Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 1, 1917)
S >,;*• ahtaam m aksi käyneet elinehdot laisten korkeita tarkotuksia. lämine V enäjälle tulee oleiiiaad joka kylässä niistä tapauksista, puolueem m e lehdistö aina toisinaari i viin v ä itte ih in : “ 1, N aiset osaavat h u o m auttaa epätietoisille, m iten a- a ja a p a rta a , vaan ei ho itaa liikettä, pakottivat työväestön liikkeelle. Paasm at ovat väjiän sotkeutu- raskas tehtävä.’’ jotka Amerikassa sallittiin ta p a h sian laita on — ja siksi täm äk in pät- 2. N aiset a ih e u tta v a t tu rh a a viivyk- Linnen suomalaisen t/S vien linenkannattaja. Sellainen selitys olisi totta, ja maan päin; kotim ainen työväki Se on paikalleen arvattu. Mut tua, ja Amerika saa sen maksaa kä. N äitä m ielipiteitä m e haluam m e , kiä. pakisem alla suosikkiensa kan- ilmentyy Astotiassa, Oregon, joka paivt pattai sunnuntaina. siksi sitä ei sieltä tule. alkaa liikehtimään, tvvtvm attö- ta miksi lähettää työväen lähe nyt. j te ro tta a ja ty rk y ttä ä toisillekin, vie-f sa. jo n k a vuoksi m enetäm m e p a rh a a t TO IM ITU SK U N TA : Kun selittää e ttä työväestön myys oloihin lovenee nopeasti. tystöä Venäjälle oppimaan Arne- läpä aivan avoim esti, eikä salakulet- liik etu ttav am m e. 3. P alatessam n:, W. N. REIVO LAURI MOILANEN K unhan valtiotaito pelaa osan- ÄDOLPH SALMI A. B. MÄKELÄ keskuudessa vallitsee käsite, että t ......... , tam alla “y k sity isin ä" m ielipiteinä, so d a sta tahtoisim m e, e ttä liikkeeni- Aikojen kuluessa on tapahtunut rikan kapitalistien konnuuksia? SULO SYVÄNEN rikkaudet «ovat kohonneet, niin 'tekoja, joilla onkin kansainvälis-' Ei se lähetystö voi saada, enern- sa ja selvittää kansanvallan kv .Roska tiedäm m e puolueem m e v a lta - . me, edes osaksi, olisivat kunnossa, TOVERI voi seuraaVassa hengenvedessa tä kantavuutta nyt. Näiden a- pää kuin Kontinkaan lähetystö sym yksestä sen puolen, joka k o s - j v a n enem m istön, ain ak in 99 p ro s e n f-! m u tta n aisten hoidossa ne au ttam at- (T H E COMRADE, tom hsti m enevät v a ra rik k o o n ." että agitaattorit ovat siain yhteydessä on törkeä oi sai, \ enäjän työväkeä uskomaan? kee työväestön kansallista ja kan- tia, a ja tte le v a n sam alla tavalla. rhe organ at tic Finn uh workers in the selittää, kansainvälistä sortoa ja siitä he- ei ole sellainen m u rro sk a u si: --------- ---- W eston states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, vastuunalaisia sellaisen käsitteen keusrötos Mootieyn jutussa tul- ctta anierikalaisista käpitalisteis- ........... . . „ - •• täk ä läise ssä työväenliikkeessä, kuin 1 ___ ____ at Astoria, Ore., by the Western Work t \ mattomvv tta, niin ; KYSYMYS. lut kansainvälisesti huom atuksi. ta nyt on y h täk k iä tullut lau- ¡aav aa tvv levittäm isestä. -- - - ‘oli vuonna 1912. jolloin sapoteesipy-! men's Publishing Society. Uhitta totuudenm ukaisuus ei Maalle, kapitalisteille, tärkeällä i l»’aita samarialaisia, jotka ovat asema alkaa selviamään työväel kala h y v äk sy ttiin ; siiloin ko etettiin M itenkä olisi p arh a in v a sta ta ky- Umotushinta 40c pai »ta»uumalta. Kuolemän- i le. Työväestöllä on v ie lä t ä y s i I päihtyä v a le k u m o u k sellisu u d e sti; nyt , sym ykseen lapselle, joka Eurooppaan ’•‘o\a” yi',a { kuulukaan valtiomiesten menet- hetkellä käv lakkoliike voim ak-1 ' d'in” ta * h ’’telemaan rääkkäämi- ?, kerl* syntymä- '* roui,to’*rV ,'.'Ui ! kuuhika *2.00 kerta. ’V Kihlaus-, ja aviolut- to-Umot ukset 50c keila, halutaantieto ja I t e l v t a p o i h i n . Kieryys on valtio- kaaksi elinkustannusten kohotes ensa naavoja, enempää kotim aas mahdollisuus herätä