Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 21, 1917)
r No. 273 TOVERI TOVERI Linnen tootaalalsen tySvlen Unenkxnnattxja, ilmestyy Aston**««, Oregon, joka p ilv i TO IM ITU SK U N TA : W. N. REIvO LAURI MOILANEN A D O LPH SALMI A. B. MÄKELÄ SULO SYVÄNEN TOVERI (T H E COMRADE) ' The organ of ae finnish worker* in the Western state*. The only Finnish daily in the West. Published d iily , except Sunday, at Astoria, Ore., by the Western Work men’s Publishing Society. Entered a* second-class mail matter July 18, 1913, at the posteiiice at Astoria, Oregon, under the Act of March 3, 1879. T lL A U iH lN N A T Yhdysvalloissa ja Canadassa: Yksi vuosikerta. .84.00 6 kuukautta..$2.25 3 kuukautta......... 81-35 1 k uukausi... .50 Suonteen ia muualle ulkomaille: Yksi vuosikerta. .85.50 6 kuukautta. .$3.50 SUBSC R IPTIO N RATES:““ In the Ui nited Stateg and Canada O n e year...........84-00 Six mouth*...........$3.25 Three months. <81.35 One month................ 50 maallisuuden kiihottamana, oli mitä epäisänmaallisin ja tuhoisa. Se on nuoran asettamista työ väenliikkeen kaulaan. Se mer kitsee itsemurhaa sanan täydessä merkityksessä, sillä amerikkalai nen työväestö yksinään ei kyke ne pitämään minkäänlaisia tais- telukuntoisia järjestöjä*'pystyssä tässä maassa, eikä ulkomaalainen työväestö liioin siihen yiksin ky kene. Mutta taistelussa toinen toisi aan vastaan ne 'kyllä saavat ai kaan sen, että työnantajia vastas sa ei ole minkäänlaista järjestöä. Ja epäilemättä ovatkin työnanta jien kätyrit saaneet aikaan tä män päätöksen. Gompersismille on niin btlppo nykyisin rakennel- jestöistä, sillä vain siinä tapauk sessa voidaan olla edes suunnil lekaan varmoja siitä, että elin- tarvekeinottelijat eivät määirää koko jakoi ja kisko siitä suun nattomia voittoja, kuten on ollut laita kaikissa maissa. Elintarvetuotannon valtit »n haltuun ottaminen olisi nyky ajan välttämättömin tehtävä. Sen sijaan, että edelleenkin salli taan riistäjien kiskoa voittoa, oli si siitä nyt jo luovuttava, mutta sellaista emme tarvinne odottaa. ---------+---------------- - parantamiseksi. Mutta se huo pääsyä, samalla kun niiden ta-1 ö 'H-M I 1 CM' i ; i ■! T ; : I I i I I I 1 L . ’’ maa häpeäkseen, että sen ensi- holta saadaan aikaan sellaisia j;; IS p ip e tftm m p maisina vihollisina ovat omien t päätöksiä, ett£ unioihin saavat |*‘ J fll JCulUIIIIIIC U olllili* rivien gompersit ja sv ndikalistit, , kuulua vain kansalaiset. Itses- . i-j- t i i i i i t i i i t i i i r-r-f— i i t r~i ~t jotka kapitalistiluokan etuja p a l-! tään selvä juttu on, että kun kii PÖYTÄKIRJA, vellessaan ovat onnistuneet sala-< nalaisilla ei ole oikeutta päästä teh ty L änsipiirikom itean koko uksessa. A storiassa. s. s. o sa s ta tarkotuksensa niin hyvin, että maan kansalaisiksi, niin niiden ton talolla m arrask . 18 p :n a , työväestöllä ei ole ollut aavistus järjestäminenkään ei käy päinsä 1917. gompersismin sääntöjen mukaan, 1—S ih teeri kutsui kokouksen ko- takaan niistä. ! koon kello 2 j.p.p. P u h een jo h tajak si Morganin, Rockefellerin ja ja siksi taistelu niitä vastaan v alittiin Aug. N ikula ja p ö y täk irjan muiden riistäjien edut vaativat syntyykin työväestön keskuu ta rk a sta jik si, Tyyni H yrskym urto ja Aug. Nikula. Saapuvilla olivat paitsi rajatonta kiinalaisten maahan dessa. y lläm ain ittu ja, K alle Bellm an, VV. N. Tov. A. K arhu v a littiin kirjallisuus- kom iteaan H uveja. T. k. 25 päivänä tullaan n ä y tte le m ää n kappale “Isä ja ty tä r ”, nelin äy tö k sin en kappale, e sittä e n Hel singin kansan eläm ää m onilta, puolil ta ja n iitä v a a ro ja ja v astu k sia, joi1 a v astaan nuoren tytön on ta iste lta v a m en esty äk seen . T urm iollisim m ak 1 n ä y ttä y y isän rak k au s, tie te n k in vää rin k ä y te tty n ä . K aikki haulille ensi su n n u n ta in a kello 4 j. p p. Ne su u re t m yyjäiset' ovat viikon p ä ä stä eli ensi kuun 2 p äivänä kello 2 j.p p . Syksyn v iim eiset naam iohuvit tu l laan v iettä m ä än ensi kuun 8 päivänä T overituvalla. P alk in n o t tu le v a t ole m aan sellaiset e ttä k a n n a tta a pukea ia to isten tu lla k atso m aan . Kuka tu lee saam aan nuo palkinnot, jo ista ou- sim äinen on S10 ja toinen 85? Si sään p ääsy 50 se n ttiä . Toinen. Reivo ja a lle k irjo tta n u t, v arsin aisia piirikom itean jäsen iä, ja varajäsen Jukka M äkirinne. 