Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931, August 13, 1917, Image 2

Historic Oregon Newspapers

Toveri., August 13, 1917, Page 2, Image 2

Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR

About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 13, 1917)

Prev Page of 4 Next Prev Issue Next Text PDF JP2 (2.5 MB) Clip/Print Image

Return to Top

Prev Page of 4 Next Prev Issue Next

Newspaper Page TextNo. 188 TOVERI —— “Saksalaisten kätyriksi” koettaa N. M adison-kasarm illa tuonnottain sään maassa ei tiedetä, mihin puolen tappioksi. Xyt näyttää j om istaneet vakavaa huomiota, Y. Sun leim ata Buttessa murhatun olla m itään epäilystä edes sellai- upseereille pitäm ä P rau k U ttie n . “ L ittle oli rauhanhäi- reserviväeu sodan jatkum inen vihdoin vie sellakaan kivikauden ajatnstasolla* työläisten voitto varm alta ja se ‘ on nyt käynyt niille uhkaavaksi. elävällä shakaalisakilla kuin esi se herroja kiirehtiikin toim imaan Selvimpänä todisteena tästä — Venäjän vallankum ous luo puhe. jossa hän vaati siulan j a t rith ijä ja n ä h tä v ä sti Y hdysvaltain Linnrn ’»uomalaisen t röväen äinenkannattaja. ilmestyy Astonassa, Oregon, joka päivä kam ista “äärim m äisille perille” pienisi laisen vihollisen kätyri", päät- tyksen tekijät näyttävät olevan “ yhdensuuntaisesti kaikkialla . tilanteen m uutoksesta on se mc- uhkaavan kajastuksen Heidiin tu paitsi sunnuntaina. osottaa meille kuinka vahvasti telee tuo siisti k a p ita lism iin i. |os miehet saataisi nyt ty “ *1" 3 -i kuten \M ashingtonin kuvernööri Iti. mikä Englannin parlam entissa levaisuuden taivaalleen.- TO IM IT U SK U N TA : ........... N Y V olkszeituug puolestaan ar- illä ’ ' koköusk.utsussaan -... * ............ on M N. REIVO LAURI MOILANEN min on varma seikka, että m nni,a paini sti. Jos ja hallituspiireissä noussut Aivan toisenlainen on amerik- r ■ ' velee, että bittien m urhaajat tekivät A P o L I t l »ALMI A. B. MÄKELÄ ci ole m ahdollisuutta m ennä lak-I herrat -» • crnöörit ............ . -- ase- — ' nnnistefistön suurem m an palveluksen "safc- näkevat ‘tyovaenjäsenen kalaisten kuv kapitalistien asema.»' Sitä suurempi velvollisuus on TOVERI koon sydän talvella. Siksipä niil-1 tilansa toivottam ana, tulevat ne [ A rth u r Hendersonin y h täk k iä [ Heillä on svvtä vielä toivoa suu Amerikan tvöväclle vastustaa salaisten hyödyksi" kuin kaikki i. w. toi VI rh « o rg a n oi ‘ ia« K innuh w o rk ers in the ' i a el ojisixaail silloin Sekaista ■......._ kannanm uutoksen ria voittoja sodan jatkam isesta, i sotakiihotusta ja täältä käsin w -läis-a g h a a tto rit yhteens». ••U nien esittäm ään, että puutavarapäroo lapahtuneen the Published daily, except Sunday, J m ielipidettä , e ttä . kandcksan n; j ♦ sn(IS» nvat miesten vaatim us takia. Ennen Venäjälle lähtöään ja he tulevat yrittäm ään k a» ^ , kannattaa Europassa } >a . • ■ väanpIÄBättöinht ,yö. ai Astona. Or«., by the Western o,k- h Hnnjn työpäivä on välttäm ätön, j ,gin m utta io.« suinkin m m a ah flo E '1 lendei h d o l H lcuderson m itä kiivaimmin vas- kensa pikaisen rauhanteon estä- remuaa alaa voittavaa raunan sHhen Uetois tie to isu u te e n , e ttä taina m en’s P u b lish in g Society. “ koska ei sellaisen mielipiteen pe ¡lista. keksivät lie kein» •ja lakko--. m sti englantilaisen työväenedus-| niiseksi. Valtiosihteeri Lansiugin kaipuuta. — X. V. Volksz. _ _ i sota ou poljoa xuun su u re m m a ssa m äärässä lltn o tu sh in ta 40c palstat uum alta. K uoletnan- ilm vtuksct $1.50 k e rta ja n iu isto v ärsy d la m ateeksi tai painoksi voisi kiel-i k o h d iste ttu A m erikan työväenluokkaa k iv i-; Jäisten