Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 2, 1917)
2 No. 230 TO V I R I — TOVERI Linnaa swaatatai*en t Hhrlea Uaankanaattaj*. Umeatyy Aatoriaaaa, Oregon, joka paivl paitsi sunnuntaina. TOIMITUSKUNTA: LAURI MOILANEN W. N. REIVO AOOLPII SALMI A. B. MÄKELÄ SULO SYVÄNEN TOVERI (THE COMRADE) The organ of be Finnish workers in the Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, at Astoria, Ore., by the Western Work men's Publishing Society. ................ ..... - » ... ...... ¡]ajs{en lehden toimittaja HALUTAAN muotoihin ja estää kaikki vastak “Työfäläilte ei kuulu | äänestyksellä kumota mokoman m onta tuhatta perhettä on noi jo ttaja Appeai to Reason ie.nie< lakitckeleen. joka tuli Qiyväksy- hin valtioihin asettunut maanvil- sä, että sen vallitessa kansa voi kaiset mielenilmaukset pääse . . . politiikka” _________ tyksi pienellä-äänten enemmistöl- jelijöiksi." Etempänä samassa ratkaista tärkeitä elinkysymyk- mästä julkisuuteen, tekee m ah-! dolliseksi sellaiset yksipuoliset Tietämättömät työläiset ovat lä» niin nyt olisi paljon helpom puheessaan hän sanoi: -Valtio- »¡ään r a u h a l l i s i l l a k ei- . ]jstctaan hakukeI|wis. käsitteet, kuin yllämainitussa kir- aina pysytelleet pfissa pohtii- pi taistella nykyisiä lakkoja, sil- maita tarjotaan auliisti, loppu- n ° ' 1 a- m uuttaa -v hteisKunna‘\ t e n toverien haettavaksi toim i.ta- jeessäkin esiintyy. kasta, olletikin sellaisesta poliit lä lakkovahtim inen nykyisissä m attom at m äärät ja kohtukin- lista ia valtiollista rakennettaan, jan paikka Amerikan suom alais Täytyy olla jo säälittävän sel tisesta toim innasta, joka on 'pyr oloissa on aivan välttäm ätön. illo illa. jonka takia yksityiset r i - ' turvautum atta väkivaltaan ja ve ten sosialistien naisten lehdessä, H akijalta \aa - Lakkopaikkojen vahtim isesta kastuvat ja maa nopeasti vauras renvuodatukseen. Kansanvailas-1 lo v erittaressa. laisen isän asema, joka uhrattu- kinyt itsenäiseen työväenpolitiik- 1 »Iitaan ennen kaikkia kunnollista aan poikansa tarjoaa vielä itsen- kaan, kuten sosialistipuolueesta. ' ”i jo mainitun lain voimalla van- tu u ”. asioita tarvitse ratkaista ! , sa ‘sosialismin tuntemusta, sekä ky- säkin kapitalismin voitonhimon Sosialistipuolueen taholta on lu- ii*ttu useita lakkolaisia. Ja kun M aata näytti olevan loppum at-i'yysillisella voimalla, vaan va | kvä k ir jo illa sosialistisen mail- uhrialttarille! Sellaista tävtvv kem attom ia kertoja to d is te ttu , ci näin alussa vahtim inen ole tom asti. Kukapa olisi voinut u- ■ paan keskustelun kentällä, lam a niankatsom uksen valossa helppo- ___ sanoa uhrautum iseksi, huolimat kuinka tarpeellista on työläisille erittäin tärkeä, niin on sitä hy- llmotuahmta 40c palstatuumaita. Kuoleman- ' ilmotukset ,lKihUu»rt\ymyn?aU‘Va°7\-ioibta i ta s“ tä, etta se suuntautuu v ä ä -: poliittinen toim inta ja itsenäinen ' vin vähän harj,»tettu, vaan jos 12.00 kerta, to-ilmotukset 1 ,5?®. kerta,, h a it t u a m ie f o - j a - r ä ä n ja hänen om ia etujaan va työväen politiikka. kapitalistien »muistuu saada la- nimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima-I ? ' ilmotukset >1.50 kerta, avioero-ilmotukaet b i n g o i t t a k a a n SUUIltaail. S a a tta a M utta sitä ajatusta v astu sta-! konrikkojia. niin lakkovahtim i- |1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk- .. . • sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista k y l l ä Olla SltCUklll laita, e ttä K1T- m aan Oli SVlltVllX t