Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 18, 1918)
TOVERI No. 41 4 1 -1 - M -l-l-l l l l l l l 1-1 I I I l-I l I I l"t DARWIN LUENNOITSIJANA. seen radat käyttökuntoisiksi. Ja muuan suurriistäjien itäläinen i Ne ovat kahleet, jotka estä- hon e rä ä n BilmlnnäklJ&n laskelm an M ainio en g lantilainen luonnontut m ukaan oli am m u ttu 3 0 k u u l a a . hallitus myöskin pitää ne käyt äänenkannattaja, joka innostuu j vät “työn ja pääoman välisen Innoissaan olivat la h ta rit am puneet kija C harles D arw in oli v iettä n y t U n n en tuomalaisea t j ir t m ianenkannattaja, tökuntoisina, siitä huolehtinevat erikoisesti ylistämään terästrus-! kysymyksen” pääsemästä esille k a h ta om aakin m iestään. — E ivätkö Ì lapsuudenaikansa p ienessä Shrews- ilmestyy Aatoriaaaa, Oregon, joka palei buryn m aaseutukaupungissa. Sentäh- ne dollarin vuosipalkalla “työs tin saavutuksia, sen onnistuessa terästrustin työmailla julkisesti olekin nim ensä tasolla! T O IM IT U S K U N T A : kentelevät” puolustusliiton jäse- riistämään viime vuonna kaksi! sillä trusti ci salli työläistensä S itä lehti ei m ainitse, m inkä ver- ’ den ei hän voinut kieltäy ty ä, kun LÄNSIPIIRIN S .tS . OSASTOILLE. W. N . RE1V O LAU RI M O IL A N E N (L uettava osaston kokouksessa.) net, joiden muuan johtaja o n ! kertaa niin paljon kuin edclli-i millään tavalla joukkona esittää ran nuo 30 kuulaa virolaisen käy n h än tä Jo ijä k k ä än ä ja ym päri niail- A D O L F H SA LM I A B. M ÄK ELÄ tiä h a itta siv at. m an kuuluisana m iehenä k e rra n pyy SULO SYVÄNEN Toverin 31 num erossa oleva tov. ! vaatimuksiaan. juuri paljastettu osalliseksi sii sena. d e ttiin syntym äkaupunkiinsa p itä V. Jalon selostus Rocklinin, Cal., s. Terästrusti on muuttunut bil- Halpapalkkaisia europalaisia, hen laivastohallinnon rosvouk- TOVERI m ään esitelm ää jo tak in hyvänteke- /.-osaston hyväksi to im een p an tav asta ERÄS LEIJONAN PYYNTI, (T H E C O M R A D E) Joonan dollarin korporatsionistä i tai ellei fnitä saada, niin sitte jossa miljoonat dollarit on h a rh a a n jo h ta v a ja Kaksi n u o rta sa k sa la ista kauppias v ä isy y stark o tu sta varten toim eenpan i The organ oi a t Finnish workers in the seen, W estern states. The only Finnish daily in siirtyivät hiljaisuudessa yksityis kahden biljoonan dollarin korpo-! aasialaisia työläisiä käytetään ta, , . jo tk a sam alla olivat ainakin o nussa tilaisuudessa. E sitelm ä P1* e * | gjjjgj me tahdom m e s e littä ä e ttä ke the W est. Published daily, except Sunday, at Astoria, Ore., by the W estern W ork ten keinottelijain taskuihin. ( ratsioniksi, joten sen vaikutus terästrustin. samoin kuin kaik- ntästä m ielestään suuria u rheilijoita I tiili kaupungintalon salissa, joka ° i ‘ : räy8 koskee kaikkia s. s.-osastoja men's Publishing Society. — pianpa urhoollisen ev ersti Roose- täpösen täynnji kuulijoita. L änsipiirissä, joiden m y ö täv aik u tu sta A N T T I J. P A R T A N , Manager. Kun hallitus palauttaa tiet yk työväenkysymyksen “ratkaisuun- kien mukienkin trustien työ veltin kokoisia — oli äsken saapu- i Kun D arw in e sitelm än sä jä le stä : tä ssä k e rä y k se ssä toivom m e. Entered aa second-crass mail matter July 18, sityisille omistajilleen, ovat ne kin” on melkoinen. Mutta me mailla, mutta sellaisille jotka jo- n u t Dar es Salam iin, Z anzibarista ' puheli juhlan toim eenpanijain kans- K eräv slistat on jo lä h e te tty s. s.- 1912, at the posteificc at Astoria, Oregon, {tiet) silloin kunnossa. Entises tiedämme, että yksi sen ratkai- tain vaativat, asetetaan kuono- etelään. N iinkuin m uutkin « m u k a -, sa, o n n itteliv at näm ä su u rta tiede- osastoille L änsipiirissä, m u tta niissä under the A ct oi March 3, 1879. TILAUSHINNAT m ainjta L änsipiirikom itean lupa- sä kunnossaan eivät niiden vk- sukeinoja on nykyisin tervan ja koppa, milloin missäkin muo laiset, olivat he tie ty sti siin ä käsi- j m iestä e rity ise sti siitä taidosta, mil- , Y hdysvalloissa ja Canadassa: ty k sessä, e ttä leijonia näillä A frikan lä hän oli osannut vaikeita tleteelli- ugt* j oka k e rä y kSelie on saatu , sa- Yksi vuosikerta. .*4.00 6 kuukautta. .*2.2$ dossa. Juurihan ollaan mene 3 kuukautta......... *1.3$ 1 k u u k a u si... .