Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 14, 1917)
TOVERI TOVERI Lännen suomalaisen työväen äänenkannattaja, ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä paitsi sunnuntaina. T O IM IT U S K U N T A : N . R E IV O L A U R I M O IL A N E N A D O L PH SA LM I K . E. H E I K K I N E N A. N . K O S K E L A . W. ‘värittämätöntä” tietoa yleismaa ilmallisen elämän juoksusta. Vie läpä sisäisetkin asiat, varsin viat tomatkin, käyvät värityslaitoksen tai jonkunlaisen vanutusmyllyn lävitse ennenkuin ne tulevat suuren yleisön .tietoon. Täten puhtaaseen totuuteen yhdistetään vissi määrä valhetta. kialla Amerikassa kiellettävä pääsy unioihin. Rangaistukseksi siitä, että elävät toisten kustan nuksella antamatta mitään vas- tapalkkioksi. N o 138. samalla halpapalkkaisimmissa he houkuttelivat vanhan maail Palkkaorja on myöskin vailla töissä. Tämä ja monenlaiset man vähävaraisia tänne ja saa- ihmisoikeuksia. Ja etenkin tämän muut vastukset ja epäkohdat, ’ tuaan heidät matkalle, alistivat maan siirtolaispalkkaorjat. Heil- joiden alaisina siirtolaiset joutu heidät orjikseen. Näitä orjia e i; lä ei ole mitään oikeutta ottaa vat olemaan vielä suuremmassa ainoastaan houkuteltu tänne, i osaa valtiollisen elämän järjestc- sia listie n h irttä m in e n k in — joka ta kaa h änelle Itselleen ehdottom an koskem attom uuden: T uota h irttä m is e n te o ria a olisi kai a le ttu to te u tta a k äy tän n ö ssä heti — alu k si vain se lk ä sa u n an m uodossa — jä rje s tö n e d u sta jiin näh d en , m utta onneksi sa iv a t he lä h e te tty ä teleioo- n its e tied o n D uluthiin, jo sta tuli Joukko m iehiä au to lla ja veiv ät kuok k a v ie ra a t tu rv a a n . määrin kuin maan varsinainen vaan vanhassa maailmassa pani- lyyn. Mutta sen sijaan heillä on asujamisto, saattaa monen vaka vat lie toimeen suoranaisia ih- lukematon määrä velvollisuuksia, TOVERI vasti ajattelemaan kotimaahan misinetsästyksiä, sekä Afrikassa joita he täyttävät niin pitkälle (T H E C O M RA D E) T h e o rg an of th e F in n ish w o rk ers in the takaisin paluuta.* Hän ahertaa' että Europassa, kuljettaen sitten kuin suinkin mahdollista, antaen W e ste rn states. T he only F in n ish d aily in Asian laita on edelläkuvatun- th e W est. P u b lish ed d aily , ex cep t S unday, ia a^lcrtaa päivän toisensa jä i-: satoja tuhansia neekereitä ja vai-i mitä heillä on: työvoimansa rik- a t A sto ria, O re., by th e W e ste rn W o rk lainen T u ssa re illa on kuulem m a ollutkin kaikissa maissa, joissa m e n 's P u b lish in g Society. keen> vuodesta vuoteen, toivossa koisia tähän maahan pakollisina J kauksien kasaamiseksi teolli- p item m än a ik a a “ kom itea", jo tk a hallitaan mielivaltaisesti. Kan saada säästettyä sen verran, että orjina. Näiltä orjilta puuttuivat suusruhtinaille. Ja tämän lisäksi te h tä v ä n ä on ollut a iy a a sosialisteille A d v e rtisin g ra te s in effect Ju ly 1, 1912, 40 c e n ts p e r inch. S pecial d isco u n t is allow ed san hallitseminen vastoin sen pe kunnollisesti voisi palata takai- kaikki ihmisoikeudet. V apautui eräiltä taholta vaaditaan, että selkään, jos joku on s a ttu n u t tussari- fo r la rg e r and co n tiu o u s ad v ertisem en ts. TOVERI, BOX 99, ASTORIA. ORE. riaatteita ja toivomuksia ei käy sin kotimaahansa. Ja tällaisen sota sitten lopetti pakollisen hen- heidän pitäisi antaa vielä elä- te h ta a lle eksym ään. S iispä, so sia lis A L 'G .‘ N IK O L A , M anager. kään päinsä muuten kuin valheen ajatuksen valtaamina monet ei kiorjuuden. Alutta sen sijaan mänsäkin riistäjiensä etujen tit, k a rtta k a a e k s y m is tä — jos h a E n te re d as second-class m ail m a tte r Ju ly 18, Siirtolaistyöläisen elämänehdot. ja pakon avulla. 