vaatim usten kieltämiseksi j tajan lähettäm istä ensimaiseen $1.00 kerta. K ihlaus-, syntym ä- ja av io liit ?iiiiiiiniiiilii:r,i»i-hiuiiuiii!iiiHiumiiHiiiniiniiiiiiiHiiiiiiMniiHiiiuiiitiiiiiiiilhi:iiiuiiiniiiii"iii»iinhn"iH"'iHiiiH«i''H“'»'"’,i|''"""""’",'""l",","'u,'5 I i kuin m itään ulkopuolista vihollista to i|m o tu k sct 50c krrta>w bal jta a u tie to - ja täytyä silloin työvoim aansa myy- (ivalla joka m uuttaisi m iestenkin t Tukholm an kokoukseen. M utta ¡1 ru m e n m u u tto iltn o tu k sc t 23c k erta, naim a- | v a sta a n ”. ilm ot ukset $1.50 k erta, avioero-ilrnotukset m ästä. Ja siihen herrojen laskut “m ielipiteitä." 'n y t V enäjänm atkalta palattuaan ' 1 f $1.00 k erta. Seisovat ilrnotukset »opim uk . . sen m ukaan. S a tu n n aisista iltn o tu k s is ta ! p C r i l S t U V i l i k i n , ¡on hän täydelleen m uuttanut E ntinen tsa a ri Nikolai ja nykyinen tulee rahan se u ra ta m ukana. E n g lan n in Sitäpaitsi, ei kai kukaan ajat Odottamattomia kielestä suom ennetaan vapaasti. m ieltään: hän vaatii nyt ei aino I v a lla n ta v o tte llja K eren sk l tu lev at ta- f . i ! H M i . t i i H » M i i n u ,.I iu ;. uhi .. ih . u .™;, n u o ii? j p a a m a a n to ise n sa ra a stu v a ssa , ker- E ntered as second class mail m a tte r Ju ly IS, tele, — ja esityksen tekijät kaik astaan englantilaisten, vaan rans- r a u h a n ääniä kalaist-nkiu 1912, at the p ostoflice at A sto ria, O icg o n , kein vähimmän. — että olisi. tar- lähettäm ään edusta- 200 VUOTTA VANHA ( .) E N N U S -, ru u k sla ain a k a a n tää llä A stona« .»a t<K) V e n ä jältä p a la n n u t englantilaisen u n d er th e A ct oi M arch 3, 1879. T u k h o l m a a n k ä v irö i «itä TUS NYKYISESTÄ SODASTA. T äällä onkin to tu ttu sille padalle ta g i-etys: ui jaS; n J. O. Grad> Oikeu- kotusta antaa miesten äänestää T IL A U S H IH N A T [jät Y hdysvalloissa ja C an ad assa: ‘ ‘ 'valle, e ttä o h jelm a n su o ritta jik si lu' ¿ en k ä y n ti tu le e olem aan julkinen, ja X V. d imes on huum attavalla kysym yksestä siten Y k ii v u o sik erta. $4.00 6 k u u k a u tta .. $2.25 sellaisesta I varten jalan syten Pariisissa, t i e Niiden lukem attom ain ennustui ten p a u tu n e e t laim inlyövät teh tä v än sä . ! Niku s a a tta a siinä joutua huonom- 3 k u u k a u tta ......... $1.35 l k u u k a u s i.., '?0»kuin he itse haluaisivat. Paasien paikalla julkassut varsin oudolta lläpä saman Ramsay M cDonaldin ja ilm estysten joukossa, jo ita sodan.. _ _ _ Suom een ja m uualle u lkom aille: m alle puolelle, sillä K erenskl on am- Y k si v u o sik erta. .$0.50 6 k u u k a u tta . ♦Ti®! ja santarm ien ¿valvonnan" alai-j kuuluva» kaapelisanomat! E.>u-j aja lla on sanom alehdissä k ierrelly t, i seurassa, jolta Englannin hallitus n iattlm ies lakiasioissa. K erenskl oli S U B S C R IP T IO N R A T E S : SAKSALAISUUS El AINA OLE on seu raav ak in : ' S illit pantaisi toimeen äänestys ! tuosta: I n the U nited S lates and C anada ! tuolle e n g lan tilaiselle sanonut, e ttä ... edellisellä Kerralla uh passin kiel- O ne y e a r ........... $4.on Six m o n th s............$2.25 ; . VIKA .. . . . ... . , , ! P u re tta e ssa e rä s tä m uuria Pyhän- ■ laskettaisi p u u tavaraparon-; "L ttsi •„urapa niminen Vllrí- 1 tan hänellä en h allu ssaan viim e m aalis i h i e t - m o n th s. .$1.55 O ne m o n th .................. 50 j . i k l l vt. Vielä ei ole täy ttä sei-- hengen lu o sta rissa M ecklenburgissa A dvertising rates m effect Ju ly 1. 