Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 24, 1917)
Nò. 249 TOVERI L U U L E V A T P R E S ID E N T IN pysyvää to in ta valtion työssä, läk si se tulee kulkem aan so sia listisia tei t ä ! ” ja pahoitteli, e ttä kun ei hän H E N K E Ä V A IN O T T A V A N . hän ta a s k eväällä 1914 vuoristoon, ole tie n n y t m itään s iitä k e rä y k se stä , eikä h ä n tä sittem m in ollut ain ak aan i (Sähkös. T overille U nited P re ssillä ) W ashington, D. C., 24 p. lo kak. — Oikeuslaitoksen virano.- m aiset ovat selittäneet, että kautta m aan edesvastuuttom at 1 henkilöt ovat m uodostelleet sa- ; laliittoja presidentti W ilsonin T o istakym m entä vallankum ouskuvaa saim m e Suom en vallankum ouksen hengiltä ottam iseksi. Salapoliisit eri tap a h tu m ista . Kuvia on mm. seu raa vista tap a h tu m ista : “ H elsingin ovat läheqnmin tutkineet m uu sos-dem. k u n n a llisjä rje stö n joukkokokous m aalisk. 18 p.’ ; “ H elsingin työ tam ia presidentin m urhahankkei läiset kokoontuvat H akaniem en torille vallankum ouksessa kaatuneiden ta Tennesseessä. O S A S T O IL L E , K IR J A L L IS U U S K O M IT E O IL ^ -E , Y N N Ä M U IL L E . A S IA M IE H IL L E Suomen vallankumouskuvia Kalenteriin h a u ta ja is s a a ttu e e s e e n ” ; "T yöväestö k u untelee venäläisten läh e ttilä ä n Shobe- leffln p u h e tta ” ; “ T yöläisten kulkue vallank. h a u ta ja is is s a "; “ K ansanm lliisiä V alk easaarella” ; “E nsim äinen punanen lippu S ilta saa ren kadulla vallanku m ouksen a ik a n a ” ; “ H elsingin vappum ielenosotuskulkue” ; “Jo ukot saapuvat ju h lap aik alle V appuna” ; “ Punalippu Suom en S en aatin rakennuksen k atolla"; "K unnallislain ja 8-tunnin työpaivälain vaatim u sten johdosta m ielenosotus- kokous, joukkojen odotellessa eduskunnan p ä ä tö s tä ” ; "M ielenosotuskulkue I Sähkösanoma T o ve i i l k j 8-tunnin työpäivän jo h d o sta"; "S otajoukot kokoontuvat R a u ta tien to rille vas j Lontoo, 23 p. lokak. — taa n o tta m aa n v allan k u m o u släh ettejä P ie ta ris ta ” ; “ P u o lu esih teeri T urkia ja eduskunnan p u heenjohtaja M anner p u h u m assa” ; ym. sterdam ista langattom alla Näm ä Suom en vallankum ousajan tap ah tu m ien kuvat ju la ista an i puntit sähkösanom a tietää Saksan valtiokansleriko eronnut? p ari vuotta jälk een p äin k u kaan tove re ista n ä h n y t eikä kuullut, vaikka koetin useam m an k e rra n tied u staa. K erto essaan m inullekin vaiheistaan oli A lekki niin varovainen e tte i m ai n in n u t yhtiön nim eä eikä hom m an laatua, jo sta vaino alkoi. Sanoi vaan, e ttä joka p aik assa m ihin m eni, oli niinensä ja m aineensa jollakin tavoin m yrkytetty, m utta ei kukaan ollut koskaan kylliksi m ies sy y ttäm ään h ä n tä m istään, niin e ttä oli m ahdo tonta itse ä än puolustaa. K a tk e rin ta kaik ista oli vielä se, e ttä to iset to veritkin joskus n ä y ttiv ä t uskovan to d istam atto m ia syytöksiä. — J. A. A. Am saa- k er $ KANSANKIRJEITÄ ? • K A L E N T E R IS S A . ttua. että valtiokansleri Alichae- • Y ksistään jo näm ä e rik o ise t ja m ielenkiintoiset vallankum ouskuvat i lis on jättän y t keisarille eron- tek ev ät K alen terin arv o k k aak si ja jo k aiselle v älttäm ättöm äksi. , pyynnön. W A SH IN G TO N Työmiehen Joulu SU O R A A K O T O IM IN T A A ? ilm estyy tän ä vaih erik k aan a vuotena e n tis tä parem m in ja p irteäm m in toi Vuonna 1910 oli m eitä joukko suo m itettu n a. Sen v arsin aisesta to im itu sty ö stä huolehtii tov. Eem eli P a rra s ja k a n ta av u stav at kaikki tu n n etu im m at kynäm iehet. T ähän m