Olkeill kllllk nen tulee v htä tärkeäm m äksi, tulee rahan seurata mukana. Englannin-■ . ■ . . . .. kielestä suomennetaan vapaasti. [ j e O li J o n k u n l a l V a j a a n l l l l O1U1S- mielinen lahkokunta, joka iso m utta 'viranomaiset lain voimal- neksia, että nuo äärettöm ät iki etu on sitä suurempi, rauhallisen tajuisia kirjotuksia. Hakijaksi kelpaa mies yhtähyvin kuin nai m etsät jonakin päivänä olisivat kehityksen m andollisuus sitä nenkin, kunhan vain voi esittää hävinneet, että ihmiselämän vi 1 varmempi ja väkivaltaisen kuin > liävtteen kvkeneväisv vdestään linä tulvana peittäisi koko man- uksen uhka sitä pienempi. ^ u -a j tehtävään ja on kuulunut vähin- tereen valtam erestä toiseen? j tiukem inasti todellisen k a n s a n - v u o d e n S. S. Järjestöön Koko siihenastinen ih m isk u n -’ vakaisuuden periaatteita halli-i Englanninkielen taito on välttä- Bntered as second-class mail matter July 18, »Ajan k irjo ttälll.l, t <11 k o tllk >C .la äänisesti saarnaa ettei |x»litiikka hi kieltävät sen. Eiköhän tamä- nan historia antoi tukea maan tukseen sovellutetaan, ja kuta ; maton. ja ä palkka vaati- vat under “ e^AcTd^Sch13**87?’ ° rei°a’ m uokata yleistä m ielipidettä lak- kuulu tvöläisille. Meikäläisten kin tapaus lisäksi ole omiaan va yksityisomistukselle. Missä iki-i selveni,näs.i ja va.pa.-i«,,,,asti v a; | m TILA U SH IN N A T j kolaisille vastakkaiseksi. taholta on aina ia kaikkialla oso- laisemaan kuinka 'välttäm ätön na oh kehittynyt sdlam en kan-¡eston itsetietoinen ja vaihtunut m arrask ? päivää Toverin joh- YndyavaUoiaaa ja Canadaasa: Ykai vuosikerta. .$4.00 6 kuukautta. .>2.25 T urhaa vaivaa m uuten : sel- tettu erehdykseksi heikäläisille poliittinen toiminta on työläisil- sa, jossa joka m ies omisti m aa-j tahto pääsee maan hallituksessa tokunnap e( ,,ka antaa lähempiä 3 kuukautta.........>1.35 1 k uukausi... .50 1 Suomeen ja muualle ulkomaille: i laisten lupauksien avulla ei in- sellaisen opin opettam ista työ- ie jos mielitään saada alkeelli-, kappaleensa, siellä nämä om alla vaikuttam aan, ¡tietoja niitä haluaville sitä en- Yksi vuosikerta. .>t».5U 6 kuukautta. >3.50 ' l oimeen on astu ttav a nosteta liikkeelle ¡kylliksi skääp Iäisille Peter työllään eläjät ja oman työpaik-! Milloin tärkeät yleiset kysy nenkin. on y akuutta villa esimer- simpiakaan oikeuksia? iu b s c r ip t iö n r a t e s ? In the United State* and Canada ’ „ » iä heti kutsun saatua. jotta työt saataisi käyn- keillä todistettu. että työläisille Kähkönen. ¡kansa om istajat olivat kyenneer m ik set jätetään sellaisten virka- One year.......... >4.00 Six months........... >2.25 • Toverin johtokunta. Thrte months. .SI.35 One month................. 50 tiili muilla kuin miesten asetta- i(,n poliittinen tom inta yhtä vält- • uhm aam aan sortoa ja tyrannival- kuntain m ielivaltaisesti ratkais- Huoncusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu Mietelmia kansan taa. K ansanvalta pääsee k u k o is-‘ taviksi, jotka eivät ole kansall- tuksen 1 a i n 1 a a d i n n a ,1 1 i- jen kulmassa. .Telefooni: konttori 365, milla ehdoilla. ■ täm ätöntä kuin taloudellinenkin. toimitus 832.