem m e ja tk u v a sti sellit t- ten listalla on. ei ole m itään odo kirjotusta. N vt ilmotetaan si , ........... ' neet. miten rappeutunutta on u- tettava, eikä se siis äänestäkää t kalaisesta puolueen valtioviras-1 . . .. ,... », 1 • • „ j 11 . ì monistien politiikka, jonka m a unionsa antamien neuvojen m u tosta, että allekirjotusKaavakkeet ! .. ./ J kaan. , x • 1 • ». . 1 ikään työväestön on äänestettävä ovat lahetetvt jokaiselle osastol-j ... , . .....' .. n 1 • • . . 1 nvvta miehiä, huolim atta p u o -' Mihinkään muuhun tulokseen le ja vleisjasenelle allekirjoitusten •........................ . . . , kerääm = = istä __ ..... Kaikkialla o- -Iiteistä. 1 urnitolhsem paa ja 1-! ei voida tulla sellaisella kaik- varteo. toim intaa ei työ kialle hapuilevalla toimitinalla. lisi siis viipym ättä ryhdyttävä lettavämpaä väenlirkkeen keskuudessa voisi jolta puuttuu itsenäinen katsan toimenpiteisiin jokaisen ä ä n e stä-( ,, 1 • • . 1 1 hankkmusek m • • 1 :°lla 'kuin on se gompersismin i ¡. tokanta J ja vakaumus kokonaan iän allekirjotuksen . ... - . . l kahdeksan i t i . tun- ; |x»hittinen kulmakivi, joka perus- 1 - voväen politiikka. si • listoille, jotta 1 ' 1 - ,oka c i l 1 i e tun ajatukselle: "Palkitse-} stäviä rustu luokkaeduille, on rappeut- nin työpäivälakiesitys saadaan ja-rankaise-vihollisia". tavaa ja taannuttavaa, kuten tä- jälleen äänestykselle. 1-ir'kijamme ovat tästä seikas- m ä n maan unionistien politiik- \\ ashingtonilaiset kai käsittä ta min " ’¡n selvillä, L ;n=» että enempää • i ka on ollut aina. Siltä ei • ne vät ilman pitem m ittä selitvksit ' siitä enää tarvitsisi puhua, m u t-, vielä milloinkaan saatu ottam isen porvaristo sitä käyttää aseenaan, 1 se herättäm inen ei ole helppoa,> paikallisten jä rje stö je n p äätö k set p | 4 I I 1 1 1 1 I 1 I I I i I 1 1 H P i l l i t i » ■ 1 if i sä n tä n sä H elsingin Sanom ain tie- • • „ vainoten ja rääkäten sitä m itä-silla vallitseva tilanne on am a- i , . -i, tz toon. joka ju lk aisi ne m akupaloinaan nut'kaikki aseet porvareille. Kun Run s¡Ue ,opuks¡ päästiin agian pe.¡ x - . j kamalammin. Seattlen työväestö pitäisi jo- melkein jokainen unionistisen rijle niin m ¡es p o istettiin heti Hei- 4- 1--PI-I'!■ f H 1 1 l i i H - H H I 1 i i i -t tenkin saada hereille siitä unes- liikkeen johtaja on porvarien pal singin k u n n a llisjä rje stö n kokoukses- kokou «» c »- j l x n s i p i i r i n PU H U JA N MATKA- ta, johon gompersismin vanave- veluksessa, joko palkalla tai il ta, jossa hän p arh aillaankin oli in- OHJELM A, hottav aa peliään h a rjo tta m a ssa . L änsipiirin puhuja, toveri Alfred dessä kulkevat johtajat ovat sen man, niin tietysti tulevat tulok- en man Niin. sa a tta a s itä sellaistak in ta- j H autam äki, puhuu idahon valtiossa tuudittaneet. Ennen ei ole m itään * set olemaan sen mukaisia tvö- pahtua. m utta kuten san o ttu , ovat ne s e u ra a v a s ti:— toivoa mistään. M utta nykyisin 1 väestölle. tap a u k se t vaan y ksityisiä poikkeuk Kellogg, Idaho, helm ik. —i» ja sita t Järjestömme asioita J MAILMANKATSOMÜKSIA sia yleisestä sä än n ö stä ja m ikä ku- se u ra a v in a päivinä. _ ,v a a v in ta : n ä y ttä ä siltä kuin olisi ¡ E naville, Idaho, helm ik. 27 ja sitä 1 i tällöinkin herraspuolueiden korkeim - seu raav in a päivinä. | m an johdon sorm et m ukana pelissä. 1 C ataldo Idah0| m aalisk. 