1912. . . nieli konttoreissa ja tulos o lisi: , kolehti. Jolla on e-inomaiset tie I eikä m ikään — silloin vain, kun sitä kuun 15 p. teh ty Nikun ja S aksan vvv(tä mjtkÄ vaikuttim et ova- c en ts p<-> inch. Special d isco u n t is allowed S aksassa, läy d e ttiin raa m attu , ja sen lot larg er and con tin u o u s ad v ertisem en ts. -m iehet eivät vaatii kah.leksan , toläl.teet ,nam ,ertaitojen asm ,s-. .c, , le n 4 e w llin kään. lehtien väliin oli p iste tty pergam en sopii k ä y ttä ä aseen a ty ö v äk eä vas Villen välinen erik o israu h aso p im u s, T O V E R I, B O X 99, A S T O R IA . O R E . AUG. NIKULA. Manager. _ tunnin työpäivää." ‘ta. kiinnittää huomiota aivan tym ään. Syyn saattaa ehkä a r tille k irjo te ttu ennustus, jonka erä 4 taan, silloin se on pahem pi kuin spi- j onka vain vallankum ous e sti toteu- taali. Olipa vain koskaan k etään tu m asta. —- M utta, kysym m e, olisiko H u o n cu sto sijaitsee IO :nnen ja D uane k a tu M uutenkaan ei näillä neuvoi ' uudenlainuiseen rauhan "v eh k ei-’ m unkki oli laa tin u t v. 1701. E nnustus jen kulm assa. .T e lefo o n i; k o n tto ri 365 s a k sa la ista käynyt sam assa valtiossa- x ik u a t ä m ä n syyn tak ia hiilettä v a ta erääi-tä hänen lausunnostaan to im itu s 632. teinillä ole suurta m erkitystä. Ivyn . ¡onka pitäisi olla lähtö.-' parlam entissa, jossa hän painosti ' riippuu nyt \Vism arin raatihuoneen kään, m issä nyt on lakko, lyiin heti seinällä. kehykseen pantuna, ja liuudetaan. e ttä lakko on S aksan si- — — •■ sillä eiväthän kaikki työläiset /in 1- - rkeam misla raham iespii- sitä seikkaa, että Tukholm an ko- j{UUiuu; ’ laisten asia m ie ste n ylly ty k sestä sya- “ O lkaa isän m aallisia — ä lk ä ä van edes edustettunakaan. Vain reistä ja iota ro •m alaiskatoulis-' kutis k ai k e s t a h u > 1 i m a t t a “ E uropalle tulee k erran , paavin i Kávaia suunnitelma i ole tynyt. tiko liikoja v o itto ja :“ on president- tullien unioi->t<'i 011 edustettuna. , ten keskumlessa »\aih u tu st ¡iltais t dec liidettäväksi. Ilmeisesti tuim en ollessa tyhjänä, hirm uinen ku- M utta k a p ita listlle lria sä s a k s a la in e i (¡m me h a rra s k eh o tu s so tatarv eu ra- ia se ei edusta edes puulta tn it - ; ten'henkilöitten sanutaan kannat 1 ■ n- • 1 ritus. Seitsem än v altak u n taa on nou- saa teh d ä m itä koiruuksia ikinä h alu -j koitsijoille. Hän e i« o ta huom ioon, e l lian un I ictarissa saam istaan k o - 1 . ,, , , . i seva k a k sip ä istä lin tu a vastaan . •kn neuvuttelujen yh,teyiles-1 histä. taian . Eehti väittää saaneensa , . ■ .. Eeirtukststa tullut vakuutetUKsi , , , , , , , „«i..in:ia„ .imUnmiai ää ihan ju lk ise sti: isän m aalliset le.h- tä lihavat voitot ne Juuri tek evätkin selville, eitä äskettäin S v e itsissä ^ ,.... t .. , l b in n u t lulpvat « ‘villaan suojaam aan »itä Seattlessa pidettiin vii i . niiden n a rra tta v is s a oleva nljO h e rra t isän m aallisik si. Ilman , ,• Silta, että >n - salaisten J,i it< ,\a l > o ik eu tta n sa ja puolustam aan itseänsä j b errojeu hätä alkaa k ä y d ä ! voittojen toivoa m eidän kapitalisti! nkun arcana ja p u ila se i m. 1 ollut rahajinesteu kansainvälinen (alaisten edustajien vaikutusta [ kynsillään. K eskuksen ru h tin as, joka i T;;rvita;;nkf> to d istu k sia? T ä ssä on: eivät olisi v äh ääkään isänm aallisia. m olevan tarkutuk&ena sovi- heille sietäm ättöm äksi ja siksi suljettu ;\ otteluko a »us kt »sk ; d'ul In lm m neuvotteluihin oi: nousee v ä ä rä ltä puolen h e v o se n sa , 1(, . ksi päiväksi oli P ortia;. 