$0 sitviset omistajat niistä huolisi-■ höyhenien käyttö, johon on tur rantam illa vilisee kuin. sanokaam m e j siä seikkoja e sittä ä niin helppotajui- mojn p u u ttu u Oäasta listo ja Cal. Rnnm><»n muualle ulkomaille I kaan, sillä eihän heille olisi sil- i vauJuttliS sangen useissa pai- mässä taas pilven taakse, jossa esim erkiksi koiria A storian kaduilla. sessa m uodossa, e ttä näinkin ' a a t> 'is .o valtiokom itean leim a m u tta siitä Ykai vuosikerta. .*6.50 6 kuukautta . .*3.50 ollessa ei työväestön ääni ol E rä ässä kaupungin läh istö llä ole- m attom alla siv isty sk an n alla oleva h u o l|m a tta me toivom m e e ttä kukin loin ollut mitään hyötyä koko koissa viime arkoina. S U B S C R IP T IO N R ATBS In the United States and Canada Kyllä me myönnämme senkin. lenkaan kuulu trustiherrojen kor- vassa k ap ak assa k äydessään he ta- J kuulijakunta kuin hänellä tällä ker- . g R .o sa sto oftaa täm än keräyksen One year........... *4.00 Six m onths.............*2.25 hallituksen väliintulosta. Three m onths. .*1.35 One m o n th .._ .... .50 Toistaiseksi vielä on työväes että kun tullaan siihen, että Vh- viili, sillä nyt on saaliin jaon p asivat vanhan arabialaisen, joka ve- j ta a enim m äkseen oli ollut, voi hänen U yde8tä ja tek ee p a rh a a n sa kerä- H uoncusto sijaitsee 10 :nnen ja Duane katu sissä silm in kertoi, e ttä edellisenä ! esity stä n sä m ielenkiinnolla seu rata. y k „en onni8tum iseksi. jen kulmassa. . T elefooni: konttori 363, tölle samantekevä, omistaako dysvalloissa ei enää ole olemas-I aika. yönä leijona oli repinyt toisen hänen , “ N ähkääs. ' v a sta si Darwin. täi- j toim itus 832. hallitus rautatiet, tai menevät sa pienempiä kuin kahden biljoo-' Tämä “paras trusti on todella kuorm a-aaseistaan ja ensi yönä var- ! laisissa tilaisu u k sissa m inä aina ta- K erätyt v a ra t lä h e ttä k ä ä osotteella Umotuahinta 40c paistxtuumaita. Kuoleman- amerikalaiselle m aan tulisi takaisin ja veisi toiseu- ' paan k atso a siihen kuulijaan. Joka Mrs. SAARA W ILEN , 1732, San ilm otukset *1.50 Itcrta ja muistovarsyilla kö ne takasin yksityisille, sillä nau dollarin trusteja, niin itse-j paras esimerkki Pablo Ave., W est B erkeley, Cal. *2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja aviolut- to-ilm otukset 50c kerta, halutaantieto- ja työläisten asemaan se ei vaikuta. pintaisimminkin suolivyötään ki-1 pääomalle siinä suhteessa, miten kin. Heti p ä ä ttiv ä t sa k sa la ise t käyt- kasvoiltaan n ä y ttä ä vähim m än älyk- P uoluetervehdyksellä. Qunenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima- i tä ä niin suotuisaa tila isu u tta hyväk- ( käältä, ja sitte selitän asiaa niin | CAL 8VOM. VALTIOKOMITEA. työläiset voi pitää kurissa jä ristäneet ia Gompcrsin neuvojen uR iotuK svt *1.50 k kerta, e r iä , a avioero-ilmotukset v io e r o -iim o iu K se i ; i •yjr , • • a • •• a tlmotukset »1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk- R O r p O F a tS lO lllt d V a t e l i l mukaan oikeuksistaan luopuneet, päästä maksamasta niille kun sen sä ja a n ta a leijonalle "k u k ak ä sk i”. kauan ja perinpohjaisesti, kunnes T. H ELSK E. p u h eenjohtaja. SAARA — mukaan. Satunnaisista »liuotuksista; . . . n« , ,, näen hänen ilm eestään, e ttä hän sen W1LEN, k irjuri. tulee rahan seurata mukana. Englannin nollisia palkkoja. Sillähän ovat T u tta v ilta an he • h an k k iv at tarp e elli vihdoinkin y m m ärtää.” „ tulevat huomaamaan, minkälai- isänmaallisuudella set am puraavehkeet ja läk siv ät jo kielestä suomennetaan vapaasti. sen "ratkaisun" ääniin logiikka käytännössä “voitonjakojärjestel- M vcrtisin g -ra tes in effeet* July L i» iJ . <5! S ilm änräpäystä m yöhem m in tuli sam ana iltana arab ialaisen asunnol (T ru e tra n sla tio n filed w ith the Postmaster S. S. OSASTOILLE. cents per inch. Special discount is allowed porm estari täh ä n jouk- at Astoria, Ore, Feb. 18, 1918. a s n sju ire d aiheuttaa. Kyllä ne kaikki trus- nkinsä" ja muut pettämiskeinon- le. T äm ä osotti heille sopivim m aksi kaupungin (or larger and continuous advertisements. T äten a liste ta a n S. S. J ä rje stö n by section 19 of the act of O?t. b, 1917. T O V E R I. BOX »9, A ST O R IA . ORE. tit