ennessä ovat m alaisia työläisiä talv e h tim a ssa Se- jo lä h e ttä n e e t k irjo tu k sia se u ra a v a t to v erit: Yrjö H alonen, A. N. K oskela. vvardissa, A laskassa. Yhtenä joukos K. A. Suvanto, H enry Askeli, R ichard Pesola, Aku Päiviö, M ikael R utanen, sa oli e rä s Aleksi Lehto, vankka ja A rvid N elson, K alle R issanen, Yrjö M äkelä ja K alle Aine. kom ea kuuden jala n m ies ja ltenki- KUVAT ovat luonnollisesti tä rk e ä tek ijä tälla isessa ju lk aisu ssa. N iistähän suureksi se ssä k in k eh ity k sessä koko kauaksi osaksi riippuu ju lk aisu n ulkonäön m iellyttäväisyys. Siksipä onkin siihen edistynyt. K errassaan m ukava toveri. puoleen pantu e rik o isesti huolta. K ä y te ttäv issä olleesta la a ja sta valikoi m asta on o tettu vain p a rh a in ta , sellaista joka silm ää m iellyttää ja aih eel Kolme vuotta jälkeenpäin, kun olin taa n on työväen ju h laju lk aisu u n sopivaa. E rikoisesti m ainittakoon kuvat, Akseli H irvelän k an ssa Knik-Arm illa jo tk a liitty v ät täm än v aiherikkaan vuoden m erk k itap au k siin : kuvat Venäjän k a la stam a ssa , käveli käm pällem m e vallankum ouspäiviltä, su u rista työväen m ielenosotuskokouksista R uotsissa sam a mies, m utta niin m uuttuneena, ja, m ikä m eille tie ty sti vieläkin m ieltäk iin n ittäv äm p ää, Suom esta vallanku- ettem m e hetkeen aikaan h ä n tä tu n m ouslaineiden siellä vieriessä. K oristepiiroksia ja kertom uksiin liittyviä kuvia ovat p iirtä n e e t H enry Askeli, Arvid Nelson ja K. A. Suvanto. K ansi ten e e tk a a n ja vaikka hän kyllä tunsi kuvan on viim em ainittu m uovaillut saveen. m eidät, olivat ensi san an sa: “Kuu- J U L K A IS U U N K Ä Y T E T T Y P A P E R I, lu ttek o h an tek in siihen black-lista- niin kansissa kuin m uuallakin, on parem paa kuin viime vuonna. H uolim atta kängiin, joka m inua a ja a ta k a a ? ” k o rk easta paperin h in n asta on tah d o ttu tässä k in su h teessa ta rjo ta ju lk a i sun ostajille niin hyvää ta v a ra a kuin suinkin. Sen laajan m enekin, jonka Alekilla kun oli pitkä p arta, kasvot Työm iehen Joulu on sa a v u tta n u t, on k a tso ttu velvoittavan laittam aan ju lk a i kau h easti sääskien syöm ät ja v a a t su sta joka su h te e ssa niin kunnollisen kuin k ä y te ttä v issä olevilla varoilla ja teet repaleina, arvellen, e ttä liekö voim illa suinkin voi a ik a a n saada, ja ep ä ilem ä ttä onkin ta a s sa av u te ttu m iehen m ielikin vähän vinossa, en ed isty sask el e n tisiin ju lk aisu n num eroihin verraten. luonut hänen sanoihinsa silloin sen T Y Ö M IE H E N JO U LU m aksaa a in o a staa n 25 s e n ttiä ja ilm estyy se siksi hyvissä ajoissa e ttä se suurem paa huom iota, vaan veim m e ehtii Jouluksi Suom eenkin. Suom eenkin m aksaa lehti vaan 25 senttiä. h ä n e t sisälle. R uokim m e ja v aate A siam iehille a n n e ta a n tav allin en 20% alennus. K ä te istilau k sista a n n e tim m e m iehen, sekä sitten kun hän taa n 25% alennus. vähän elpyi, lähetim m e roadhaussil- T Y Ö M IE H E N J O U L U jokaiselle suomalaiselle! lenune levähtäm ään. V asta viikkojen T ila taa n o so tteella: ku lu ttu a kysyin k erran m itä hänen ensi sa n an sa m eille ta rk o ttiv a t? S il loin hän hyvin epäröiden k erto i k er ran Y hdysvaltain puolella saan een sa riisiin lnvaliidi-palatsiin, jossa ! jossain isossa yhtiössä hy v ältä n ä y t Ranskan sotam uistoja säily tc- tävän jobin. Jonkun aik aa työsken- ; taan. ftatk oa e n . v i t n â i s e i t â sivulta) i neltyään tuli hän kuitenkin huom aa m aan, e tte i yhtiön pyrinnöt olleet M ieshukka-tilastoa. sen