1- K oko heidän so ta in n o stu k se n sa liä roila puu ta varatyi däisten lakkoa, 1 un tekeillä vaikka mitä. l.auan aivan td - ia asioita k u i n lniui jollakiii tavalla heikennettävä. [ ^ ä ä n , joutuu vihollism uurin ym pa- j ' k u U u ttu gö0 ym pärlRtö.» viäisi kuin tu h k a tuuleen. iko<nituivat kuvernöö : ‘!' an t e h t i i n M a te Deiense Councilm! -illoin arveltiin. Oli miten hyvänsä, kaikki vjjt_, r°’inaks^- su u rin ta m aito farm aria nerfvottele- : 1.. i rit keskustelemaan kvsvm vksis N älkäisten kulkurien enim m än suo tabulta muniin esitys JuKil k ,l- . Kansainvälisen sosialismin li taa. siihen, kuinka suuri m erkitys i T alstelu tulee olem aan a n k a ra n iaan. m illä keinoilla sa ata isiin inai- sim a rukous kuuluu. A ppeal to R v tä. ;o;ka “ovat yhteisiä kuku ; id ästä länteen, ja paljon ihm isia saa don h in ta ko ro tetu k si, “jo tta maito- vertojaan. ! valnudessa hakee iääntv yä vaikutus ja k »ko Eur<t- Tukholm an sosialistikukoukselle surm ansa Vaunut kiitäv ät hevositta, m iehet saisiv at täyden korvauksen snnin m ukaan, nykyään olevan: islännelle". niin. ja h e rró -’ Suunnitelm a. jonka piissä yhä uhkaat ¡munaksi pai- mukaan 1 nvt annetaan m ur sakin kuin tu liset loh ik äärm eet len tä v ät ilm assa. tu o tte ista a n ' to. H erra, salli m eidän saad a k. kuvernöörien edustam alle ien m ielten pitäisi mennä t voin m , suva vallankumouksen aak- n a me kelpo a te ria a päivässä, ettem ne 1 työläispiireissä. Sentäliden valta- pärskyen tu lta ja tulikiveä ja tu h o .en . K okouksen ku tsu ja, jolle nyt yht ip- Tark »tus 011 tukahut - e',luisen .lupauksen perusteella, lu. kuttaa kaikkien maiden kapita lu kka silli pelkää ia koettaa se n kaupunkeja ja kyliä. Voim atta mi äk k iä on tu llut niin sydäm en asiaksi joutuisi syöm ään eilispäivän a am iais taa ‘ sellainen agitatsi »m. jota että' heille muka annetaan kah listit rv ntymään pikaisen rauhan v a ik u is ta ehkäistä joko rientä tään, tulevat ihm iset sitä katsele- huolehtia m aid o n !u ettajien edusta, < 1 ta huom iseksi illa llise k si!” J k iidetään toisista valtioista , se- m aan: kansat kuulevat jum alan tie ty sti v ä l i k ä s i , niinkuin k a ik u tleksan tunnin työpäivä, jos sei puuhiin. Tukholm aan kurita ko n nallä sen edelle rauli; an Hieron i tuksen. ja jum ala k ä ä n tä ä kasvonsa ’ a i,a m uuallakin: e rä s p o rtla n tlla in en liretään uutisessa. laisia vaativat vuoden a lu sia , ko. uitu vain sosialistien rauhan ; nn-st. taikka vaikuttam alla sen ; poj8 heistä. Kolm e vuotta ja , v a k u u tu sap en tti, joka tosin om istaa ■H-I-i-l- H - H 1 11 E H 8 - H-1 1H -1 -I-1 1 Se karkotushan onkin pääasia, neu tteiuiita voitaisiin katkaista ■ työssä olevat miehet, un mita päätöksiin kätyrienpä avulla. i ku u k au tta on taiste lu a kestävä. Nii- 9l)Uren m aito fam iin k in , m utta m uilta ja se tunnetaan. Herroilla on k ä r k i, jo s s•n.a.akäv vät vallat aiot-' häikäilem ättöm in yritys lakon, lä n h ä tä ? ta u d it ja rutot vievin saaliil; ho.nm iliaan ei variiiaankaun - ie kos koira kuopattuna kokouksessaan- taisivat välittöm ästi neuvotella i .ritvisi n m 1 tuen k 1 m to i neli on . 9ppjt m onta. Aika on tuleva, ettei kaan joutanut lehm iä ruokkim aan kavaluudella murtamiseksi. Mutta jos näiden valtioiden työ seikka, että X. V. l i m e s voida ostaa eikä invydä. L eivästä eikä lypsäm ään, vaikka olisi*!;.