1912, a t th e posto tfice a t A sto ria, O reg o n , vät välitä hankkia kansalaisoi astui tilalle palkkaorjuus, joka puolesta. Totisesti, inhimillistä lu a tte v ä ltty ä se lk ä sa u n alta . u n d e r th e A ct of M arch 3, 1879. T äm ä h a rm a itte n veljien viim einen keuksia, koska he eivät aijo py- ei suinkaan ole vähemmän pa i Siirtolainen saapuessaan tähän oikeuden tuntoa ei voi millään TILAUSHINNAT in e n o so ittaa , e ttä kaikki Elävätkö siirtolaistyö- maahan, tulee tänne työn etsin syväisesti olla maan asukkaita. kollinen kuin entisajan henkior- törkeämmin häväistä kuin tuol h e d u e llu so t ttam Yhdysvalloissa ja Canadassa: eiv ät vielä ole tu lle e t k y tk e Y k si v u o sik e rta . .$4.00 6 k u u , k a u tta . .$2.25 3 k u u k a u tta ......... $1.35 1 kuukausi............ ¿0 läiset Amerikassa ty ik si hullujen huoneisiin. Ihm e, tään. Häntä ei kuitenkaan ote Mutta siirtolaisen unelmat ko juus. laisella vaatimuksella! Suom een ja m uualle u lkom aille: elleiv ät h ev o setk in n a u ra m ah aan sa Y ksi v u o s ik e rta .. .$6.50 6 k u u k a u tta .. .$3.50 toisten kustan ta vastaan aivan rutiköyhänä. timaahan palaamisesta useim puhki vielä irra lla a n olevien hullujen SUBSCRIPTION RATES: Häneltä vaaditaan vissi määrä massa nuksella? tapauksessa pettävät. | I n th e U n ited S tates and C anada touhuille. * O ne y e a r ........... $4.00 S ix m o n th .-............ $2.25 niin sanottua maallenousrahaa. Huolimatta hänen ahkerasta r ^ i - j | ■ ■ M M ■ ■ K O S M 17 ■ I U I I B I I 9 K f U I ■ a T h re e m o n th s. .$1.35 O ne m o n th ................. 50 T yö m leh essä k irjo itta a m uuan ko Joitakin vuosia takaperin oli tuo tamisestaan ja säästämisyrityk-' f Sanottakoon heti alussa, että Ilm o tu sh in ta 40c p a lstatu u m alta. kitoleutaii- ko u k sessa ollut siitä se u ra a v a a : ntaallenousuraha $10,000, mutta sistään, muutaman vuoden p e -'f iln io tu k set $1.50 k e rta ja m uisto9ar»y tila Työväen-O piston eilen (t.k. 7 p .) kysymys on typerin mistä jul $2.00 k erta. K ih lau s-, syntym ä- ja av io liit to- ilm o tu k set 50c k e rta , h alu taan ticto - ja kisuudessa saatetaan keskustella. sittemmin on se korotettu $20,- rästä hän huomaakin olevansa, pid etty vuosikokous m uodostui m itä n im en m u u tto -ilm o tu k set 25c k e rta , nairaa- näin ollen k e tä ä n yksilöä ei voida su rk u te lta v im m a k si to d istu k se k si sii ’ 2““.’ OOriin.- Tämän lisäksi täytyy jo- yhtä köyhä, ellei kövhempikin, Päärikoksellinen llm o tu k set $1.50 k erta, aviu cro -ilm o tu k set Mutta tämän maan elamassa . . .. , . a s e tta a päärik o llisen a sy y tety n pen tä m illaisia hedelm iä syndikalistiner. $1.00 k erta. S eisovat iln io tu k set sop im u k kaisen siirtolaisen maksaa maal- kuin maahan tullessaankin. Vuo sen m uk aan . S a tu n n a isista ilm o tu k sista saattaa nykyaikana sukeutua e- Chicagon poiiisioikeuteen oli ra a kille. a g ita tsio n i k ykenee luom aan. Syn- tu lee rah an seu rata mukana*. E n g la n n in k ie le stä su o m en n etaan vapaasti. sille vaikka mitä ja niin ollen on lenousuveroa $8.00. Siis hänen sien raatamisen tuloksena hän on h a ttu joku m ies syy tetty n ä v a rk a u M utta jä rje ste lm ä n , jo k a sallii noi d ik a listit itse k in m yönsivät nyt,, e ttä on suoritettava veroa tälle maal- saanut sen verran, että on juu desta. den v ark aid en riis tä ä työväeltä opistoyhtiö on v a ra rik o n p artaalla. H u o n e u sto sijaitsee 1 0 :n n en ja D uane k a tu tuollaisenkin kysymyksen esille. — M itä sinulla on sa n o tta v aa puo ty ö n tu lo k set, me aseta m m e tu o m itta • . c ¡le ennenkuin hän voi jalallaan je n kulm assa. .T e le fo o n i: k o n tto ri 365, . , ri pysynyt hengissä ja tuotto- K iu k u stu n een a tä s tä m uodostui ko tuleminen lillut mahdollinen. S en!, , .. .. J to im itu s 832. lesta si? kysyi virkam ies — oletteko vaksi