2, 3 ja 4 päi- | Onpa siis to tisesti sy y tä p ä ä stä vinä. I irti “rikollisista a in e k sista ”. — K a n -, Sen jälk e en tu iee H autam äki Wash ’ M tllftlllllllllllllllillllllK m illtlllH IIIIIM IIH IIIIIIIIIIIIIIH IIIIIIin illlllllllllllllllllllllllllllllllliV IIIIItlllllllllllllllllllilllllllillU V IIIII-Itlllllllllllllllim illlltllllK H IIH II U san Lehdessä, Josua. | ¡n gtonin puolelle, jo ssa W ashingtoinn El OIKEUDET, VAAN VAIKEUDET. julistam alla puolueetonta, lahjoma- — — — g valtiokom itea jä r je s tä ä hänen mat- Lehtem m e edellisessä num erossa to n ta isän m aallisu u tta k au tta m aan." , KASVAA LIIAKSI. kansa. Tuo a sia k irja ei kaipaa pitkiä se- Monelle a la m itta iselle tu o ttaa ju laistu u n toveri Leinon kirjoi uk Toveri A lfred H autam äki on tun su u rta surua, kun ei m illään voi n u ste ttu parhaim pien puhujien jouk seen: "B utten työläisten järjestym is- lityksiä. K ourallinen — “ru n sa a sti s a ta ” — ; "kyynärä,äkään lisä tä p itu u teen sa.' koon, koon> jo jo ten te n m ak saa vaivan mennä pyrkim ykset”. 011 päässyt pujalita- m aan paha virhe. Viimeisen edelli-iN ew Yorkin vaik u tu sv altaisin ta raha- M utta paha on sekin, j o i p itu u tta | H au tam äk eä kuulem aan, O sastot sen parag rafin loppuosassa sano- ' m iestä, syöttelem ällä m uutam aa kou- i tulee kovin liikaa. tehkää voitavanne puhetilaisuuksien ta a n : “T avattom at ovat oikeudet siel-! rallista — “noin 400” — k irja ilija a ; 25 vuotias neiti Mabel Johnson. ) o n n j6tu ttam lse k si. — M yöskin Länsi- lä toim innan e ste e n ä ”, pitäisi olla. 1 ja taite ilijaa , uskoo tuhansien sa- ■ jalkaa 6 tuum aa pitkä, on Pyhän pijr jkonijte a k e h o tta a jo k a ista s. u- 1 nom alehtiensä avulla voivansa pitää B ernhardin sa ira ala ssa C hicagossa osastoa toim im aan toveri H autam äen “T avattom at ovat v aik eu d et” jne. . — i puolet täm än m aan v äestö stä niin | tnintum assa kasvun pysäyttäm iseksi pu h etilaisu u k sien aik an a, jonakin so IHANAA ON SYÖDÄ ISÄNMAAN vallassaan, e ttä nykyistä “hyvinvoin- I teh d y stä leik kauksesta. H änen reisi- pivaksi k a tso ttu n a iltan a , niin kut PUOLESTA. tia ” sa a tta a ja tk u a vaikka sa ta vuot- ; luustaan on p o istettu kaksi eri kan- su tu t ohjelm a-illatsut, jo ista illatsuis- ln ttn Keitf ta. Niin tu rv a ttu on täm ä m aa ra- I i n p a aletta. Neiti Johnson on tum m a ta lu o vutetaan tu lo t piirim m e agitat (T ru t- tia n s ia tio n filc d w ith th e P o s tm a s te r tu k k ain en k a u n o tar ja harvinaisen sionirahastoon. ha vallalle, vigilanttien m ielestä! at A s to ria . O n -., Ft-li. 23, 191S. as re iju ire ii T overi H autam äki bv se ctio n 19 o f the act o f t ie t . 6, 1917. vilkas m ielenlaadultaan. M olem mat p aik k ak u n n allen n e sa av u ttu aa n antaa hänen vanhem pansa ovat pienikas- o sa sto jen huvitoim ikunnille apuaan Meille, on julk aistav ak si läh e tetty > RIKOLLISIA AINEKSIA PUO LUEESSAM ME? vuisia. seuraava a sia k irja: iltamien järjestämisessä. “ L eikkausta voidaan pitää onnis “V igilantit — niiden kynäilijäin jä r T overillisesti, P o rvarilehdet ovat kerto n eet m ei jestö, jo tk a k äy ttäv ät aik an sa ja dän puolueem m e olevan kokoonpan tu n een a,” sanoo toht. H urley, “ m ut LÄNSIPI1RIKOM1TEA. kykynsä sodan voittam iseksi — an- nun “m u rh aajista, roistoista ja huli ta m ahdollisesti tulee uusi leikkaus toivat tuonnottain ‘vehnättöm ät ja g aan eista.” Toisin ajoin, ollessaan v älttäm ättö m äk si. N eiti Johnson po lih a tto m a t’ päivälliset ru n saasti sa- vähän kohtuullisem pia törkeyksien tee acro-m egalia nim istä hyvin h a r dalie vaikutusvaltaiselle new yorkilai- laskettelem isessa, v ä ittä v ä t ne, e ttä vinaista tau tia, jossa kasvu jatk u u j selle Harvvard klupissa. Äkillisen sai- puolueem m e on vaan ylläm ainituilla k e sk ey ty m ättä. T ä tä ta u tia tu n n e M aantieteellisen asem ansa ta rastum isen tak ia ei Theodore Roose- ( laatusanoilla nim itettävän (hm isainek- taan ain o astaan noin sa ta tap a u sta histo riassa. ja kia ei Idahon puutavarateollisuus velt, Jonka olisi pitän y t esiintyä Illan 8en kyllästyttäm ä. Me kyllä tie- koko lääk etieteen puhujana. voinut tilaisuuteen saapua. däm m e. m inkä verran noissa v äit neiti Johnson lienee ensim äinen. jon ole saanut osakseen sellaista puu- Toisia puhujia esiintyi, ja heidän sa teissä on perää, ja tiedäm m e a n ta a i ka tied etään sitä sa ira sta n ee n A rne m austa kuin rannrkkovaltioitteu nansa sekä puhum istapansa riitti pois niiden lev ittäjille ja v ärk kääjille o i- ! ' rik a ssa.” puutavarateollisuus, jonka keino tam aan kaikki epäilykset siitä, ettei kean arvonsa, nim ittäin sen, m ikä ! tekoisen puustauksen taakse on vätkö A m erikan k irja ilija t sotaa k an annetaan panettelijoille, kelm eille ja VIHDOINKIN OMIENSA PARISSA, asettunut koko porvarillinen sa n a tta isi ja koettaisi p arastaan , kun hoiti,onsuisille valehtelijoille. Oregonin sosialis,¡puolueen entinen nom alehdistö ja samoin liikku- nes se on voitettu. Vaikka eihän savua ilm an tulta, ei- valtiosihteeri, puolueluopio V ictor J. vakuvanäytännot. joissa sanoissa “ M onessa suhteessa päivälliset oli kä sään tö ä ilm an poikkeusta. Saat- j MeCone kulkee, porvarilehtien tie ja kuvissa on selitetty, miten vat huom attavat. Siinä tilaisuudessa tää löytyä joku y k sityistapaus por- • donaiVojen m ukaan, n.s. puolueetto- nuorella miehellä on tilaisuus noin 400 k irjailijaa ja taite ilijaa s i varien syytöksen siem eneksi. Ei voi , 'nuusliiton jä rje s tä jä n ä näissä poh- saada kunnollista palkkaa <S-tun- toutui palvelem aan m aatam m e ilm ai aina tie tä ä kunkin jäseneksi pyrkivän i Joislännen valtioissa. J a hänen kehu- nin tviistä, jota "Setä Samuli" seksi p alkat,om asti siihen sa ak en tisy y ttä, eikä sitäp aitsi ennen tehty ' ’- aan onnistuvan hyvin. Puolueetto- tarjoaa sadoille tuhansille laivan' ka. e ttä sota voitetaan. S am anlais rikos lainkaan m ukaan saa olla es- m uusliitto on porvarillisten viim eisiä valmistustyi»Iäisille. Täm ä ta v a ten kykyjen sitom iseksi palvelukseen teenä kansalaisoikeuksille: jollaisiin ; k eksintöjä sosialistien uhkaavaa vaa- ton ¡mustaus sai aikaan loppu pa S aksassa, on Saksan hallitus käyt m inä lukisin sos.-dem. puolueen jä litaistelua vastaan. Meidän aikom am m attom an ihm isvirran rannikko- tän y t monet vuodet aik aa ja suuret senyyteen pääsyn Jos henkilö on me m iljoonan dollarin hanke on h ä valtioiden puntai arate»»llisuus- sum m a, rahaa, sirotellut eläk k eitä rötöksensä yhteiskunnan kanssa so ivyttänyt p irv a rit n o stattam aan far- keskuksiin, vanentaen tuntuvas- liikkeelle sosialism ia ti sen alan t \ ¿»Iäisiä sisämaassa, ja etuoikeuksia, kohottanut m iehiä vittan u t. on hän täysiarvoinen k an sa m ariainekset