________ vallasta tam aan ainoastaan siellä. m i s s -a ä ' vastuunalaisia. silloin valm istel-1 s e 11 a elimellä : tämä elin on advertising rates in effect July I, 1912, 40 Nämä valittajat näkevät aina 1 johon he yksin luottavat. Jos cent* per inch. Special discount is allowed , ...................... i • - löytyy taloudellista pohjaa joka laati hurjaa ristiriitaa ja väki vai vain yhä kiinteäm m in saatava for larger and continuous advertisement*. t y ö l ä i s i s s ä V ia n a pVrklVHt SC käytäntö mitään opettaa, joka :t Italian kuningas Victor liina TOVERI, BOX M. ASTORIA, ORE. välitto-man valvonnan l miehen rinnassa asuvalle riippu ■ täisen ratkaisun välttäm ättö kansan littäm ään, että työväestö koet-«se asiassa on paras opettaja, mm AUG. NIKULA. Manager. nuel kuuluu keran hyvällä tuulel-l Kun annetaan elin- matti tmiits pyrkimykselle, mutta m yyttä. Yksinvallan ja itseval alaiseksi. taa saada aikaan m uutoksia en -¡ju u ri nykyisten lukuisien lakko la ollessaan väitelleen sosialis tuota riijtpiunattom uutta niin j tuulen alaisissa maissa, joissa kaudeksi nim itettyjen ja kansa-,1 nen sotaa vallinneissa suhteissa, taistelujen pitäisi antaa aivan tien 1’arzilaiu ja Bissolatin kans riistetty sananvalta tahdosta millään tavalla riippu- Harhakäsitteen uhreja Näe kieltävtvvät itsepintaisesti m usertavan . iskun sellaiselle sa t a s a v a 1 1 a s t a. Kuningas vakuutettuja kuin kaikki ovadkin' kansalta on riistettv sen oikeudesta — ym m ärtää jo- asioittensa ratkaisem isessa, on tilattomien tuom arien mielivalta'!- ottam asta huomioonsa sitä yksin opille etteivät työläiset mutta oli silloin sanonut: ” Tasavaltaa kainen m ahdottom aksi toivoa- ainoa keino muutoksen aikaan- sc^ti ratkaista yhteiskunnalle pe- J >ku päivä sitte oli eräässä ta kertaista totuutta, että olot ovat tarvitse jMilitiikkaa vaatiessaan ko tahdotte? Jos annatte t i i l i l l e ' kaan, uiinkauan kuin toinen mies saamiseksi hallituksen k u k istam i-; rin tärkeitä kysym yksiä — ky- siis kapitalisteilta parempia etuja. kalaisessa porvarilehdessä mu i- • m uuttuneet ja pakottavat ttlopahasen ja kappaleen maata, hanen työpaikkansa omistaa. nen. "miekan ratkaisu". Jos symvksiä, joilla on m ullistava Täällä Portlandissa on par an kirje, joka ilm otcttiin tulleen j miestenkin vaatimaan palkois jota saan oman haluni mukaan Europan ieodaali- eli läänitys- kansanvallassa jollakin suunnalla ■ vaikutus yhteiskunnallisiin oloi- haillaan nähtävissä oiva todis eräältä sotilaan isältä, ja jossa saan vastaavia muutoksia, viljellä, niin minäkin olen hyvin laitos keskitti itse asiassa kaiken rupeaa Kun kerran sotilaat ovat p a - |tu s siitä, mihin työläiset saatta itsev altaisutis 'pesiyty -, hin ja jotka kipeästi koskevat isä lupautuu lakonrikkuriksi, mielelläni tasavaltalainen" ja m aaom aisuuden valtaluokau k ä -ltn ä ä n , niin että se ehkäisee k a n -’ tuhansien kansalaisten arimpiin jotta työt laivajaardeilla saataisi kotetut olemaan palveluksessa vat joutua jätettyäan poliittisen se italialainen lehti, joka jutun siili. Paavi, kuningas, h e rttu a ,! santahdon m ukaista hallintoa elinasioihin, niin se on liian vaa- dollarin .päiväpalkalla, niin mik- ■ vallan porvareille. täkäläiset käyntiin. kertoo, lisää että kukapa tietää, ruhtinas — sanalla sanoen kir tulee pidätyksissä ollut yleinen rallista kansanvallan uhittelua ja Jos kirje ei «de toim ituksen 1 si ei yhtähyvin teollisuusparoo-; Porvarit sisällyttivät viime, kc- vaikka tuo 'kuninkaan toivo vielä kon ja valtion maallinen valta-as- mielipide ennemmin taikka myö-1 selvää kiihottam ista väkivalt 1;- laatiipa, on se epäilem ättä jton- Heillekin riittäisi dollarin voitto väällä sellaisen pykälän katipun- Sellaiseen jos pyri- gin järjestyssääntöihin, ettei la - ; kcr,an toteutuisi, teikko »di niin järjestetty, että se