lentokonetta ja yhden kiin nitetyn ilmapallon. R anskalai-' Saksan mieshukka sodan alus- kaan kaikin puolin aiv an suoria, ja set sanovat tuhonneensa 7 lento-j ta alkaen viime syyskuun alkuun suom alaisen suoram ielisyydellä erosi konetta ja brittiläiset 32. arvioidaan julkaistujen luettelo pois koko hom m asta. M utta hän oli llourboiie-les-llai liesin luona jen mukaan 8.250,000:ksi. L u e t-> ,ehn-vt rikoksen. Oli sa an u t s a m uodostavat 30 nidosta J lafsuuden tietoonsa, ja vaikka ei lähellä am erikalaisten pääkort- ld o t joissa on ’OOOO sivua sitä koskaan kenellekään m ainitsisi, teeria alas laskeutunut zeppelii Brittiläisten mieshukka viime oli hän «»erkity m ies, vaarallinen va- ni on 6 0 0 . jalkaa pitkä ja 60 jalkaa läpim itaten. Aikomuksena viikolla oli 17.041. joista 3,550 ^aalla JataH». tuo tieto m ukanaan. M enettäen työpaikan to isen sa perään, on kuljettaa tm» ilmahirviö Pa- kaatui. vaikka koki ty ö ssä p a ra staa n , siirtyi hän kyllästyneenä A laskaan, arvellen ! ei vainon sinne ylettyvän. Vaan se oli erehdys. K apitaalin käsi on pitkä. Olimme joukolla arv elleet Alekkia työhön h aluttom aksi, kun hän näy tti niin usein m uuttelevan, vaan nyt hänen kerto m u k sestaan selvisi syy. H än sanoi useinkin päivää ennen ys täv ällisten työtoverien m u tisten k ään täneen hänelle selk än sä ja paasi, jonkun k e rra n m oitittu aan , “sä k k äsi” , jollei itse ennen kuitannut. T uo ta pahtui säännöllisesti. A lekki heittikin • • •• • • • j • • 9 toiselle työn pois ja m eni proospek- ; kaarnaan. K vnsiskeli k u ltaa kivien raosta, jos oli onni löytää. T ältä M eitä on poikia kym m enen ja kaikki k a la stajia , eikä ole kellään viime re tk e ltä tu ltu aa n oii hänellä tiedossa sitä pätsäyskum ppania. K aikki sitä haluaa, m u tt’ ei pääse viiden dollarin arv o sta k u ltaa kolmen alkuun. Siis, te neidot rie n tä kää, jo u tu k aa, ja tulkaa. Siis ilo kuun a ja lta , jo sta loppupuolen oli oisi y hteinen, jos tu tta v a k si tu lta s ’. Siis nim em m e ja o soitteem elellyt jän ik sillä, sienillä ja m arjoil me m eidän oisi näin, e ttä k ir je e t te iltä n e itit tulia’ m eille tänne- päln la. V ainoojat olivat parikin k ertaa salaa käyneet te lta lla sotkem assa F ran s Suni Ja ak k o P aakkola E frain M attila Jo h n T öyrä ru u at ja tek em ässä m uutakin pahaa. P enjam K astam a Jo h n P iukkula Saatoin jo osaksi silloin ja nyt vie M atti E erola Kalle P ah k ala läkin parem m in ym m ärtää, kuinka E rick Lehto H enry H eikkala tuollainen m usta m yyräntyö oli k a t Box 332 k e ro itta n u t m iehen m ielen ja s a a t F lorence, Oregon tan u t y stäviäkin epäilem ään. Koetin i ro h k aista h ä n tä pysym ään pois e rä m aista ja k ääntym ään v aaraa vasten naam aa. Vaan h ä n e ltä oli jo roh keuden se lk ä ran k a ta ite ttu , silm istä T O V E R IN JA T O V E R IT T E R E N tuli sam m unut. S aatu aan M atanuskas- ♦ ta koe-koiia ulos tu o taessa pari kuuta TOVERI Box 99, Astoria, Oregon SOTA-UUTISIA Huomatkaa Tytöt rivejä naita! Joulukortti Mallit 5 Naisten lehden toimittaja V A L M IS T U M A IS IL L A A N Ryhtykää ottamaan tilauksia! Joulukorttim allikirjam m e sisältävät tänä vuonna laajan valikoiman siroja ja aistikkaita kortteja, joita on helppo m y\ilä jokaiselle. K orteissa on useita kohopainoksella va rustettuja, uusim m an keksinnön tuloksia. Haluam me toim eliaita asioitsioita jokaiselle paikkakun nalle. M allikirjat ovat siksi kalliita, ettem m e haluaisi nii tä lähettää muille kuin toim eliaille asiamiehille, joilla on aikomus ottaa erikoiseksi asiakseen hankkia