luokkansa yläpuolelle ja luonut var lainen ja vielä varm em m in silloin, vastaan, luokkataistelun sotkem iseksi. Jokainen ajatteli. että kuka Porvarien tavallisella liikeälyllä viitsii teiniä 10 tunnin työpäixää, sinaisen nöyräniskaisten k irjailijain j Oa hän todella aikoo p a ra n taa elä- ylim ystön. \ igilanttieu päivällisillä m änsä, jollaisen aikom uksen m erkki- m ak sa tta v a t he sosialisteja vastaan kun kerran on K-tuuninkin tar- tä, miten tärkeä seikka tässä on ta kun nyt on niin sattuva esi arvoisia tuloksia, eikä tulla saa- vallinnut innostus on to d istu k sen a nä on pidettävä m yöskin juuri hänen j tark o tetu n ta iste lu n sa kustannukset ¡olla. ia vielä paremmalla palkal kysymyksessä. Kahdeksan tun- 'm erkki käytettävänäm m e, niin maankaan. Päinvstoin se on >- siitä, e ttä kansanvallan ei ta rv itse ‘ pyrkim ystään an k a ra k u rise n puolu- farm areilla itsellään. Jäsenm aksu on la. T ästä on ollut seurauksena 16 dollaria vuodessa, johon myös si että rannikkovaltioitten tvom ark- nin tyopäivälain saaminen sika- , emme m aha olla siihen viittaa niiaan pitämään työläisiä siinä m uuta kuin ilm aista tarpeensa, niin ' eem m e jäseneksi, sille kirjallisuus ja taide jo rien täv ät Tosin tässäk in voidaan erehtyä. sältyy liiton ä ä n en k a n n a tta ja n tilau s kinat ovat täyttyneet, vieläpä Iäisillä* työmailla on osoitan,n m atta. Tarl/otam m e Seattlessa uskossa, että koko poliittisella saa 4 dollaria niinkin, että on tuhansia työittö»- tarjoam aan palvelustansa. Yhtä roll- | S aattaa löytyä sellaisen yleisen sä än m aksu. J ä rje s tä jä nut m ahdottom aksi karkilla muil-j-j. >ku päivä sitte toim eenpantuja ’ toim innalla ei olekaan mitään kaiseva oli se päivällisillä ilmenny» nön poikkeuksia. p ä ä stä ; loppu jää vaalirahastoon, jo n miä imu ta vara teollisuuskeskuk la keinoilla. M utta se saadaan, nimitvsvaaleja. joissa unionistit m erkitystä. seikka, e ttä tu h an n e t sanom alehdet I Niin kävi esim. H elsingissä, jossa ka pitäisi nousta ainakin yhtä suu sissa. Jota vastoin sisämaan puu- reksi kuin sosialistien aikom a m il tavarateollisuudessa on asianlai verrattain vähillä vaivoilla. lain- hävisivät auttam attom asti. Me Xämä pnionis’, ien -loliittiset halusta julkaisevat naiden isän m aal kesällä yleisen jäsentulvan aikana ta aivan toisin. laadinnallista tietä. Se on tie emme tarkota sanoa, että työ- kujierkeikat antavat svndikalis lisien k irjo ttajain tu o tteita, siten le pääsi puolueeseem m e tu nkeutum aan joonan dollarin rahasto. vittäen ne noin 50 m iljoonaiselle lu , H elsingin Sanom ain vakituinen avus McConen kertom an m ukaan pitää T uplajuulaisten tinkim ätön ja jolla ei porvareilla ole mahdolli 4,icsto havisi, silla työväestöllä ei. teille mitä parhaan aseen työ kijakunnalleen taja (m ahdollisesti a p u to im ittaja) liitto liikkeellä 20 jä rje s tä jä ä yksis- oikeudenmukainen vaatimus la suutta turvautua kuularuiskui ollut mitään hävittävää, oli ai- väenliikettä vastaan. ( hkeastaau Am erikka, joka voi saada avuk- , k irjailija Lauri Sauram o, m ies. j tää n 'V ashingtonin valtiossa, ja 100 kon uhalla ih i liannut puutavara- hijn eikä työväestöllä ole pakkoa noustaan yksi ehdokas, joka oli.i cj olekaan m itään m uuta maa- seen sellaiset m iehet ja sellaiset ¡joka aikoinaan on istunut pitkät a ja t > kuuluttaisiin pantavan lisää, jos “oi- paroonit sellaiseen kiusalliseen a- mennä lakkon ja joutua kiristä ollut xanyiatuksen arvoinen, so- perää koko syndikalistiselle liik- keinot millä lev ittää m oisten m ies -ieii-y niissä yhteiskunta opettaa hai- keaa ,a i ia ” m iehiä olisi saatavissa semaan. että siitä on vaikea k u n ten sanoja, on tu rv attu . Vaikka so- ila h tu n e ille jäsenilleen ih m is ta p o ja .!