¡luukin Suunnitelm an kavaluus paljas ' keskenään sillä pohjalla. et’:l/ läisc: edelleen ov;it samaa yksi a:i oc,isä uunia leimaa! pidetään k irja a ja siiä ja e ta a n roä.i- ollut. S. S. JÄ R JESTÖ N LU ENN OITSIJAN <sa al.a<t >muutlessaan i'sekunkiu kansallisia v aatiinuk- j lehden mielistä j- ukkoa, kuin tähänkin rältä. H uoneet punottavat verestä. SANNA KANNASTON MATKA- Ja hiiiv n nim ensä on A. D. K a t z lollisim tuon S v eitsissä o id etv n rah am ies Ihiniset tu lev at eläm ään m eren poh kuti vertaa sitä niihin väitteisiin siä supistettaisiin m OHJELM A CALIFORNIASSA P u h ta a sii saksalainen nimi - kuul saakka, niin herrat saattava: ten t»lt letun, puuhan rauhan- jassa ja väiym ään u h rejaan . Seitse.n- kaa ja* k a u h istiik a a ! man vähään. ¡uitit sihii taholta 011 ennen esi-] m utta m uuten Elokuulla: pian päästä selville, että miehet \ ij n om ituiselta kuin tn., viesti v e il e i ! y k s i . Kapitalistien tähden tetiy, että nmk.i täällä ei k;in-’[ sekaantum so- hyvin sopiva nimi m aido n v älittäiälle täliden kansa tulee sek aan tu m aan so 1 -leikakin tillit >v;it kahdeksiin 'i!k..s.-a ,.n. näet. sellainenkin taan .ia hyökkääm ään partaisen kan Siitä “ K atz" on suom eksi k i s s a . E ureka 17. IS ja 19 p. kind.»siankin, ci- siltä puutu to- un • n ¡tuta:» kahdeksan tunnin | Port liragg 21 22 ja 26 p. tumiin tyopäiiän nyt jo heäi, ia dennäkoisv yttä. Europa n porva rengas, jonka eduille kaikki rau san selkään ja luopum aan keskukses. jonka teh tä v ä m aid en k äsittely ss t 1 1 Pudding Ui e» k 23 p. t \ 1»pai\ a a . kun ei siiä anneta ete ' saattavat olki pakotettuja auta listo, eritoten sen korkeiinmatkt han hankkeel ovat rik dlista sala ta. Koko alinen Reini tu lee vapise- ik im u isto i-ista ¡lioista ollut am a kuin Aihion 24 25 p. lä vaiti* isoakaan. Ei kai odotet- m aan, m utta ei sorru, vaan tulee pv- v ä littä jie n k in : k e m ia a lakkim inv 1 San Krauclftc » 29 p. maan .-en. \ uisit at hait herra: .1!-. oleva raham ailm a. lm. vehkeilyä. Mutua Eurupassa e m syinään vahvana aikojen loppuun asti. m aito astian päältä. huipulla talle, e lä siia etelävaltioissa an 1 \V. B erkeley :’.n p. h te joululoman aikana kvsellä 1. me usko enää olevan kolinkaan nettaisi vuotien alussa, tu kinpa ie- tuneeua näkee valhankum n “ Kola on alkava silloin, kun tähkä- Ei ainoakaan k a p ita listi’» kti < ’■ Syyskuulla: m" sihä miltä se kahdeksan tu n - I 'l l s v e ita vha e n e m m in la m onta kapitalisti;!, jotka eivät ¡o p ä ä t täy teläisin ä nuokkuvat, ja on yksikään noista 600 isänm aallisesta San E ranciseo I ja 3 p. silakään. että siellä edes sill.du nin työpäivä tuntuu ja j >s m ie B erkeley 2 p. enemmän karttuvan joka -imu i Hioisi rauhaa. Ihndueettom is-a oleva rajuim m illaan, kun k irsik k ap u u ' t su p rfa rm a rista ole virkkanut lialais \V. l-y>elt. ’'i sen tarpeellisuutta, i - Rockiin 4 p. h e t haluavat sen vaihtaa taka-in ovat kukassa kolm atta kertaa. Rau- tua san aa täm än kiillottajan saksalai- Tonopah, Nev. 6. 7 ia S p. nalla. Äkillinen purkaus Venä maissa niitä on vain m uutamia, ten t;tallä ..likin vain tarkotus han en ru h tin a s tekevä joulun ( suude?ta, itiin tuhoisaa elintarv pu.aa Goldfield. Nev. 9. l»i ja t l p. kym m entuntiseen, niin tuskinpa a aniharvoja niitä 011 sotivissa- s.aadä miehet tyuiiön ja siirtää jillä vnnii t \ • miesten ja .talon- aikana". kuin tässä kpetetaanfcin kein» tekuises- , Reediey, Cal. 13, 14 ja 15 p. herrat hennoisivat sellaista vaati loikien sen kautta itselleen anas- kaan valkT-sa. Kaj.it.-ilisteilla on lupausten täyttäm inen tuonnem — Kunpa tuo en n u stu s jouluna ti aik aan saad a. Jos m ikä on julkeata I Los A ngeles Iti, IS ja 19 p. i’ m usta kieltää. edes saksalaisvehkeilvä, niin täm än s a k s a - , ®an P ed ro 17 p. tunia valut-asemn on heille e>sot- jo saaliinsa jokseenkin saatuna; te h tä v ä s tä rau h a sta toteu tu isi maksi ia silloinkin sellaisten eh hiukan parem m in kuin m itä kristivel- laisen kollikissan kieräilv m aam m e Eiinsirannikon puuta» aratyö • i tanut, että tästä -o l.t-i.i v,,i jotkut harvat vielä saattavat t .