Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 7, 1917)
S IV U K A K S I/ N :o 132 TOVERI M utta sittem m in on m eillä o llu tta m m e , p itä ä k an saa edelleenkin siinä Seattlelle on laskettu enemmän ilo huom ata s ih te e ri L ansingin pääs- ! uskossa, e ttä me teem m e sa la liitto ja a s u k k a i t a kuin kaupungissa on seen selville tä s tä ju o n itte lu sta ja, h a llitu sta vastaan. Se on sangen o H u t. kuten W ash in g to n ista h ilja tta in saa- ä rsy ttä v ä ä , ettem m e sanoisi, epä- puneet sanom at kerto v at, “ paheksu- ’ isänm aallista. E ttekö voisi panna rauhallista. 65 van neen lausuntoa, jonka erä s W illiam ' se n su u rian n e käym ään to isapäin ja Buttessa gittu ennen. English W allingin, C harles Edw ard julk aisem aan jo itak in asio ita, jo ita he R usselin ja E rn e st Poolen jo h tam a eiv ät h aluaisi ju lk a ista ? Se on to- Butte, Motit., 6 p. kesak. — so sialistiryhm ä julkaisi, jossa hyö- ! dellakin se lla ista e p ä k o h te lia isu u tta Sotaväki tänään aamulla päi kättiin Tukholm an rauhankonferens- te itä kohtaan, e ttä me em m e ta h vän valjetessa vetäytyi kaduilta s^juiunnitelm an ja sen k a n n a ttajien toisi ikinä olla siihen syyllisiä. vartiopalveluksesta pois. Kut- Vielä k e rra n onnitellen te itä noi- suntakirjoituksen yhteydessä ta kim ppuun.” “ Minä en y m m ä rrä ”. k e rro taa n Mr. L ansingin edelleen s a - 1 den teidän rasitu k se k se n n e tulleiden pahtuneissa rettelöissä vangit noneen. “e ttä tuota lausuntoa voitai ju o n ittelu jen paljastam isen johdosta, tiin kaikkiaan 65 henkilöä, joista sallikaa m eidän ku n n io ittaen m erk itä 15 ennen registeerauspäivän aa siin m illään puolustaa.” itsem m e teidän vilpittöm iksi ih aili . n is iiit iiiiiiiiiiu iiH in iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin iit iiiiiiiiiiiiiit iiiiiiiiiiiiiiin iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH in iiiiiiiiiiiiiiiiiiiit iiu iiiiiiu iiiiH iiiiiiu iiiiH iiiiiiiiiit iiiiiiiiiiiiiiiiiiiif ? E ipä tieten k ään , Mr. Lansing. Te mua. joiksenne siinä tu k alassa asem assa, olette vain sa an e e t v ääriä tietoja, Maanantai-iltana (t. k. 4 p . ) jossa te nyt olette, ja v a k u u tta a r te h ta a n sa kuin m yöntyvät vallanku- kun e tte lue C a lfia säännöllisesti. teille olevam m e ylen iloisia sa ad e s levitettiin kaupungilla kirjeen E ihän siitä ole kuin m uuan päivä, • m ouksen vaatim uksiin. malliin taitettuja joko mimeo- sam m e palvella te itä k aikissa sel Jo ita k in päiviä s itte ilm oitti klr-1 H e k u to v at verkkojaan kasarm eis- kun nw> sanoim m e vallan toim itus grafilla monistettuja taikka suo- laisissa asioissa kuin täm ä, m illoin sivulla, e ttä ellei h allitu s olisi niin The New York ¡rastaan vaan kirjoituskoneella jeen v aih tajam ro e F o rt B raggista, Cal.. sotila9ten * m atru u sien keskuu- tilaisu u s sallii. - heidän p u ijattav in aan , niin se ra a dessa. 