— tieten k in yhtä lu o tettav ia p eri nolleen sclviytvä. I. M. \ \ ’. määti sm »li vyötääu. sialisti Cassidy, m utta me tar- keelle. kuin unionistisen liikkeen tän kestäisi sata v io tta . A m erikkaa .T äm ä h e rra ei ollut ihmistä,»oja op- ! a a ’t®®n m iehiä kuin titulus MeCone. on ollut ainoa taloudellinen jär Se ei v a sta a ei voida voittaa. Se tahtoo p äästä pinU,. Hän jatkoi tekoja, jotka o. , Ta,'keänä tek ijä n ä m ainitaan, e ttä jestö. joka on koettanut tehdä Jokainen voi hankkia jonkun kotamme sanoa, että unionistien rappeutuneisuus. poliittinen toiminta meni aivan tarkotustaan ja siksi työväestö voittoon, ja sillä ot» m iehet, jo tk a va, sukulaisuudessa sovittam ansa t i- ! Jokriineii jä rje s tä jä tekee kiertom at- järjestäm is, vötä ¡»uuta varatcolli - allekirjotuksen ia huolehtia sitte. että yksikään työläinen ei äämest i kuin lumi kuum illa kivillä, sillä ajautuu svndikalismiin, jossa kykenevät tuota tahtoa terä stä m ä ä n ; Roksen k an ssa: urkki ja kavalteli ■kansa autom obiililla, jolla kaiketi tar- suudessa. Alutta heikkona järjes kotetaan s a a tta a häm m ästyneen niail- tönä on sillä tavattom an suuret urnm»riiinH»Hun,r,n.i,itHrnTr Tg M niiiin.iH H H i.nnnm nH rn rm .m i.'i'üH W H m niim m um im inH nm in; man tie ttä v ä k si, e ttä M cConellakin vaikeudet edessään. Puuttui, sei arvaten \a p p u on saavuttanut hyvin 'J '. \V. |o h n o m huolehtivat ku- m ästään leikauksesta ■llakin tavalla kU|iailijoi,a. |o on oma “fo rd in sa”. vää. luokkatietoista toimintaa. kin peläten postihallitusta. ja pitemmän a is a a m i 'cattle i»Hut ansaitsem ansa paikan .kirjallisuu- vituksesta. ! ‘„utavarateollisuustyidäisiä on SUOMEN SENAATTORIEN Kevätkirjallisuutem m e. • temme joukossa. Sitä tilaavat Kaikkialla sopii nvt huoleti "lääk äri" on käsittänyt tarkotuk- vksi mitä paikkakuntia. i<»sta ei i ¡niin tavattom an vaikea saada ELÄKKEET Työväenliikkeen yhtenä tär tiekin jotka eivät ole puolueeni- kä\da hankkimaan tilauksia, jot- seni väärin, joten, kun sen täs saa kirjeenvaihtajaa millään eh iäriest vmääu m ihinkään talou ta ita v a t vihdoinkin ruveta kuulu sä rehellisesti selitän, niin se keimpänä tehtävänä on k irjalli nie riveissä. Samoin kuin sano t ta voidaan dolla. Sinne mi koetettu saada m ääritellä painos delliseen järjestöön, la järjes,<> suuden ja sanom alehdistön av u l malehd stömme, on kevätjulkai- riittävän suureksi, ettei kukaan näin tilanahtauden aikana riittä maksulla ja ’m aksutta, m utta tu r maan m enneisyyteen. Viime aikoina ilman työläisiä heikko, silt la levittää valistusta työväestöin Minullekin kaikkialla kaivattu jää ilman, kuten viime vuonna köön. Minä aioin sanoa, että haan. X’vt \ iinieksi kolmisen on siellä hallitu sta vaihdettu niin puuttuu kokonaan agitatsiouiv a - "lääkärin" kirjotuksessa oleva viikkoa sitte asetti Toverin joh- tiheään, e ttä rikkaam pikin m aa uu rasto. ei »de varoja millä k u s keskuuteen. lyön raskaan raa . i oli laita. otsikko: "Työläisten jxilitikoitsi- tukuilta sinne varsinaisesti p