ja tuom itsem m e sen epäin h im il Il tuonut esille Bostonin am. koskel laakaan laman maan pin-j kvkyisenä ja jälellä olevan osan kouksen h u o m atta v a k si ohjelm aksi on syyllinen vai syytön? liseksi ja m ihinkään k e lp a a m a tto m a k >1 kysym ys kuinka vo itaisiin a n ta a sel .attiunioitten keskusneuvosto, i !” • 1 »I*»1 "°.l,a chtoja’ tl,lee «X""« tuloksista - ja mattiu — T uota — v astasi sy y te tty — m i si. Siis, jo s tah d o t v apautua v a rk a is kään S. S. J ä rje s tö n e d u sta jille , e t hänen olla kaikin puölin terve hvvin kunnioitettavan osan nä luulen olevani yksi syyllisiä, te i ta. niin kum oa k a p ita listin e n jä r je s esittämällä, että tämän maan u- Valheen varassa j ja työkykyinen ollakseen kelvol- on vienyt kapitalistit, teollisuu dän kunnia-arvoisuutenne. S a te e n v a r telm ä ia m uodosta tilalle uusi, sosia tei siitä jo u tu isi v a sta a m a a n porva niot kieltäytyisivät ottamasta jä-j rillisen lain edessä. R uum iillisen den harjoittajat, jotka ovat elä jon v a rre ssa oli nim i M. B arker, suo listinen y h teisk u n ta. senvvteensä sellaisia siirtolais- linen tämän maan asukkaaksi. väkivallan u h k au k sia y rittiv ä t to te jan sisällä nim i W. T. M organ, ja 1 otuus ei suinkaan kaunisti tyi»Iäisiä, jotka ovat olleet tässä Se seikka, että kaiken aikaa neet ja elävät edelleenkin suu m inä v a ra stin sen tä ltä m ieheltä u tta a k ä y tä n n ö ssä O piston e n tise t kapitalistista järjestelmää nor maassa viisi vuotta eivätkä ole tänne ovat europalaiset siirtolai reksi osaksi siirtolaistvöläisten tässä, jonka nim i on H iggins. Harmaitten veljien vii oppilaat ja “p o o rta rit” ja oli heillä tu n n e ttu h en g en jättiläi- maalioloissakaan, unitta sitä vä vielä ottaneet ensimäisiäkään pa set olleet varsin haluttuja, osoit kustannuksella. meisin edesottaminen jo nen h ta ja ja n a O a n piston m onivuotinen “pro Tuon varkaan lausunto, niin yksi hemmän sillä on oikeuksia sil pereita. taa etteivät he suinkaan ole tääl Näin ollen Amerikan unionisti ty istä laatu a kuin se onkin, a n ta a H a rm a itte n veljien h allussa ole fessori" Leo Laukki. loin kun eletään jotakin poikke Keskusneuvoston julkaisemas lä toisten kustannuksella eläjiä. en tulisi olla kiitollisia saades varsin hyvän kuvan jä rje s te lm ä s tä m valla tu ssa rio p isto lla on kuulem m a H eti kokouksen a le ttu a sa atto i huo ustilannetta, kuten sota-aikaa. laivayhtiöt viimeisten saan siirtolaisia unioihin jäsenik me, jossa jokainen k o e tta a v a ra staa p idetty “ vuosikokous". sa päätöslauselmassa valitetaan Suuret m ata, e ttä jo ta in e rik o ista oli tek e il Siellä ovat “po h jajo u k o t” olleet lä. J ä rje stö n e d u sta jille sanoi L auk Oikeastaan sotaa ei voi sanoa sitä seikkaa kun asevelvollisuus- vuosikymmenien aikana ovat pi si taistelemaan parempien palk ja p e tk u tta a to iselta niin paljon kuin v ahvasti ed u ste ttu in a. S illä kokouk ki. “e ttä V enäjällä kaikki te id ä n la i miksikään poikkeustilanteeksi iässä olevat siirtolaiset eivät täneet yllä voimakasta agitatsioo- kojen ja lyhyen työpäivän puo suinkin voi. K uka on silloin suurin ssa olivat läsn ä “ In d u stria listin ” senne h irte tty ja se aik a ei A m eri kapitalistisen järjestelmän valli- I ole asevelvollisuuspakon alaisia nia kaikissa Etiropan maissa siir lesta. Sillä niin kauan kuin te- rikoksellinen? Siihen voi v a sta ta : ei se to im itta ja t ja juo k su p o jat ja tu ssari- k a ssa k a a n ole en ää k au k an a, jolloin . . .. kukaan yksityinen, vaan jä rje ste lm ä tessa, koska se on luonnollinen ja niin ollen voivat ottaa rinta- tolaisuuden edistämiseksi. Työläi - o , .i>uudcn h a rjo opiston jo h to k u n n an jä se n e t. Pohja- so sia listit tu llaan h irttä m ä ä n .” S it itta jilla on ky;-j