¡en taal -e. että niiden tiiytta- jem m e B V. E d u a rd sin e n n u stu k set I vihollisen au o am i. \s i voittoon. Ka- LTudistakaa tilauksenne • Iäisten lakossa ei ole käännekö’. j o h tu a seurauksia, ’uita taikin .asti 'T h laa loivansa hankkia lisää niinen <<n m ahdottom uus. rnailm atilopnsta täh än m ennessä ovat pitalistit k e in o tte lija t ovat itse as:- ajoissa ettei lakkautus 1 hihan miesten mielipide n\ 1 ta kaukana. Kakko on k e s ö n it ci uho.a;ivist6»'tuka,an. Tukh. oman ! Voittoja, m utia ¡»iän täytyy li hei- toteu tu n eet. Eipä kuivunut Colum bia assa kaikki san a nilraisi;: oman n p i-i:: m ia u m aansa aansa selvillä, on niin viiärinv • m m ärtä jo lähes kuukauden ja sen täytyy h. •koti«, jo ta vahahtuk.ii ensin diinkin i > ;dkaa korjata saa t. k. 4 p :n ä , ei ole n äh ty p e rk e le ttä , vlholli: »jf- T» lunni* n avus- ta lehden lähettämises inätt» liui-ti. että siitit ei pitiiiA pi: n m uuttua toisen tai* toisen .»itivät pilkkanailn eivätkä sille hitunsa varmaan talteen. Mis eikä m ulta kuolleistanousseita s u u -ita jia . sä tule tapahtum aan ! TOVERI MAILMANKATSQMUXSI { Järjestömme asioita 1 a i iïiS s -• -T f S 1 ■ ‘AS. *’- f r < -• s t S ?-1 MAILMANSODAN HISTORIAN UUSI JAKSO sm .iisy'.injC iîiââiâm ss’iâïyïs/isîîsüïsis^ïH ’ii^vsyïsss.v'ûisïîiiîî-NiuSi]-rs;z?:î!7??3Fiï5ra5!s?j£s:iïiîii3i3ïïi a iim s tm r“ i ik i ra u h a n aik an a ta ru m istä voitiin sii- täydellä syyllä , van Saksassa, jos Ranska ia Ve- luonteen takaisin ennemmin kuin nähden on sillä, miten Venäjä.. tojen, vaan ji a k k o jen v astu s a lu eet, : vallankum ous vaikuttaa Län-d matti m an vallänkunu »uksell «en mokkaa nimin »annatEvat im i ulottaa tämänkin sotkin jälkeen. I niijä yhtaikaa alkaisiv at sodan muissa m aissa. M utta mitä ei voitu u lo ttaa, sitä vastaan. Hän k irjo tti: "So- , T ,, , , , , , Euro s. >v clini ¡amista ulotteen keskuksena on ¿miri Vu menette!} ta van vuroppaan ja ennen kaikkea ei ole < , san uäjä. Se Oli niin v. l'M5. St on taistelussa « n: a vastaan, eivät mikä herättää ihmettelyä, se on : ta. jolloin venäläiset ja ranskalni- Vallankumous , . yhden luo- oaKs työväen puolueeseen, kan ansio. Venäjän vallankumous s »da M «et hyökkäisivät Saksaan, oli«: voineet käyttää suosittelemaan.«; uudestaan siten tällä hetkellä. äytyy tunnustaa, ettei silläkään Ei enää vain vertaus dir- keim a. kuu ei i Hl!.' iss.l . ilhll vai - aikana. Tämä <>n aivan erikois , Saksalle taistelu elämästä ja kuo .\v kyinen vallankumous, kuten taholla ole v ielä ininkäänlai-t i la luontoinen tapaus, jolle ei ole lemasta. Saksa siinä taistelu «esti vaan todellisuudessa Verni lankuntiuiksellista mielial kaikki tähänastisetkin onnistu selvyyttä. EJokuun 4 p; 1914 v. iällä puhaltavat keväiset tuille.-, ha < n siitä elä vällä e«iim?rkkiuä. vertauskohtia 15:ta v uosisadanj voisi turvata kansallisen .lemas- neet vallankum oukset, ei ole vh - ’»uokieen entynmistö äänesti «ota jotka m ursivat hirm uhallituksen Italian sosialistinen puolue reh el historiassa. Ranskan keisariv a i- : sa-olonsa ainoastaan vallankmn .- deu luokan, puolueen tai \ irta u k -: Hienojen puolesta vanhan heidän iäi«en palatsin ia Innaavat su lat lisesti taisteli sotaa vastaan vii- iän, kukistuminen Sedaflin taiste uk«el’isten toimenpiteiden a v u lla.'sen teko. e on tulos useampi i käsityksensä mukaan »»¡»ettaiil- taa myöskin sodan hyvtävän ta! mvisecn «aakka. ltalialb t ; luu jälkeen ei ollut yksistään vai- Nykyinen hallitus. hionnollise«ti. cn hyvin eriin intoisten rv ’unien : tam m e ¡»erit.vh tunnussanan mer missään tapauksessa ole n ' : i > 1 n s- ,anktrniouk«en ansio. Ranskani ei aukaise tietä-vajlankum »nksel- yhteistoim innasta, jotka voivat keissä. I ämä tunnussana kuului: ven. i missään yleislakko ¡eharivalta oli personoitu Nap Kaikki «olivat kansat joutuiva. 