tilauksia kor teille. Parin tahi kolmen tusinan tilausta varten ei kan nata lähettää mallikirjaa. Asioitsioille annetaan 20% vai voistaan ja on rahan seurattava tilauksia kaikilta joilla ei ole osaston takausta. Ilm ottautukaa asioitsiaksi allaole van kaavakkeen avulla. _______ Toverin Joulukortti osasto, Box 99, As toria. Ore. Täten ilm oittaudun asioitsijaksi Toverin ia T overitta- reu aistikkaille JO U L U - ja UUDENVUODEN KOR T E IL L E tulevaksi jouluksi. Toim inut joulukortti-asiam iehenä? (O len—E n). O tta nut tilauksi viime vuonna $ ................ .arvosta. Nimi Osóte r-TT ra— yrt HA — LUTAAN Täten julistetaan lukukelpois ten toverien haettavaksi toim itta jan paikka Amerikan suomalais- ’ ien sosialistien naisten lehdessä, T overittaressa. H akijalta vaa- ' (Iitaan ennen kaikkia kunnollista ¡sosialismin tuntem usta, sekä ky- ! kyä kirjotella sosialistisen mail- rnankatsomuksen valossa helppo tajuisia kirjotuksia. Hakijaksi kelpaa mies yhtähyvin kuin nai nenkin, kunhan vain voi esittää näytteen kykeneväisyydestään tehtävään ja on kuulunut vähin täin vuoden S. S. Järjestöön. Englanninkielen taito on väittä mätön. Hakem ukset ja palkkavaati m u k se t ovat lähetettävät ennen tnarrask. 2 päivää Toverin joh- . tokunnalle, joka antaa lähempiä tietoja niitä haluaville sitä en nenkin. Toimeen on astuttava heti kutsun saatua. Toverin johtokunta. Box 99, Astoria, Ore (2 p. lokak., 1917.) SEA TTLE L aivatelakoilie ei oteta ulkom aalai sia työhön. S eu raten viim e la u a n ta i na ä ä n esty k sellä tekem ää p äätö stään , m enivät pannusepät tän ä aam una työ hön, ja sam alla myös m uut m etalli työläiset, jo tk a ovat o d o tta n e et tä tä pannuseppäin ään esty stä. M utta k a ik ki ulkom aalaiset palau tettiin po rteilta takaisin, m ikäli he itse m inulle k e r to iv a t: sanotiln vain. e ttä m enkää o ttam aan ensim äiset m aanpaperit. N aisten p iek säjät toim ivat jo kau pungin ulkopuolellakin. Noin kolm e m ailia Olallifeta, Vashon saarella, (saari sija itsee T acom an ja S eattlen välillä. P uget Sound’issa) hyökkäsi yksi n ä itä roistoja Mrs. Ella P e te r sonin kim ppuun, lyöden h ä n e t ta in noksiin, jo sta täm ä kum m inkin virko si noin 40 m inuutin kuluttua. S itten päivää m yöhem m in roisto ilm estyi uudelleen ajellen tak a a P etersonin ty ttö ä, m u tta P eterso n sa ttu i olem aan itse saapuvilla ja am pui m iestä, kum m inkin o sa am a tta , jo ten m ies pääsi karkuun. S uuret ukkom iesten iltam at v ie ttä vät S eattlen s. s .-o a s to n ä ijäm ieh et sunnuntaina t. k. 28 päivänä, W ashing ton haalissa. ru n saalla ohjelm alla. On m. m. näytelm äkappale "V irkistys- m a tk a ”. Sisäänpääsy 50c. M uista kaapa tulla katsom aan tä tä h u v itta vaa kappaletta. Mies kuollut äkkiä. S unnuntaina t. k. 21 p., tuli m ies B urnside hotelliin. 1702 Belm ont avenuella, kysyen huo n e tta ja sanoen olevansa väsynyt ja haluavansa lepoa. S aav u ttu aan huo neeseen kaatui hän lattialle, kuollen ennenkuin m itään apua eh dittiin toi m ittaa. — Repo. C A L IFO R N IA W. BERKELEY Suloisen tunnelm an usein saa kun käy k atso m assa hyviä n äy töskappalei ta. Nyt erittä in k in oli yleisöllä m u kavaa n äk em istä “ R ykm entin s o itta ja s s a ”. K appaleen aihe ei ole kovin rep ä i sevä; onhan tav allista eläm ää, m itä moni m eistä saa sekä “k ärsiä e ttä rääk y ä" ja su rra akkunsa käsissä. M utta asioiden esittäm inen “laulun ta p a a n ” se se vaikuttaa, olletikin kun lauletaan niinkuin b erk elev lälset jo voivat laulaa. O rkesteri onnistui m ai niosti ja se se v asta v aik