pyrkivät samaan kuin teräs-! sa. joilla koetetaan saada työ- vartiopaikaksi h irsistä rak e n n e tu n ! koon, kiitti e site lm ästä ja lisäsi: osastojen kan n atu k sille seu raav a aitan, jossa oli ikkuna m etsään päin. ¡“E tte voi arv ata, m inkä ilon teidän W aukegan, 111., S. S. O saston te k e läiset tappelemaan välissään, trustikin, mutta syy on siinä, "Korporatsionit eivät elä pel- T ässä tu rv allisessa suojuksessa he esitelm änne tu o tti erik o isesti m i mä vleisäänestyselidotus: Mitäpä se meitä liikut j kalla “ E ttä S. S. Jä rje stö n k e sk u sv iras isänmaallisuudella. ” selii- että ne eivät ole vielä sellaisik la siihen pyrkivät kaikki muut ty kyttävin sydäm in odottivat pedon nulle. Koko puheenne ajan tuntui ton yhteyteen p e ru ste ta a n näytelm ä taa | tivät rosvoiluistaan kiinnijoutu si päässeet. Mutta kyllä ne pää- kin trustit, kunhan vain jaksa tuloa. Yö oli pimeä, sillä p aksut pil m inusta siltä kuin olisitte k atsonut kirjasto, ja e ttä siihen y h d iste tä ä n neet American International sevät, ellei Amerikan työväestö vat murtaa työläistensä vasta- vet e stiv ä t kuun valaisem asta. H er ain o astaan m inuun ja puhunut yksin oston talli sopim usten k a u tta nyky ( T i n t - uanslation filed with the Postmaster at Astoria, Ore. Feb. IS, 1918, as required ään toim ivat u äy te lm ä k irja sto t." roista alkoi aika tu n tu a p itk ältä m inulle!” rinnan. by section 19 of the act of Oct. 6, 1917. ¡•korporationin jäsenet, kun vai- sitä ennen jo heraa. P e ru ste lu t tähän ovat seuraa vat: “ N iinkö?” sanoi Darwin nauraen. M ukaan o tettu konjakkipullo vajeni i lan liiallisuuksiin menevästä 1. K eskipiirin n ä y telm äk irjasto , “Te siis h uom asitte s e n ! ” a rv e lu tta v asti. Vihdoin kuului e tä i sellaisena kuin se nyt on ja vielä Rautateiden valtiolle ottani’- huijauksestaan hiukan kovistel syydestä leijonan k a rju n ta . T aistelu- tulevaisuudessakin • ei m ielestäm m e Tossun suunta ja kanta nen on saanut * aikaan paljon triit. valm iina ta rttu v a t urhot kivääreihin- kykene tyydyttäm ään koko S. S. J ä r näytelm äseurojen ta rv e tta . mielenkiintoa. Varsinkin pohdi-) Eivät nv c)a isänmaallisuudet ' = sä ja a se ttu v a t avonaisen ikkuna on justiin ta rk a s te ttu piiri- ja yht'ö- jestön kokouksissa ja huom attu olevan e rin S illä osastot, jo tk a siihen ovat k ir luukun ääreen, tu ijo tta en pim eään taan nykyisin sanomalehdistössä ja> mutta työläisten ne vaatisi jasto n sa läh e ttä n e e t, ovat niin h a r yöhön. L ähenem istään lähenee e- om aisessa kunnossa. Sopii siis sen vat ja k irja sto t niillä ovat e tu p ä ä ssä ahkerasti kysymystä siitä, tuli- vat sillä elämään, siitä ei puut kin puolesta iisekunkin o tta a huom i läinten kuninkaan uhkaava kiljunta. olleet pieniä. Vieläpä nekin osastot, m eja (pomm it ovat h irv ittä v än voi- ‘•VIERAISIIN PISTIM IIN ” siko tiet pitää hallituksen liuos- tune esimerkkejä. T untuu kuin kiertelisi saaliinhim oi- oon Tossun m ielipiteet m ailtaan mo jo tk a nyt ovat liittyneet keskipiirin tassa, vai tulisi ne luovuttaa ta- Frank Yanderlip. joka on yh- L a h t a r i e n a s e s t a m i n (jji f y ö- tn ak k aasti räjä h tä v iä ) ♦ sekä nen peti» jo tä tä taloa. Ja sitte — nista asioista. Tossun helm ikuun .5 n äy tclm äkirjastoon, joutuvat tu rv a u helvetinkoneita, v ä e s t ö ä v a s t a a n t a p a h t u sitten kuuluu v a sta p ä ätä olevasta vii päivän num erossa k ä sitellään taas tum aan yksityisiin useassa tap a u k kasin yksityisriistäjille. itua syytetyistä, on kuulemma 1 i tenä »n sessa uusia kappaleita valitessaan. jotka ovat v a ru ste ttu t kellolaitteilla, dakosta oksien rasahdus. M etsästä m onenlaisia asioita. E tusivulla n u t v ie r a itte n a s e illa . 