11«; “ 1. e, jos ei se tule siihen pakotetuk ■ yhtyä itsevaltiuden ia virkavftl- , - ta»stelu tsaaria la sta a n ! Heidän um pikujaan. Kaikki he haru.f»-i c ’e paremmin ¡uurtunut kansan Ivon 3 :s ia k ulotti tukeusa Xapo «i. M utta meillä on mahtava iän kuk i st amist vössä. Nälkiin ; i'di>tukses.«aan me luem hiemim m e: toivoivat sodan p äättv n rstä. Ep tajuntaan kuin Italiasa, jossa tätä min vangiksi jouduttua. Tvv puolue, joka voi sen pakottaa tai tvneet joukot a littiv at liikkeen. "K ansallem m e ja sen vapaall ka vksikään hailini.« osannut löv taisttlukem oa en paljon käytetty. ’ tym ättöm ien kansajoukkojen v a i-; puntaan tai tarpeen tullen syrjä Joukkojen k in a vaatimus, m uut- tulevaisuudelle oman kansansa tää tietä rauhaan. Silloin V enä Ja siitä huolim atta sielläkin osot- lankuni uksellinen liike Parisissa vttääkin sen. meillä on so«ialide tui vallankum ouksellisten tai« parhaiden poikien ja tyttärien Ennustaen vuonna 1S4‘> vai jän vallankumous repäisee aukon taittui m ahdottom aksi yleislakon alkoi vasta rauhan ¡tolmiamiscti . m okraattinen puolue." teluhuudoksi. M utta näihin v h -. verellä tahratun V enäjän hirm u lanl tu o u k seir S iu in e n iK ’,i E'<-r l. lahiin timnikniaan. S isialidemok avulla estää sotaan yhtym ästä. ikeen. E<>v tfläk «emme Venä tv ivat nekin, jotka «m itiv ät Isaa hallituksen m ahdollinen v».»itto hotarahojen mv.»mapit nnelel- f • eih 'r ¡ih muisliVbti \ en can raattien keskuudessa oli enne.’ Xäistä v allank tt tm m.«» « !.»t tik s’ - 1 jän suurelle vallankumoukselle ..... . ’ - i f- , • rm valtaa vain sota. etu-! e kv m erkitsee äärettöm än paljon, jo« laan m uistavat nau en Engeisi.i • ennvt , Ravinaan .......... sotaa, ei kaikkea. Me toistam m e tässä kei - e rintian Elisabetin Xevan - Haa 'alkalia käsity«. että soi" ui i htunut ¡»ett . nty« - : :t i m.. ’ hi«», .-iällisiä vertauskolitia on . ... , ajatusten cnsimaisen lauseen. sen. mitä aina olemme vakuutta ■>.' “ e rakennutt.lTnau 'äätaluu ¡a vaHankuinous, i okaan ei net vapaustaistelijat Milieu i"ht meidän palattava Ranskan suu Kuten j ikäisessä onnistunees Meidän ■ ui «enviiopsi tm i’ u- \ a lla n k u m o u k se s-a , «am neet: vaaran hetkenä me emme Ì htalo.i. "M aaliskuuhun jt-ui - a lt tainätiom asti vbte'«kunnalh-^päätökseen, ettei vallaukumouk- ren vallankumouksen aikoihin. Engelsin suositte voitiin ihailla palatkin kom eutta, nen vullankiimous. m utia jokai sesia, lähimmäs ä tulevaisutides a näpilläkin yhteisten voittojen Ì hv Ikää isänm aatam m e". »e ä idän pääm äärä, jonka Sak 'd iiita a u rin g o n - : <t läm m itti tapauksessa Vanhan järjestelmiin alkaa taistelu e n k k te n : san «osiahdcm okraatit itscllee » vät Venäjällä, ia jäät \ e» all ikin kaatum inen ia entisten valtias s>dan alussa asettivat on nvt «uh fa en»iniäi »n lämpöisen ten «vriäyttäm inen. ovat lähel saavutettu.- Itsevaltius on \ en M Kevättuulen puhaltaessa välkky i «e««ä yhteytlessä keskenään. H al jällä 1 kukistettu. K ysytään: vt ikaliniui lu lu s ’ui ja vai".«! ve litukset arvelevat s ä rp u n . M u n ten m-iilniansota olisi puhjennut ’ m uuttaako puolue nyt m enettely teen." 1 rejhgratit et kum minkaan eh- paljoa ennemmin. Multa niin den, oli ¡.aljon sellai- miss.u «ptaa käymään 'annokkaam niip tap a asi. / Y kp i k i s t t . tu n määrin se jouduttaa .