1 kirjoitettuja lehtisiä, joissa va- Call. e ttä sinne tulleen tiedonannon m u haisi näm ä veikot telkien ta a petok N äm ä h ä m äh äk it ovat ahneita. He -----------------------------rotettiin ketään menemästä kut- kaan on C alifornian sosialistipuolu- eivät tyydy vereen; heidän p itä ä saa- sellisesta esiintym isestä. •l-H -H - H - H -l-l-i-H -l' l i ■¡■■i-r i l i m suntakirjoitukseen. Kirjeissä een p eru stu slaik si tu llu t hyväksytyk- T ie ty sti te olette jo u tu n e e t val f ■ u i ,.n ! da k u lta a hinnalla m illä hyvänsä: + syytettiin Englantia suta, ettei si n.s. enem m istoehdotus, jo ssa oh I heellisen usk o ttelu n uhriksi, Mr. , ., . . . • , n i.,- ' kavalluksella, petoksella, k a rsittu n a tark o in pois kaikki sellai- verkjtoaan kyl- Lansing. M utta me olem m e iloiset . ...r . « . He kutovat u u tta ver nen m ikä olisi p itän y t puolueen työ vääkseen e rip u raisu u tta tehdasköyhii- saadessam m e nähdä, e ttä olette vih ja siitä, että olivat syösseet maan väestön luokkapuolueena. listön ja h a rm a isiin sekä m ustiin si- doin p äässeet selville n ä istä veijari- sotaan sekä mainittiinpa vielä, Olem m e jo ennen se littä n ee t, e ttä S. S. OSASTOILLE nelleihin puetun köyhälistön välille; m aisista h ä ly y ttä jistä ja hyljän n y t että englantilaiset tahtoisivat or jos enem m istön esity s hyväksytään, New C astien, Pa., s. s. osaston h alu av at kietoa m eidät verkkoihinsa, heidät. H e ta rk o ttiv a t hyvää, tie te n juuttaa Venäjänkin kansan. m yyjäiset ovat kesäkuun 23 p. T ili niin lakkaa C alifornian sosialistipuo- s a a v u tta a uudelleen om an vallitsevan kin, m utta katsokaas, heidän tieto- ty k se t ja k a n n a t lipuista ov at läh e Kun näitä kirjeitä alettiin le lue olem asta työväestön luokkapuo- j v aran sa ovat ylen v äh äiset, joten te ttä v ä t kesäkuun 15 päivään m en vittää talosta taloon saapui pian asem ansa. lue ja m uuttuu m erk ity k settö m äk si M utta kenen m ukana olem m e me te, herra, voitte a n ta a heille a n te e k n essä o so tte e lla: S. s. o :n m yyjäis- patrioottisilta asukkailta telefoo- reform ipuolueeksi, jolla virkanälkäi- H u o n e u sto sijaitsee 10 :nnen ja D uane k atu - U l i l l a a n t a v a l l a t ö l l U l l y h t e v d e S (so tila a t)? Tulem m eko niinkuin pi si, sillä he eivät tiedä m itä he te toim ikunta, Lbx 575, New C astle, Pa. nitietoja poliisiasemalle ja polii je n kulm assa. .T e le fo o n i: k o n tto ri 365, set p o rv a rip o litik o itsija t onkivat v ir Voitot lä h e te tä ä n heti m yyjäisten sä riistäjiensä kanssa, täytyy toim itus 832. m eä joukko olem aan aseen a heidän kevät — ta i tek iv ät — ta i m istä he jälk een osastoille, jo tk a ja k a v a t ne sit määrättiin vangitsemaan kiel kapaikkoja. N ykyisessä tilan te e ssa jokaisesta hiukankaan ajattele- ei olisi toki se lla ista odottanut, m ut k äsissään , tulem m eko suojelem aan puhuvat. • om istajille. Toivom m e p ik aista toi- letyn. kirjallisuuden levittäjät, m intaa, sillä voittoja em m e voi enää heidän h äm äh äk in v erk k o jaan entisen vasta tuntua kokonaan käsittä ta n ä h tä v ä sti uutinen on to tta, vaik- mutta poliisit eivät kuitenkaan J a koska te, h e rra sih teeri, näy- j la itta a jälkeen 15 päivän läh etetyille ... . , ... . 1 suojelusosaston sija sta vai revim m e- saaneet käsiinsä muita kuin joi mättömältä se. että työväenjär kapa C „ alifornian puoluesihteeri \vil- , , ............ tä tte vieläkin olevan siin ä harha- j lipuille. ........... ko yhdessä Suom en köyhälistön New C astien, Pa., s. s. osaston takin. ........ jestö sijoittaa rahojaan katke- liam s ei olekaan suvainnut siitä il-1 i kanssa ne rikki? Jo riittä k äsity k sessä, e ttä he ovat sosialis- ä! Alaa Meaderville kadulla levitti ase m yyjäistoim ikunnan puolesta: teja, niin me katsom m e ei vähem rimman vihollisensa taistelura Hiottaa tänne. Carl A. V irta. h ä m ä h ä k it ! Eläköön työläisten, so- velvollisuus-vastaisin kirjeitä M itä tek ey ät C alifornian so sia listit \ ain muutamia päiviä on ku hastoon, siihen rahastoon jolla m äksi kuin isänm aalliseksi velvolli- tilu sten ja m erisot ¡lasten yhteinen kaksi miestä ja nainen automo teuudeksemm e valistaa te itä tä ssä suh lunut siitä kun tämän maan työ kytketään juuri se sama järjestö nyt, kun heiltä vietiin puolueensa? veljeys! biilin kanssa. Toinen miehistä Em m e ole olleet tilaisuudessa s a a teessa. H e eiv ät ole. A inakaan väestö asetti tietämättään itsen joka rahatkin lainasi. ajoi automobiilia kun toinen m aan tie tä ä , m utta m itä heidän olisi kaksi ta i kolm e n iistä, jo tk a te olette J sä jalkarautoihin, mutta nyt jo heistä kuljetti kirjeitä sivukaduil Mitä ajattelisimmekaan Eng teh täv ä, siitä ei m eillä ole ep äily stä: m aininneet, e iv ä t ole. Mr. W a llin g ! le ja nainen vei samallaisia ka lisätään taakkaa. Työnantajilla lannista, jos se olisi antajiin Sak heidän olisi p e ru ste tta v a sosialisti- ei ole ollut sosialist ¡puolueen jäsen - ( M IL JO O N A M IE ST Ä “ N O S dun varrella olevien talojen o- on eräänlainen suunnitelma jonka salle sotalainani Mutta juuri puolue, joka avoim esti tu n n u sta isi o- m oneen vuoteen, eikä hän edusta T E T A A N ” EN SIM Ä ISE SSÄ vien eteen. Kirjeitä levitellyt kautta koetetaan saada työläisiltä sama suhde vallitsee Union ja levansa työväestön luokkapuolue. Me sosialistit vakuutam m e to tises k e rra ssa a n m itään, m itä puolue te K U TSU N N A SSA mies Otto Heinze tuli vangituksi O dotam m e m ille kannalle Califor- ti. e tte i m eillä ole eikä ole koskaan kee, h aluaa tai vaatii. H än on ni useita biljoonia dollareita erään eräänlaisen lainan välillä, -joka kun taas mies automobiilissa nian suom alaisten osastojen neuvot- ‘ ollut aikom usta “ v aik eu ttaa hallituk- m ittä n y t itse n sä puolueem m e ulko laisia työläisvastaisia tarkotuksia on tietojen mukaan äskettäin pääsi pakoon vieden naisen keräl (Jatkoa cnslm äiseltä sivulta) telukokous a se ttu u tä ssä kysymyk- i sen toim ia” näinä kovan koettele- puoliseksi arv o stelijak si, ja on koet varten, ja mikäli suunnitelmista tehty. lään. » sessä- , m uksen aikoina. P äinvastoin, pää- ta n u t k u lje tta a m eitä om aa tie tä ä n taan kuuluvan I. W. W. liittoon Toinen joukkue oli automobii pääsee selville, aijotaan suurin — — — | m ääränäm m e on ollut niiden helpot- m u tta me em m e ota taipuaksem m e. ja jotka jäivät eilen pois kut- Sellaista menettelyä ei enää lilleen levittämässä ascvelvolli- osa työläisistä pakottaa siihen voi olla arvostelematta. Mr. Poole on dem o k raatti ja ää n esti suntakirjoituksesta tulevat tä- suusvastaista kirjallisuutta Eront . . . _ , ¡ ja e ttä tasa v a lta säästy isi nau ru lta, W