a’- puisi m aksaessaan e läk k eitä kaikille tantaa päivittäistä sanomalehteä, taja on pakotettu täydentäm ään 1 äniänvuotinen Vappu ei suin Lasten Kevät. kasvatuksessaan vajllinaisek.si kaan iää sisältönsä arvokkuudes- Kun mi puhe laajalle levinneis ja" ei ollut ¡laikallaan sen viim ei kalun un,iski,(¡ottajan, m utta tu- sen aatto rik si nim itetyille ja siitä vi luokkatietoista k ir j ai I isuu 11 a. jäänyttä tietopuolisuuttaan ja o- sä ja ulkoastis-a aistikktutdessi tä ia paljon halutuista pikkujul- sen sainn vuoksi, sillä ¡»olitikoit !«» on sama kuin tähänkin saak rasta hetken p ä ä stä taas eronneille lentolehtisiä, p u h u jia,’ luennoit ¡»innollisuuttaan jälestäpäin. Ja entisiä jälemmäksi, päinvastoin kaisuista, *mme saa unohtaa, et- siia ei sellainen henkilö ole. jnl- ka: ei sanaakaan. Sellaisesta sit tai erotetuille. S entähden on se- sijoita \ m . Sanomalelulet, puhu siihen tarjoaa ainoat välineet työ voinime >anoa sen olevan niistä tä Lasten Kevät, Tov erittaren laista "lääkärin" kirjotuksessa kevdestä kannattaisi antaa ensi- n a a tto riv ira t nyt m uutettu n. s. palk jat, kirjallisuus, lentolehtiset ia kioviroiksi, jotka eivät m uitta m ut väen kirjallisuus, joka suom en edellä. Viimevuotisessa ei esim. kevätiuikaisu, on siinä saavutta- kuvataan niin onnistuneesti. Se maisen palkinnon, luennoitsijat, mitä sanottu liiti , kielelläkin on jo verrattain laa ollut kansikuvaa ensinkään, mut- nut melkoisen maineen. Siitä on on vaikkapa työväenliikkeen esi : Seattle ei kuitenkaan ole ainoa kitta tuota eläkeoikeutta. K aikkien kustantaa, ovat sellaisella epä ja. vetäen vertoja tnaihnan s ttu - ta tämänvuotiseen tulee, i.i otettu jo useina vuosina kaksi taistelija, tai mikä muu, m utta ei paikka. josta uutisten saanti 1 kin virkam iesten palkka- ja eläke- varmalla kannalla, josta puuttuu M kysym ykset tuleva, varm aan Suom es i ti rimpienkin maiden työväenkirjal- voimme em nim ättä sanoa sen o painosta ja niin käy tietysti nvt- oolitikoitsija, joka on aiiiatsim- selvä liv»kkatietoinen toim inta näyttää mahdottomalle. m utt i levan parhaita niistä mitä Vapun kin Ikinä vuotina se ilmestvv kai pia olioita m itä täältä hurttien kun kaikki seikat ottaa lii,.uni - sa kokonaan uusilla perusteilla j ä r ohje. listtudelle. Erikoistilanteissa julaistaan ai kansikuvina on kokkaan iulaistu. • samoihin aikoihin kuiny V appu- ia pinkertonien maasta voi löv oon, niin kyllä se sitkeimmin jeste ttäv ik si, jos työväki pääsee py 'tällain en raskas sana tu u tii' syväisestä valtaan. na eri‘koistet»ksia. tjoissa käsitel ................... * A* * ; kin, joten hyvin ennättää V'a- tää. Mistä johtui 8-tunnin työpäivä Idahossa VIIKON VARRELTA lään niitä asioita, jotka kulloinkin ovat mielenkiintoisimpia. Yksi huom iotaherättävim piä ia kaiva- tuimjiia o,i kaikkialla n. s. kevät julkaisu, joka meillä täällä ilmes tyy V appu julkaisuna. V aikka suomalaisen työväestön lukum äärä Amerikassa ei ole kaan niin suuri, ‘k uin se on Suo messa. niin siltikin on täällä py ritty saamaan samat vastaavat julkaisut, kuin Suomen työväen liikekin vuosittain antaa. T ääl lä ihnestyy jouluksi Työmiehen Joulu iti Kalenteri, ja keväällä Vappu. Suomen työväenliikkeen „julkaisuja le-viää tavattom an pal jon. lähennelleti menekki jo sa taatuhatta. Siinä suhteessa me olemme iä- lessä. Emme ole vielä kai pääs seet kymmenen tuhannen ylitse m utta kuin yhden k e rra n : m uis taakseni Työmiehen Joulua on kerran m yyty enemmän kuin kym m enentuhannen painos. Mutta tämänvuotisesta Vapusta muodostuu teos. jota voidaan myydä toistakymmentä tuhatta kappaletta, jos vain kaikkialla ryhdytään sitä innolla levittä mään. • I I -1-< I V voisi ¡o mainita iiuksi kaikkialle. Sen toim ittaja, ltrxuisia kiriotuksia, jotka ovat Toverittaren tiu.