- 'dan päät Pmut vallankum ousta Veriä-j • mnrftallis' i kuin «e onkin, ti- ' v ä t ' odottaneet vallankumot vai laimeammin, kuittiinko tahto ouksel-i, aitili« sempain vallankum .......................... - • ¡ tvmista. Saksan sodankäyntisuhteet iällä vaan E;in«i Eurot»a«sa. Hän eim m af hallitnlfcjct ja monet sfxjan alussa vaan sen ■ 'ptiss;. «■»taan vai »»yrkitnys rauhaan ’'-..en, grrondistien puolue, koskei m uuttuneet. Siitä ei voi sanoa vielä mitään .-•nkgmouksellis-e’ luulivat val-l i .n voi m u is ta a y h tä k ä ä n ta ei aavistanut venäläisen vallan- M utta «e en varmaa, että uusi - • Ranskaa vastaan tähdäty.'.«ä Xyt enemmän kuin k .«ka. - "l rh 'lui h tu.. h e u u«;a • vuo-.i^adalta joitom et.. ” :tvntttss«-»'l.issa kyllin taymok lopullista, sillä liian monet seikat ’’-"■tus ei voi edeltäjänsä tav nn knm.>nk«en m ahdollisuutta. \ja - M -'■ .u.u ennen »riisi taifieellista sodan pa.. tus, et: i Venäjän kansa voisi « ><lan alussa. \ allanktrmou t a 'd a r alici olisC tuh. »nutit v.iiutas- T-i;.sii taistellut valtakunnan ja vaikuttava! asiain kehitykseen, s »velluttaa väkivaltaisia keinoia Sak-;,» ivHis'.u sortajiaan vastaan, tuntui ; arveltiin odan ehkäisykeinoksi. ! olevan hallituksen ja .«¡uinut ai ! väestön etuieii ¡»uolesta tilallisten M utta meitä kumminkin elähyt- vastu«taw nsa nähden. Se ei r .It määrän julkaisem inen .„.7i hallituksen taholta, sillä itäinen e v ., ttH n.J;.' ir , im a!1. « 'Uinui odoMik.-e» eivät mi«s-':-.«j; aan ¡.:illit!i.-.:;irjesti.':u in v a r i ia .«»tajarv chankkijain kävttäa i n- väkivaltaa. riistoa tää toiv. >. että sotapolitiikkaan kene ji i • J vihollisemme yhtäkkiä iln u -: i on ilmestynyt vaikuttam aan un«i vadan-uunoukselnsten jotikkoienf ‘iiiilcn v uo«i«.idan ku'yttua L an-' tofeutuneei. M uutam at kttmoitk •« doksen. , uutena , ,,, p \ .t.S t girti) . i aivan eteem m e ta ratP1 -i l.uroppa <»n lakannut jiihta- dii «IS*. tovereista pitävät syv! .Mutt;y val! vigunmotT «elb-V’ voima, joka luokkataistelun lak hirmuinen voima «m «i la tv.»- , • ■ • . . . . i m ?hdo"i«m idet ovat aivan i.n-* uui«ta kansainvälistä, vallanku ’i«»--; tähän pettym ykseen niitit kjppu>.-iti.» hi u«ein -d» tiama,««.!» Menäjän nykyistä v.dlankum o-; kauluksen vuoksi oh kadonnut reessä m uistissa. >en yuc :<- i ta»s ‘ ,, ■ ,, , ............... kn>n ennen vallankum ousta. R. m ousliikettä. ! älä nykyä on iiM'fra epäilivät vallankumouksen «•>»la««a hävinnyttä hallkust;», j a ' “ sta voisi m uutamissa suhteissa kaikkialta, nim. vallankuni.uk- o. i t i s ............. o ta a v a s ta a n ei m is s ä ä n Venäjä vallankuirt'.uksen aiot tein »kkuùiia ’ väki vai täisenä s» >dan viekäpä voittam iltakin, t ;s v iu . ' errata näihin Ranskan» vallan- «elimen köyhälistö ia «OsialMni . uida kävdä niin vapaasti kuin ' , ' ' ’c 1 ' i-kl-uo; htsevamt ja \ enajan vaiko ’ kumouksen tapahtum iin. Jotain Voidaan toivoa, että työväenliike Venätällä. ' n ma . Ei Kksitv isteit he’ ki- ehkäi'«vkeinoi’.a. M utta todelh- oli <.«»etiu kallhJla hioo MU liöjdeu. ei rvhmien, <•’ :i ro • i,.-. V.dlankumo'nsbjtkkéi.lèn ' tum autapai-ua-Engels 'lotti tule- Venäjällä «aa ’k ansainvälisen 1 RatkoKeva m erkt’*■« r T o- » »no( ekaan .«-»«talistisit nuo (Jatkoa koàæannel!» situila) K autskyn m ielipiteitä Venäjän vallankum ouksesta. ‘1 teili’ -lehden 33 ja 34 n u m e roissa on otsikidla "Jäälinna” in ’.osin S:'k>an s siaiideniokratian tunneliin teoretikon Kori Käyt.« k vn kirjot us Venäjän vallanku mouksen ohd. «ta. Iulka.j>cmme sen m. idenkin lukijoillemme, koska Mitä -eli iäti K autskyn oma kanta- ’.ai ’.a p iv im n tin p; nT-leiö iiiiUnMmphV ’ ; symyk-iin ja koska Alina samalla on useita valaise» ia piirteitä Saksan ty ö väen p:>lneen vallitsevan suun nan taktiikasta.