itOi(Ona{8UU(jesgaaQ> seuraus järjestelmän kehitykses maan lähtevien kansalaisten työ sille Amerika on maalattu ruusun liksi järjestymättömiä siirtolaisia ' jo u koistakin oli m ukana kokonaista ten a s e te ttiin S. S. J ä rje s tö n edus . , p y sty .... ’ ....... M utta vark au teen k in äk seen kolm e ed u stajaa. S itte n vielä oli ta ja t e rity iste n sä. Mutta se on kuitenkin ai paikat. Ja sen lisäksi päätös hohteisilla väreillä, ja sen kii- s a a ta v a n a toi,m i a in a isin a P -d - j h a rjo ittam a a n sitä su u re ssa Ja tu o tta vahtien alaisek si, nakin siinä määrässä poikkeus lauselmassa tuomitaan “nämä it hoittamina onkin satoja tuhansia koilla, utlioiha ei ole suurtakaan vassa m ittak aav assa, täytyy olla vis m uutam ia suo m alaisesta jä rje s tö s tä — jo ista varsinkin F ra n k V esterlund ja e rä s Ja ck Mäki sanoivat suoraan, et- tilannetta, että silloin suurem sekkäät ihmiset, joilla näennäi europalaisia työläisiä suunnannut merkitystä, ja jos kaikki Ame s it edellytykset, n äm ä edellytykset kuokkavieraina. Tekisiinm e \ä ä r in jos unhoittaisiin- e d u sta ja t e iv ä t tu le te rv e in ä pa- massa määrässä totuus, vangi sesti ei ole isänmaata, mutta jot matkansa tätä maata kohti. rikan uniot scuraisivat Bostonin on niillä, joilla jo e n n estään k in on m e L ankin, sillä hänkin oli m ukana. > laam aan , oti:-an, v arsinkin, jos usk.il- taan, kuin muina aikoina, ja ka elävät toisten kustannuksella Toiselta puolelta kiristyvät ta unioiden keskusneuvoston anta enem m än kuin tarp e ek si aineellisia Ilä n siellä sitä m aailm an pyörää ta v a t olla O pi-tolia pim eään saakka, niin ollen • joudutaan elämään antamatta mitään vastapalkkiok loudelliset ia valtiolliset olot maa esimerkkiä, niin pian muut varoja. He kykenevät v arastam aan ja p y ö rittik in , e ttä p aik at vinkuivat. J a | N äm ä rau k k a m aise t oliot s itte n «eu- entistään enemmän valheen va si”, kuten lauselmassa olevat kussakin maassa ovat edistäneet tuisivat unio’ paljaiksi koruvh- kynenevät tekem ään sen täysin “lail tu ssa rit ihm ettelivät lu u tn a n tin suur- in is iv ä t alinom aa k in te reillä m ihin lise sti.” M utta niillä, joilla ei ole m i i Jkjnä m enim m ekään ja hieroivat tap- rassa. väestön Amerikaan siirtymistä. liistyksiksi, joilla ei olisi vähin tään, kuten on laita työläisten, ei ole la hengenvoim aa. sanat kuuluvat. Y kgim ielisyys vallitsi siitä e ttä tu s-j peiua . M eikäläisten ed u sta jie n ko- Se, että kansan suurelle enem Niinkö todellakin! Siirtolai Mutta melkein poikkeuksen i täkään merkitystä työsuhteitten m yöskään m ahdollisuutta v a ra staa sa rite h d a s pian kaatuu, jo tta m aa , kou st eittävä in h ä iritse m in e n kuului mistölle vääristellään tiedot set, jotka eivät ole hakeneet tä- siirtolaiset ovat tulleet huoniaa- määräämisessä. “laillisella” tavalla, eik ä niin suu jjm ä h tä ä , kun velat ovat k a iv a n e e t: näiden raukkojen ohjelm aan, ressa m äärässä, e ttä se k a n n a ttaisi, p eru stu k sen a lta pois. J a k o sta a k yleismaailmallisista tapahtumista uhin maan kansalaisoikeuksia c- maan, etteivät työläisen elämän N äm ä s a n k a rit n ä k y iv ä t k aik essa ja siksi he enim m äkseen ovatkin hy seen tuon p eru stu k sen katoam isen, Tämän maan rikkaudet — siir tai kokonaan salataan, -ofhnttJta lävät toisten kustannuksella an - ; mahdollisuudet olekaan tässä olevan jo h ta ja n sa h e rra L ankin m ää vin rehellisiä. V ark au k sista lankeava p ä ä ttiv ä t he a n ta a kuokkavieraille tolaisten luomia. selvimmin kuin mikään muu, et tantatta mitään vastapalkkioksi. maassa niin suotuisat kuin mik-ä räy ste n alaisen a. V ieläpä kokous rikos jä ä näin ollen yksinom aan k a kelpo selkäsaunan, vaikka paljon e- huoneessakin y ritti Laukki provo- tä hallitseva luokka toimii vas Ja tästä