Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Sept. 20, 1917)
T O V ISI No. 220 " ■ J . - W f - ... ■■ TOVERI Linnea suojwaUlssa t rftrtaa UamkaiuMttaja, Umcstyy Astoriassa, Oregon, joka päiv* paitsi sunnuntaina. TO IM ITU SK U N TA : LAURI M OILANEN A D O LPU SALMI A. B. MÄKELÄ __________ SULO SYVÄNEN W. N. REIVO TOVERI (T U E COMRADE) The organ of Ue Finnish worker* in the Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, at Astoria, Ore., by she Western Work men's Publishing Society. lhnotushmta 40c palstat uumalta. Kuoleman- ilmrXukset $1.50 kerta ja muistovarsyilla $2.90 kerta Kihlaus-, syntymä- ja avioliit- to-ilmotukset 50c kerta, halutaantieto- ja nimenmuutto, ilmotukiet 25c kerta, nauna- Umotuksct $1.50 kerta, avioero-ilmotukset $1.00 kerta Seisovat ilmotukset sopimuk sen mukaan. Satunnaisista ilmot uksista tulee rahan seurata mukana. , Englannin kielestä suomennetaan vapaasti. Entered as second-class mail matter July 18, 1912, at the posteihce at Astoria, Oregon, under the A « of March 3, 1879. TILA U SH IN N A T " Yhdysvalloissa ja Canadataa: Yksi vuosikerta. .$4.U0 6 kuukautta. .$2.25 J kuukautta.........$1.35 1 kuukausi... .50 Suomeen ja muualle ulkomaille: Yksi vuosikerta. $6.50 o kuukautta. .$3.50 pitäisi unioilla olla oikeus lak- pistit taistelevat miestensä jat . i utta sotilaat ovat nyt täällä Jkoset” maleksivat herrojen ja- tava ___ ___ ulos ja osotettava teille, vastustamiseksi koon ja boikottiin, ilman että jestymisoikeuden •— «•»e4..-4*»r.ic»Vai C ° n annet^u ju lk ise sti, loissa, useat sellaisetkin, joilla ei minkä verran ne ansaitsevat tei- niitä voidaan asettaa edesvastuu aivan epätoivoisesti, eivätkä n äy seen enää niin kuin ennen esim. tä saavan millään muulla tavalla hattutyöläisten union jäsenet, työläisistään voittoa, kuin val Heillä ovat m utta sellaiset lait eivät ole tar- tiomahdin avulla. om at edustajansa kongressissa, kotetut työläisiä suojelemaan, vaan niiden vaati vaisuutta tyy joiden puoleen heidän on nyt dyttäm ään, siis niitä pettäm ään. helppo kääntyä ja shavat aina Sen vuoksi ei niihin voikaan sellaisia lakeja ja sääntöjä kuin luottaa, vaan on etsittävä suo-! heidän etunsa vaativat. Koko- jaa m uista toim enpiteistä. J u t t u ! naan toisin on työläisten laita, voidaan nostaa ja jäsenet voi-¡H eidän kansanvaltaisuuteensa daan tuom ita, jos vain herroilla ¡kuului vain äänestellä niitä joi- tuom areilla on kylliksi häikäile- ta riistäjäparoonit asettelivat -lis- m ättöm yyttä sellaiseen. Ja sitä töille, m utta nyt ei heidän ään niiltä ei useinkaan puutu. tään kuunnella missään. Nyt heillä ei ole oikeastaan oikeutta elää syöm ättäkään, sillä siten ei Sekin kai voitaisi ker vät he tuota riistäjilleen voittoa. ran toteuttaa Missä on nyt kansalais vapautenne? naiset y rittä v ä t k ä y ttä ä laillista »no- m u stietä v alitu k sien sa esilletuom i seksi, v an gitaan h eitä, p iek sä tetä än kaikenlaisilla ro ik aleilla ja tuom itaan tyrm ään. käyttää pajunettia. Ne: olisi m itään pakkoa tehdäkään { dän luottam ustanne. Niiden o- virkailijat, joita Astorian työvä työtä. Häpeällistä — ja ilettä- lisi sanottava nyt suoraan, ovat estonkin suuri enemmistö äänes- vän raukkam aista! ko ne teidän takananne, tai te i- Vaaliaikoina porvaripuolueet leve tcli viime vaaleissa, vieläpä use Eikö teillä, Astorian kansalai ään vihollistenne takana nykvi- a sti lupailevat m itä hyvänsä, m u tta assa tapauksessa niiden työnan set, olisi ^nykyisessa asem issa sessä tilanteessa. Ne eivät voi ^ I v ä t ih m eeksikään n ä itä lupauksiaan „ , . pidä. J ob lupausten rik k o m isesta an- tajiensa neuvojen mukaan jotka m itään velvollisuuksia? jo- k * a ra sti ru v eta an ah d istam aan , niin „¡¡„ Eikö olla molemmilla \ puolilla, ja J J nyt ovat turvautuneet sotilaisiin, teillä olisi edes oikeutta vaatia kainen joka sellaista tee sk e u te -, joijQ|n k jn täytyy sen erota, joka hen- ovat antaneet sotilaille m ääräyk valitsemanne virkailijat ryhty lee, tekee sen vain siksi, että h a - : kjiö k o b taisestl jo u tu u siksi p ah asti sen käyttää pajunettia työläisiä mään toimenpiteisiin nykyisessä j lilaa kätkeä todellisen karvansa, j kiikkiin, e tte i pääse m ihinkään lui- v a staan ! asem assa? Nyt teillä olisi mah- pettääkseen teitä. Varokaa uit k ertelem aan . M utta puolue, jonka Sellaisia tuloksia te saitte ää- dollisuus pakottaa valtuustonne- tä jotka nyt esiintyvät puolueet : nim essä lupaus oli a n n e ttu , ei ole a s ia s ta tie tä ä k se en k ä ä n . nestvksestänne! Istuu vain kin paljastam aan kenen etuja se i tornina, ne ovat sittekin teitä k o rea sti vallassa, niinkuin ei m itään Niiden äänien ei suinkaan voi ajaa. Lainvalvojien olisi nyt tul- j vastaan. olisi tap ah tu n u t. sanoa menneen h u k k a an ! Itse asia ssa valittiin nykyinen p re ? it'V ii'iiiH H U i*n itn iiiu iu in iiiin iiiiiiiiiiin iiiiiu n iH iiiiiiin iiifln iiiiiiin in iu iiiiiiiiiiH iiiiiu iiiiiiiiiu u iiH iiiiH iiiw iiiiiiiiM n iiiH iiH iii> iiiiN n tin M u i» in lH n N iiiiii^ Ne sattuivat paikalleen, ja kun sidenttim m e nykyiseen v irk aan sa ra u han säily ttäm isen toivossa, ja siksi ei mikään muu saa aivoja toim i 1 i h ä n tä niin h a rta a s ti ä ä n e stiv ä t ne maan. niin ehkäpä rintaa vastaan MAILMANKATSOMUKSIA I naiset, joilla jo oli äänioikeus. M utta asetettu pajunetin* kärki aukasee 1 = I ei hän eh tin y t m onta k u u k a u tta vi- silmätkin R in lia U se k V1 lä au- ^ « rv in n im iiijii.iH iH iiH in n -.m in tiiiiftiM iiim iiiiu iH tiiiitiitu t.iiM iiiin tiiiH n itiiitiiiiiiiiiiiitiiitiritiiiiiiiiitiitiiiriiiiiitiiH iiiiiiiiiiiitiiiH iiitiiiiiiiiiiittiiiiiitttiin H itit.^ rassa olla, kun k an san m ieltä kysy- kasee ! SOSIALISTILUOPIO RUSSEL, päällikön M alonen eroam inen runsas- m ^ttä saatto i m aam m e osalliseksi tu lo isesta virastaan . Mikä tä ssä on rnailm anhistorian hirveim pään ihinis^ VVa^hingtonista tulleet uutiset TÄttä täällä ei ollut vähintäkään , Joka sai potkut sosialistipuolueesta, tav allisu u d esta poikkeavaa, on se, et- ^uurastukseen kertovat siellä suunniteltavan sotilasten tarvetta, todistaa s e J kun oso tÖ kovin ilm eistä pyrkim ystä tei hän eronnut tullin kavalluksien j - . Rauhallisessa Astoriassamme’" yleisen työpakkolain k&ytäntöön- että täällä ei ole tapahtunut pie- I k aPitali™ rasvaisem m ille lihapa- tai varojen a n astam isen takia. Päin-« “KANTOKAPITALISTEJA’ . ottam ista varsinkin laivanraken kin on saatu kuulla näiden pa . . . . . . . . , . Idoille, on havainnoistaan V enäjällä vastoin eroaa hän sen tähden, e ttä j Enem m än kuin 50 pro sen ttia Wis- m utakaan rauhattom uuden oso nuksilla. Missä m äärässä su u n rin päivän kuluessa sapelin kali j ju lk aissu t k irjo tu ssarjan ~ vht aikaa : tah to o n ä y ttä ä reh elliseltä m ieheltä, consinin valtion farm eista on kiinni- ite ta , ei edes ennettä sellaiseen . useissa porvarilehdissä. K uten muis- J a sepä se h äm m ästy ttää. , tysvelkojen ra s itta m ia — “ja ,a k se t nitelmaa harkitaan vakavasti, ei naa työtaistelujen yhteydessä oie ollut olemassa. |a to iv o tta-! tetaan , oli Russel v alittu m uka Arne- M alone ei olekaan m ikään jokapäi- a lla ”, kuten sanotaan. Näin ollen ei r O V E R I , B O X 99, A S T O R IA , O R E . ole tiedossamme, m utta mikään Kaikki tapahtui niin odottam atta, vaati voivat työläiset säilyttää J rlkan työväen ed u stajak si siihen lä- väinen tullinuuskija. A l (< N IK l'L A , Manager. Hän on — ole m ikään ihm e, e ttä sosialistipuo- odottam aton ei se suinkaan ole. että kukaan ei olisi sellaista us se mies, joka t o i- ; Jueen o rg an ise era aja in on v e rra te n raulian viranomaisten ja työnan hetystöön, joka Elihu Roolin johdol- nHn ganotaan Kaikki keinot kelpaavat. kunhan konut vielä tiistain aamuna, ja la kävi venäläisiä rah an voim alla in m itti W ilsonin valituksi viim e presi- helppo saada näm ä farm arit yhty- tajien toim enpiteistä huolimat assa sotaan. E rään noiden dentinvaalissa. T u n n ettu n a n aisten m ään sosialistipuolueeseen. H eidän Se puutavaratyöläisten vain niiden avulla voidaan estää kuitenkin oli komppania so ti ta. Toivottavasti käsittävät työ nostam kirjo tu k sien sa lopussa Russel lau- äänioikeusasian a ja ja n a h än et lähe- asem ansa on kaikkea m uuta kuin työväestö ajam asta vaatim uksi laita kaupungissamm e jo illalla. järjestöä vastaan nos läiset muillakin myllyillä ja tvö- suu: te ttiin niihin valtioihin, joissa naisil- oikeudenm ukainen. He tek e v ä t an- Kun on kiire niin toimitaankin aan läpitse. paikoilla, että turvallisinta on Ainoa d ik ta a tto ri \ en ä jä llä on ! ja on äänioikeus, veivaam aan naisten k a ra sti ty ö tä p itk ä t päivät, m utta tettu o i k e u s j u t t u Työväestö on kautta maan ■ti kiireisesti. kansa, ja se d ik ta a tto ri kyllä osaa äänet dem okraatipuolueelle, lu p a a m a t heidän työnsä tuloksien arv o sta vie Ja kenellä se sellainen kiiri' * ^ k y is in pysytellä kotosalla, e l hoitaa asiansa, kun sen vain an n e la e ttä W ilsonin hallitu s aja a läpi vät yhteisk u n n an lo ise lä iät sutlrim llit pakotettu nousemaan sietä lei tahdo joutua selkkauksiin. Joitakin päiviä sitte oli leh- m ättömiksi käyneitä oloja v as oli ? taan olla rau h a ssa .” koko m aata k ä sittä v ä n n aisten ääni- m an osan. Täm än kauniin työväestö ää- Hyvä! M utta m itä tek em istä oli oikeuden. dessämme muuan kysymys, jossa taan. Se järjestyy ja tukee la Tvönantaiilta, niillä jotka ime . . • ... Olihan se sem m oinenkin — — • ' , ¡,- , ... , ¡n e s ti ä sk e ttä in k u u si m iljoonaa R ussellilla sitte siinä Rootin läh ety s lupaus puolueen ju lk isessa vaalioh- , haluttiin saada tietää, missä mää kolla vaatimuksiaan, joten lak v ... at k a n sa llise n h allitu k sem m e . VAALITAISTELU ODOTET • •• , ■ ... . , d o llaria yleisten m aan teid en ra- tö ssä? Eikö niin kuuluisa am erika- jelm assa. N äillä m atkoillaan hän tu rässä union yksityiset jäsenet kojen lukumäärä ja laajuus voit , kuiviin sotavoim illa; niillS jotka: TAVISSA. lainen k irjailija kuin C harles Ed , , .... keittäm iseksi; niiden samojen li liikkuneeksi C aliforniassakin, ja ovat vastuunalaisia uniota vas taa jo kaikki entiset saavutuk o ~ v at tä h ä n saak k a selittän e e t : J I Comoxen v aalipiirissä, johon Mal- ward Russel ilm an V enäjällä käym ät- juuri naisten ään illä v ä ite tä ä n de- , ii- teiden, joilta sotilaat ajoivat ei- taan nostetusta jutusta, jos unio set tässä maassa, kaikista luok- tv o laisilleen , e ttä k , aikki kosaarikin kuuluu, B. C., aikoo libe on s u i t ! J J ia tiennyt, e ttä V enäjän kansa osaa . mo},ra a Kjen voittaneen tuossa v ai-j - ... • • . .... - ilen aamulla lakkovartijat pois! tuom ittaisi syylliseksi ja joutuisi karauha apostolien ja gompersis nvva kun isamuston ja työläis ' hoitaa asiansa, Jos se saa olla rau- j tioM a J a C allfornian v a litsija t rat- raalien ehdokkaana e siin ty ä tu o m ar' J ie saatte äänestellä varoja h assa? Sitäkö oppim aan hänen t ä y - : kaiaivat tä llä k e rta a va*. Wm. M clnneg, joka on kauan pysy maksamaan korvausta. min kannattajien vastalauseista ten välillä vam v a llitsev a t hy- . .. J