u tti. Siitä on n y t puheltu viikokausia. Moni haluaa uudestaan n a u ttia sam aa tu n nelm aa. L aulajat alk avatkin jo varm istua. Ei ole m ennyt tu rh a a n ne a h k e ra t h a rjo tu k se t. S o ittajista sa n o m a lta kin alk aa yleisö jo olla luottavalla kaunalla. “ R ykm entin so itta jissa ” o rk este ri olikin koottu seudun (F riscon ja B er keley») kyvyistä. M ahtavasti soitto sai ilm a-aallot liikkeelle. Jo k aisen rin ta huokasi syvään kun säesty s lop pui; täällä a lk aa olla soittajia. Jo h d o sta tie ty sti riippuu paljon myös. Senkin voi nähdä, vaikkei ole am m attim iesk äan m usiikissa. Kun k atselee toveri K. R aution eläm ää o rk este rin sa tai so itto k u n ta n sa kes kellä. Hän “e lä ä ” varm asti ja asial lisesti. (Joku toveri, joka on so ittaja, kertoi, e tte i C alifornian yliopistossa ole enää p y stytty R autiota o p e tta m aan. On tä y ty n y t ru v eta kulke m aan specialistin luona, kun m usii kin jano h ä n e ssä p ak o ttaa lisää tie täm ään.). N ä y tte lijä t m inua m yös m ielly tti vät. Ilona M erilän laulutapa on luon tevaa taid etta. N yt oli hän v ä h ä t, etenkin alussa, “e k s a ita ttu ” niinkuin suom alaiset ta p a a v a t sanoa. Vissiin on ollut pois “la v a lta ” hetk en aikaa. Ida Rehula on varm a — ja voikin viedä aina osansa asianm ukaisesti. Mimmi M äkelä saa usein yleisön huom ion puoleensa, eikä ollut nolo tu o ssak aan kappaleessa. Ella P u lk k a nne voi hyvin su lau tu a psykologisesti. Ke saakin m inun vakavaksi, kun n ä y t te lijä esiintyy kappaleen psykologian voimalla eikä näyttele. Oli se sitten suru- tai ilokappaleessa. E llassa on sitä kykyä. Lyyli L aurilla oli hyvin pikkuherran rouvan käytös ja luonne. T oiset tytöt ja “ä m m ä t” esittiv ät niin lyhyitä “rooleja”, ettei m inun pääni oikein “k e tsa n n u t” heidän “äktäys- tä ä n ”. Jos he huonosti olisivat vie neet, kai sen m uistaisin. M iehet ovat niin jo n n in jo u tav aa vä keä, e tte n viitsi h e istä nyt k irjo tta a. P e rälä mua kum m inkin taas häm m äs ty tti, kun osasi olla ihan "p a k a ri” — Vahinko “ F riscolaisille” , kun toveri P erälä sairastu i, e tte i päästy sinne. On siellä oltu huonom pienkin "äktä- y k sie n ” kanssa. — Latvala. UTAH EUREKA M ustan käden toim innan oireita n ä y ttä v ät radikaaliveljem m e! Suo m alainen so sialistio sasto hom m asi ke- räy siistan B utten. Mont., ja Miamin. Ari?,., lakkolaisten hyväksi, ja kun o- lim m e eh tin e et m uutam ia kym m eniä m in u u tteja k ie rtä ä listan kanssa, ta Pasim m e m eidän 1 h o u su jen tek ijän .” Toim itim m e asiam m e: näytim m e lis tam m e. pahaa aav istam atta. Hän ei luvanut pauna siihen m itään, “ kun .Lapsemme Siveellinen Kasvatus j e ttä hän olisi m ennyt sanom aan K os ken boorditalon m iehille, e tte i vain pidä u h ra ta d o lla reita a n m eidän lis H in ta 15 senttiä. talle. Lyhyen kesk u stelu n jälk een me erkanim m e h ä n e stä ja h än läh ti Kos Täm än niininen kasvatuskysym ystä käsittelevä kirjanen on ken taloa kohden tu lisella kiireellä. näinä päivinä ilm estynyt kirjamarfckinoillemme Am erikan Yh Silloin jo a jattelim m e, e ttä hänellä distyneitten Suom alaisten Sosialististen K ustannusyhtiöiden k us ta ita a olla m ustia juonia. Em m e silti tantam ana. räm än kirjasen on useam pani kasvatustieteen tu t oikein paljoa h ä m m ä sty n e e t; sillä o- lem inehan jo to ttu n e e t noihin. kijain teoksia seuraten k irjo ttan u t H anna K arhinen ja on se Jonkun ajan jälk een m enim m e Kos ilm estynyt Suom essakin Sosialidem okraattisen naisliiton julkai ken