vaatim aan i siitä ovat selviytym ässä nekin, joi- läh tev äin so tila ste n p a ra a tia k a ts o nimenmuutto-ilmutukiu t 25c kerta, naima- | * timotukset >i.5o kerta, anocro-iimotuks« m iehen vankin tuki, ja kun se sa sadalla prosentilla muutam as- sa kuin uikullakaan. Sitäpaitsi oikeuksiaan, kun se vaan tulee ¡dpn Päässä “a a te " silloin kauheim m in lesaa kysyy, e ttä “menevätkö ne-Xap- >1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk ................. .. t Pamaan ih m isiä?" sen mukaan. Satunnaisista ¡liuotuksilta pettää, turvaudutaan väkival- sa vuodessa. Kaikki täm ä pitäisi | ne ^ h e t . jotka ovat menneet huomaamaan. e ttä senkin tävtvv te”Urot, T yperää on vetää esim erkiksi jo ta -' — V astaus. P a ra s ta tie ty sti on li tulee rahan seurata mukana. Englannin. taan ; kun työväestö ei usko le-¡n y t voida johtaa niin, että Venä-1 Coloradosta, Alichiga otlaa laskuissa huomioon. kielestä suomennetaan vapaasti. kin ku p arin au laa, jonka joku sanoo , na pysyä to tu u d e ssa m ikäli mahdol- — A. V. a ■ enn>\ h an iästä. puutuvat jonkun iskeneen om enapuuhun; tai lista.. laste n k in k a n ssa puhellessa. J Entercd as second-dass mad matter july 18, vottom uutensa johtuvan huhu is-jjän työväestön luottam us säilvi- ■ 1912. at the poslotfice at Astoria, Oregon, ta. vaan leivän -puutteesta, saa si ja että se taipuisi kapitalistien 3l’',,“,u",l'l‘l*”,'"lllw,l,lll"l,lul":'in,,,,,l,ll"m,l,‘"|l,,"||||,H,|||'Mii»iiiiiiiiiiiniiiiuiiiiiiiii::uinni:Miiii!iHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuuHiMiiiiiiiiiiiiiiiiinthiiiiiii£ jotakin lu n k ilö ä. joka < i m uka tvv- totuuden m ukainen v a sta u s olisi tässä under the Aet of _March 3. 1879. . . . . . . . . ’ ’ ,, ' 5 I ty n y t kuuden dollarin päiväpalkkaan, ta p a u k se ssa : “ eiv ät ne m e n e , vaan TIL A U SH IN N A T se vastaansa pistim iä ja keho dem okratiaan , ja samalla on s Yhdysvalloissa ja Canadassa: | [ja s itte a n ta a ym m ärtää, e ttä soaia n iitä v i e d ä ä n . — jä silloin e i ole Yksi vuosikerta..*4.00 6 kuukautta. .*2.25 tuksia säästeliäisvvteen. Tvömi- oman maan työväki ’h illittävä, i 1 | listipuolue hyväksyy sellaisetk in to i- ' heidän syynsä, m itä he jo u tu v a t te- 3 kuukautta........ *1.35 1 k uukausi... .50 Suomeen ja muualle ulkomaille: liisterikin on valmis kehottam aan 1 vahingoittam asta riistäjäin etuia. | j in en p iteet aseina lu o k k ataistelu ssa. ■ Kem ään". _ K.aa pro. Yksi vuosikerta. *t>.5p <> kuukautta *3-50 I | : N iitä se ei hyväksy, eikä se hyväksy i — _ _ lakkolaisia palaamaan töihin en SUBSCRIPTIÖ N RATES: 1 yöväestöä kannatuksen täh -, g ..iiiiifliitiiiiiiiiiiii.iiHiiiiiiiíiuiiitiiiiiuiiiiiiiiHiiniiiiiHimiiiiihiiiuiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiminciiiiiniiiiiiii.'iniiiiiniiiiiiiiHiiiiiiiiliHiiiiiiiiiiiHüiiiiiiiiiiiiiiiiiiii? In the United States and Canada sellaisten selittä jie n "y k sity isiä mie- vaatimuksiin suostu den kutkutteleva San Francisco ASIANLAITA El OLE SILLÄ — One yrar...........*4.00 Six months............*2.25 nenkuin "" tässä kv^ym yksessä, .......................... TAVALLAAN OIKEASSA. TA- nalla pyydäm m e lip ite itä k ä ä n ”. Ne ovat ja pysyvät niree month». .*1.35 On» month.................. 