tyl V enäjälle asti m atk u staa? Vai ,-en tuloksPn Siitä 9e J<)htuu, ett6 tellyt sy rjä ssä politlikAsta ja jolle < Henime saaneet eräitä tietoja ja estelyistä huolim atta. vät välit ': ne jotka ovat tähän m a an teid e n ra k e n n u k siin , m u tta sentähden lienee k a rttu n u t hyvä a n oliko hänen m atkallaan ta r k o tu k s ia ! voidaan 8an<ia M alonen ansioksi - tästä jutusta, ja niiden mukaan Epäilem ättä olisi työpakkolain saakka pukeutuneet uskonnolli teillä ei ole oikeutta edes kävellä nos räjä h d y sain e ita varastoon. O tta niillä, puhum attakaan siitä, että ’ Bella’sla- j°tka m erkitsevät jotakin > t a - svykgii kujn k a kukin a ja tte le e ei ole vielä annettu virallista käytäntöönottaniinen sangen t u r suuden valekaapuun. peittääk . . . ! toista. jotakin aivan päinvas- \Vilsonin pääsem inen uudelleen Yh wan konservatiivinen hallitui<kop]a on yltäkyllin a n ta n u t ta iste lu a se ita haastetta, m utta se voidaan a n miollinen työläisten vaatim uksil seen sillä liikevoittojaan, olivat a je lisitte m in ä a u to illa , k u ten Kiista kuin V enäjän k an san ' jättämis- dysvaltain presidentiksi. kenenkä hyvänsä v a stu staja n k.-. tet Jo tk u t s a a tta v a t u n ek sia. tä rauhassa hoitam aan asio itan sa? taa milloin tahansa. Ju ttu on le, ja sitä tervehdittäisi ilolla tä valmiit turvautum aan sotilaihin V aivanpalkaksi M alonelle an n ettiin täväksi. T uom ari M clnnes kuuluu M issä tark o tu k se ssa m eidän kapita- ykRj Inaan ru n sastuloisim pia virkoja, suunniteltu nostettavaksi Tini- käläisten laivanrakennuskapita- heti kuu työläiset esittivät vaa tä k ä lä ise t riistäjäparoonit o listim m e lainailevat V enäjän valiai- olevan jom m oinenkin puhuja — ihan Ja kaikki olisi ollut hyvin, jos Malone l»erworkers ja Shipglevveavers listien taholta, m u t t a silläkin oli timuksen kunnollisemmista tyo- vat hankkineet tänne aasialaista kaiselle hallitukselle satoja miljöö- o|j sj ym m ärtän y t leikkiä ja p eru s toista kuin hänen kiloailijansa vaali ttnioi.a vastaan, joten ne tulisivat sivaf omat jälkiseurauksensa, l i-1 suhteista ja paremmista* palkois työvoimaa, m utta, heti kun seiniä dollareita siinäkö tarkotu teellisem m in tu n te n u t politiikkaa. L piirin nykyinen e d u sta ja O tta v a s s a vhd essä vastaajiksi. Samoin on tanne on sellainen, että mihin j ta. aikovat a n taa v en ä työvoima kuten hindut eilen i 80833, että 1,0 Y ksinkertaisuudessaan hän rupesi Herb. C iem ents, joka tulee taiste le pakkopalveluksen puolesta läisten rau h assa hoidella om ia asioi- kai suunnitelm ana asettaa jokai hyvänsä toimenpiteisiin riistäjät I Ja mitä sy ttä oli sotilaitten aamulla — tekee vaatimuksen vaatim aan, e ttä W ilsonin hallitus m aan H äntä kyllä kehutaan eteväksi vaali . taan ? nen sanottujen järjestöjen yksi- turvautuvatkaan, täytyy niiden ! kaupunkiin kutsum iselle? ih mi sell isien olojen saav u ttam i- 1 KulskaUlaan c ttä tuoll„ lä h e ty s -! tä y ttä isi lupauksensa. Jo pari kuu piirin valio ttajak si, m utta hän el tyinen jäsen vastaajaksi, joten I lopullisesti kääntyä 'heitä itse- Ei m inkäänlaista. Ei pienintä seksi, tulee sotilasm ahti u lk o p tlo - töliä ei ollut oikeinkaan hauska olo k au tta sitten hän uhkasi erota viras- käy v aalitaistelu a puhum alla, vaan jos hallitus ei pysy sanassaan. jokainen en yksityiskohtaisesti ään vastaan. Työpakkolain käy- kään. Eikä niitä mahtk>llisesti lisien m ääräyksestä ja pakottaa ( P ietarissa. T uhannet vallankumouk-1 taan, N ähtavasti 0I1 |ia iiitU8 hänelle ilmot- käsiä puristelem alla. (SU rtyykö siinä vastuunalainen sakosta, jos sel- täntöönpanem inen olisi vain kei- olisi saatukaan si toim ittu lakkovartijat vaikenemaan. A a - f