boorditalolie, vaan hän oli jo suna. Viipurin Työ lehdessä kirjotetaan siitä seuraavasti; silloin p o istu n u t sieltä. H aastelim m e m iesten k a n ssa vähän aik aa, niin sil loin tuo h o u su je n te k ijä taas tuli sin K irjasen — joskin pienen ja vähäi keinoja. K irja se ssa on hyviä neuvo ne — k ädessä paperilappu. H än löi ! I sen pitäisi olla terv etu lleen jo k aisen ja äideille rask a u d e n aik an a. J a tuon pap erin nenäni eteen ja sanoi työläisaidin kateen. O nhan selvää, v aikkapa ty ö la iä id it e iv ä t voi k a ik k ia e ttä “lueppas tä m ä ”. M inä silm äi e ttä niin paljon kuin onkin k irja lli n ä itä neuvoja e lä m ässä n o u d a tta a, lin sitä ja sam alla hän sanoi, e ttä s u u tta tä ltä a la lta , ei se pääse vai on heidän hyvä tie tä ä ne ja s e u ra ta tä ssä on viiden m iehen nim i ja he k u tta m a a n siellä, m issä kipein tarv e n iitä niin paljon kuin m ahdollista. v a a tiv at m eiltä ra h a t pois! He olivat olisi ty y d y tettäv ä. E ihän työläisko- viisi ra d ik a a lista sielua, jo tk a jo oli teih in voida han k k ia su u ria teoksia, V anhem pien tu lisi huo leh tia lapsen vat k e rin n e e t a n ta a roponsa m eidän eihän m yöskään työläisvanhem m illa luonteen m uodostam isesta. L apsen listalle, ja hän oli sa a n u t ne organi- ole tila isu u tta tu tu stu a niihin. T ällai h erk k ä ä n m ieleen v a ik u tta m in e n k a l sokaroiduiksi siihen m äärin, e ttä he nen pieni k irja n en k uitenkin saa p ä ä paa k u iten k in täy sin y m m ä rtä v ä ä sy v aativ at rah o jaan takaisin. V aan kun syn jo k aiseen kotiin. Sen sisältöön d ä n tä . Äitien tulee o tta a selville m eidän listalla oli k aksikielinen ot- tu tu stu m in en ei h u k k aa liiaksi a ik aa kaikki p ik k u seik at ja p ien u u d esta a l sikk o k irjo tu s, joka se litti m ihin tarko- ja asiain pääk o h d at selvenevät siitä. kaa ty öskentely lapsen h e n k iste n ky tu k seen ra h a t tu lev at ja osaston lei Ne voidaan o tta a ohjeiksi ja n iitä so kyjen jalo stam iseen . ma ala n u rk assa , ja pojat olivat itse velluttam alla k äy täntöön p ä ä stä än T ahdon h illitsem in en on tä rk e ä k irjo itta n e e t n im ensä siihen, niin me parem piin tuloksiin kuin lukem alla L asten k ä rs im ä tlo m y jd e s ta sanoim m e, e ttä ra h a t pysyy m eidän su u ria teoksia m u ista m a tta sie ltä pie seikka. ollaan usein neuvottom ia. Ei y m m är ta sk u issa siihen a sti kun ne lä h e te n in tä k ä än eläm än o h jetta. re tä o p e tta a la s ta h illitsem ä ä n i t tään ilm o tettu ih in paikkoihin. Pel- jä tte li v irk avallallakin m eitä, m u tta On ku iten k in v ä lttä m ä tö n tä, e ttä seänsä. O h jau sta tä ssä k in su h te e ssa sek ään ei p ä ljä ttä n y t m eitä. lastem m e siveelliseen k asv atu k seen on k irja se ssa tarjo lla. L a p se t kai- Eikö ollutkin p ro le taa rista, solidaa k iin n ite tää n e n tis tä enem m än huo p aav at oh jau sta, m u tta sen täy ty y ris ta y h te y ttä ty öläisten kesken He m iota. Jo k aisen äidin ja isänkin vel olla sopusoinnussa heidän om ien ka- kuuluvat I. W . W :n osastoon ja me vollisuus on, jos a ijo ta a n k o h o ttaa s itte itte n s ä kanssa. so sia listijärjese tö ö n ja sosialistipuo- ihm isten siveellisiä tu n te ita siitä Jo k ain en vanhem pi voi teh d ä huo- lue taiste lee tä tä riisto v a lta a v astaan. loasta, johon ne ovat vajonneet, k a s noim m issakin olo su h teissa jo ta in la s M utta te n sa henkisen k a sv atu k se n hyväksi. En tahdo k a n ta a sulle perso o n allista v a tta a lap sian sa h en k isesti. vanhem