hentmin m urtam aan patotikset, suuksiin. kun sellaisen 'vanhuksen, jonka päivässä työväestöllä ei taida kotialaisilla työpaikoilla saa p i-| x>kettäm p u olueeseem m e y h - anasti viljeltävän maan om istus i ja seurauksena on — vedetttpai- '■’uom arit, jotka tekevät palve poika on arm eijassa, ja joka ;»n tään. niin olla syytä lakkoihin, sillä silloin tää lakkovahteja. Työnantajat O nyt professori Scott Xearing I oikemlesta johtuvat etuilutilai • 'tinius. luksia k.rpitalismiu järjestyneiVe siinä väärinkäsityksessä, että lai on kirjoittanut tutkielm an ! stiudet pienen vallask.»pian ‘hai- ; Jos meidän hallituksem m e ai- eduille, kum oam alla lapsityöla- maksaa vaikka olivat tietoisia siitä, että täällä vanrakentajien lakko olisi tehty kyllä riittäisi omaisuussuhteitfcen vaikutuksesta tuun. Sellaisen järjestelm än oi- vokapassa olisi teelusikallineu- keia, tuloverolakeja, työnäen etu tarkotuksella saada aikaan tvön- kaksinkertaiset palkat ja h alli-1 tulee varm asti työtaisteluita. ei- kansanvaltaan. lessa oli kansanvalta mahdoton, kaan oikeaa valtiomies älyä, niin ja suojelevia ja kapitaalin ctuni- seisaus laivajaardeilla. Sellaista tuksen sotarahasto olisi k u k k u -, ka ihmekään jos he tiesivät, oli Nykyinen m aaom istusjärjestel- käsitettä saattaa ¡Inistä siksi että , roillaan ilman ketään verottam at iian työläisillä vuosia ollut nal- ja siksi nykyisten anierikalaiste 1 ' se tämän käsittäisi, Joillakuill 1 keuksia raj«»ittav iksi tarkotettuia mä \ hdys»valmussa on tullut voi esi-isat. kansanvaltaa tavoitellen,! porvarillisillakiu näkv v olevan ¡lak eja: jotka tahallisesti kokevat työnantajien m äärävsvallan alla ' ta. T eollisuusruhtinasten voitot , kapalkat. K apitalistit varasivat maan silli 'perusteella, että sen siirtyivät tähän maahan. siidi hieman aavistusta. Niinpä estää yhteiskunnallista edistystä o lev a sanom alehdistöt 011 sita i li.övat enemmän kuin kvlliksi i etukäteen itselleen aseen, jolla katsottiin soveltuvan kansa,ival , he nvt lvöivät tvödäisiä 'kun tv< l änä päivänä 0,1 ä hdvsvallois- Í >klah'onian edustaja \ hdysva;- ja asettuvat vastustam aan kan - järjestelm ällisesti levittänyt t a r - ! korvaam aan sotakulut. lan taloudelliseksi pohjaksi, j sa vi,jelvs j„ .kaiUilia il„lan su u n . tain senaatissa, Robert E. Ovve.i. san v - • i- 1..:., valistunutta mielipidettä. kotuksella saada yleinen mielipi Xnn epasosialistien kuin tam a laiset vaativat J joitakin paran 1 \m erikalaisen yhteiskunnan tun-^ nina tavannut rajan. Nyt o., puhuessaan siitä oikeuslaitoksen j synnyttävät k.-.pinahenkeä enem- , ,• •• ; nitksia oloihinsa. 1'völäiset oli- de lakkolaisille vastakkaiseksi. kanta onkin, niin tatenkm voij - Sen yksipuolisuuden, joka sei tässä kysym yksessä järkeillä, o le vat välinpitäm ättöm iä kun mai nu>s.'.nana oli oleva: joka mie- meille taas muodostumassa u n d omav altaisesti anastam asta vai - 1 mäu kuin kaikki i.vv.vv.:t ja anar- laisissa m ielenilmauksissa tulee m atta ollenkaan epäjohdonm u-; nittu laki oli tekeillä, he pv- heila laim i, joka farmilla mies • ^harvalukuinen ryhmä, joka omis lasta. josta meidänkin lehdessam- j kistit vhteensä Kenenkään kansalaKen ei pitanvt taa niaan etuilutilaisuudet, tvö- ine taannoin oli kirjotus, lausui Sosialismi luottaa kansanvallan esille, pitäisi jo sellaisenaan ole kainen, silla kun 011 oikein ty syivät erillään 'politiikasta, kn tarvitsem an jäädä ilman maata. J pajk a t. |,,s täm ä järjestelm ä ¡ten se "uudenaikanen" yallanku