hyvitykseksi heidän — ne heille kotimaassaan kuvailtiin. Luonto on rikkauksien lähde, pitalistien kontolle. M utta kuka heis nefttm änkin olisivat an sain n eet. se e ra ta tappelua. L u k ie ssa a n e rä s tä toin kansan suuren enemmistön Bostonin ammattiunioitten kes Heistä useimmat ennemmin tai työ on niiden luoja, jalostaja. tä on suurin tai p äärikoksellinen? Ei Sillä V enäjällä on kuulem m a jo T yöm lehessä ju la istu a k irjo tu sta , jos- tahtoa. Jlman tuota ristiriitaa kusneuvoston mielestä — pitäi myöhemmin ovat tulleet huo , Bostonin uuioitten keskusneu- kukaan ja jokainen. P ik k u p o rv ari on a ik aa s itte n kaikki so sia listit h ir - J sa to d en n e ttiin O piston jo h to k u n n an hallitsevan luokan toiminnan ja si uhrata henkensä ja verensä maamaan että samanlainen talou vostolle olisi varsin terveellistä se. joka työläisiä lähinnä ollen 1 ?.a ") te tty ’ e,kä VHVy kauv»» ennenkuin kav allu k set Iisa verokysym yksen yh- A m m erikassa tehdään sam oin. en k assa tehdään tey d essä, sanoi L aukki, ei m uka us kansan tahdon välillä totuutta samoin kuin Amerikan kansalas dellinen ahdinkotila vallitsee tietää, että tämän nupin rikkau ra s ta a siltä niin paljon kuin suinkin A irti saa, isom pi porvari vuorostaan S a a tta a niin käydäkin — A m eri ei tarvitseisi milloinkaan vääris tenkin jossakin kaukana toisen täällä kuin kotimaassakin, vaik det ( •n alkujaatikin jalostettu j v a ra sta a h ä n e ltä ja niin kukin sar- k a lta v a n sa lukea k irjo itu sta k o k onai kassa. M utta se oli Laukin pääluu, suudessaan, koska siitä se u ra isi, e ttä tellä, eikä salata. vierailtuaan alueella olevalla so kakin toisenlaisiin muotoihin pu raa’asta luonnosta siirtolaisten i la s sa v arallisu u ten sa p eru steella kat- joka sisälsi tuollaisen viisauden. Hä- m m e e d u sta jille tu lta isiin te- Mutta nyt on tuo ristiriita tarintamalla, mutta kun laki — keutuneena. Tämän lisäksi siir työllä. Europalaisten vallottaji-i i’°° olevansa oikeu te ttu v arastam aan nen suunsa k a u tta järjestö m m e e- järjestö kem ään väk iv altaa Siitä huolimatta, noiden kahden tekijän välillä niin mikäli sitä on tähän saakka tul tolainen kielen taitamattomuu en tultua tähän maahan eivät alais?ltaan volttojen nlmellä nlia Pal- 1 d u sta ja tk in tu liv a t sen tie tä m ä än , luki L aukki k irjo tu k se n ja v aru sti Sanokaapas vielä, etteik ö Laukki suuri, että kansan suuri enem kittu — ei sellaista edelletä, niin tensa vuoksi joutuu tvöskentele- suinkaan nuo valloittajat itse jon kuin vain voi. Jo k ain en n ä istä jokaisen lauseen om illa “s e lity k sil su o ritta a tuon v ark a u ten sa olem assa- ole “hengen jä ttilä in e n ”. H än osaa mistö tuskin saa ainoatakaan olisi heiltä rangaistukseksi kaik- mään kaikkein ankarimmissa ¡a tarttuneet tvöhön käsiksi, vain olonsa lä ä n ”, a in o a staa n k irjo itu k se n se ja asem ansa sä ily ttä m isek si ja i keksiä viisauksia — kuten tuo 90- Niin typerä kuin tuo väite o n kin, sopii sille kuitenkin lainata vähän huomiota koska samallai- sessa käsityksessä saattaa olla, paitsi i osa kiihkoisänmaallisia, ameri ikalaisia, myöskin joitakin “amerikalaistuneita”, vanheni • paan ikäluokkaan kuuluvia siirto laisia. ^ IIIItllllllllllllllH IIIIIIIIIH IU IIIIH IlllllH IIIIIIIIIIIH IM IIIIIIIIIIIIllllllllH llllllllH Illllllim illlllflin n m tllllllllllllllllllliM IIlllllH llllllllllH IllIIIItl.llllH IIIIIIIIIIIIIIH M lIllH MAAILMANKATSOMUKSIA illU I!llll!tlllli:illlllH ltlllllllllllllltl!H H IIIIIIIIIIIIIIIIII!lllllllin illlllllllllllllll!lllllltllllllllllllllH lltllllllllim ilH I!llllltlllllllH IIH !llll!l1 IU IIIIII< N lllli:illllllllllllllll!llll.