m at kykenevät vihaa, sillä tiedän, e ttä te it täm änkin ennenkuin Luonteen k asv attam in en ja sen h illit m ustan työn tietäm ättö m y y d essäsi, laste n sa h en k iseen k asv atu k seen , tu sem inen a n ta v a t k a sv a tta ja lle pääsyn hen k isesti lapsen sydäm een. J a v a sta silloin vaan toivoisin, e ttä me työ läiset löi lee heidän olla itse n sä J a täh ä n henkiseen kuin k a sv a tta ja on sie lu llise ssa yh sim m e veljeyden k ä ttä toisillem m e, k a sv a te ttu ja . ta is te lu k s e m m e ty ö läisten vapaus kasv atu k seen täytyy jokaisen työläi- tey d essä k a sv a te tta v a a n , y m m ä rtä ä taistelu a. M itä siitä on hyötyä, jos senkin p a k o tta u tu a . Siihen k a n n u s hän k ä y ttä ä hyväkseen k a sv a tu so h m ustaam m e toisiam m e ja annam m e ta a jo k aista eläm ä ja sen velvollisuu jeiden tärk eim p iäk in sään tö jä. T ä k ap italisteille hyvän tilaisuuden m urs det. m än k irja se n ta rk o itu k se n a onkin lä kata kaikki työ läisten p yrkim ykset? P y rk im y stä hyvään eiv ät saa la h e n tä ä sitä su h d e tta lapsen ja v an Y ksim ielisyys on voim aa ja tieto m au tta a taloudellisen eläm än epäkoh hem m an välillä ja kun täm ä on sy valtaa. däm ellinen, silloin y m m ä rtä v ä t he Täm ä ju ttu saa m inun puolestani dat. Sen täytyy p ä ä stä itäm ään ih loppua täh än . Pyydän vain teidän m isten m ielissä, kunnes se sopivain toisensa ja k a s v a tta ja y m m ä rtä ä en- sim äisen teh tä v än sä . S itte n hän voi hankkim aan enem pi tie to su u tta itesl- aik ain tullen pääsee ju lk isu u d essa m enestyksellä k ä y ttä ä kaik k ia o h jei vaik u ttam aan . K aikissa eläm än ris lenne. Sanna K annasto piti tää lä 8 eri lu tiriid o issa tulee ilm etä pyrkim yksiä ta henkisen k a sv atu k se n k e h ittä m i en to a ja täy ty y sanoa, e ttä S annalla parem paan. J a niin vähän kuin on seksi. T äm ä laste n h enkisen k a sv a on selv ätaju in en k a tsa n to k a n ta ja e t kin näihin aikoihin a sti k iin n ite tty tu ksen puute ilm enee su u re n a e p ä Sen p oistam iseksi tie to ja tä on parhaim pia puhujia, m itä län äitien huolenpitoon, saan ee se tä s tä kohtana. hankkim aan. A lkuohjeet a n ta a täm ä läh tien enem m än huom iota puoleen nellä on k iertän y t. pieni k irjan en k aik essa v a a tim a tto sa. E lleivät äid it ja isät pääse k o r K eräyslistalla B utten, Mont., ja Mi am in. Ariz.. lak k o laisten hyväksi tuli keam paan henkiseen k asvatukseen, ei m uudessaan. T y ö läisäitien on h a n k itta v a täm ä $28.20. S iitä 15c. lähetyskustannuk- lapsien, enem pää kuin nuorisonkaan siin. Jä än n ö s 28.05, joka sum m a lä k asv atu k sen hedelm iä tulla n ä k e k irjanen ja lu etta v a se tark o in . Ei saa a ja tella, e tte i ole tila is u u tta k a s h e te ttiin keskuskom itealle heti edel m ään. v a tta a lapsiaan h en k isesti. Niin v ä leen lä h e te ttä v ä k s i: P uolet B utteen T äm än k irja se n alu ssa e s ite tä ä n hän kuin m eillä onkin tila is u u tta ja puolet M iamiin. — A. S. P. ruum iilli K erääjiä voi olla k a h d e n k in la isia : m illoin lapsen k asv atu k sen tulisi a l lapsiem m e henkiseen ja kaa. S elitetään sitä tosiseikkaa, e ttä seen k asvatukseen, teh k ääm m e kui toiset kerääv ät lakkolaisille, kuten s. Tyh s.-osastot, ja toiset, lakkolaisten k a n se alkaakin oik eastaan paljoa en n em tenkin kaikki m itä voim m e. min kuin moni luuleekaan. Jo ennen m yydessä ja tie tä m ä ttö m y y d e ssä on n a tu sta hyväkseen k äy ttäen , k aik en laisiin h ä m äräp eräisiin tark o tu k siin . lapsen sy n ty m istä ovat vanhem m at eläm ä tu k alaa. T ieto isu u d ella h ei e tu p ä ä ssä työväenliikkeen v a stu sta hänen k a sv a tta jia a n ja siksi k a sv a nöitäm m e om aa sek ä lastem m e e lä m iseksi. O nhan s. s.