50 i taan, m utta siihen että palkat Daily News lausui toim ituskirjo- VALLA. M itä, — asuuko tuolla ylakerraS- sanoa ain o astaan sen. e ttä sosialisti- vain yksity isin ä m ielipiteinä, joihin Huoncusto sijaitsee lO.nnen ja Duane katu- jen kaimassa. .Telefooni: konttori 36s, < kohotettaisi elintarjveita vastaa- tuksessaau seuraavaa “Jos Aine- ■ Sen jälk een kuin puolueem m e piti i pU°’Ue ei °'e k“ kaan hyv«k®y"yt j niiden o m istajaa on yksityisoikeus sa torvensoittaja toimitus 832. “ Asuu, niinkuin kuulet." valaista maihnaa 1 , poteesia, enem pää kuin poliittisvas- ja ¿sangen to iv o ttav a olisi, e ttä he Advertising rates in effect July C 1912, 40 viksi, ei hänellä ole mitään kei-jrik a tahtoo o o v a la is ta maiimaa, " n jy lim ä ä rä isen kansalliskonventsionln- con» i>er inch. Special discount is allowed “ E n täs tM s ä seinän tak a n a ? " S a p o te e sip y -: pitäisiv ät ta rk a ssa tallessa sellaisen noa. for larger and continuous advertisements. , sen pidettävä lamppunsa k o r - sa St. Louisissa, viime keväänä, ovat ¡taiota tc lm in ta a a a a n . “ P taanonsoiton o p e tta ja ta r.” TOVER1, BOX »9. ASTORIA. ORE. kalan poistam inen johtui vain siitä, , kallisarvoisen “yk sity iso m aisu u ten sa", ; kealla. j kaikenlaiset ilm ian tajak o k elaat koet AUG. NIK U LA , Manager. ""Ja oma poikasiko kuuluu soittele- ttä puolueem m e keskuudessa ei e- tu k k im atta sitä ollenkaan puolueeni- Kysytään siinä valtio- e ltu iin v uosia ovat v en äläiset!,aneet se Httää se littä m ä stä päästy- e nää ole vallalla m issään huom atta- i me m ukaan, varsinkaan nyt kun sillä van viulua?” I siirtolaiset. tv öskennelle— “ A hkera onkin siih e n ; ei muuta 'Sajll Í ! &änkln’ miten siellä teht,in saksalala" MAILMANKATSOMUKSIA taitoa vam m assa m äärässä sellaista käsitet- | on taak k aa riittä m ä ä n saak k a nniu- tah to isi teh d äk ään ." tä, eilfi sapoteesi olisi kelvollinen tenkin. "•Mutta, mies, tämähän on oikea työväenliikkeen taistelu aseek si. Ku- j Sallittakoon puolueem m e taistella kaan sosialisti ei sellaista väitä, ja työväestön vihollisia vastaan, tarv it- pelihelvetti!" niihin nähden, jo tk a eivät ole siinä j »em ätta ju o sta jokaisen syrjäpoluilla m äärässä sosialism in p e ria a tte ista i hyppelehtivän jäniksen m ukana. Sitä £0DA*N VAIKUTUS TULEVAISUUS- selvillä, e ttä sitä k ä sittä isiv ä t ilm an i vaatii luokkam m e ja koko m ailinan SU U N N ITELM IIN . p e ru stu sla k im ä ä rä y stä , eivät sellai-J työväestön etu. taitoisen tvöväen osaksi. Aivan työvävstnn levottom uus J iohtvui , kaikki ......... hvvin. Sotatilanne avasi; I Pikku E lsa: — “ Äiti, ta a s on siellä .... — — — äskettain joutuivat he Roqkefcl-i Sellaisille ei oli kuitenkaan halli- set m ääräy k setk ään ole m istään m e r-! so d a ssa k a a tu n u t m iehiä niin h ir sula. cltiT sen keskuudessa vai i suurrnstäjille rajattom an saalis-i lerin Eihän puolueem m e sa hiilialueila ™ J ^ ^ i r a s t o an tan » , tähän saa k ka m i kityksestä. LÄÄKÄRI JA PRIN SSESSA. veän paljon. M inä en m ene milloin litsevan käsityksen mukaan o v a t' tusm ahdollisuudep, liike-elämä lc" n Hiilialueila Coloradossa ■ tään ................ huom iota niistä viittailu ista htto- no m itään k v eek arlsm iäk aan v as liikemiehet saaneet suuria voit-;kävi vakavammaksi, pikku huhut klku." Mainien, n >s\ hurttjeu ja ]i„latta j,,ua si]1( on te h ty ylläm ai taan. ja kuitenkaan ei se ollenkaan , K uuluisa sv eitsiläin en k iru rg i Ce- kaan naim isiin — m inä ru p eaak in toja. joista työväestö ei ole saa- j rauhasta eivät sittem m in ole a i- - ln’ki-in p \ » \ u en alaisiksi, sa« n ittu jen ainesten taholta. Ja luon hyväksy sitä o p in k a p p a le e k s e n i se sar Koux on sangen harvapuheine» 1 e s li e k s i." nut osaansa. heuttaneet paniikkia osaketnark-! nio’n 0,1 ta'Pahtiinui nioness?. n o llistah an onkin, e ttä h allitu s ei ole ei selitä kuhnim ista tarp eetto m ak si, i mies, joten hän ta v a llisesti s u o ritta a m utta silti ei kukaan sosialism ia kä- asiat v astaap o tto tu n n eillaan joutusas- la häntäkin sanottiin kerrarf’ kinoilla. Tv<»väest«»ä ei jo u d e t-: nu,Ui,1‘a ¡,ail'a>>a ennemmin. Ai- ry h ty n y t toim enpiteisiin, sillä siihen ............ . . . ! ', . I kojen 1-,.;.,.. kttlpessa 1...1............................ ... .. »lois- : ! * e' ‘i °le sillä olI,,t nii,ää" syytä- Ual’ sittav ä taida a jatella, e ttä se h.vväk- Ci ja vähillä pakinoilla. ovat monet työväestön edustajaksi. jonka ' tu ottam aan huomioon ollenkaan E rä än ä päivänä a stu i hänen vas tiluksen omat salapoliisit olivat ko- syy kuhnim isenkin ohjelm aansa. piti tuntea kansantaloutta, vie-1 •'kani tlom pers teki varm at kau- i s,*rt"hiisista palanneet takai kouksessa läsnä, ja se oli edustajilla taan o tto h u o n eeseen sa erä s v e n a lä i-; < -• l * l* , » . Sapoteesia vastaan on riittäv än ä nen ru h tin a ta r, joka on ent. timftrin ’ V m utta" ne eivät nähneet ai- läpä talousoppiakin! • pat, että työväestö kyllä alistuu i' ,H ' eiiajölh‘. ennenkuin \ hd_\ s-j selityksenä se, e ttä tied etään sen so perheen lähisukulaisia, juuri kun tu o ) vallat sotkeutui sotaan. Koti ""liettä toim enpiteisiin. Siinä niissä ei H erra työm inisteri on sillä : kaikkeen. Ja kiitettävällä kilj- pivan vitin vksityisten k äy tettäv äk si, pajjotöinen lääk äri oli k irjo tta m a ssa ! aan ° ovat he Kertoneet, kertoneet, nir- n,itään syyttelym ahdolli^uutta. ei ja sosialistipRolue ei hyväksy m itään lä ä k e m ä ä r ä y s tä e räälle ta rk a s ta m a l-‘ ' at ne mi kannalla selityksineen, että tvö- teydellä op se alistunut; siih en -' niaaSf'aan siis ole syyttelvihin ry h dyttykään, väestö ei välttäm ättä tarvitsisi kin viattomaan tilaston k e rä y k -|ta o,i ta l’ahtnnu/ ' a 'dlowissa. joskin kansallisvirastoti kotitarkas- sellaisia aseita, joita ei j o u k k o voi ,epn p(,tilaa!k.t joka ,jH io lähtövaI. ( J a tk u a e n s im ä is e ltä s iv u lta ) k äyttää. Aikana, jolloin n.s. s a p o i mHna « le u k a a , teh k ä ä hyvin”, korkeampiu palkkoja, m utta kuu seen sotakehioisuus-ikäisistä sC: ^K‘s«tl).i- ieiis>illä ja muualla. j t ukset . . . . ! ------ -- hoitanee a se tta a näiden titu- teealpykala sisälly tettiin puohteem m e ' sanoj profe88ori Roux sisä ä n a stu v a lle taikka muun painotuotteen ilm<»i- sc on kuidlnt että liikkeet tuot-j 1 alistui, eikä ole niputtanut asiaa,! 1 AM ; ',c ’»h-tniue Kuulleet, että \ e- jlu sten toim enpiteiden seurauksiksi, perustuslakiin, oli puolueessa suuri , prinsessallPi v ilk asem attak aan tuli- i tuksella : ‘O ikea käännös annettu tavat hyviä voittoja, iijfin se vaa vaikka se tilasto si»te tehtiin a- ” aiai1 talonpojat ja työmiehet »-j llän im ästy k sem m e ei ollut suin- m äärä sellaisia aineksia, jotka eivät jaan. M utta täm äpä kovin lo n k k a a n - 1 l»<»stimestarille (nim ittäen sama! / n i niistä osan itselloen. sevelvollisnuspakt »n pohjaksi. vat vallanneet Rocketellcrin o1-Jkaan vähäinen, nähdessäm m e Tove- ollenkaan osanneet e ro ttaa svndika- tui se lla ise sta v astaan o to sta ja sanoi la paikkakunnan "postikonttorin, uudessa tasav allas-1 rit,aren v,inu’ «»‘«erossa selitettäv än lism ia sosialism ista niitä. Joista j su „ ttliniug(a P u uttuu vain että olisi selitet M utta ajan varrella on tapailtu jyom l istukset ilm aisevalla ään ellä: jossa käännös on postimestarille ,, o ...