seuraahan aivan oikean ajatul; kykyyn ratkaista yhteiskunnalli maan kylliksi jokaiselle joka py perä väite kum ottava, niin se Olihan m aata v iljalti — “ rajatto- ’ ¡aä Yhdysvalloissa vallitsevaksi, sen: set kysymyksemme. Se pitää sähtyy ajattelem aan asiaa ta r kukistuu melkein tiukka nuuka- i ' i ’l'i opettaa. M una nyt ka “ Ellei kongressi käy tä perustuslain * s a n a n v a p a 1, t t a kansanval nitisti . sanottiin siirtoxunt.ilais-1 (H 1 kansanvalta m ennyttä. Eu- pitalistit lyövät työläisiä aivan kemmin, poistamaan kaikki epäi laisella logiikalla. Ja sellaisia m ukaisia v altaan sa 1 ärk c ilte n koko lykset miesten tarkotttksista. Ei ovat kaikki ne v ä itteet'jo ita es: vasten naamaa poliittisilla aseil- aikanti. Vielä niin myöhään k u u i; „enktiin Amerikkaa voidaan tur m aata koskevain sisäisten kysym ys 1 lan olemuksella, ja uskoo 'vapaan ’Ey .'•Iäisillä on taloudellinen v. 1S33 saatto i H enry l lav y lti v.ata kansanvallalle, täytyv am e tennne ratk aisem isek si lain sä äd ä n keskustelun ja vapaan äänioikeu väthän sellaiset valittajat näe tetään työläisten lakko < ¿keliksi nöllä. vaan jä ttä ä sellaiset asiat tu o kädessään, he -ovat lakossa sistä maista puhuessaan la u su a : rikkalaisten oim i s t a a n e t v ö- m ioistuinten eittoam isen varaan den avulla voitavan v ap aasi koskaan m itään syytä työnanta en riistäm isen tukemiseksi. Nii ".Meidän tulee iloita <iitä. että p a i k a t , jo issa he työiskentele- sillä varjolla m uka. e tte i kongressilla m äärätä kansan kohtaloista ja ¡a uuden opin ,,»ii mukaan sen pi jissa , jotka saavat ruhtinaallisen tä ‘väitteitä ei voida p u o lta a 1"1, . .o lis i p e ru stu sta n iista o ik eu tta niistä M utta kapitalis- meillä on tätä tav araa ( valtio- vat. itä is i riittä ä . Mibaan muulla ¡»ohjalla p ä ä ttä ä — niin silloin ei näiden ky- ohjata ne vhteiseksi lieväksi. toim eentulonsa toisten t v öistä, muulla 'kuin pakko voimalla. ' tit läimäv tteiev at jxiliittisella m aata) niin ylenm äärin run- kansanvalta ei voi säilvä. ' sym ysten ratk aisem isek si jää m uuta • K ansanvalta v.iipi johtaa rauhal- tekem ättä itse mitään sellaista keinoa kuin v ä k i v a l t a . Yksi sei- 1 ruoskalla io nvt aimo iskuja ¡asti. m m e at v m a ,to rn a sti, e ttei M itä h y ö ty ä olisi k a n sa n v a lta i- lainen kysym ys — orjakysym ys liseen, säännölliseen ja johdon josta yhteiskunnalle olisi sentfn-J rp . p ii kuusi tuli at- tietysti kireäm m äksi tul sen saata sanoa tuskin ollcnsaan ses^a valtiom uodosta sosialismin J°hti sisällissotaan. — S isällissota voi mukaiseen yhteiskunnallisen ia kään hyötyä. Vain se että heil-l ..... aiheutua ja pääom an vä- vähentv neen, v aikka useita uusia : — toteutum iselle. myös työn lisistä i kansallisen elämän kehittym iseen, la on 'voimakas sammialehdis- te l L l l d d j d d ennen kuin e: sovintoa saada aikaan. ta is te lu is ta .’’ ja kukoistavia valtioita 011 nous Jos työläiset olisivat olleet vai 1 ksi kansanvallan suurim pia Kansanvallan turvallisuus riin jota sivistyskantam ine säilyttä kymmenen tönsä, joka alituisesti valaa yleis Se t d y t t d d sut e rä m a a sta , ja vaikka niin veutuneita ja ym m ärtäneet yleis- etuisuuksia on, sanoo eräs ki •-j puu silta, että ylin v alta on halli minen edellyttää. ta m ielipidettä heille edullisiin > V U O ttä ! I I II I I II I U I I I II I U I I I ,r .lM liU lllllltlllllll.ll!l" H lllH llltll,llj:i!IU < IIIIIIIIIIIU I!lllllllllll i it iin . iiiU H in iH i, u iiii