2. On o tak su tta v a e ttä idässä ole Meidän mielestämme ei siitä ¡matkustanut Californiaan "ter- Viimeksi m eille saapunut Sosia ja voivat ne rä jä h tä ä ja kauheaa tu jiimm e näkevät vaalahtavan otuksen, kuva, jo sta käy selville “viim eaikai vat su u ret osastot, siinä tapauksessa, kannata puhua mitään, sillä työ ' veyttään hoitamaan” ja surulli- listi k irjo ttu a : hoa teiniä siinä paikassa, millin ne ja oitis pam ahtaa heidän tuliluikuis- set virtaukset iD sialistipuolueessa”. e tte i y h teistä kirjastoa p e ru ste ta , pe läisten mieltä ei pitäisi kiinnittää ) svn kuuluisan Stone & Webster toisen n äy telm äkirjasfon Suurlakon kah leista vapauduttu a sete ta a n , täsm ällisesti m äärätty n ä taa n p e rä ty ste n yhteensä seitsem än E räässä kuvassa nähdään Suonien ru sta v a t idän tarp e ita tyydyttäm ään. Täm än p o rvaristo “peru stu slak ein een ” pako Ifptkenä. sen kuka heitä riistää, vaan sen, korporatsionin osakkaista, joka aan ovat porvarilehdct m itä törkeim - pikalaukausta. H etkisen he vartovat, Saksalaisia kiväärejä ja kuularuisku tarkoin kuunnellen. Kaikki on hil m atkalla pohjoisnapaa kohti. K ulku otaksum an lausum m e siksi, e ttä tiö- pien valheiden ja nälkäisten kansa- miten riisto olisi lopetettavissa, korporatsioni on osallisena sw t- däm nie id ässä olevan jä rje stö n van joukkojen h ärn äy ssep u stn sten v h te y -; <>» tak av arik o itu Kokkolassa K ivää jaa. K uitenkaan he eivät vielä u s neuvo oii varsin om ituista laatua. him m at ja suurim m at näytclm äseu- Samahan se on. ovatko rauta-, (venäläisessä yhtiössä, ei ole vie- T rotskit esiintyvät myös rat ja sam alla myös suu rim m at k ir rit oli täälläkin a sete ttu laatikkoihin läh teä a ita s ta , kun äkkiä kuu L eninit ja tiet valtiolla tai yksityisillä, niiii ja yhtään vangittu, yhtävähän tä". ja tehneet a n k a ria syytöksiä työ purettuina pieniin osiin. A seita oli kalla kuvissa Ja paljon m uuta ntieltäkiin- jasto t. Joten on aivan luonnollista, luu arabialaisen, volvottelu ulkoa. T oim itusosastossa kasit el- että iiiipiiri tulee seuraam aan keski l i it t ä v ä ä . kauan kun niiden osakkaille kui ) kuin J. Armour ( »gdeniukaau väestöä vastaan. He eivät k u ite n kaksi inoottorilastia. “ Minun aasini, m inun aasi rauk- piirin esim erkkiä, ennem m in tai myö tenkpi maksetaan sama voitto, vapautta on uhattu, vaikka hau kaan ole sanallakaan m aininneet omi- Sen lisäksi on eri seuduilla m aata kani. kuollut - kuollut! Ja m in k a i- ! 1« ” P‘»ikokons- y. m. asioita Erääs- hemm in. Ja jos laas näin käy, jou minkä ne o v a t tottuneet saa- t,n American International F o r - en la h ta rik a a rtie n sa asem ääristä, ei saatu suuret m ää rät aseita lahta- lisa, voinen aasi kuin se oli! Se. « kir jot uksessa tehdään selkoa “öhr- tuu jä rje s tö m aksam aan kahden sih Akselin k utsum uksesta". H aus teerin paikan. kaksi huoneuston vätkä m yöskään siitä, e ttä lie ovat jo reiltä. m inkä leijona eilen repi. oll tuskin inaan ennenkin. Ja kuten ilmo- porationin jäsen, vuokraa ja k a h d e n k erta iset kulut jo koja ju ttu ja vähem m än “te o re e ttisis tarko- Nämä löydetyt asee t ovat aikasenim in ryhtyneet toim enpiteisiin 15 dollarin arvoinen!" tettu, ei hallituksella ole vähin- ( Mutta jos työläiset tekevät la- “vieraiden asevoim ien” hankkim iseen tetu t turvaam aan jm rvariluokan a se N yreällä m ielellä läh tiv ä t sa n k a ta ” aiheista <)n myös ru nsaasti. Tos- ka puolella. 3. Joskin nykyinen kcskipiirikom l täkään aikomusta lopettaa rau- kon, vaatien palkankorotusta, ja apuun. Me olem m e vaieten kuun m aa, ta rk o te tu t tuhoom aan työväen- rim m e tark a sta m a a n sa alista n sa. Aa ' sun saa koko vuodeksi taalalla ja v a r loan hallussa oleva n ä y te lm ä k irja sto taticliikentecn tuottamaa voittoa.; niin uhataan heidät asettaa sei- nelleet syytöksiä, sillä me livvin tie rintam an, jos he u sk altav at nousta sihan se oli. to tisesti, vaalean h a r tilla. O sote: Box 553, Superior, W b ulottaisi toim intansa ulkopuolelle k es kipiirin ja niin ollen sitä voitaisiin däm m e. e ttä olem m e tilaisuudessa so vaatim aan oikeuksiaan ja nälissään m ahtava aasi — viiden luodin lävis Eräiltä rautatickuninkailta on ; naa vasten I v äittää silloin koko järjestöin k ä sit Am erikan suomea pivan ajan tullessa tekem ään tiliä leipää. täm änä. M itäpä oli heillä enaa täv äk si laitokseksi, ei se silti sitä kyselty, jos he luulevat että! Ivoläisten odotetaan elävän I- . O lkaa hyvä ja lä h e ttä k ä ä T? Nyt lienevät näm ä su u n n atto m at m uuta tekem istä kuin o tta a esille m yöskin j »rvarien aseistam isesta. Si ele. Täytyy o tia a huomioon e ttä sen Olen ulkona hallitua antaa tiet takasin yksi- ?