se '**set tu n siv a t varsin hyvin, m ik ä j tanU| vakaan aikom uksensa olevan lantti tai seteli sam alla kädestä toi- laista tuom ittaisi. Ei ole m ah no repiä amerikalaisen työväes-j laillisessa järjestyksessä. Lai sialaista työvoimaa on h a l u t t a 'aan tu m u k sen k ätyri Root on aina syödä sanansa ja jä ttä ä e s ittä m ä ttä j Becn’ ei 0,0 tÄmän k ‘’'jo tta ja o tle- , ollut, ja sentähden tiesivät h ä n tä kongrpssille äänioikeuden m yöntäm is ! dossa. hän kun ei ole koskaan sat- dotonta, etteikö heti haasteen ton silmiltä sekin hatara verho, ‘ kallioilla viranomaisilla ei olisi ¡vain | >a pa varoa. T osiasia on, e ttä V enäjän i tu n u t mr. C lem entsin k äteltäv äk si.) tä naisille. annettua ryhdyttäisi toim enpitei joka vielä estää sen näkem ästä ollut m itään tekosyytä pyytää , palkkaista työvoimaa, sellaista i k a n8 a tU3,an oli n äkevinään koko • V aalitaistelu tulee siis olem aan suun- siin jäsenten yksityisom aisuuden tilannettaan sellaisena kuin se sotilaita tänne, vaikkapa heillä i työvoimaa, jolla ei luultaisi ole «tuota A m erikan k ap italistien Iä lli T äm ä M alonen uhkaus tied ettiin j soiton ja käd en p u ristu k sen välillä — takavarikoim iseksi ja pidättäm i todellisuudessa on. sillä teolla ,'olisi ollut siihen haluakin. M utta ivan muun tvöläisväestön k a n n a-: tystöä. yleisesti jo silloin, kun hän siitä lial- sillä m itään m uuta kuin suunsoittoa seksi siihen mennessä kuin ju osotettaisi täkäläinen kansanval heiltä, joiden ensimäinen velvol-' tusta. jotta sitä voittaan kohdcl-l siinä Rc8ael kyl,ä on aivan l H iukselle ilm oitti. Se m ikä nyt häm- ei tuom ari M cinnesiltä ole o d o tetta •oikeassa, e ttä jos venäläisten rauhas- m ästy ttä ä a m erik k alaista m ailinaa, on vissa, ei m itään m uutosta» oloihin: tu sta joskus tulee lopullinen pää taisuus sellaisena kuin se todel lei- lisnus olisi ollut vastata jos lain- la siten kuin,, halutaan. , . . , sa ann etaan hoitaa asiansa, niin he e ttä hän tosiaan piti puheensa ja ero- politikoitsija kun politikoitsija. tös. \ lisuudessa vallitsee. rikkomisia olisi tapahtunut, e i 1 -I u t t a aasialainen ja e t c l ä c i l - , tekev^ sen pa j-em min kuin kukaan si. Niin su o ran u o ttlsta m iestä ei ai- i C lem entsillä on jonkun v e rra n etu- Äskettäin antoi Yhdysvaltain Työpakkolain toteuttam inen '\ \s\tt_v ollenkaan, onko tarpetl- ropalainen työväestö on osoitan-j ulkopuolinen niitä pystyisi Iloita koihin ole ta v a ttu täm än m aan jui- m atkaa, sillä hän on jo kuukausi ylioikeus eräässä New Yorkin olisi ikäänkuin huippuna siinä lista lähettää sotaväkeä tänne, tiimit kisessa eläm ässä m ääriä hiiviskellyt kättelym atkoiila paljon tietoisemmaksi, j maan. M utta Y hdysvaltain 20 m iljoonaa vaalipiirissään, kun sitä v a sto in Me- puuseppien järjestöä vastaan tämän maan preussilaistuttam is Se lähetettiin ulkopuolisten toi- kuin eräät “ valkoiset”. Japani-i ------- n a ista jä iv ä t ilm an heille luvattua Innes vasta en su o stu n u t rupeam aan nostetussa samanlaisessa jutussa ohjelm assa, jota niin kiireen kuti- ’ mesta. L lkopuolisten joilla ei laiset, kreikkalaiset ja hindut o- • LUPA El TALOA HÄVITÄ. äänioikeutta. H eiltä kielletääh ih- ehdokkaaksi. L isäksi on C lem entsillä vapauttavan päätöksen, ja Clay- paita koetetaan riistäjäluokan i ¡»itäisi olla mitään tekemistä As- vat nvt lakossa Yhteisten vaati- suutta huom iota on porvarillsissa m isoikeudet m aassa, joka muka tais- voittopuoli puhtaan arm eliaisuuden tonni trustivastaisen lain mukaan taholta toteuttaa. Laivakapita-j toriati asiain kanssa piireissä h e rä ttä n y t New Yorkin tulli- teiee kansanvallan puolesta. • Kun kan n alta: tuom ari M cJnnes elää niu- musten tukemiseksi, m utta “ vai S U B S C R IP T IO N RATES: In the United Siaiea and Canada One year.......... $-».uu Six months........... $2.25 Three months. .