-i "isäntä", tie saapuneet Vapun toimitukselle. ' tenkin huolehtii julkaisun sisäl- Erikoista huomiota ansaitsevat ]ön selostuksilta, kunhan nvt Karl Kautskvn "V appu ja ta is te -; pääsee kotiutum an ia alkuun toi lu militarismia vastaan”, ia Ve- messaan. najän sosialistisen pääministerin, V hdenkääu tvöläisperheen lap X. Leninin kirjotits, jossa selos- ■ sen ei pitäisi jäädä v aille Lasten telaan Venäjän vallankumouksen Kevättä. tarkotuksia, venäläistä talonDoi- Kirjotuskilpailumme kaiselämää ja sikäläisiä puolue- edistvv paljon nopean,min kuin m uodostumia. Kirjotukseen lii, puitu »konee läpäsevät. Nytkin t w lukuisia kuvia. mi useita kunnollisia kiriotuksia Aluista kirjotuksista riittänevät Iodottam assa vuoroaan, kun lato toi-taiseksi kirjottajien nimet, nios-a ei ole'jo u d ettu kaikkia la ioideu jottkosa nä'!<vv olevan V. toa. eikä lehdessä olisi mitenkään l’>. Mäkelä. E. |. S\ rjälä, M. ollut tilaakaan. Kaikki tulevat Ilalil. Kalle Rissanen. Sulo S\ vä kvllä aikanaan julkisuuteen — ne lien. \dt»l;,h Salmi, Evvditi Aho ¡nimittäin unta ei sensuuri ole la. Ari id Nelson ia m uitakin * m äärännyt jtjlko paperikori iti. tai vielä. la näiden lisäksi tulee i odottam aan rauhanjulistusuuti- \ ielä useita kirgotuksia. jotka ei-1 sen jnkaseniista. Sellaisia ei sen- vät vielä ole saapuneet, m utta o- tään ole montaa. vat luvissa. Jokaisen nuolueleh-: Tällä kertaa luovun koko ar- temnie toim itukset tekevät p a r-1 vostelusta. koska en siinä osu haansa, saadakseen Vapun sisäl paikalleen. Olen saanut nuhteita lön mahdollisimman kunnolliseR- "Savon Jääkäriltä" ia muiltakin, st. m.m. eräältä californialaiselta. Kuvitus tulee kirjotuksien m u m utta niitä en päästä julkisuu kainen. I seat kirjotukset valais- teen. koska valitomialainen on taan tekstiin liittyvillä kuvilla. ! tullut itsekin katurilapäälle ja :;». itsenäisiä kuvia op luk eilisiä. Pk oettanut poistaa tekonsa iäljet S c anio .Arvid Nelson K. k äsL L asa — tänne lahettä- ehkä jonkin, kiihkeästi i.w.w:läi on ponnistellut pitääkseen Tove *2« »i* sen mielestä parjaukselta, m u tt a rin pim evdessä S eattlen tap ailtu JÄÄDYTYKSEN ARVOA M \SI1IN G T O N | \ CA Ei- sitä se ei ole. Päin vastoin lau mun nähden. San hraneiscon-km ... , . ................. , , • ‘ihan y.n». ruokatavaran» sailvtvkses- EOKXIA ovat edelleen kunnol se v o ittaa sim a. vaiki<a siellakm l , .. , .... , keaa <vytö»s sellaisia kohtaan, lisesti mukana, eikä < Iregonista on koetettu olla verrattani m! «ä todistaa se, että luonnon om issa jotka eivä, kuulu sanottuun jar- voi sanoa muuta kuin että jos iaa : — kuunneltu, ja nähtävästi i jääd y ,yslaitoksissa sä ily te tty liha on ie s tö o ii. lam a taas johtuu puo kaikki suhteet otetaan huom i kadehdittu berkeley Iäisiä, ¡olka Pysynyt pilaan tu m atta vuosituhansia. lestaan siitä, että td ole osattu oon. niin menee ¡lian edelle. Joi nieinasivat alussa ajaa kaikki ¡S ip eriasta on napapiirin sisäpuolelta ennen suunnitella järjestäm istvo- takin kirjottajia