• , \ , *?tia puolueem m e hyväksyi sapoteesin osa sittem m in a n tau tu i m ilitarism in , • ,,:|v tietävän, h e rra professori, \ en ajalle p a la n - h . ... . .... . . tv työväestön levottom uuden I nut semmoista, jota alkuperäisin sa. L ttd .. h n . v ista annettu ja päiväm äärä milloin se . JJA vieläpä p o liittisvastaiscn toimin- asia n a ja jik si, ja niiden varalla oli i niinkuin säädetyssä johtuvan kateudesta, tietäessään sä laskuissa ei otettu litkuun. neet ty ö m ie h e t o v at k e r to n e e t,, „ankin. poistossaan perustuslais- v älttäm ätö n tä, e ttä puolueem m e se ketä te p u h u te le tte . Minä olen ru h tapahtui) tin a ta r M .......... ", “ N iinkö? Siinä järjestyksessä voimaan astunut n itlä he o v at tta, m eet \ h d y sv al- taan sen kuuluisan sapoteesipykälän! että riistäjät saavat suuria rik Venäjän vallankumous ensi a- litti ei hyväksyvänsä sap o teesia: se tap a u k se ssa teh k ä ä hyvin ja o ttak aa i < päiväm äärä lain voiniaanastttmi loissa, ja tie k e rto m u k se t eivät ! Sellaista selitystä saattaisi odottaa kielto oli ikäänkuin ilm otustaulu lei k a k s i n o jatu o lia”, m urahti prnfes kauksia! lussa kirkasti liittolaisten asiaa. sesta m ainittava myöskin) laki I joltakin a u ta A tn e rik a a talla k o e tte le ¡jo,,akin «"»"“ »“teniaUomalta. mmm rip a ik k a^ hakeville, e ttä täällä ei sel- ryöm inisteri ei huomaa" .s itä .! m utta kun Venäjän työväki ai sori, ty y n esti jatk a en k irjo tta m ista a n m äärää.” ei sentään m eikäläisen puolnclchden 1 laisia suvaita i S eurauksena oli. e ttä että työväestö ei ole ainoastaan t koi epäillä ja kovaäänisesti ar- tiluksen hetkellä. Jo ita k in h e is . j i to im itta ja lla , jo lta toki s a a n e e v a a tia ! »e m arssivat syndikalistien leiriin " Kaikki vieraskieliset paino- PA RTU RIT PULASSA. tä on b o lsh ev ik k ien rv lima? Ulotteet, sanom alehdet ia ¡tilkat kuulltit rikkauksien kohoamises vostella, tokko se heidän vallan . . .. . . . . . . . . a " ' s‘‘lvy .'itä siitä, e ttä a sia n laita en vai-j ja tippuilivat sieltä taas varsinaisen Berliinin p a rtu rit ovat so tah erro ille sttt. jotka eivät ole julkaistuja Joka v aatii, että et y k sik ään ! Iän päinvastainen. Vai aikooko Sei- ta, vaan on myöskin tuntenut kum ouksensa liittoilu tarkotti- . . , ... i porvariston? joukkoon. Nyt ovat s y n -1 lä h e ttä n e e t koko am m a ttik u n n a n vh- tämän lain mukaan ovat kiclletvt sen omissa elinehdoissaan. H ä kaan kansanvallan turvaam ista, kauppias. tehtailija, lotjan tai ‘»a tati usk.««. e ttä hänellä on haava | d ik alistinen ja sosialistinen liike eril-, teisen anom uksen, e ttä heidän s ' t t h - postista ja on samalla kiellettv.i m a a n o m is t a j a saa o tta a o s a a | 8wrnu>ssaan Benkin Jälkeen kuin hän lään to isista an , joten tie d e tä ä n ¡o, mi- teensä hiem an liev en n ettäisiin pak nen et m lelisiä päätöksiä, m iten a se tu ttiin terästehtaissa. liallltu sv astaiselle kannalle ja jos mi- Pennsylvanian Kun täm än maan riistäjälu o k -: *^’c‘1‘^ an’n kupari ja Coloradon itä k in . Jo tk u t titulusm aineen tavotte- --------------- ka sai maan kiedotuksi sotaan i hiilikaivannoissa- kärsiä ¡H jat se littä v ä t muka kuulleensa, mi- • .. i .. . i * i itd n u k ii n u s s ii o n kmp*c 1- odustÄjat keskustelivat salassa lyom inisteri • vV llsonm selite-; m aailm an turvaam iseksi kan k o -» h ‘“ tiilo «"‘’na ih j m on i ......... suunnitellen väkivaltaisia toim enpi- tään -hiljattain lausuneen, e t t ä ! s a n v a l l a l l e n ä y tt i ensin olevan ,ll t «uymatittonian ja auim atti- teitä, jne. Eikö muuta, herra työministeri? t . * •» * * < Yleisiä uutisia v leraskieliset l e h d e t enniiKkoSenSUlirin alaisiksi ta kai sovi huom ata sellais- on \ e,läjästä vähitellen k eiiitty -1 että voitnt ovat suuret ju t,n 4 [ n v t to,lelline,, murheen k arit«, j ¡'aHuuVsee,,? -¡Hi, työväellä A ^ r a m " , , ^ ’ "iäik™,?