2— P iirikom itean jä s e n e t: Geo. A lt m an. P o rtla n d ista ja A. W . V irta. | i S vensenistä. olivat ilm o ttan eet ei voi- | vanaa saapua kokoukseen ja sam alla jF.iiiiiniiiiiiiHiiiiihiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiMiiiiiii!iiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiitiiuiiiiniiiiiiiiiHiiiiHiuiiiiuiiiiiniiiiiiniHiiitiiiMiai'HiiiiiHniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii!iiiiiiiii? ilm aisseet m ielipiteensä puhujan va- linnan suhteen. JOTA KIN MENNYT VINOON. ovat köyhät kaloista. S itä tä rk e ä m p i! 3_Avoinna ollutta. L änsipiirin pu- \ lläolevalla otsikolla kirjottua on tälle m aalle m erik alastu s, joka j hu jan paikkaa olivat hakeneet seu- täkäläinen aamulehti kNsymvk-’ Ilmotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- (T ru e tran slatio n filed w ith the P o stm a ste r uillakin B alkanin niem im aan ran raav at to v erit: Alfred H autam äki, I II llmotukset 81-50 kfcrta ja muistovarsyilla , . . . . OREGON sestä, miten suhtautua sotasaalis- at A storia, O regon. N ovem ber 21, 1917, as m 82.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioiiit- | *«l S e l l a i s i a , ! H nikoilla on suuriarvolnen tulolähde. ! :onwoodi, s ^ ’ M / ch‘ requireii by the Act of C ongress O cto b er to-ilmotukset 50c kerta, halutaantieto- ja ... 1917.) . .... . . ■ « «Monessenista, Pa. H ak em u k set to- Työnantajat saattavat kutku- tajiin, ja selittää, että kun kerran lS^h, nimcnmnutto-ilmotukset 25c kerta, naima- . , L isaksi ovat Vaha-Aasian rannikot dieintcinoun l u o t t i i n ir H k m i k s p l l p o- “S a k sa la iste n vedenalaissodan ai- . , -• distu k sin een lu ettiin kokoukselle. l. Lo dmotnkset 8L5O kerta, avioero-ilmotukset li.. PORTLAND kivitetään sotavoittoja kiskovat hyvin k a la rik k a a t, vaikka nykyään amerikalaissyntyisen työ ’ ..... .. ” " " pullm en valinta jä te ttiin siksi kun 81.00 kerta. Seisovat ilm otukset sopiinuk 1,1 kupäivinä h-eille tap a h tu i jokin va Sen mukaan. Satunnaisista iimot uksista sih te e ri on k irje ellise sti saanut O saston kokouksessa t. k. 15 p : n i ia selittää kapitalistit, niin miksi ei sota hinko, se on varm a a sia ,” k irjo tta a niillä h a rjo te ta a n k a la stu sta vielä nes tulee rahan seurata mukana. Englannin väestön itsekkäisvvttä * ** J lähem piä tieto ja h a k ija in vaatim uk- yhtyi täk ä läise en osastoon jäse n ik si kin vähem m än kuin B alkanin m ais kielestä suomennetaan vapaasti-, voittoja kiskovia tyoläisiäkin. S * -* sille, että sen ei sovi antaa uiko i sis ta v.m. su h te ista . A rchibald H urd en g lan tilaisessa F o rt Huoaensto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu sa. sillä tu rk k ila ise t eivät yleensä j 4_ Luetcf,n R ocklinin s. s. osastol- Jacob T uisku ja K alle R ouhiainen. jen kulmassa. .Telefooni: konttori 365. maalaisille tilaa unioissan. mutta nimittäin pitää työläisten palkan- nightly R eview 'ssa, “m utta m ikä va pidä k a la ru u asta , eivät ainakaan me- ta, C a l./ tullut kirjelm ä, — taik k a Oli sellaisiltak in henkilöiltä jäsen ha- toimitus 832. tvöhön ne ottavat silloin etupääs- i korrihisvaatimukset sotavoittojen hinko se oli, sitä sa k sa la ise t luon rik a lasta. V ähä-Aasian ran n ik o ilta kirjelm än oli lä h e ttä n y t yksityinen k em u sk o rtteja. jo tk a eivät olleet s a a nollisestikaan eivät ole ilm aisseet, voitaisiin keski-Euroopan m arkkinoil- m ainittuun osastoon kuuluva to v e r i- - puvilla. H eistä h y v äk sy ttiin jä s e n e k sä sellaisia ulkomaalaisia, jotka l kiskomisena. . ' jossa se lo steltn n syitä, m iksikä pnri- si John K ulm ala, kun hän oli m en n y t I . vaikka se lienee m elko yleisenä tie , eivät voi päästä unioihin, saadak- i Moista hävyttömyyttä voi le lä h e ttä ä ru n sa a sti sard iin eja, tuu- i50njUgan läh ettäm iin kirjelm iin ei työnansiolle m etsään, eikä siis voinut tona heillä. Jo ta k in v alaistu sta tä ' ole v a sta ttu , sekä ilm aistiin, e ttä mai- olla läsnä, kun yhtyi