- kolita, jo ssa jiiilän sekä velvollisuutena Turhanpäiväistä oikea- minä ni että oikeutenani huomauttaa oppineisuutta ja vä siitä silloin tällöin. Olisipa epä hän muutakin rehellistä, oikeastaan roistomais- ta, kun näkee vapauteen pyrkivän joukon taistelevan Eenkihieveris- HI. sään, mutta ei ollenkaan tunte Se turhanpäiväinen vikojen van päämääräänsä, vaan sokeasti etsiminen. kulkevan harhaan vievän johta Kahdessa edellisessä kirjoituk jansa talutusnuorassa, ellei siitä sessani luulin selittäneeni jo mi huomauttaisi, mutta veli “ Esko" tä Toverin kirjoittajat ja mah sittekin väittää, että unionistien dollisesti toimittajatkin ovat ta r erehdyksistä ja heidän johtajien- koittaneet moittiessaan ja arvos-lsa tahallisista konnan koukuista tellessaan unionistista liikettä.! ei saisi mainita muiden kuin Luulin sanoneeni kyliin selvästi, j unionististen lehtien — jotka ei- että vaikka pidänunekin unionis- vät siitä mitään tiedä, tista liikettä paikoin erheellise- . • nä, niin emme silti taistele sitä - , 01181 tullut seuran- vastaan, mutta veli ‘ Esko" ei " ee,ksi ,esini- j ’r,t,sh Columbia selitä moittivansa muuta kuin! t-'<-“iLiomst nimistä Canadan “turhanpäiväistä” vikojen etsis-! l’H ' n äänenkannattajaa, kelyä, s. o. sellaisten vikojen i 111111 *a” e!>ai^.emattil myöntäisi, etsiskelyä, joita ei voida vikoina c ta. - . J niUKlen maiden unio- pitääkään. tai ellei “ Esko” s itä ,’1^ 1:1 l),tavat ainenkalaisten unio tarkoita, niin täytyy hänen tar- eraita menettelytapoja e- koittaa sitä, että poliittisella leh neminan kuin narrien tekoina della ei ole oikeutta sanoa mi pitävät niitä sellaisen joukon te- tään politikoitsijain vehkeilystä. koina, joka kulkee sokeasti työn Herra Gompersia ei kai ku antajain kätyrien talutusnuoras kaan tietoinen sosialisti pitäne sa. Ja sanottua lehteä ei suin minään muuna kuin politikoitsi- kaan voi »syyttää unionistisen jana, siitäkään huolimatta, että liikkeen taistelun vahingoittamis- se käy taistelu?. hänen vanavedessään kulkee, halusta, .... , sillä ,, joukko unionisteja. Ja sellainen! tehokkaimmin joskin se politikoiminen, jota •Gompers r aa ,niatta Pa)Jastaa herra Gom- harioittaa, ei ole edes väliltises-’ L‘e.? ni rnetk’n ut Ja tekee niista ti työväestölle edullista, puhu mitä pu revin ta ivaa. mattakaan siitä, että siitä olisi Kai on tarpeellista vielä kerran pysyväistä etua. Eikä veli “ Es toistaa se, että kun me puhum kokaan väitä hyväksyvänsä me herra Gompersista, me tar Gompersin kaikkia metkuiluja, koitamme yleisesti sitä taantu joskin väittää, että Toverin kir-1 muksellista suuntaa, joka tämän joittajilla ei ole oikeutta niitä maan unienistisessa liikkeessä a- arvostella. j settuu aina ja kaikkialla jokaisen Jos minulla olisi jotakin vihaa ¡-edistysmielisen suunnitelman e- unionisteja vastaan, niin tuskin- teen ia keinoja valitsematta es- pa välittäisin kohdistaa milloin- tää niitä toteuttamasta. Myön kaan heidän huomiotaan Gom- nettävähän se on, että täkäläi- persiin, mutta kun minä pidän sen unionistisen liikkeen edistys niitä työväenliikkeen rehellisenä mielinen aineskin tekee lukuisia taistelujoukkona, joka aina ia erehdyksiä. rikkoopa toisinaan kaikkialla to im ii rehellisesti, niin sääntöjäkin, mutta olisiko gom- m ain ittiin persismin kannattajien velvolli suus aina koettaa kääntää asia työnantajien eduksi ottamalla huomioon jokaisen teknillisvv- den, joka vain voidaan käyttää työläisiä vastaan? Jos niin, veli “ Esko”. niin yksimielisyydestä ei taida tulla mitään, mutta jos ei. niin mistä meitä sitte syyte tään? niiden osas- menettely tietenkin oli “Eskon” samoin Montanastakin. jossi X . Hity ? nia»an kuor?on* vielä paljon pahempana. Se se mielestä sellaisia, jota ei kann 1- sellaisella sopimuksen orjallisella ^nioJ jokaista sosialistia litetään, — eikä suinkaan syyttä ta ottaa selittääkseen unionis- noudattamisella 011 johtajien ta syyttämään unionistisen liikkeen “hajoittami teille. holta pakotettu miehet alistu sesta , mutta niiden neuvoja cm -; seksi niitten tahalliseksi salaanu- Kuulehan “Esko", me Toverin maan, vaikkakin yhtiöiden talloi 'm e oikein taida ottaa vakavaltai XT..., kirjoittajat saatamme tällä ker ta on rikottu sopimusta. kannalta. Saattaa kyllä olla j *7ai(ien kahden väliltä on siis taa olla ulkona unionistien r i niinkin, että osa unionisteistakin j 1 ‘^¡Bava. Ja jos tahdomme teh- Miehetkin saattavat toisinaan veistä, mutta me olemme siitä ajattelee samalla tavalla kuin !