änmaal!isuudella. t u titta i t ä paitgi nie m uistam m e varsin hyvin, asev arasto t, ku u laru isk u t ja helvetin kukkaronsa ja palkita vanhalle a ra verin kirjekoteloita. asioiden hoitoon o tta a osaa ain o as tyisille omistajille. Ja hän on ratsionit vaativat kultaa. J a k u n ! että venäläiset pistim et tsaariv allan | koneet k atk eran laisia paloja porva- bialaiselle tullut vahinko 100 dollaril n i is t ä .. . ” taan keskipiirikokous .ia piirikom itea. Em me olisi luulleet ah k eran k aan reille ja heidän lehdilleen nieleskel Jä rje stö n ä kokonaisuudessaan ei olisi suvainnut vastata, että sitä hän se niille annetaan, niin tvöläi ! aikana Suom en porvarien pyynnöstä la, jonka hintaiseksi hän aasinsa a r päätösvaltaa. K eskipiiri olisi y k si k irjeen v aih tajan silti asuvan niiden lä, huutaessaan työväestön asestau- ei tiedä, mutta samalla sanonut; sille ei isäkään muuta kuin kuu- ovat olleet aina m aaliskuun vallan iuntisesta ja “vieraisiin pistim iin tu r vioi. nään päätösvaltainen ja voisi m ah sisällä, edes kilpailuaikana. kum oukseen saakka k ään n etty in ä työ Luonpollisesti eivät herrasm iehet dollisesti p äätellä a sio ita epäedulli tietävänsä. että niitä on mainio- maa ilmaa, läisien rin ta a kohtk K uitenkin tä ssä v au tu m isesta”, joka kiukkuinen ja k erto n eet seik k ailu staan kenelle sesti. kun o tta a huomioon koko S. S. ton luovuttaa takasin entisessä Jä rje stö n osastojen edut. Paastoruokaa. I yhteydessä* voitanee jo m ainita p a suurlääninen huuto porvarien leiristä kään. ja sen täh d en he vasta puolisen 1 V äitäm m e e itä S uperior, W is : kumuissa ja palata takasin tar Siihen ne kaikki pyrki rista suurem m asta asetak a varikosta, johtuu juuri siitä, ettei Suomen tvö- vuotta m yöhem m in Dar es Salam in V ieras (ntaaseu tu rav iu to lassa i : ei ole kylliksi sopivalla paikalla, sii M aalainen oli jyvien puutteen ta koin entiseen järjestelmään. i jo ista elikä, jos porvarilehdct tahto- 'ä e s t ö vapaaehtoisesti alistunut an- sak salaisella klupilla tu liv at s a ttu vät nä tullauksessa, «ttä koko jä rje stö n tautum aan poi väreiden te u ra s te tta ' vat vielä hivenenkään asettu a to tu u m alta tietäm ään , e tte iv ä t he olleet a i kia tuonut kukkopoikia kaupunkiin yhteinen k irja sto sijo ite tta isiin sinne Se onkin selvää puhetta. En vaksi s a k s a l a i s i l l a a s e i l l a . den kannalle, kerto v at myös lukij’»il- noat äsk en tu lleet, joita tuo viekas m yytäväksi. ja k annatam m e Chicagoa tulevaksi “Jos kaikki trustit olisivat sel tisessä kunnossaan niitä (¿i enää L ahtarien täh ä n a stisia ennätyksiä R uokatavarakauppias (jolle hän nii- n äy telm äk irjasto n keskuspaikaksi. leen. Niinpä on Kotkan punaisen arabialainen oli sam alla tavalla pet- voida palajitta» takasin, sillä ne laisia kuin on terästrusti, nim k aartin ry km entti viim e sunnuntai- 5. K eskipiirin n ä y te lm ä k irja sto on am m unnassa. k u ttan u t. Vkko usasi erinom aisesti tä ta rjo a a ): 'M u tta eihän teidän ktt m uutam ien osasto jen om aisuutta» ja olivat melkein käyttökelvotto ci olisi olemassa mitään trusti- na takavarikoinut e räältä seudulta m atkia leijonan k a rju n taa , ja hänen I lo is s a n n e ole m itään m uuta kuin M onxnilan retkelle lähteneet lah- siitä syystä em m e näe tarpeelliseksi mia. niin että hallituksen oli lieii kvsvmvstä, eikä tuskin mitään useita hevoskuorm ia ta rik au rtilaise t. kuu " v ah a siv at" Ii erikoisesti tätä tark o tu sta varten luut ja nahka.” ;eu vjiltaarnista jä rje stö n yhteiseksi »Wo pakko panna liikkeelle kvmme-( kysymystä työn ja pìRoinan va saksalaisia inauserpistoolcja. brow tin asem an, sattu i asem alla olem aan hankkim ansa aasit eivät to d e lla k a a n , M aalainen: “Sitä parem intu ne so- om aisuudeksi, m utta olisi toivottavaa, e ttä jos jä rje stö n n ä y te lm ä k irja sto piv at lih atto m in .i p äiv in ä syöttäviksi. edes 15 dollarin arvoisia. mä miljoonia dollareita, saadak- lisistä suhteistakaan." lausu i j ninkeja. k ran a a tte ja , pyroksilinipom- eräs virolainen aseeton sotam ies, jo- olleet ; i i n i i m n t i u i i i i n n u i n i u n m i » n i m i f i i » M i i m t i i i n u i . u u m i M » . . . , syntyy, niin se