osastoon, kuten seen järjestymätöntä työvoimaa, dottaa ainoastaan sellaisilta ta- hän salaisu u teen saanem m e e rä ä s tä rakaloja y. m. kalalajeja. ' n ittu osasto on hyvin huonossa kun- sosialistipuolueen sään n ö t vaativa?. ja päästäkseen siten maksamasta lousopilhsesti lukutaidottomilta, tun n etu n tan sk a laisen tu tk im u sm at I ilossa sen takia, e ttä ty ö su h te e t on LEO N T R O T S K I. p ak o ttan u t suurim m an osan osaston T oisten hak em u k set jä te ttiin seu raa korkeita palkkoja. Siitä syntyy kuin yllämainittu lehtikin on. kailijan K nut R asm ussenin k irje e s se n istä m u uttam aan m uille m ark k i vaan kokoukseen. T o iv o ttav asti a s i Kymmenvuotisjulkaisumme, jo täydellinen orj uusillanne, jossa Sillä ei ole mitään muuta käsitys tä, joka koskee 30’n sa k sa la ise n ve V enäjän ty öläisten ja so tilasten jä noille. K irje e stä kävi selville, e ttä anom aiset saap u v at silloin kokukseen. ka on ollut tvönalla jo koko ke rotuvainot päästetään raivoa- tä työväestön vaatimusten pe denalaisen jä ä ty m istä Ju u tin rau m aan . neuvoston pu h een jo h taja ja yksi huo- osaston virallinen kokous tulee pi T ervetuloa köyhälistön ta is te lu rin ta R asm ussenin kertom uksen m ukaan atuim pia henkilöitä V enäjän uusim k a ise sti a n ta m aa n ta r k a t tied o t o sa s m aan! Sillä m ikään m ahti ei p e la sta sän, on nyt viimeinkin valmistu-1 l maan täydellä hirmuisuudellaan. rusteesta kuin mitä täkäläiset lai- vedenalaiset ta rttu iv a t jäihin J u u tin m m assa vallankum ouksessa on Leon ton taloudellisesta a sem a sta ynnä m eitä työläisiä k a p ita listise sta o rju u massa. Epäilemättä saamme sen Toivottava sentään on, että vakapitalistit toisinaan sanovat. raum an kapeim m alla kohdalla, m el i T rotski. T ro tsk i oli A m erikassa tä m uista asiaan kuuluvista seikoista. d e sta muu kuin jä rje sty n y t joukkovoi markkinoille tämän kuukauden paikalliset ammattiosastot eivät Se saattaa kiillä puhua työväes kein H elsingborgin luona, kaksi päi m än vuoden alu ssa m uutam an kuu — A siasta k e sk u ste ltu a tuli päätök- ma. ' seksi, e ttä sih te e rin on velvotettava K a n n a tettiin Chicagon pohjoispuo ajalla, eli siis luettavaksi siksi tottele sellaista päätöstä, paitsi tönkin hajottam asta “sotasaalis vää uuden vedenalaissodan alk am i kauden ajan, toim ien New Yorkissa C alifornian vältiokom itea ottam aan leisen asaston tekem ää m uutosehdo sesta. Ne olivat kaikki läh ten eet ilm estyvän v en äjänkielisen sosialisti- tark k a selko kyseessäolevan osaston kun T overi täyttää kymmenen sillä ehdolla, että ensin poiste-j tuksesta , t aikka tosiasia on. et- Itäm eren puolella olevasta asem ap ai lehden Novy Mir (U usi M ailm a) ni to im intam ahdollisuuksista ja jos huo tu sta S. S .-järjestön sään tö ih in . K es vuotta. taan kaikki kansalaiseksi pääse- ! La mitään sellaista ei työväestö k a sta a n ja p yrkivät pohjosta koh m isen lehden to im ittajan a. New m aa tuolla osastolla olevan m itään k u steltiin josko ru v eta an “boikottee- Julkaisusta tuTee erittäin arvo mistä rajottavat säädökset. Lie voi hajottaa. Työväestö ei edes den. n ä h tä v ä sti ollen m enossa ‘sota- Y orkissa ollessaan pid ettiin h ä n tä m ahdollisuutta toim intaan, h a n k itta ra a m a a n ” telefooniyhtiötä siitä, kuu koon osastolle rah a llista av u stu sta, se ei suostu lakossa olevien työläis- kas jo-yksinomaan siksi, että sii nee syytä olettaa, että päätös ei kykene pitämään elintasoaan en vyöhykkeelle.’ Silloin vallitseva kova yhtenä huom atuim m ista henkilöistä kom itean h ark in n an perusteella. te n sä vaatim uksiin. P äätö k sek si tuli. nä esitetään lvhytpiirteinen his olekaan niin tiukka, kuin porva tisellään. puhumattakaan sen pa itätu u li ahtoi jä ä la u ta t kasaan, ja rad ik aalisten ain esten keskuudessa. 