iiii iiiih . , m u , ii iiii ; i „ : iiii iiH < iiiii i| iii iu i iiii! ii i: iiii iiin iiii i g ' lUltUIiHUtllliUUiUUUtUlUlliMHlMlUlUMIUIltlUlUIMUKUIIUllilllUIIUHItllUMCN ......... ! :: Oikeus työn tuloksiin saa" ^iitä- OLIKO ASIASTA PUHETTA? Kun luokkasi käy taistelua elinehdoistaan ja vapauksistaan, älä silloin vetäydy syrjään Ensimäinen kehotuksemme toimenpitei siin Toverin tilaajamäärän korottamiseksi kuuteen tuhanteen ennen kuin kymmenvuo tisjuhlia vietetään, on jo saapunut suurim malle osalle osastoista, ja epäilemättä otettu käsiteltäväksikin. Mikä oli tulos keskustelusta? Millä tavalla aletaan eri osastoissa toimia, että saavutetaan toivotut tulokset? Tällä viikolla on jo ryhdyttävä toimenpi teisiin, sillä ellei haluta jäädä takapajulle heti alussa, on saatava 130 tilausta — uutta tilausta — viikon ajalla. Ja se saadaan, jos vain kaikkialla toimitaan. Vanhojen tilausten uudistaminen on tosin aivan yhtä tärkeä kuin uusien saantikin, mutta uusia on saatava välttämättä. Kirjottakaa suunnitelmistanne, niin jul- kasemme ne muittenkin nähtäväksi. Älkää antako ajan kulua hukkaan ensin alussa, sillä se tarvitaan kaikki; se ei ole niin pitkä että sen kuluessa vielä ennättäisi kyl lästyä. Asia esille osaston jokaisessa kokouksessa ja joulukuun alussa saadaan nähdä mitä yh teistoiminnalla voidaan saada aikaan. ---------- t a v d t ii ., o ik e u d e lla ' .................................. -........ 'ii" iiiiK in ii'.u :ii!H ii: 1 ' : .im iiinuuH iH i: I ' I im u ii.iu i" m illiin i n illilllllU n illlllllllH IIIIlH U ililllllllllllllM lllH IlU IH IIH U IIIIIIllIlllllllllilU IIIU Illlll "sa kuuluu on m äärätty vaikuttam aan v ä li-! »aneet, voivat aluksi tuottaa ta- luo mahdolli- pääomalle neenä työväenluokan tuottamien varoita pienemmillä, kustannuk- suuksia lisätä käyttöarvoa, las arvojen uudistettuun ja yhä suu- silta kuin kilpailijansa ia iän,an keutuu sen arvo ¡okaisessa eri ,St'" a, k" r' " ' remmassa laajuudessa tapahtu- vuoksi myydä pe suure,iin,alla tavaralaadussa, niin eitä koottu •-I'y ,,„ „ kaiken rikkiuHl,.,, la l,-.:i ?,a ' aaä,aV';'"' kuulu , io tk - . t v ö u , O.L..V O" — :u k s e n a - k e k sin tö jen , jo tk a o v a t niille. tuottaneet t koneellisia työkaluja • ' sisältyy * ' 0.00-0.0-0 - ...... ii— »,.,.1^1,,,., näihin lauseisiin koko se ja muita tuotantovälineitä. Pää käsitys, mikä sosialidem okratian oman osa tuotannon tuloksesta erotta.i kaikista mui.-ta puolueis on näinmuodoin täv-in oikeutet- ta. Edellinen niistä viittaa siiiien ; tu työväenluokan vaatimus, kansantal» »udellöeen lakiin, että e itä ja koko voiton lv heutäm ättö» kaikki arvot, kaikki yhteiskun m ana pitäisi tulla sille <»n vaati nan rikkaudet luodaan tvollä ja v a isu u tta , jo ta kaikin voimin on ¡ainoastaan työllä, loinen vetää v a stu ste tta v a . ,a>tä sen moraalisen jolitopää- < »ti.iKaamuiepa nyt täm ä k ä si . toksen. etta kun yhteiskunnan tys läh em m in t o k astellu k sem m e : rikkaudet kerran luodaan työtä Pääomaan kuuluu tuotantovä- tekevän luokan työllä ja vaivalla. on myöskin luonnollista, etta tiä- h u e e t , joiden avulla tuottava työ ma rikkaudet kokonaan tulevat' suoritetaan — koneet, työkalut, tv otatekev an väestön osan liv- rakennukset, raaka-aineet, kulje- väksi. tusvälincet j.n.e. sekä, maan ol- So>ialidemokratian käsitvs sii- J es''a yksityisen omistuksessa, tä. mikä yhteiskunnallisesti ka:- >cn paikan omistus, milla työ soen on oikeus ja kohtuus, ei suoritetaan. Kaikki nämä