tekisi mieleni muut kilpailijat pois radalta tu o n tuostakin löydetty e sih isto ria l tä tein xkaalla tavalla. K ernaas m uistuttaa liian pitkistä k irjo tu k TTiseo ui nähden luulemme pääs- listen eläinten, pitk äk arv aisten m am ti myönnän sen. ett.» \ iime tal sista. m utta teenpä » u k in vasta sevätume nvt sentään ratkaisuun, m uttien. jää ty n eitä ruhoja, joiden vena » li ¡ärjestäniistto i<> .'eu- ensikerralla. A k>i seikka on kir- sillä •-iellä on jo kaksi kirjeen liha on vielä ollut syötäväksi kel- täan mallikelpoisella alulla m et ¡ottaialle edullinen pitkiin kir- vaihtajaa, ia ehkäpä ' m paavaa, vieläpä m aukasta. Vaikka sät \ /»Iäisten keskuudessa. Mut eattiesta jotuksiin nähden: niissä saa kir kin vielä saadaan i.<1111- m opta tu h a tta vuotta on ki/iuuut noi ta luokkatietoisuus ei ole vlnlen jotakin. jottua melkein vaikka mitä. ta r hau johtokunta pääsee jälleen den eläiuten kuolem asta, ovat sekä päivän, eikä vhden viKnlenka.ui vitsem atta ¡teliltä että niitä lukee Loi die. koirat että ihm iset syöneet niideu li saavutettavissa, ci ainakaan tnet- kukaan muu kuin toim ittaja — haa hyvällä liatulla ja m itään haiial- sätvölaisteii keskuudessa, siitä «>n mahdollisesti — ja oikolukija, 1 lisiä seurauksia tu n tem alta. Lehden levittäminen. itselläni nionit ii<»,iiicu k»jkeniii' m utta lie eivät tavallisesti k irjo Ennenkuin lännellä rehottivat N vt on viik'ko kulunut s ilta , tusta luettuaan muista luita siinä! h e r r a s t e l l a saa kapakat tävdessa kukuistukses- a n » o P ie ta rissa nykyään, vaikka se m ak oli, joten .ovat a itan vaarattom ia k»,n alkoi se lab mkirjiden saar» ei s^tnuu, olla puhettakaan lukijoita. Kun pitkään kirjotuk lehden . . tilauksien . mukana. . . . . Etem- saa rahaa. A ssociated P ressin k ir m istään järkevästä järjestäytym i seen saa sattuvan otsikon ia p is-! P^i.knm Astoriasta ei vielä juuri jee n v a ih ta ja ilm ottaa, e ttä bolslie- sestä. Alutta nvt kun nekin ovat tää nimensä alle. niin niiden t u r - p ’. ^ 1 en>tattanvt lullakaan tilauk vikien hallussa oleva P ie ta rin kau- vissa saa laskea vaikka ihan puh sia. m utta mikäli taalla toim i pungiuueuvosto on sä ä tä n y t seuraa- paikoin poistetut, on vahan to i voa saada työläiset järjestym ään. taasti varastettua, eivätkä kiinni- vasta joukosta voi päättää, tulee ivat uudet verot: Tavallisesti ovat m etsätyöläiset tilaaiam äärä kohoamaan tämän joutum ism ahdollisuudet ole kuin , , Y ksityisistä , , , • , i »vsiiyisista autom obiileistä ja tioikkeuksia lukuunottam atta, ol- kolmen kuukauden maila tuntu- omen(!¡»,a , ;s heso5TOlmalt' . kaan suuret. -I- + + vast,. S euraa va n vukot, kttlue« yksttyi.-ajuaeavoi.ta !25» »oodelä ’eet jotenkin vähätietoista väkeä, vuodella ¡oka on johtunut heidän epäva K IL P A IL I SSA tulee kysy sa saamme nähdä, missä aletaan ynnä $250 lisää joka h e v o se lta ;, kaisista ty ö su h teistaan : eivät ole mykseen sitkeys ia itsepintai »oiniiin. niissä aiotaan tälläkin, pnrjehduspursistn $500 v u o d essa: voineet '-eurata säännöllisesti m i suus: melkein aina voittaa se ' erralla ’;'ädä. nukkumaan ku- koirista $25 vuodessa; • tään tvötäen sanom alehteä, kuu ¡oka jaksaa -itkeimmin |x»nn:-- te n ennenkin. huutokaupoista $20 saaduista ra'i .d,a vastoin metsät» »'»Iäisten t\ri- .U -♦ , hotsta. telia M utta nuyttää niitu ulev_u j T U.-ÍC4Í-P- *p«iiku:ltu ioytau tavattom an pal«