5—Ala-Columbian s. s. osastojen e ttä san o taan ylös haalin telefooni kesäju h laan o sa ao ttan e ilta osasto il toria useimmista länsipiirin suo rilliset uutistoimistot ovat iimot- rantamisesta sotatilanteen kus- kun oli kovanlainen pakkanen — vä- Heti V enäjän vallankum ouksen puh ta v elv o tettiin sih te e ri tie d u ste le kuun jam assa, ellei yhtiö siihen m en h in tään 12 a s te tta C elsiusta — olivat je ttu a viim e m aaliskuussa, läksi hän m aan, m ihinkä osastot aikovat k äy t n e ssä hyväksy ty ö lä iste n sä ehtoja. malaisista osastoista ja valtiojär- taneet. vaan ehdollinen, ellei tie - j taiinuksella. P e te r H yrkäs valittiin näyttely- kaikki vedenalaiset pian jääsohjoon V enäjää kohti, ollen ku iten k in kau- tää viime kesänä p idetyistä k esäju h jestöistä. Julkaisemme tuonnein donanto ole kokonaan tuulesta Ei voida puhua mistään sellai tak e rtu n e in a. Ne kulkivat veden- an aikaa C anadassa p id ätetty n ä Eng- lista k erty n e et v a ra t? P iirikom itean seuran jo h tajak si. Sam an asian yhteydessä k e sk u s olevien päätö sten p e ru ste el pana koko sisällysluettelon, f ah- temmattu sesta kuin työväestön h a jo tta pinnan alapuolella, ain o astaan tä h y s - , lännin h allituksen toim esta. Lopulta tiedossa la kuuluu Ala-Columbian s. s. osas te ltiin eikö olisi osaston eduille pa domme tämän kautta kehottaa o masta kiristyksestä sotatilanteen ty sp u tk e t näkyvissä. M uutam at n iis -! pääsi hän kuitenkin m onien lianka- tojen yhteisillä kesäju h lilla k e rty n e is rem pi, e ttä lak k a u tettaisiin lau lu seu tä aav istiv at v aaraa ja on n istu iv at hiuksien jälkeen Venäjälle. tä varoista 60 p ro se n ttia länsipiirin ra, koska se im ee osaston työvoim aa. sastoja ja asiamiehiä valvomaan varjossa. Eikä ainakaan tähän kohoam aan pinnalle ajo issa; ne juut-1 T rotskin sanotaan peru stan een sa- ag itat. kassaan. ä ä te ttiin a n ta a elää lau lu seu ran a i etujaan, sillä kun painos on ai saakka voida puhua siitäkään, tuivat jää h ä n , a in o a staa n kansi jää- nom alehden V enäjälle noin v iisitoista .6— K oska tie d e ttiin olevan jo n k in P nakin jouluun asti. Lopuksi n ah istiiu a v u n k e ra v stä Suom en nälänliä- noustaan, kolmisentuhatta kappa että pääoma olisi mitään luovutta den vesirajan yläpuolelle. T oiset ■ vuotta sitten. V allankum ouksellisen laista agitatio n ito im ik u n n an v ä ite ty stä v ä ä täisten avustam iseksi, p äätti kokous e tra n slatio n file«! with th e P o stm aster letta. niin vain ensiksi tilanneet a t ( A h u storia, joitakin h en k ilö itä O reg o n , N ovem ber 21. 1917. as nut: päinvastoin se on saalista pysyivät au tta m a tto m asti jään a lla ,! to im in tan sa vuoksi joutui hän usein keh o ttaa osasto ja ottam aan avuitke- rin k äy tö k sestä req u ired bv th e A ct of C ongress O cto b er k o h taa n ; se lopulta m uuttui suunta- tulevat julkaisun saamaan. 15th, 1917.’) nut ja saalistaa edelleen niin pal ain oastaan täh y sty sp u tk e t näkyvissä. | vankilaan. M. m. h än et karkotet- räy k seen osaa ja an tam aan kanntuk- jupakaksi ja persoonapoletniikiksi,- ku Niiden kohtalosta k irjo ttaa R a sm u s-'tiin S iperiaan vuosina 1905 ja 1912 sensa vaan m ille a v u n k e rä j ¡»hommll- jon kuin suinkin on mahdolista. sen: ’Kävelin itse jä ä tä m yöten n iitä osanotosta vallankum ouksellisiin toi- le, joiden ■ k a u tta v a ra t tulee lähe ten tav allista. , te ttä v ä k si Suom en a m m a ttijä rje stö n Lemmen liiton tekivät osastom me Mitä pitemmän aikaa sota jät Suuremmat porvarilehdet osaa- katsom aan, ja toverini y ritti kurkis- miin. ! välityksellä jae tta v a k si. Asiani ta r m onivuotinen toim iva jäsen , tov. J e n kuu. sitä suoremmaksi käy elin- ! vat pelata osansa paremmin. .\e taa tä h y sty sto rv e sta alas. Silloin f V apauduttuaan jälk im äisellä kerral- kem pi selostus jä te ttiin sih teerin te h ny P ietilä ja Isakki Kokko. O nneksi täväksi, joka hänen on teh täv ä länsi- olkoon! He m atk u sta v a t tällä vii tarj>ei<ten puitte jokaisessa so- eivät käv niin häikäilemättömän jäälaik k a — s. o. ajojää, joka aina ia> m atk u sti hän B e rliin in / ja perusti piirin s. s. osastoille kirjeellisesti. American Lederation oi Laho taan osallisessa/ maassa ja niissä suoraan työväestön järjestymis on liikkeessä ah to jään alla — leikkasi siellä sanom alehden, m utta sodan a l 7—S ihteerin to im in tarap o rtin yh kolla S eattleen . jonne ehkä a s e ttu v a t asum aan. teydessä syntyi ju ttu a siitä, e ttä pii- tin vuosikokous ei ole