ovat siis häily ilmassa, vaan perustuu ehdottom an välttäm ättöm iä edel- terv eeseen kansantaloudelliseen b tyksiä työn käynnille ja uusien ¡tietoisuuteen, lieto siitä, että tv » arvojen luomiselle. Ilman nahkaa on kaikkien arvojen lähde on se voida t e l i l l ä kenkää yhtä vä- ¡»erustuslaki. jolle rakentuu koko llän ilman tarvittavia työvälinei- sosialidemokratian vallitsevaan t;i- tehtiinpä tv,» sitten vanhan- v hteiskuntaiäi je>tv k >een kohdis- «fkaises a käsitv öv erstaassa kay- tuva arvostelu ja samalla myös- tettäköön alkuperäisiä työkaluja kin kaikki sosialidemokratian suuria, monipuolisia koneita ¡pyrkim ykset tantan järjestyksen nykyaikaisessa koneeollisuudes- m m ittam isek sj. sa. Kaikissa vhteiskuntaoloissa N vt kuultaan kuitenkin usein " v;,t nämät tuotantovälineet vält- sosialismin va»tn-tajien. joiden tätnatön työn edellytys, mutta tehtävänä on puolus.aa kapita- 'li'ioa-taan nv kv isissä yhteiskun- i listista riistoa, kieltävän tämän mallisissa oloissa esiintyvät ne j määritelm än oikeutuksen. Tällöin Pääomana, kapitaalina koot- i ei vain .v iitata kaikkiin muihin tuina harvalukuisen ihmisjoukon j arvoteorioihin, v aan mvoskin Eisiiit, joka kävttää niitä v ierai yritellään seuraavanlaisia vait- den. om istam attom ien ihmisten teitä: Tvö kvllä tuottaa arvoja. t oji avulla itse tarvitsem atta m utta ei kaikkia arvoja. Eräs 1 pers, ,• m allisesti "»taa osaa tu o t / arvojen osa on pääoman tuotetta, tavaan tvöhön. pääoman, joka huojentaa työtä ia ’aäoma on alkuaan työn voit- lisää sen tuottavuutta. 1 ämän to, joka on ¡».intti v arast,x»:i. vuoksi ei työläisillä ole mitään m utta, huom atkaa, työn voitto. Hveellis a oikeutta työni koko i joka on ryövätty työväenluokal- t u o t a u t o »n, vaan ainoastaan o- ta, jo k a m . i ^ u ■ . .¿ t / a n u t j a i de a, ti.a i i , o l e e iiiu ih iH iiiu u u iiH iiiiiiiH i.iiu iiiu iiiiiii.iiiiu iiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii Ih lltlu xiU U Ih illh tlD h lh ilh iU lU U tfU lllllU M IU IH lU M IO IU lJIM IiU tiU iiilin ilH IU H ' » liittiJ iiiU t lt H llilU lt t I llllt lll|llH lllllllt iU ! ll|U II I I U |lil¡| |||||iM t t lllllJ |llU llli,lllli|l | u itiiitiH itiiiiiiin iiiiitiM iiiiiiiiiiitu iH iiM iiiiiiifiith ififiih iittiitu iiiin iiiiiiiu iU ii« vaan riisto o n k a p ita a lin vallan I voitolla. M u tta tä tä ei k e sta arvom aara pysyy m u u ttu m atto laajentam iseksi työtätekevän vä * kauan. Muut tu o ttajat sillä alal mana. Se on ia jää vain ilmai- eston yli, työläisten tietäm iseksi la ovat pakotetut, pystyssä pysy-: suksi siitä suurem m asta tai pie- päaoma e* *tse tuota . äxseen. ottam aan käytäntöiou Hellimästä inhimillisen tvövoi- penninkään vertaa uutta arv o a, uudet työtavat. Kilpailu kärjis- man m äärästä mikä - jokaiscn.i yht.i vähän yhden kuin to ise n -, tyy. Jonkun ajan kuluttua, kun aikana vallitsev issa tuotantosuh- k a a n tuotantotekniikan vallitessa. ! uusi tvonienetelm ä on tullut ta- teissä — on välttäm ätön asi- Katsokaammepa nvt, mitä ta •' valliseksi. on arvo ja samalla hin a n ,, maisen tav aram äätäu tuotta ¡»alitun kun uusi työläsäästä, i ta painunut niin ales. että suu luiselle. tiiotaiitonienetelm ä otetaan käy-Jrem pi tavaram äärä sisältää vain Suoranaista itsepetosta siis »m täntooii. kun esim. otetaan kä' ; saman arvon kuin ¡»¡enempi sisäl luulo, että pääoma tuottaa arvoa taittoon uusi kone. i >ka tekee si ennen ja voidaan mvydä vain kaikki arvot johtuvat a in o a l mahdolliseksi