™ ' ' y A ' “ '’ J ■ i. . . .................... param m isen jatkeen on ka.vnjt telutavoiksi, eikä m ikään fellainen k<ikemuksensa heistä. siksi, että clintarpeitten h in to ja ; liittolaisille. ta rp e e tto m a k s i? 1 kieltotaulu ole enää tarpeellinen, ja N » riittä muna. “ Meidän uudella lähet vstol on niin huikeatsti kohotettu, eneni- Nyt pitäisi taas tämän maan Niille, mtka ovat epäilevällä kan siksi se poistettiin. Nyt ä , e r„ä ttä pää kuin sitäkään, että työväes hallituksen toimesta lähettää un- ; cfl3l ilic i 1 5 2 ' . J 1« "EEiinZSSIIlirSIHilEri tön panee levottomaksi se, kuu si lähetystö \ enajalle, tällä ker- tulot eivät enää riitä menoille. j taa työväen lähetystö, selvittä - ei.saa selittää siten, että ' niään \ enäjän työväelle liitto- OMAISUUDEN MUODOT OLIKO ASIASTA PUHETTA? Kun luokkasi käy taistelua elinehdoistaan ja vapauksistaan» älä silloin vetäydy syrjään ’ Ensimäinen kehotuksemme toimenpitei- sun 1 overin tilaajam aaran korottamiseksi kuuteen tuhanteen ennen kuin kymmenvuo tisjuhlia vietetään, on jo saapunut suurim malle osalle osastoista, ja epäilemättä otettu käsiteltäväksikin. Mikä oli tulos keskustelusta? Millä tavalla aletaan eri osastoissa toimia, että saavutetaan toivotut tulokset? Tällä viikolla oi> jo ryhdyttävä toimenpi teisiin, sillä ellei haluta jäädä takapajulle heti alussa, on saatava 130 tilausta — uutta tilausta — viikon ajalla. Ja se saadaan, jos vain kaikkialla toimitaan. Vanhojen tilausten uudistaminen on tosin arvan yhtä tärkeä kuin uusien saantikin, m utta uusia on saatava välttämättä. K irjottakaa suunnitelmistanne, niin jul- kasemme ne muittenkin nähtäväksi. Älkää antako ajan kulua hukkaan ensin alussa, sillä se tarvitaan kaikki; se ei ole niin pitkä että sen kuluessa vielä ennättäisi kyl lästyä. ja joulukuun alussa saadaan nähdä mitä yh teistoiminnalla voidaan saada aikaan. kenenkään yksilön, vhtiön taikka «nnettai-i yhdistyksen kuljeftaa, levittä., , niin yhden m iehen jäällä itsekunkin taikka m uutoin yleisölle toimit- i liikkeen hoitajaksi. i ™ p,.r„,telut a" 0'" Uk‘ ,,-- a S„ „ „ „ 1 sensa perustelut noiautav»» seuraa- \ A ''v t u k ~i o iln h u t- seuraa vonnitän kesäkuun 1? 1</17 ankaruutta: [Kirj. Paul Lafargue] Ice ,'i?Siili5.- Si 1 = äli isä -i_ 'iii.iili i. . . i l r- 5 is iiA ä iä * Js s U _ 2 _ _ (Jatk.) Tuotannon välineitten y k si- 1 Kapitalistinen yhteiskunta < m \ alli kapitalistisen om istusm uo suus oleva ihm iskunnan nos Morgan, niitä harvoja antropo tyisomistus. Ihminen on I rattk supistanut mitä vähimpään pro- don aikana voi om istaja kaikessa i suuren perheen jäsenten vliu logeja. jotka eivät tunne poro- , Intin määritelmän mukaan ty o k a-: letaarin henkilökohtaisen <*htai- äärim m äisyydessään toteuttaa senä kansallisuuteen, , suuteen, rotuun rotuun ta 1-1 V o l t t i menua pitem -1 oiKeuttaan ukeuttaan Käyttää kavtt; om aisuuttaan' väriin katst »matta, sillä kapita- porvarin väheksymistä alkeelli ! luja tekevä - - eläin. • . . . . Se erottaa . , hä- | i sumien \ p t - : mallc aiheuttam atta tämän kapi- seka k äy ttää sitä väärin, sia kansoja kohtaan, oli ensitnäi net co-isistaan. eläimistä. -1, •. . . , . , . 1 1’sniin ikeen alla ovat ty ö la isi; irat käyttävät kiviä ja keppejä i talistille kultam unia hiovan tuot-j siä luokittelemassa loogilliseen ■Bittiset o\ at nykyajan y h te is-o p p in e e t ym m ärtäm ään t ,, on at | taian kuolemaa. Ja työvälineis • kunnan .... . m utta . ihminen . . . om istusm uodot. Yli- tett ovat veljiä kuritinde - \ larjestyKseen unta runsaita ja u- hyväkseen, • • sein ristiriitaisia tietoaineksia, no; eläin, joka moi pukivea a - ; ta on kapitalismi, kuten sa n o ttu ,' m alkainenkin silmävs niihin o j taistelussa s itä v , t- henlän p i s u S v ä i joita oli koottu raakalaisrotujen seekseen, „„„ e ,.a k,v,aseen Im - „ „ Iä isie n vakavan enem nnstö,,' snttaa, euä niissä , a),ah,un , , toksia. Alkuperäinen vliteisu-l sakin 1 ■ - *«> a v tljin a vo.tm i elämästä, ja liailmiottcli hiin niis- 1 j< »ssakin luolassa tai niaaker vapaullanm . roksessa todistaa hänestä yhtä Paacm aom istus on nykyaian ntistus on m u uttunut yksitvis«.