vielä päät jotka riippuvat elintarpeistaan oikeuksien kimppuun kuin sellai poikki täh y sty sp u tk et. ja poloiset ve k aessa oli p ak o tettu poistum aan. den alaiset a u tta m a tto m asti tu h o u tu i Senjälkeen oleskeli hän hetken a i rim m e s. s. osastojen ja piirikom i- tynyt, joten tiedot kaikista siellä sotamaista, kuten Skandinavian set pienet maaseutulehdet, kuin vat. Jo tk u t pinnalle jä ä ty n e istä yrit- kaa S veitsissä, siirty en sieltä P ä tean toim inta ei ole tarp e ek si vil II k asta ja k iip e ä ä . A siasta k e sk u ste l W A S H W ro v esilläolleista asioista eivät ole maat esim. täkäläinen aamulehtikin on, joka tivät kolm epäiväisen vankeuden jä i - * r ii8ijn , jossa alkoi taas lehden ja tua tuli päätökseksi, e ttä sih teerin I ” ______ II vielä käytettävissämme. Mutta Että asema todellakin on va kehottaa avoimesti “kivittämään” keen p ä ä stä kulkem aan jää n alatse. ! a R iteerasi sen k a u tta rauhaa, m u tta on e n tistä u utteram m in vedottava P A K IN O IT A K IL P A IL IJ O IL L E . eräitä virtauksia täkäläisen työ kava. osottaa seuraava Canadan työväenjärjestöt, jotta pääoman Tiedän, e ttä seitsem än n iistä m urs- V enäjän m inisterien toim esta lak- teh ty je n päätö sten noudattam iseen j. Tällöin e rito ten k a tso tta v a e ttä o sasto issa , H yvää päivää kaikki kilpasllle läh k aantui, ja kaikki niillä ollut m ie k a u te ttiln hänen lehtensä. väenlirkkeen keskuudessa on tul elintarveministerin, \Y. J. Han riistämismahdi dlisuuksien tieltii siirty i hän E spanjaan, jossa hänet olisi piirikom itean m äärääm ällä ta tevät. m utta koska en ylety te in i histö hukkui.’ valla toim ivat ja v a litu t k irja llisu u k ättelem ään , niin kuin ne “ prize lut jo alktn almistusten aikana nan äskettäin Yhdysvaltain elin- poistuisi väliäisinkin es’e. “ R asm ussen k irjo tta a kerto n een sa hetim iten vangittiin. V apauduttuaan den ja sanom alehtien le v ittä jä t. — fig h ter it ru u k aav at tehdä, niin puis siksi selvästi esille, että ylläole tarveministerille lähettämä lau vaim onsa ja kahden poi- E ttä piirikom itea voisi tarkoin seu- telen täällä om ia käm m eniäni te i Surullisinta on. että työläis?, tap a u k se sta T anskan prinssi H aral- • siirtyi va kysymys on paikallaan. En sunto : sellaisiakin lehtiä pitävät kanna dille. M issä m äärin täm ä on täv- kansa kanssa A m erikaan. saapuen | rata osasto jen ja piirikom itean toi- dänkin e d e stä n n e ja toivon tuolla dellinen selitys sak salaisten to iv e it- L ,ew Yorkiin viime tam m ikuulla. 1 m intaa. sam oin kuin toim innan lai sisu k sissan i. e ttä p y sy isitte vahvana nen varsinaista yleisjä rjeston iimeaikainen asiainkäänne tuksella.au vllä. asti. Ei h e ite tä kesken, ton p etty m isestä, sitä lu u ltav a sti ei j p a ia t t „ a a n vallankum ouksen jäJ ininlyöntiäkin, katso ttiin olevan ta r loppuun peellista jo k aisessa kokouksessa lu vaikka m itä kuuluisi, sa n o ta a n h an konventsionia pidettiin, kuten ta Europassa, sieltä tulleet viralli saada tietää, ennenkuin sodan loput- kppn V enäjälle, pääsi hän pian' taas kea piirim m e s. s. osasto jen ja sih huutam assa “ v iisu ssak in ”, “ ÄP yli vallista, rakennusteollisuusam set tiedot, ja arviot vuodentu- tua. Se vain on varm a, e ttä jokin i iluoniat uksi henkilöksi kotim aansa teerin välinen kirjev aih to . m uutam assa “ v iisu ssak in ,” “ Xl’ yli Kokous loppui. p ä ä stä p i r u a . . . ” mattilaisten järjestöjen edustaja loista osuttavat selvästi, että seikka vihollisen huolellisesti m otita t va |ja a kum ouksellisten keskuudessa, K okouksen puolesta. P u h ellaan p as sitten näin aluksi k u u k au tta edeltäpäin valm istam issa i Ja j oku kuukausi sitten valitsivat kokous, jossa tiedonantojen mu maailmaa uhkaa nvkvisin vaka A. MÄKI, sihteeri. tä s tä k irje en v a ih ta jan “a m m a tista ”. suunnitelm issa m eni vinoon — ja v e n ä jä n työläiset ja so tilaa t hänet e ta rk a s ta n e e t ja hyväksym Jo s o sasto issa olisi jo ta in vieläkin kaan on päätetty vaatia kaikilta vampi elintavepula, kuin ollen Oletnme jo jonkun kerran huo siitä saatto i olla seu rau k sen a ei ai-: uu(Jen V enäjän kunnlakkaim paan toi- me Olemm pöytäkirjan. viheliäisem pää tointa ’«uin tän iä toi liiton jäseniksi pyrkijöiltä yhtenä kaan osattiin aavistaakaan muu mauttaneet, että .