m yöskin, oston kau t tniriitit;ninn»wiHnMinnmiiniiimui>miumuiunu»niMUusmnininn TOVERI : Järjestömme asioita MAILMANKATSOMÜKSIA “rtltM M llim ltllW l.lllllIP M H K X ItllllinM IlH M IIIIIIIIIIIIIH IIIH IIim inillH H IIU lH I'IrttlW IIIIII'IllW nnH IW H IIIIU IIllItllllllllH IIIII'IW IIM IM O H IH IIIIIH H IIIIIIttllllllll« 'uiuu»iu3iMMu>i»Minyinmniiu.i,fmmuuju»iuil ta, ottaisi hu o staan sa keskipiirin kir jaston. C hicagossa oleva keskus» i- den pahahenki hallitsee ihm iskuntaa, hän kuin luonnossa tap a h tu v at val- Tästii a ja sta alkaen olivat kaikki Täm ä on “sivistyksen aatnukoil- Se tap a h tu i tällä tavoin: K uta ¡asto voisi varm asti yhtä hyvin tyy Ne suorastaan d y ttää ueskipiirinkin tarp e et, kuin enem m än kotieläinlaum at kasvoivat. ihm iskunnan vallankum oukset sam an to ’’. jo sta kouluhistoriam m e puhuvat Sen sijaan, e ttä se olisi v a p a u ttan u t i laukum ouksetkaan. naiset heidän alem m asta asem as johtuvat ihm isten yksilöllisestä ja S uperiorissa sija itsev a k irjasto. ‘sitä v älttäm ättöm äm inäksi tuli niuut- ym pyrän k ertau sta, joka voidaan lau niin kaufiopuheisesti. Se\i vihki nais ti. M ielestäm m e tällainen jä rje s te tam ilien, jo tta löydettäisi tu o re tta sua näillä sanoilla: Ensin on todelli ten saattam in en alem paan asem aan taan. joka oli johtunut p atriarkalises- y h teiskunnallisesta toim innasta, niut- ly tulisi v astaisu u d essa tuottam aan vuolu m aata niille Ihm isten oli j ä nen vallankum ous, joka johtuu työ m iehiin nähden ja vapaiden m iesten ta vallankum ouksesta, ja vapauttanut ta ne kasvavat niin h itaasti, niin enem m än b.yotyä koko jä rjestö lle tä) didlisentynrtsestä, joka tekem inen parem m at aseet omaa- toisten heim ojen m iehet voitokkai- että lopullista m ullistusta ci voida tettä v ä pysyvät asu in p aik k an sa ja aseiden kuin* ;e. e ttä p e ru ste tta isiin kaksi eri Ihniiskunnan vallankum oukset vaih- niin oppivat he tekem ään teltto ja ‘ m uulina tuot a n f om enet telyt Täm ä vien kansojen orjiksi. Kaikki aria- den kansojen orjuuden a la is u u d e s ta .' laskea Reidenkään m äärätty jen yksi- k irjastoa, jotka m ahdollisesti tulevai- televat y h teisk u n ta järjesty k sen mu eläin ten nahoista ja kuleskelem aan luo m uutoksia m iesten ja naisten ta- laiset, seem iläiset ja tu ra n ila ise t kan lisää sivistyskausi näihin nais- j a 1 hiiden tai joukkojen tietoisen tahdon dessa tulisivat keskenään kilpaile kaan. A ikuisim inalla ihm ism uodolla T äm ä vieroitti heidät vanhoista t„ t- ! lottdellisiin ja yhteiskunnallisiin stih - sat. jo tk a me tunnem m e heidän k ir m iesorjiin sam an kansan jäseniä, ansioksi. Ne eroavat m uista luon- m aan. täten sy n n y ttäen tarp eeto n ta epätäydellisine ihm isruum iineen, il i tiinm ksista ja perinnäistavoista, Sit-i teisiin. Näm ä m uuttuneet taloudel jo itu sten sa kautta, jotka ulottuvat T ästä lähtien taloudellisesti sorrettu- ilossa tap ah tu v ista vallankutnouksis e rip u raisu u tta. W aitkegauissa. 111., tam m ik. 20 p. m an tu lta ja työkaluja ei ollut muun ten lisäksi m iesten työ k a rttu i nais liset ja yliteiskuiinalliRet suhteet a ja ssa taaksepäin aina vuoteen 10,000 jen olem assaolon taiste lu luonnonvoi-; ta ain o astaan yhdessä su h te e ssa: 1918. laisia jä rje stö jä kuin eläin k u n taan ten työtä suurem m aksi, jotka (n ai tuo ttav at vallauknniouksen ajatus- e. Kr. s., ¡Istuivat h isto riaan tilassa, mia vastaan tulee ankaram m aksi sen M äärätty jen olosuhteiden vallitessa M ary H uttunen, K aarlo Lindewall. kuuluvien esi-isäinsä löyhät ryhm ät. set) pysyivat tilap äisissä asu n n o is m ailtiiassa. Kun täm ä a ja tu k sen val jolloin ne siirtyivät joko patriarka- sijaan, että se olisi helpottunut. Tur sa attaa ihm isen järki e stä ä m ullis N äytelm useuran valitsem a kom itea. H yväksytty W aukegan S. S . O s a s M utta om aten täydellisen ihm isruu sa ja tekivät k o tiaskareita. Sellai- lankum ous on saav u ttan u t k.vpsvy- lisesta a ja sta sivistysaikaan tai äiti- haan ovat naiset taistelleet yli 10,000 tuksen. joka luonnon pakosta tulisi m iin, k a rk e a t työaseet, tulen, aseet, sen m uutam ia sukupolvia kestäneen : tensä, seuraa yhteiskunnallinen va vallan (m a tria rk a