<kl. Pa,Velll8ta työväestön luokka- ulkona herra Gompersin metkui rikkoa sopimusta, mutta yhtiöt "Eskokin", mutta se ei ollenkaan ' taistelulle. niin on tinkimätön hin takia. Emmekä me ain 1 tekevät sitä alituisesti ja siksi takaa, etteivätkö he olisi tietä- ve!\ ol,’sl?ut?,nme vetaa esille ai- ei unioiden johtajilla olekaan mi Palatkaamme vielä hetkeksi ole olleet ulkona. Ja joskin me tään oikeutta missään tapaukses mättömiä eduistaan. Mutta men- nak,n räikeimmät epäkohdat, ei- ÄVyoniingin piirin virkailijoihin. olemme tällä kertaa ulkona unic- sa selittää sopimuksia niin kir kääpä ja kysykää esim. su o n n -!ka koskaan voida arvostella liian “Esko selittää siellä olevan nistisesta liikkeestä nimellisesti, jaimellisesti miehiä vastaan. laisilta hiilenkaivajilta, mitä h e ! l’u.reva.si’ sellaista politikoimista melkein kaikkien piiri virkailijoi niin me olemme silti työväestön Mutta miten onkaan asian laita: ajattelevat gompersismin vaiku esjni- jota gompersismin kannat- den sosialisteja. Mikäli mini luokkataisteluliikkeen riveissä ja XVyomingin ja Montanan hiilen- tuksesta unionistisessa liikkeessä, j ta^at harjottavat. koettamalla tiedän, on James Morgan ai pidämme itsellemme oikeuden kaivajat tietäisivät mainita mon joskaan eivät voi kielentaitamat- s.a a^a työläiset sidotuksi kapila- taistelutoveriemmc noa joka enää vuosiin*»on edes ki ihdistaa ta katkeraa iltaa, jolloin ovat tomina tehokkaasti taistella gom-i kstisten puolueiden tahdottomak- nimellisesti kuulunut sosialisti- huomion jokaiseen harhakäsittee- unionsa kokouksessa kuulleet persismia vastaan, niin saatte¡s’ kannattajalaumaksi. Ja tämä puolueeseen. Kyllii ne ennen o seen joka ilmenee unionistisen virkailijainsa selittävän siten, vastaukseksi, että piru vieköön politikoiminen onkin se pääasial linen virhe, johon Toverin kir vat olleet puolueen jäseniä, mut liikkeen keskuudessa, sekä jokai että milloin mikäkin valitus on koko gompersismin. joittajat ovat tarranneet kiinni. ta eivät koskaan sosialisteja, seen poliittiseen vehkeilijään, jo hävitty siksi, että sopimus op Mutta “Esko” kai selittää, että ka koettaa kalastella siellä työn sitä vastaan. enempää kuin ne {xdiittiset kä antajien Jos unionistisen liikkeen johta- kaikki tuohan on totta, eikä hän eduksi. tyritkään, jotka johtavat valitet noudattaminen ja vikoja puolla, mutta se tapa joi- i -ia t . olisivat uskollisia edes sille tavan lukuisissa tapauksissa uni 1 Me pidämme työväestön luok sen Sopimuksen irjoittajat käyvät Periaatteeksi selittämälleen kan- tulkitseminen mielivaltaises- la Koverin kirjoittajat kataistelua yhtenäisenä joukko-I onistien toimintaa, ovat unionis näihin epäkohtiin käsiksi, on naii e, että ei politiikkaa uniois- teja. Saattaahan sitä kuulua jo taisteluna, siitäkin huolimatta, | työnantajien eduksi ovat kaksi väärä, ja vain sitä hän paheksuu.! sa* 111111 <disi paljon vähemmän takia eri asiaa, ja tämän kirjoittaja honkin puolueeseen ja unioon että n-it-t-« sen :.,i. on työsuhteitten , ----- on ollut lukuisissa tapauksissa Ja siitä kai tässä ollaankin eri | ju o tta v a a heistä, mutta sitä ne kun on haettava kannatusta ta i: ' .a,1I.ltua KaIlte.en osaaJ!- tavoteltava hyvää tointa. Tämän L i " ’¡.’.'