\inerikan työ noastaan se, e ttä sak salaisten toiveet Ineen työläisten ja so tilasten kes- T yyni H yrskym urto, Aug. Nikula. mi on, niin kyllä kait se oli^j a n n e ttu k irje en v a ih ta jalle vielä sivu kelpoisuusehtona tämän maan tamia kuukausia taaksepäin, lii väestön on ennenpitkää pakko jäiv ä t to te u tu m a tta , vaan sekin, e ttä k u sjä rje stö n p u h eenjohtajaksi. Täs- toim eksi. Ei koskaan osaa k irjo tta a asem asgaan on „ ft|l ollul yksi kansalaisoikeudet. lemme me halua tulla toimeen vastata kysymykseen: alistuuko ne ehkä ty k k än ä ä n m u rsk aan tu iv at. kaikille m ieliksi; on tarp eeto n y rit tää k ä ä n . Löytyy aina joku joukosta Sellainen päätös ei itse asiassa vähemmällä syönnillä ja varoa se täkäläisten kapitalistien aiko i v aikutusvaltaisim pia henkilöitä Ke- Herlmisimpukan loiseliö. joka löytää pukinsorkan, vaikka kuin merkitse mitään muuta kuin si tarkasti haaskaamasta mitään e- tilukseen tuottaa maalian miljoo K uten tu n n ettu a , eivät k allisarvoi ren sk in h allituksen k ukistam isessa. ka y rittä isi p a ra staa n , varsinkin a lk u -GGOGO GOOGDOOO GGOGOGGOGO h päästä kun k irju ri on opetteluhom - tä, että liiton jäsenyydestä täy lintarpeita. tulemme mahdollises nan kiinalaista, saadakseen työ set helm et ole m uuta kuin sim pukan m assa. tyy jäädä pois kaikkien ulkomaa ti näkemään sodan voittoisaan voimaa alemmilla palkoilla kuin sairau d esta aih eu tu n eita tuo tteita. M ielenkiintoinen näytelmä kappa le. CALIFORNIA S itten on vielä yksi niksi uudesta laisten työläisten, jotka'eivät voi loppuun saattamisen vaaranalai mitä täkäläinen työväestö vaatii. H ehnim uodostum un a ih e u tta a erään “ M illäs se uusi näytelm äkappale syntyneellä -k irje e n v a ih ta ja lla , ja se “ T e tra rh y n c h u s lin io n ifa c t/r” nim i sin u sta tu n tu i? ” on kaikkein pirullisin. MWSr.. tulla kansalaisiksi. Ja sellaisia sena. \ aikkakin kysymyksen viral sen lapam adon itiö Siitä johtuvan “Oojaa, kaksi ensim äistä n äytöstä IS L A N D M O U N T A IN Kun k irje en v a ih ta ja on “osaston työläisiä on täällä satojatuhan “ \ uodentulotilastot Ranskal linen puoli on vielä enemmän tulehduksen laatua ja k e h ity stä on , „jenivät m ukiin, m utta sitte tulin v alitsem an a” p y k ännyt m ie le stää n Ei ole tältä k ä ä n p eru k alta vielä ol koko sopivan sopan leh teen p a n ta v a k sia. ta ja Italiasta osuttavat, että hämärän peitossa, on 'kuitenkin erä s T. Southw ell nim inen tietjim ies ! ikavaIla tav alla h äirity k si." lut ennen k irjo tu sta T overissa, joten si. ja sitten pitkän odotuksen p e rä s tä Taantumuksellisempaa ja niin- meidän on ponnisteltava kaikkeni johtavien kapitalistien taholta se ik k a p e rä ise sti tu tk in u t Ceylonin ' “ M itenkä n iin ? ” "olkoon” tää ltä k in nyt k erran . T ä näkee n im im erk k in sä paikkakunta- alla. ista h ta a hän hym yssä ollen työläisille vahingollisempaa me, hankkiaksemme sinne tarvit annettu ymmärtää, että sellaista helm iriutoilla, sam alla kokeillen kei- -V aim oni ty rk k ä si kylkeeni, e ttä mä paikka sija itsee E u re k a —San kirjeen suin lukem aan s itä p a in e ttu n a — Francisco ra u ta tie n v arrella, T rinitv- noita itiö itä istu tta m a lla t,e ra s in •> päätöstä ei olisi voinut tehdä. Ja tavan määrän elintarpeita. Ita toimenpidettä harkitaan. T ar notekoisesti m u tta m itä pi- - ’ ? K uka tä ä ltä k auntissa. joka p istää kiilan muotoi- saad a aikaan helm iä tu o ttav a a ä rs y k irjo ttaa sam alla nim im erk illä? Ei mikä merkillisintä, sellainen teh lian armeija on kärsinyt tilapäi vittaisi. niin selitetään, miljoona ty stä sim pukassa. M utta vielä ei ole j sen nokan M endocino ja H um boldt m u t t a ------- ne ovatkin siellä painos i kauntien väliin, noin 86 m ailia Eure- sa so tk en eet jonkun toisen k irjeen Jokainen canadalainen dään aikana, jolloin pitäisi pyr sen tappion, ja fäältä on avustet kiinalaista tuottamaan elintarpci o n n istu ttu tap aam aan noita eliöitä Kyllä ne ovat vapaasti uiskentelevina. N iistä tie- velvotetaän e lä ttä m ää n ainakin vh- j k asta Friscoon päin. T äällä on yksi alle m inun niineni. kiä poistamaan kaikki ne olete tava sitä. lähettämällä sinne elin- ta lännen maatiloilla. k u p arikaivanto ja noin 25 m iestä koko t ö h r i j ö i t ä ------- ! ?’ Kun sitten detään vain. e ttä ne ovat hai- ja ! ^ en sian. P o rvarilehdet arvelevat, tut syyt, joiden avulla riistäjät tarpeita. Englanti tarvitsee pal työssä ja joku sik a fa rm ari siellä tä ä l v ä h in jää h ty y ensik u u m eestaan , niin Täkäläinen kapitalismi on a l rauskukaloissa asu stav an sukupuoli- i täm ä m ääräys panee m elko ko- ovat tähän saakk^i pitäneet työ jon enemmän kuin viime vuonna. kanut ennen kuulumattimian a- kypsyneen lapam adon itiöitä, jotka valle koetukselle niiden isänm aalli- lä. N äköala on “ m ainio”, näkee noin huom aa k irjo ttu ja asian todellisen irstan v erran a v a ru u tta , kun osaa laid an ; ne le h tin e e k e rit ovat “entran- läiset erillään unioista. Koko Ja uiei«l än pn niinikään suojelta iojahdin työläisten oikeuksien sim pukkaan tu ak e u d u ttu a a n k e h itty suuden, joiden asunnot ovat kaupun v aivan n e e t” sftä k irje ttä siten kuin o v at pystyyn ylös katsoa. mailman työväestö kulkee nykyi va Ranskan naiset ia lapset kau riistämiseksi. Kaikkialla missä vät näppyläm äiseksi rakkulaksi, ja kiem m e tav allisia p erh easu n to ja: “ 6 Meitä oii täällä kaksi suom alaista parh aak si n äh n eet, saad ak seen s» n bcllaiseksi. e ttä sen' voivat nutisnäl- sin yhtenäistä liikettä kohden, heilta kärsimyksiltä ja katsottava työväestö vain hiukankin osottaa siitä syntyy uusi näppylä. Tuon jä l h u o netta ja kylpyhuone.” M ikähän työssä N. \V. P. ra u ta tie y h tiö llä ; r a k äiset lukea. T ä lla ista tap a h tu u e h k en n etaan isoa niin ku tsu ttu a “puk- kä m elkein jokaiselle uudelle k irje e n vaikkakin saattaa ottaa jonkun että liittolaisten asia ei kärsi e- vaativan jotakin, saa se vastaan kim äisen näppylän a ih eu ttam a ärsy- noista nyt jo u ta isi sian k etak si kaliaussia", jossa tulee olem aan tilaa vaih tajalle, vaan ei n ä istä saa nok- tys on varm uudella h av aittu joilta aikaa, ennen kuin yhtenäinen toi lintarpeitten puutteesta. 25 m iehelle. Itse täytyy kokitta«: ja k aau tu a ja kukapa noista nokkaantui- sa jonkinlaisen hulikaanisakin. van helm en m uodostum iseen. Ukein virhe, tav arav au n u ssa asu taan . Ei siis ole sikaan. T äm ä eläm ä kun on kaikki minta suuremmassa mittakaavas “Asema on nykyisin sangen vigilantijoukon tai jotakin sel Kalastusolot Balkanilla. m ikä siinä Trotski-Lcniniu v a lla n k u -: eläm ä m itään ruusujen ja ku k k asten oppim ista v erten. O pitaan tälläk in sa on TnahdöllfUen. vakava, ia aika on tullut, jolloin laista. joka isänmaallisuuden ni Jo k seenkin jokaisessa Balkanin Val-i niou8i utus6a te h tiln ’ oH s * ~ e ttä “ IpääU ä käym istä. En m ene tak u u seen alalla tä y ttä m ä ä n to im itta ja in v a a ti m ukset, kun vaan p ain etaan päälle Kun ulkomaalaista työvoimaa canadalaistenkin on käsitettävä, messä toimien täyttää ne tehtä ¡ta p a h tu i yhtä päivää liian m yöhään, e tte i täällä jouduta tä itte n kitoihin, a h k e ra sti Ja o teta an vaari k o rja u k sis tiossa olevat v irrat ja jÄrvet ovat ellei hyvissä ajoin m uuteta ihm isten tullaan tässä maassa luonnolli että liittolaisten ravitseminen vät, joita kapitalistien edut vaa uskom « attom an rik k aat m «C itä m omnai- Pahim m oiksi ei John Spargon eikä ilmoille. Ainoa, m istä tää llä k a n n a t ta v astaisen varalle. M utta m itäp ä n äistä, jo k ain en h an sesti edelleenkin käyttämään riippufl nyt Pohjois Amerikan tivat. Ja kun gompersismin kan Blmmista ja m aukkaim ip/sta kalala- ' C harles Edw ard Russellin nyt käy- taa kehua, on kaunis ja raitis ilm a. sen tie tä ä , siis m oksis vaan. jeista. K aviarin saan n in k in suhteen i nyt väittäm inen, e ttä P ie ta rissa ta- suuressa määrässä. — mahdolli mannermaan tuotteista paljon nattajat vakuuttavat sekä viral Sotamiesten kaupunki! N. W. voisi keski-Europpa p ä ä ltä aivan riin- ; pa htuneen vallankum ouksen a ih e u tti T ä stä T acom asta on tu llu t se lla i sesti entistä suuremmassa, niin enemmän