-! Täm ä om aisuuden lom,Uinen ta johtaen esihistoriallisen ihmi sen kehityspiirteet. Teoksessaan I varmasti kuin ihmisluuraiikokin. >hteiskunnas.sa omaisuuden tyy ■; m istukseks,. imua k ap italisltsek -, m ullistns yhteiseksi ,m k i e r t a o m ’ a Ivon väline, metsäläisen p ii-! pihisin muoto. Alissaan muus »1, jolloin tuottajalta otetaan ha "M uinaisajan yhteiskunta” htto- puikko, puusepän höylä, kirurgin . , sa yhteiskunnassa ei sitä ole il ' “ ett om istam ansa työvälineet ja ton. Johan porvarillisenkin yh . h;in. ettii ihmiskunnan teiskunnan keskellä., esiiiityy a! §. ¡n;}l"\tt;1‘a sen inetsaläisajalla voi veitsi, «i. fys t vsiologin mikroskooppi, jm ennvt yleisenä eikä vallitset tseva a- ’ kehitetään ne yhteise 'ti k äy tettä kuaikaiti laitoksia ja yhteistapo aura. on ihmi lsc” Cl1 i tta tekijänä. I ämän omaisuuden väksi. vaikka kapitalistin « sanoa ... illeen suuremman k uin talonpojan . ■mista ja. \ leilien äänioikeus, jolla .tl ! raakalaisajan kolmella kehitys tuen li<ä helpottaen hänen ta r - [ oleellinen muoto on vapaan tuot- miksi ; sitten h „ on osa sn rtynyt jktiperaisissä yhteiskunnissa välit taian riistäm inen, häneltä kuu ' ¿lilion hoitoon. Ivuii (’^maisuus asteella. ja raakalaisajalla taas peittensa tvvdvtvstä. ,, ,, 1 : loka tunti pidätetään hänen luo- nam on m uuttanut muotoaan, tilit sota ja heiniopäällikot, on ¡suurem m an kuin koko sivistys- Niin kauan kuin on vallalla uudistettu oltuaan kauvan syr ajalla. — Sivistysyhteiskuntaan 1 »ientuotanto, on vapaa ttto tta ia ! ]m a s^aan a rv o s ta osa. k u te n M arx niin olemme sokeat. jos emme jäytettynä. Alkuaikoina olivat : siirretty metsäläinen tai raakalai- tvovälineittensa omistaja. Kes,j N’in i."a n Ja l u ’l n a s tt on osottanut. uit. "-VjTvistenRin om aPutis ¡asunnot, ateriat ja opeyjs vhtei- sien Heitä 311 va,st^ niaan ; siä. > .^ehläu kouluissamm e saa- : nen on kylläkin surullinen ilmiö: kiajalla kuljetti sälli m uk • «A » an l « J < aan 1 tl II . , Kapitaah "11 lR‘rustuu • . . .. . tavaratuot . • 4 • ! lian m enettää synnynnäiset hy työkalu la tikkunsa sitä milloin-i IH>n’ työläinen et tuota sten tieltä. ....... ö i J n n T T ä i k»tm r r vane,, eikä IO v i,e„ y ää « .ta f s s p v i! ,, .1 - ’™ vät om inaisitutensa, omaksuu kaan jättäm ättä : \fcsitvisouiaisimden Ì , ■ herransa välittöm ään . kuaikain r<ta an ja 3 KsiHKertaise ' valkoisen taudit ja paheet, m utta jo ennen atsen tom an ateriankin. Ravintolois- käytäntöön, Kreikan ja Egyptin historia ,>sot- syntyä osalleen maapalan määrä- . kuten orja ta. maa KO.nmttmsm.n on sivistysajaksi” >ammv m vrkvtetaän ia kiskotaan kuinka korkean aineellisen ajaksi; keskiajan inaaorja oi e- orja, vaan m arkkm oita v arten .! nim itetty kelntyskausi alkanut ihmisiä yhteisesti, ja vuokraka- tssakin yhtetslm nmssa on o s-'h to d a m onim utkaisen ja la a ja n ; särm eissä asuvat kövhät kuin ja älyllisen kulttuurin raakalais rottam attom tnaape-1 M uis ttom asti kytketty T köyhät kuin , kansa voi saavuttaa sopivissa o- rään, jola viljeli. 'te ttu ja m yyty, m utta vain lii-• yhteisom istuksen ituja. Kuten kaniinit kopeissaan an. I loissa. ; katuotteita on vaihdettu. Ntis-j noina a lk u a ik o ja niin nykyisin i M utta vaikka yleistä aaniot- i ’ Monia työkalu-omistuksen jät säkin yhteiskunnissa riistettiin u i', e ? 