$1.35 One month..................50 Huoneusto sijaitsee lO.nnen ja Duane katu- jen kulmassa. . lelefooni: konttori 165, toimitus 832. Advertising rated m effect July i, 1912, 40 cents per inch. Special discount is allowed for larger and continuous advertisements. 4*«" ^ liIIIlliS i3 S fflÍ |jliS 3 lllllM lim i4 Í O ¿ 3 1 U I S { Í líS iU li2 ^ l£ li:O ^ < lì^ :S ^ H ÌIIS IK f2 ;i{S I'S IS Ili^ 9 i:ii^ S S i3 illlf!iS $ in S $ U S 8 1 3 3 llS S I3 1 1 l£ I8 E « S i« III!l< n K ;h U lÌg !lil» IR Ii« 2 1 i!§ ia ìllIili!E llIE I!IIIIin illll< IIIU in illIIIIIH !n m ilE in E ÌIIIE in !IIH m B II!!ÌIH H IIB IIIllim H ||||B ir ^ Sota kapitalistisen ryöstöpolitiikan tulos E nglantilaisen sanom alehti miehen kuvaus. Englantilainen sosialisti in sa nomalehtimies, Philips Price, jo ka toimii Englannin sotakr iecti \aih tajana \ enäjällä, on antanut seuraavan kuvauksen sodan svfs tä ja Englannin yhteiskunta.nok kien vastakohdista sekä työväen luokan nousemisesta kapitalistis ta hallitusvaltaa ih niiden har- jottam aa riistoa ja sortoa vas taan. Europa n sota ei alkanut elok 4 p. 1914. Kattvan ennen tuot? päivää oli raivonnut ta steltt Länsi-Ru ropan kani: ah sm in mahtavien järjestöjen ja ,role- tariaatin varsin hajanaisten jouk kojen välillä. Se oli »odeMinen so ta; siinä oli oikea syy. Yleis- ettropalainen kansojen sota oli vain siitä johtuva ilm iö; se oh vain seuraus. Missään maansa ei tämä ollut niin ilmeisesti huo m attavissa kuin Englannissa jos sa varallisuuden epätasainen ja ko on luonut malttavan e.u o:keu- tetun luokan, jonka - asemaa t». kevät kaikki teodalismin tradi: sionit ja isänmaallinen imperia lismi ja johon sisältyi yhteen oton mahdollisuus. Englanti oli ensimäisenä toipunut Napoleonit! sodista. Sen eristetty asema se ka sen suuret hiili- ja r^i.ta v a rastot saivat aikaan teollis uder nopean kehityksen 19:nnen vuo sisadan keskivaiheilta. Ei mikään muu maa ollut saavuttanut täl laista teollisuuden kukoistusta ja niinpä kasvoi EnglantitsV(; no peasti kapitalistinen luokka., »oka otti mattti valtiolli-eu johdt n o- ï» Kirj. EDWARD PRICE 1 i miin käsiinsä. Englannin teolli-J 1 unisin ja eräitten Kongon a lli-(henemään 13 miljoonasta 8 mil-1 huhuja, että milloin Sak«a tnil-¡sotalaivaston. Neljä vuotta myö kadonnut. Koko F. "hanti on ¡u- suuden muodosti noin ?0 .vuotta jeitten valtaaminen — kunnia sii joo joonaan loin Italia milloin Itävalta tai henimin tämä laA asto tuhosi listcttu sotaiilaan. * H abeas Cor- sitten pääasiallisesti v a ate tu s-'tä Pariisin pankkiireille ja 'iike- Mutta tämä pääoman siirto joku muu maa rakentaisi sota- \'en äjän laivastot» Tshusitnan pu- perustuslaki ei ole enää voi teollisuus, rauta- ja kivihiilikai- miehille. taloudellisesti kehittym ättöm iin! laivoja uhaten niillä E nglatria ja taistelussa. Kun Venäjä oli m e - massa, ja ^nilitaristinen virkaval vokset, vuorityö j.n e., ja n: iden i Avoimet maailm anm arkkinat maihin sai aikaan Europan om i-¡että sen takia olisi Englannin; nettänyt laivansa, täm ä sama yh- ta saa valtiollisista syistä \a u g '- teollisuusalojen tuotteilla käytiin ! alkoivat sitten asteettain laajeta, en maiden kesken yhtäm ittaiset! kin välttäm ätöntä rakentaa tiö hankki tsaarin uiostumi.ksen ! ta. k a rk o tta a ja lähettää maan- kauppaa kolmea merta pitkin In- Afrikka oli jaettu Englannin, k ilp ailu n ja * jä n n ity k se n . nem m än so talaiv o ja. A ivan sa-J ra k e n taa k see n Venäji äjälle v iin e n ; pakolaisuuteen päätöksensä n»u- liassa. Kiinassa ja Afri' assa « Katiskan, Saksan, Portugalin ja