samalla tvöläis- sam aan hintaan. taan inhim illisestä työstä. m äarällä ja samana työaikana \ oim tue ajatella, ottaaksem m e I uotantovälineet eivät tuota tuottaa suuremman määrän työtä nyt yksinkertaisim m an ja hei ! mitään. Nahka ja koneet ja teh kuin aikasemmin. potmnun havaittavissa olevan dasrakennus ei tee kenkiä, vaan Käyttöarvon määrää voidaan esimerkin, vallankumousta, mikä työläiset kenkätehtaassa. Ja se nyt lisätä. Kysymv ksessäolevia tapahtui vaateteollisuudessa om työm äärä, joka heiltä vaaditaan tavaroita voidaan luovuttaa ku pelukoneen vaikutuksesta. Lu kenkäparin valmistamiseen, mää- luttavan vhteiskunnan kävtän- kuunottam atta hienoimpia v lelli- rää kenkien arvon. T u o tan to - toon suurempia määriä. \ leensa svvstavaroita, on koneompekt i välineet ovat tvö,n välttäm ätön ei käytettävien tavaroitten lisään tullut ainoaksi kilj.ailukykviseksi edellvtvs tehdasrakennuksen ra- tvminen ole läheskään niin suuri ty ömenetelmäksi, jossa v äittä - keittämiselle ia teollisen toim in- kuin tapahtunut työn tuottavuu- maton työ asianom aisten tava-j nan harjottam iselle — m utta ne den kasvaminen. Kun keksitään rain tuottam iseksi on m ä ä rä ttv .; tuottavat viita v ähän arvoa kuin k »ne korvaamaan tvödäisten raa Koneen avulla on, kuten jokai- maapalanen, jolla tuotanto ta dannan kivien kantam isessa ra iten tietää, mahdollista valmistaa pahtuu. kennusteliueille, ei seurauksena paljon enemmän kuin k äsin J M utta vaikka tuotantovälineet suinkaan ole rakennustoim innan M utta samalla kun ompetlijatar nyt eivät voikaan tuottaa pennin tavaton elpyminen ia uusien a- on tullut kykeneväksi tuotta- edestä uutta arvoa voivat ne kui- suntojen entistä suurenim assa maan enemmän käyttöarvoa, e- telikin kapitalistisen yhteiskunta m äärässä joutum inen y h te is k u n n c m m ä n takkeja, paitoja y. m. s., järjestelm än vallitessa aikaansaa nau kävtettäväksi. Ei. vaan sen <»n tvön tuotteiden arvo markois da työn tuottam an arvon uuden sijaan joutuu suuri joukko työläi- sa ia penneissä laskettuna paintt- iaon. \ anhemman tekniikan ai siä työttöm yyden kynsiin. Lä-j nut samassa määrässä ia kor kana. kun tuotantovälineet olivat hin tulos “ pääoman tuottam asta vaus, jonka lian saa. on viita pic- alkuperäiset ia halvat ia kuu vaikutuksesta" siis on lisäanty-H ii kuin ennenkin, hm ,lim atta sii niitä om istivat tvötatekevät vksi- neen tvöttömv vden tuottam inen, tä, että hänen, kun hän itse sään- löt itse. oli omistusorkeus keino onnettom uus, nälkä ja kurjuus i nöllisesti om istaa koneen, anti v arm entaa työläiselle oikeuden työtätekevälle luokalle. sosialististen teoriojen mukaan, om an tvön>ä tuotteisiin. M utta M utta samalla on kävniässa f tuloihinsa ¡»itäisi saada persoo- sikäli kun tekniikka edistyy, eräs toinen liike: kysymyksessä nallisen työpalkan lihaksi mv o., voittavat nusiaikaset tu o ta n to v ä olevan tavaran arvo laskee sa- kin "pääoman voiton" sille » Sai lineet yhä enenitn. alaa ja syntvy massa suhteessa kuin työ. joka He työstä, joka riippuu k»,neesta. rajaerotus toiselta puolen tu o tan sen valmistamiseen vaaditaan. Ja samalla tavalla käy kapita- tovälineiden kesken. T u o tan on vähentvnvt. Ne kapitalistit, listisessa yhteiskunnassa kaikkt- tovälineistä tulee pääomaa a iotka ensiksi ovat uudet työt»- tn muidenkin tavarain ki:i->a pääoman ainoana tarkotuksena a t 11 L-ikciSsä a n Kaj- t a l i t > n * amalia «,u n a litu t e sti edm t • a "ii anastaa r olai-en tuottam asta g* 4* &