-osastojen k e s tuksen täy ty isi alk aa jo ennen syn m ää. J a niin paljon kuin tie tä m ä t kuudessa niin m onta k e rta a ollut pu tym istä. T äytyy olla h en k isesti k a s töm yydessä kadotam m e, voim m e ym h e tta siitä, e ttä lakkolaisia ei olisi v a te ttu ja ä ite jä ja isiä, jo ilta sielu l m ärtäv ä isin ä rak e n ta a . Köyhä, m ut a v u ste tta v a m uuten kuin s. s.-järjes- liset vaistot p eriy ty v ät lapsiin. Äidin ta ym m ärtäväinen ä iti voipi a n ta a tön välityksellä, koska vain siinä ta terveys ja eläm änilo ovat lapselle jo lapselleen enem pi kuin rikas ja a ja t pauksessa voidaan olla varm oja siitä, ennen sy n ty m istä kuuluvia kasvatus- telem aton. e ttä v a ra t tulevat lakkolaisille. Sel Kirjasen Irn ta on 15 senttiä ja on sitä saatavana kirjakau laiset y k sity iset k e rä ä jä t, joita “ radi- k a a lisak in ” toim esta kulkee o sasto is pastam me ja kaikilta asiamieliil tä-nrmv. sa. saaden sato ja dollareita kolehtei na. m u tta sitte jälk een haukkuvat T O V E R IN K IR JA K A U PP A , Astoria. Ore. osastot ja sosialistipuolueen alim paan k a ttila a n , saisiv at jä ä d ä om ille te il Lähettäkää .......... kpl. kirjasta Lapsemme siveellinen kasva- leen. N iiden kanssa m eillä ei pitäisi oila m itään sy y tä olla tekem isissä, siksi, e ttä m eillä on oma jä rje s tö m me, joka kyllä v ä littä ä keräyksiä. Kun lakkolaisia on v ä lttä m ä ttä a- v u stettav a, niin on k a tso tta v a , ett.i rah a t tu lev at lakkolaisille, eikä jos jonkinlaisille “ viidenm iehen kom ite oille". joiden ainoana tark o tu k sen a on ty ö v äen järjestö jen h ajottam inen ‘ja lakkojen särkem inen. — T oim itus. Jokaisen Pitää auttaa A storian pan k it ta rjo a v a t kaikille liik etu ttav illeen ja jokaiselle A storia» piirissä asuvalle henkilölle uusia 4% LIBERTY BONDEJA seu raav illa ehdoilla: K aksi pro sen ttia alas. pankit su o stu v at o ttam aan o sam aksuja, kaikissa kohtuulli sissa sum m issa, koska vaan tarjo taan . Bondit an n etaan o sta jille kun täysi m aksu on su o ritettu. H allitu k sen ehdot ostajille ovat seuraa vat: 2 18 40 40 p ro sen ttia prosenttid pro sen ttia p ro sen ttia alas. M arraskuun 15 p.. 1917. Joulukuun 15 p., 1917. T am m ikuun 15 p., 1918. O stajan tulee m uksaa korkoa k ah d esta viim eisestä m aksusta. Jo s m ahdollista, niin m aksakaa täy si m aksu bondistanne silloin kuin o sta tte sen. Jos e tte voi m aksaa tä y ttä hintaa, o tta k a a h allituksen tarjous, jos voitte tä y ttä ä sen ehdot Jos e tte voi m aksaa kaikkia tahi m aksaa kuten hallitu s vaatii, niin o sta kaa m eidän hyvillä ehdoilla jotka tarjoam m e ylem pänä. Me em m e ota se n ttiä k ä ä n su o ra n a ise sti tahi ep äsu o ran aisesti tä stä v älity k sestä. A storialle kuuluva m äärä tälle bondilainalle tulisi olla $500,000, m utta me emm e saa tätä jos et SINÄ tee osaasi. .T eitä ei pyydetä an tam aan yh tään se n ttiä ; teitä ain o astaan pyydetään au ttam aan h allitu stan n e ostam alla PARHAAN TAKAUKSEN m aailm assa. Jo kaisen kodin tulisi saada yhden tahi useam m an n ä itä bondeja. M eidän poikam m e a n ta v a t henkensä. M eidän on v a ru ste ttav a rahaa. T ulkaa H E T I sisälle ja jä ttä k ä ä tilauksenne. Scandinavian American Savings Bank * Astoria Savings Bank Astoria National Bank First National Bank Astoria, Ore. 1804084684671984686