PLnnen vuo:ssadrn 30 v irne» moiti oli laita myös o.s Saksassa ja j J laivaston japanilaisten hä zittä-I kaan. T uhansia englantilaisia on Niin kauan kuin Englannin l a u p -' Belgian kesken. .Aasiassa isän- meisen vuoden aikana Englan Rauskassa. V. 191 913 L iebknecht«män sijaan! V arat otettiin V e -! nyt vankilassa sen takia, että o- palaivat valittivat esteettim ästi j nöivät Venäjä ja Englanti. Kaik- nin kapitalistilnokka pakott’ hal- paljasti sen tosias sian, että .im u-1 tiäjäti ja Japan.n na kaä n ak ev äl-• \a t vastustaneet sot ia tai avätee- tätä liikennettä, ja niin 1 aitan kiin näiden siirtomaiden “ j »Iita lituksen varustam aan sotalaivoja » an saksalainen yhtiö, “Saksan tä, köyhältä rauvaaPa ja '<umpa>- kuin ei ollut varinola kilpaifijoi jviin piireihin", jotka olivat Rans ia viemään aseita Ranskan hal sotatarvetehdas" omisti osakkei-' senkin laivaston rakennttsv >i»o‘ ra n n e et L o n .o o n vi kavallan so- ta näillä kauppamarkkinoill«., ka kan. Englannin ja Saksan kapi litusta vastaan siten estääkseen ta ranskalaisessa yhtiössä, joka korjasivat taskuunsa englantilai tadikta.nurin politiil kaa vastaan \ enäja on vapautunut, E nglant' vi kaikki hyvin. I nglaniii» ka talismin hiomat, vietiin v:ime Ranskan kapitalistien hankki valmisti tykkejä sekä että se oh set ylitiör ickers &• Co.“, "Arm - o.n kahleissa. Koko sanom alth pitalistit hyötyivät suunnatto m ainittujen maitien teollisuus masta vaikutusalaa erinäisissä hankkinut vaikutusvaltansa mai s ttong & Co.", “John Brown & distö on lordi N orthcliifen hal- masti ja viisaasti kyllä, antoivat tuotteita. M utta selvemmin kuin Afrikan osissa. Nykvaän Englan n itu ssa yhtiossa toim eenpane-: Co." 'Iällä tavoin Saksar, E n g -( litseman malttavan syn likaatte osan voitoistaan työtätek -valle tämän, voi huomata, että pää nin kapitalistit. unohtJtn ertisen malta Ranskassa agitatsionin . lännin ja Ranskan järjestetty k a -* kahleissa. Lordi N punoo mitä luokalle pitääkseen sitä t’ ytv- oma voiton muodossa alkoi kas epäsovuti Ranskan Kanssa, ovat ¡tykkien ’.e.n,. hankkimiseksi Ranskan pitaali nylki Europan köyhälis- häikäileniättöm imnidlä ia èpünor vaisenä. Niin muodoin F.ngh.nnin vaa kussakin näissä maissa \ ’ii- uhranneet miljoonia markkoja ¡armeij n ja’ie. Kun agitatsioni oh töä ja piti vireillä nelon ja vää ' maalisilta keinoilla valheiden ta u työväenliike lähtee kokonaan a m -' meisinä 30 vuotena oli työväki ja tuhansia ihmisiä estääkseen sitten onnistunut, niin sama sak rau isänmaallisuuden sekais-a in ! petos,en verkkoa, iolla ei ole' m atilliselta pohjalta. Viime vuo ¡alkanut yhä enemmän ia eneni Saksan kapitalisteja ottam asta salainen yhtiö pani Saksassa tohimoja. Tämä on R<x>man kei ' vertoja Englannin sanom alehdis sisattan 60—70 luvuilla koh ’is tu i! män järjestyä ja vaatia lisäänty- valtaansa erinäisiä Afrikan osia käyntiin agita.sionin tykkien t Sarien vanha hallitusohje "j: a ia ' tön historiassa. Täm ä satnasyn- se työntekijäin suojelem isen e neen paaonian tuottam asta voi Kapitaali on täten saanut kan-i hankkimiseksi Saksan arm eijalle., : palautettupa palautettuna uudessa ! 1 dikaattinen sanom alehdistö puo- ., h Hallitse allitse!" dikaattii räillä teoliisuusaloiila ja heidän tosta suurem paa osaa kuin mitä sallisen" luonteen, ja kaikki Eu- jniin että saataisiin sinne R a n s-! muodossa. Mutta nyt k äy tr tään • lusti Venäjän entistä tsaarihalli- palkkojensa säännöstelyyn, m ut oli ennen saanut. Välttääkseei ropan suurvallat ovat nyt r.ous ¡kan tykistöä vastaava mää ä, ja ; patriotism ia keinon?, jonka avul-1 tusta ja sai Pietarista rahaa jul ta oli täydelleen kaiken valtiolli oman maan työväen vaaumttk- seet puolustamaan kapitalistisia ; niin hankki se hyötyä ktimnias- i 1a köyhälistöltä ristetään suuria kaisem istaan kirjoituksista joissa sen ohjelman ulkopuolella, koski sta sitä ennen Englannin, Hans-j ryhmiä, jotka ovat tottuneet p i-¡takin agitatsionista ! Englanni*sa raha voittoja. 