lise sta ) a ja sta isä vuotta vapautuakseen m iesten hal kuu useiden pienten m uutosten ka ton kokouksessa tam m ik. 20 p , 1918. Jacob Koski, puheenjohtaja. ruoka-astiat sekä luolat asuntoinaan eläm än jälkeen anastivat m iehet a s j lankuinotis loppuen sen edellä lial- vallan (p atriark aliseen ) aikaan. linnosta. T urhaan ovat sorretut tnf«- saantuniinon iiiniisyhtelskunnaK sa on l^aura L aurila, kirjuri. ei esihistoriallinen ihm inen ollut ai te e tta in ylem m än asem an ryhm issä ] M sevan ryhm än tai taloudellisen luo het taiste lle e t vapautuakseen talou saav u ttan u t m äärätyn pisteensä. Ja K an natuksista on ilm o tettav a järje K aikissa näissä kansoissa h av ait dellisesti hallitsevien luokkien m ies-! m ullistuksen n o astaan saav u ttan u t parem pia omi ja yksi heistä, vanhin, viisain t a i ! l'an kukistum iseen ja toisen nouse- tietoisen estäm isen tön keskusvirastoon ennen tulevan Myö sem m e a ste ittaise n m atriark alisen ja ten heille a settam a sta taloudellisesta m ahdollisuus kasvaa niin laveaksi, m aali-kuun 17 päivää 191S naisuuksia säilyäkseen olem assaolbu vahvin tuli heidän keskuudessaan miseen. , hem m in tu lleita ei oteta huomioon. p atriark alisen ryhm ien hajoam isen, ikeestä. T urhaan ovat alkuaikuiset e ttä ihm iset tulevat tietoisiksi yit- ta iste lu ssa villejä eläim iä ja ilm as jo h ta ja k si ja valvojaksi. N aiset s a i-: M iesten vallankum ousta naista vas- K annatuksia lolid<*srä voidaan k ä y t tojen ja vuodenaikojen kovuutta vas vat olla ty y ty v äisiä alem paan a s e - ; tatin seu rasiv at välittöm ästi taistelut m aan ajo ttatsen jakam isen pevheidcu trad itio n it äid in rak k au d esta ja vei- i teiskunnallisen kehitykseu laeista. tä ä seuraava;» k a a v ak e tta : kesken, jota seurasi m aan yksityis jey d estä vedonneet m iesten sydä- taan. vaan hän m yöskin y m p ärö itsi: uiaau ja a s te e tta in ryhm än om aisuus { naaptiriryhtulä^ vastaan M ulta aina nykyisiin aikoihin saak laajeniinan S. s . J ä rje stö n keskusvirasto. L uokkataistelut, sukupuolien i ka ihm iset eivät tie u n e et m itään its e n s ä olosuhteilla, joissa yhteis-; a jau tu i venhinim an perheen ia sit- laid u n in aan ja suurem m an karjan o- i uiistus. m uutokset avioliittotavoissa tiliin 803 W. M adison KL, Konin <01 k u n ta jä rje sty s tuli itse stä ä u s e u r a a - ) ^ tanian perheen pääm iehen kä- n iistä m isek si. V o it e t u t m iehet teh- ja järjestö je n perustam i- taistelu t, ja yleisen olem assaolon I luonnon eivätkä yhteiskunnan kelli Chicago. Hl v e-riheinioluisuu nen nojautum at.la vaksi. P ia a heidän lukum ääränsä taistelu n molempien sukupuolien sor- k»' n laeista Jokainen hallitseva tiili orjiksi, voiteltujen ryhm ien vai T overit: - m o n ik ertaistu i paljon siitä, m ikä »o mot lisäsiv ät voittajieu vaim ojen lu teen. Sikäli kuin om aisuuden jaot- retuille pingoittuneem m aksi tub ini- ‘ luokka uneksi, e ttä ::e h allitsisi ijan- tautiset kasvavat. tap a h tu v at nämä nen ovat tästä lähtien ihm iskunnan | kalk k isesti ja u.-kotti, e ttä ibmiai.i T ähän saakka oli naisia pidetty kum äärää oli ollut ennen suuria m ailm an raul K. m uutokset. Yhtä rin ta a näiden k ans elinikäisiä seuralaisia. korkeassa a rv is s a . Polveutum inen on aina niin hallittu ja ain aisesti listu k sia . Vielä toinen vallankum ous tap ah sa v a ra k k a a t a se tta v a t v irk ak u n tia Kuolleen h allitaan. Ken sijaan, e ttä olisivat K. O sasto kokouksessaan A lkuperäiset järjesty k set kaikki oli lask ettu naispuolelta. A vaattepa te sivistyksen aamukoi- tui, ennen kuin m ikään m eidän his m iehen om aisuuden oliyat perineet suojelem aan heidän om aisuuttaan m uodostuivat verilieiniolaisuudeti no valm istautuneet välttäm ättö m än v a . ................... kirnu ........ p :n a. 191R. to riallisissa asiapapereissam m e tu n köyhiä kan salaisto v ereitaan vastaan. tun m inkä lehdon taliansa, n äette ie K aikki ne, jotka polveutuivat ralle. h allitsev at ovat aina k o e tta p ä ä tti kaunat taa W aukegan. Ui.. K. jallu. ................. .. ......... r ------- -----— , hänen sukulaisensa äidin puolelta. naiset- riippuvina m iehisiä ja m ies sa m a sta äid istä, kuuluivat sam aan eivätkä hänen om at lapsensa. M utta n e tu ista kansoista astu i näyttäm ölle. Perinnölliset päällikön, papit, jotka o- nein estäii vallankum ouksien oireita, S. O saston tekem ää ylei. ä ä n esty seh ry hm ään (gens, suku) ja elivät vh- kuin yksi m ies tu li'o m is ta ja k s i o-j läntiin vallankum ouksen tuotti me- vat valitut etevien perheiden jä s e ten huokaaviin aineellisen pakon rau- joita he to iselta puolen ovat valm is dotusta O saston jäse n m ää rä on . . . . O saston puolesta dessä. M iehet ja naiset elivät y h tä -[ m aisuudelle, joka oli k erran k u u lu -• laUicn keksim inen, kuten raudun nien keskuudesta ja vannotetut suo takoron ja Itiokkaiiallinnou alaisina. tan eet ju u ri sillä taloudellisella toi- arv o isiu a jak aen lyön keskenään j a 'n u t koko ryhtnäMe, halusi hän, e ttä ¡vasken ja tinan | t alkuperäiset me jelem aan heidän etujaan, aaestetu t Te lm vnitsette hallitsevien luokkien i m innallaati, joku teki heidät h e r niiden sulattam iseksi ja sotilaat, jotka suo rittav at poliisiteh- jäse n ten taistelevan keskenään rik roiksi. gaaden tasaisesti osansa sen tuloa- Ijäuen lapsensa suoraan p erisiv ät {n e tte ly t sen häneltä. S iten vanha tapa la s k e a ' m uovailem iseksi. N iin pian kuin rau- täviä sam ojen p aik allisjärjestö jen Jä kauden ja eläm än ain eellisten a p u Niinpä ihm isen kehitys aina nyky- «ilta U usi p aran n u s tu li ihiuisoltotdeu polveutum inen äideistä h y lättiin ja taa voitiin m uovailla, rau ta v asa ra: seniä vastaan, näm ä ovat uusien olo neuvojen om istam isesta, pakottaen u a ik a a n ^ a a k k a on ollut yksi pitkä Osote: eläm ään, kun he oppivat k esy ttäm ään m iehet tulivat h allitsijoiksi. i o ttiv at klvivasarain tilan, rau ta ise t jen välittöm iä tu o tteita. J a lopuksi seasti s o rre tu t luokat taistelem aan veripolku ja täh än päivään saakka heidän puolestaan eläim iä ja k ä y ttä m ä ä n niiden m ai-: Täm ä m iesten vallankum oue perin- a u ra n te rä t puisten tilau, puutarhavil- valtiolliset oikeudet ja e ttiin kunkin ___ hallitseva luokka ei on m aa m erk itty m iljoonien raata- M utta m ikään to», lihaa, nahkaa, lu ita ja sarvia, n ä istä naisten tasa-arv o iau u tta v a s -p e ly s laajeni m aanviljelykseksi, pai- m iehen om istam an persoonallisen o- säily kauan h äiritsem ättöm änä. Piau •'l icu ask elten v e rijäljillä heidän uu- Perkoryhmät sitten kasvolvat yhä taan oli syynä seuraaviin ihm iskun- m eutolaisheim oista tu li m aataviljele- m aisuuden m ukaan ja p eru stetaan SUOMEN AVUSTUSHOMMAN hallitsevien alla m aa vapisee ja jo u -' VUltav^ sa “ o s i s s a a n korkeam paa KANNATTAJILLE. B f^eararain ja niiden yksilö t k e llit-¡n a u vaälankum ouksilu Ja a ih een a a l i - via ’" kansoja. Pronssi- ja rauta-aseet uudenaikuinen valtio luokkaetuoi- tu v at uuden vallankum ouksen jalko- K oska Berkeley g s i, Cal., pidetyn tylvät ru u m iiltaan ja jä r je ltä ä n .! lien, samoin kuin kaikkiin toisiin- saatto iv at n iitä om istav at k an sat ylä keuksineen ja luokka-anastuksineen. jett polettavaksi. i (Y lläoleva on ote teo k se sta : “ Mail- kansankokouksen valitsem a avustus- kynteen taistelu issa vähem m än edis M utta sam alla k a rja la u m at tulivat kin, oli halu olla yksiuom aan ouite- Ihm isktuiuau vallaukum oukaei ei i ro a n v a lla n k u m o u k s e t " joka ou ¡aa komit«» kieltäytyi luovut (am asia a Kun kerran täu ia luokkajako ou , , , . ’ , ....... . , itä v ä n ä T overista 50 sentillä, tai il- vustttshuium aa toim eenpanevan komi- gyyksi yhteen su u rim m ista itu n ls k u u -ta ju n a eläm änueuvoilla. joita olivat ty n eitä heim oja vastaan johtaen lo on toim eenpane- W . • valvottavaksi, — * - • v «a g w u uat» vallankum ouksista, m itä k o s -, tu o ttan e e t ja k äy ttän eet kaikki jou- pulta siilien, e ttä voittoisiin kansoi vakavasti päässyt v a lta istu im e lle ih- ’ a» kul- ihm isten edeltäpäin kuvitol n,aii,uköi Toverin puolen vuosi h e rra a Ì teau luisykttyskim uacöa. yksityiäom aiauu- J tujen toiveiden m ukaisesti, y h tä ' ä - ! tilauksen m ukana j van komitoefu tah o lta v alm istettu ko- hin tuli su u ret m äärät orjia. Laan on rau h a llisesti s u o rite li’». kun ryhm än jS s e n c t IHMISKUNNAN VAL LANKUMOUKSET 4