'T n i " ,T '1 ' U ' " : : l u u t pM claankiit pctkutiik-L en Sivistysyhteiskunnan tu o tta v a ' .teitä on yhäkin, m utta ne ovat orfäa tai maaorjaa, m utta omii U la v .,„ v a l,n c ,,a a „ e ,-:,a pilkan välineenä: vaikka : a at kk a työläityen on jäänyt niin vähän [ m peasti häviämässä. Kaikkial •; taja oli toki velvollinen ruokki- a työnsä tuotteita. Lika työn, suntiot ovatkin ep äterv eelliset; itenl il iMihtaisen omaisuuden ja la koneteollisuuden aloilla on v k -' maan orjansa, oli tämä sitten tuotteita jaeta yhteisesti kuten 1. . . . . , 1 v a ^ k a m uutkin vhteislaitok - välttäm ättöm ien tarp eitten sa, silollinen tvökalu tem m attu poi.- työ-sä tai jouten. Kapitalisti on ♦ tapahtui inetsalais- ja raakalais-. saatta ivat olla “ tuhoisia ‘ " luille, joi t \ \ 'l ' t ta « n en välineitten varaan. t\olaisen. kädestä ja sijaan pantu vapautettu kaikista sellaisista heim oissa; niiden om istus on ny t 1 den v-,1. d . . 1 ' • »n n ■ i'v _y t d uen e n In vak«’ ne muka eui t laitettu. uyy,tk<i oksi että kapitalk-tilla on keinot j konet vokaln — yhteinen työn va- velvollisuuksista vapaaseen tv.» ¡outilaiskäpitalistien >aada uuta nnel^ttom inunät oiK-j lhie. j..ka ei enää vo»A»Ha tu o tta -; Iäiseen nähden. H vvaltiontoisen Mutta kapitalistien nionofMlina. niin johtuu se siitä, että »ie p,„ ^ v u u tia in t. värillisessä vh te lk u n na Ssa -». kttnsa t\vdvtetviksi. Kapitah- ¡an yksityisom aisuutta. K apita-UTutarkon sai suuttum aan tieto, tien tästä asem asta tilla pitäisi olla sata päätä ja sa lism» erottaa ihmisen henkilökoh että l ato, tuo ankara sivisty s- ajan ja .ilalH.u.len M u « " '" ''!? ' " ' N kun om aisuuden |,;ig ,li,.t ¿ ’ ¡ „ X v “ ’ i , u “ - »,l‘ » ta jalkaa, ktttet» kreikkalaisen ta- täisestä omaisuudestaan, tyoka-! saarnaaja, myt on sum m aton: ne k., ruston 11 ekatoJiKhirilla, jos hän ;lu sta ; ja ensimmäiset täy d elliset,'palveluksessaan uupuneet orjat. pyyhkäisty pois, silloin väkiin haluaisi käyttää \ aatesäiiöonsä aseet, jotka ihminen oli itselleen Mitä sanoisi lian ^kapitalistista, tuu yhteisom istus ja im evtvvv h ' n r /L - ’P va,stoja Kasatut varastot. Jos proletaarit valmistanut, pttolustusaseensa, joka antaa hänelle rikkauksia teiskunnan o lem u k 'ek h ’ ' “ ¡ K; kkaaval »hmisia tulevan y M k im pn■ lemuksuks’ i teiskunnan tapoja varten ’ ’ ’ ‘ • jk ‘ a -rsjpät r - ^ ä t ’ henkilökohtaisen ontai-j menetti hän ensimmäisenä. M et-, luoneiden - työläisten nähdä nai M tjeraisessa yhteiskunnassa Y hteisom istus on porvari uaten puutetta, niin tulevat ka-j sälärinen <»niistää jousensa ja n u o -jk ä ä tai virua vaivaistalossa? Ma- koski suuden skt om aisuuden yhteys v a in ' teiskunnassa p o rv ari alisti p itab sh t vihdoin sen hiallisuu-; lensa, jotka ovat samalla tvö t ; pauttaessaan orjan tai m aao rjan : suvun jäseniä, joita vhdisti — 1 jo piilevän?: oi den m arttvrejksi. Niiden kvllas , taisteluaseita, sen ajan tä v d d li-ie i kapitalisti tarkottanut tuotta ren siteet. T tt .n a h t a m ve ; suhteet, joita ei voi tarkoin < jmrtii m istaa, aiheuttavat sen e<t tvs ja taudit, jotka turmelevat i simmät. Sotilas oh ensimamen : I iän vapauttam ' - ista, vaan paa 1 ulkopuolella •• n oleva oli muukalai . ¡ Purkautum isen ia asettavat - sukua, ovat seurausta-hfkanaisis-j proletaa» joka m enetti aseensa,im an vaj>au tta mistä kaikista vei- nen, vihamies - lu ita fulevai. tulevaisen yhteiskunnan ainoak- ra liautinnoidta. • uallituksell | ' öllisuuksista työläisiä kohtaan muden yhteiskunnassa on omai- mahdolliseksi muodoksi.