'Selitettiin, että Venäjällä »<’ kapitalistien ja ty<> »tekijöin pvr kan ja Saksan k a p italisti oliva' tämään hallitusta keinona nank ¡oli ennen tätä sota- muuan vh-j Tämä on » ■ ■ • •« ' ................ selvästi ilm. nnyt ! » kaikki hyvin. Täten oli Englan kimvkset eivät olleet vielä kar lähim pitta vuosina siirtä n e e t aa kiessaan taloudellisia etuisuuksia tiö nimeltä “ Nobel D v ir.n ii'e , Englannissa sodan aikana. \ 'i j - jistynee» kyllin vastakka siks’ rettoman suuria pääomia ja niil alhaisella kehitystasolta olevissa J I riisi". Sillä oli 16 tehtaina meisten kahden vuoden kuluessa nissa yleinen mielipide kokonaan .□isilleen. Vuoden 1870 jälkeen lä perustaneet teoll.suusvrit . ksiä maissa. Kaikki nämä kapitalisti- j joista 7 saksalaista ja 9 englanti- j on Brittein hallitus ottanut vei valheilta sokaistu ja Englannin proletariaatin suuret joukot ovat m uuttuu kaikki. Saksan .eoli» kehittym ättöm in maihin, »oissa set ryhm ät piirittävät halli uksi laista! Yhtiö hankki laillisen n a -, kaa 3 eri kertaa, /a ltk . .. - h i . . . . . . ,, ' on as* kapitalistien stuts alkaa kehittyä ja siis siellä työläiset olivat yksinkertai.-.a ja aan maittavilta “ trusteilta", jotka te n tin eräille uusille d y n am iitin j ken joutunut velkaan yksityisille‘orjuudessa, luomassa henkisessä kin pääsee valtaan etuoikeutettu järjestym ättöm iä j i joi«?a tais valm istavat tykkejä panssarile- vahnistusmetoodeilleen ja m y i; kapitalisteille liki 1.C00 mili i kapitalistinen luokka. Se alkaa kuus voitiin kurittaa pois. Äivan samoin oli käynyt Sak vyiä, sotalaivoja, torpeedoja mii täm än patentin sekä Englannin s Täm än velan korkoien maksu ia kilpailua Aasiassa ja A frikassa» M uutam at näistä kiiritul sista noja j.n.e. Nämä “sotatarv.-trus etta Saksan dynamiittiosakey! ti# , kuolettam inen jää Englannin pro sassa ta »yt näiden kahden maan Engtarm. tehdastuotteiden k a n s-! esiintyivät mitä raaimnaassa tit" ovat yksinkertaisesti m uo öille! Tämä englaitt-lais-saksalai-. letariaaiin tulevien polvien tehtä proletaarit ovat lujasti vakuutet- sa. Samaten Ranska jo u d u ttu aan ’’muodossa, kuten oli laita kaut- dostetut sitä varten, että n.-iiden nen trusti oli siis Englannin ia ¡vaksi. M utta yksitvistvloiej, ve- luja. että toinen on todeltako! tappiolle ranskalais-saksala-sessa sukkiteollisuuden' atalta Kongos maiden köyhälistöä pidettäisiin Saksan kapitalistien yhtymä, jo n -! rotus on noussut vain 50 uros pettänyt toisen. M utta tam i so<tassa haki korvausta itselleen sa. Afrikkalaisia teurastettiin tu kauhun vallassa. Ennen tätä so-jka tarkotuksena oli valm staa ¡silta saakka kun sota svttvi. ja käsityskanta voi olla ainoastaan ryhtymällä tarm okkaasti aja hansittain ja vietiin orjuuteen taa Englannissa nämä “tru stit' Englannin ja Saksan proletaari j valtiolainoja m yöntäneille ön se ' hetkellinen. Sikäli kuin Englan- maan siirtom aapolitiikkaa \fri E uropar kapitalistien käskyssä joka vuosi -pitivät taikinaan jär m urhaamaan toinen toisiansa! tuottanut suuria tuloja |ti on ehtinyt niin pitkälle, että kassa, jonka toim enpiteen sen Kymmenessä vuodessa oli Kon jestää paniikkeja j' sanomaleh \ eräät Englannin kapita-j Englannin kansalaisien vai-1 sen proletariaatille on selvinnyt ra n k a n a oli Marokon. A^g.rían, gon alkuasujamisto saatettu vä- distön kautta levittivät vaaria AistHtrusLt rakente at |a?an :lk tiölhnen vapaus on sillä v i h j e t t ä Saksan täydelleen tuhoaan-