¡•’"y h-v ; ansa. me, ,.lla' todistajana, joissa esim. f\Vyo- mieltä, millä tavalla niihin olisi | civat °le. Siitä on tullut vain i ase luokkapolitiikkaa vastaan. He kirjoittaja tuntee lukuisia sellai-1 tä . ;in J ; - ? - kat'.r,en ka-7* mingin union virkailijat ovat se käytävä käsiksi. siä iiväreitä U vomingissä — ei-i f. ‘ Jakoa L' 0111’8^ " luok littäneet sellaisiakin kohtia mie Minusta ei kuitenkaafi niitä voi kannattavat kaiki" voimin n. s. hiä vastaan, joissa heillä ei suin poistaa muuten kuin huomautta puolueetonta' politikoimista, ka niistä puututa ole muualkt-' kaan olisi ollut mitään vaikeutta maila niille, joiden vallassa on o. kaan — jotka ovat oneet olleet m mitä • •J,en -ctUjen aJanilseks., , hyvien * ♦; miesten ♦ . -t äänestämistä. ita ' |n;;„ •••• , • ,, . - , .... antaa miesten etuja ajavaa seli korjata ne ja vaikuttaa toisiin | et,'ik„'. E v ä t „Beh'?.3!! . ' 7 7 “^'-' kiivaimpia gompersismin kan n in m itk ään kiellot, m itk ä ä n se- tystä. unionisteihin. Ja se huomautta- - c va* ka,kkl nattajia, mutta aina vhtä kiivai- litvkset “turhanpäiväisistä” vi- samanlaisia porvariston lakeijoi Mutta näiden epäkohtien pal niinen voi tapahtua vaan siten, ta luokkataistelun vastustajia ja es.la ,n c ,ta 'I '1J ' - f ja jos joku olisi rehellinen- luokkarajojen olemassaolon kje! v L i harojen vehkeilyä, jastaminen on “turhanpäiväistä” että osottaa epäkohdan olemassa k ta, in joukossa, niin yksityisenä ei \ aikkapa kunnioittaisimmekiu ''Eskon mielestä. Se iiajoittaa olon, ja mitä purevammasti sen tajia. |a kun sellaisten nietkui- hän mitään saa aikaan. luja selittää unionisteille, niin oi- työnantajien kanssa tehtyä sopi- unionistien toimintaa ja syven osottaa, sitä tehokkaamman vai Kieltämätön totuus on, eitä tää “Esko' sitä “turhanaikaise ni.ll8la esim. ja selittäisimme työ tää kuilua unionistien ja sosia kutuksen se tekee. Juuri se seik läisille, että sopimusta on non. juuri se vanhoillisuus ja luokka listien välillä. ka, että Toverissa on arkailemat na vikojen hakemisena.” datettava, silla sen rikkominen etujen itsepintainen kieltäminen. Kyllä se on sillä tavalla, veli ta käyty käsiksi gofnpersismiin, Mitä onkaan sanottava sellai yksityisten taholta tekee joukko- "Esko”, J°ka muodostaa gv »mpersismin että ellemme me kos on tuottanut tuloksia; sehän se sista klikeistä kuin olivat aikoi toiminnan mahdottomaksi, niin (ohjelman tunnetuimman osan. naan esim. Thos. Gibson ja T. emme kuitenkaan missään tapa kaan uskalla huomauttaa työvä sai "Eskonkin” liikkeelle. on..' asluu,,ak'4inetr siitä hajoitus- enliikkeen epäkohdista, niin me P. Fahey XVyomingissä, Mike uksensa voi omata sellaista käsi emme niitä koskaan kykene kor t )n vain kaksi mahdollista me tyostäkin, jota työnantajat pitä nettelytapaa : mainita huomaa Parseli ja Drennan Montanassa tysjä sopimukseenkaan nähden. jaamaankaan, Jos me odotam mistaan epäkohdista, tai jättää vät yllä kilpailevien järjestöjen ja kai niitä voisi esittää lukui etta työläiset eivät saa sitä mis- Mutta kautta. Ja ellei unionistisen liik sia! yVashingtonistakin? Eivätkö sään tapauksessa rikkoa, ei sil me siksi, että suuri enemmistö niistä huomauttamatta. keen edistysmielinen aines sat ne siirtyneet tuhansien dollarien loinkaan kun työnantajat eivät huomaa ne itse. ilman ulkopuo- jos mainitsemista voidaan joh valtaa käsiinsä, on tämän maan vuosipalkalla suoraan uniosta äijäkään sitä noudattaa. Mutta listen huomautuksia. niin tai- tenkin “eskojen” taholta pitää ammatillinen liike tuomittu uu työnantajien palvelukseen? Kyl me voisimme mainita lukuisia ta damme saada odottaa ja taitavat hajoittavana, niin liidetään viko distumaan ulkoapäin, niin vaike- lä ne niin tekivät, mutta niiden pauksia esim. Wvomingista, ja muutkin saada odottaa. Ei ole jen peittelemistä — jota niistä asti kuin se sitä tietä tapahtuu- epäilemistäkään. etteivätkö työn- mainitsematta jättäminen on — ( ktn. — Juhan-Kustaa.