kuin koskaan ennen.” lisesti että epävirallisesti, että pum attom aksi V e n ä jä s tä p ä k ä y ttä is i-, Y orkissa saam a suuri nen tav a lla a n so ta m ie ste n kaupunki. vät hyväkseen Rum anian sa in p ik a -iH luqultm Aew i(>rkKsd baaQld »u uri täytyy tapahtua toinen tai toi Aseman vakavuutta ei voitane työläisten on luovuttava kaikista la BERKELEY Kun sa ttu u iltase lla kaupungille, niin stu sta Tonavan suulla: A nkeriasta , äänim äärä. - Evening Post. jopa to tta vie näkee soltun poikineen nen: joko ne jäävät järjestymät kieltää, mutta säästelemisillä ei oikeuksistaan ja annettava kapi ja m onnia on yllinkyllin, ja n iitä on O saston kokouksessa t. k. 15 p :n ä liikkeellä, v arsin k in keskiviikko- ja - - - tömiksi ja sellaisina alistuvat siinä pitkällekään päästä. Olisi talistien määrätä kaikkialla siten jo e n n e stä än viety m aasta s u u re t' k ä site ltiin m m . seuraavia asioii-t. lau a n tai-ilta sin ; silloin on vähim m än- Osasi valita. työnantajien tarjoamiin alhai- olemassa parempi menettelytapa, kuin ne haluavat, niin on riistä- m äärät. T outainta on T onavassa jo i S anom alehtien kertom uksien mu- Suora, valtiokom itealle teh tiin ehdo sä lask u ssa yksi kolm as osa ulkona tus e ttä valtiokom itea panisi toim een olevista sotam iehiä. Suom alaisiakin simpiinkin ehtoihin, tai ne perus ja se olisi kaikkien ra\ intoaineit- jäluokan helppo menetellä siten ylem pänäkin. niillä tienoin m issä vir- j kaan näkyy joku katurosvo pvsäyttä- valtiossa kilpailut Toveri-lehden a s ia kuuluu olevan leirillä kuutisen sa ta a , ta on B ulgarian ja R um anian rajan a J neen m eidän pyylevän asto rialaisen tavat itselleen omat järjestönsä, ten ottaminen valtion haltuun, kuin sen eduille sopii. m iesten ja p aik k ak untakirjeenvaih- m u tta ei ole vielä käynyt s. s. osaston haalilla kuin yksi. Vika ta ita a olla Muut B ulgarian v irra t ovat e rittä in porm estarim m e H arleyn hänen New tajie n kesken. jotka tulevat kilpailemaan ny jaettavaksi valtion valvonnan al m eissä osaston jäse n issä , kun el ole Mutta rajansa kai on täkaläi- rik k a a t m onnista; v uoristovesissä Y orkissa käydessään, v aatim alla: se n ik si yhtyivät Lydia T arks ja sa atu enem m än so lttu ja seuraam m e. kyisten järjestöjen kanssa. Mitä la, ja ilman että kukitan saisi senkin työväestön kärsivällisyy taas on taim enta. Y htä edullisia ovat "R ah at tänne — taikka ma pamau- m Jä uuttokortilla Friscon o sa sto sta Mary vaan em m e ole voineet sitä a u tta a sellaisesta seuraa, on tuttu juttu niistä senttiäkään voittoa. Mutt i dellä ja kestävyydellä. Se ei voi k a la stu ssu h te et S erb iassa Ja M onte-/{an aivosi h ajalle!" ja A. Karlin T ervetuloa! täh ä n saakka, vaan y rite tä ä n tä s tä negrossa Isossa S k u tarin järv e ssä i “ P am auta pois!" oli H arley vas P ä ä te ttiin an taa rah alilu en ja si eteenpäin p arastam m e. jo nykyistenkin kokemusten pe sellainen jako ei ole luotettava elää asteella johon kiinalaiset Nyt kun tulee kak sip äiv äiset jou rusteella. Sellainen toimenpide. muuten kuin asettamalla se riip- sen pakottavat ja silloin sen täy on sillintapainen pieni kalalaji, J o ta ^ a n n u L "T äällä näkyy kyllä pärjäi- veellinen k a n n a tu s paik k ak u n n alla lu ju h lat haalilla niin eiköhän silloin alotetulle yleiselle ralian k eräy sh o ai joka epäilemättä tehtiin isän-1 pllniaan yk-inomaan tvöväenjär- tyy alkaa taisteluun asemansa n ä y ttä ä löytyvän loppum attom at m ää levän ilm an aivoja, m utta ei ilm an m alle Suom en n ä lä n h ä tä iste n a u tta saada nähdä poikia joukossam m e rät. K reikan sisäv ed et sitäv asto in railoja.” Pahin viita k a ik itta lienee se. e ttä m iseksi. T acom assa on niin sangen vaha suo- Kivitämmekö toisen emmekä toista? M I'V It'IIIIIIIM S U lU H IIU lU H IIIim illllfllllN tn illlltlllN n llllllllH IIIH IIIIIIIIIIIIIIIIIH IIItlllllH U IIIIIIlIH H IIIIIIliH IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIU IIIIIIIIIIIlllltlllllllllllllllllllllllllllll'i I MAILMANKATSOMUKSIA Kyttimenvuotisjulkai- sutntne valmistumassa Elintarvepula käy va kavammaksi Itsemurhako menette lytavaksi? Muuan esille tuleva ky symys ? KANSANKIRJEITÄ $