ilsonia viim e vaaleissa. Mr. R ussell itään antautumaan poliisioikeu- kin. Ei ehkä varsinaisen linna Mutta huolimatta siitit, miten Street illä ja kolmas So. Buttes ikävyyksiltä ja pyrkim yksiensä mah- ehkä on jonkunlainen sosialisti, m ut delle. niin on Clyde Dough, 1. tuomion uhalla, kuten äskettäin, jotkut gompersismin vanavedes sa. ta suurin osa hänen sosialistisuu- i dolliselta epäonnistum iselta, \\ . M . liiton jäsen viranomaisil Ase vei voi listi usvasi ai Sten kir vaan nälkätaipalcen pelotuksella. sä keljuilevat unioitten johtomie haih tu i hänen äsk eisellä i On kuitenkin joitakin sosialisteiksi d estaan Ja niin paljon kuin nykyisin on het tekevät, ei unioitten jäsenis H elsingissä ilm estyvä venäläisten Jtseään n im ittäviä henkilöitä, . jotka vierailullaan "jossakin R a n sk a ssa ”, le vakuuttanut. Dough itse van jeitten levi‘täminen kaupungin kin työväestöstä muka puutetta, töllä ole kuitenkaan yksityisinä m eriso tilasten so sialid em o k raattin en j ovaf olleet kylliksi h äikäilem ättöm iä He kaikki ta rk o tta v a t hyvää, h e rra gittiin registeerauksen laiminlyö yli suoritettiin siten klo H ja 9 misestä. välillä ehken hiukan enentmässä ¡te h d ä k se e n niin; ja ovat lie vaivan- sih teeri, m u t t a . . . . Niin, tied ätteh än . täytyy järjestymättömiin ja luok- mitään 'pakkoa alistua seuraa- lehti \ olna k irjo itta a : kuin puolen tunnin ajassa. S uom alaiset te h ta ilija t ovat koko j n e e t valtiosihteeri L ansingin korvia He eivät to siaankaan tahdo v aik eu t katiedottoman työväestön sitte- maan seìlaista esimerkkiä, vaik Seattlessa “registeröinyt” aino Kun poliisiasemalta Eront sodan aikana h an k k in eet sotilastila- tarinoilla, että soslalistipuolueen jä- taa h allituksen toim ia; he luulevat kin alistua, sillä sama ehto koh kapa sitä työnantajien taholta uksien avulla suurenm astaan puolet arvioidusta Streetille ajava automobiili sat oisia voittoja. se n e t tä ä llä koeajaisivat s a a tta a h a l m iesparat, e ttä he k o e tta v at a u tta a taa sitä kaikkialla. määrästä. tumalta tuli ajamaan South He ovat häm äh äk k ejä, jo tk a ovat lituksem m e huonoon huutoon vastus- h allitusta. J a on todellakin kovin koetettaisi toteuttaakin. (Viisi Seattle. Wash., 6 p. kesäk. — Buttessa kiellettyä kirjallisuutta Pitäisihän jokaisella k sentään ■ saatava aikaan sellaisia päätök im eneet m ehuja suom alaisista työläi- i tantalla Mr. Elihu Rootin läliettä- ikävää, ............ e , ttä he ovat saan eet vaarin . p j]en Seattlessa kutsuntakirjoi- levittäneen aut^tinobiilin jälestä. ia yhdessä m uitten m aitten ka- • m istä V enäjälle ja puolustam alla eri- k a v tta a lu o ttam u stan n e, esiin ty m ällä | olla oikeus määrätä ansaif/FTnien- s i ä , että yksityisiä ei Voida pa _. 1S . . it x | tuKsessa registeroityjen •• ase- kielletyissä hommissa olleet luul sosialism in naam iolla. M utta on tie ihoiTin el- P * ^ ’s t‘en avulla koonneet kultasa- koisrauhan soijat ¡am ista tuon m aan sa rahojen ylitse, mutta niin ei kottaa lainailemaan r ! toa taiste lu k en tillä v u o d atetu sta s o - ' ja Saksan välille, k ä y ttä e n tä tä vil- tenkin varsin lo h d u ttav aa kuulla, e ttä velvollisuus-ijässä olevien mies len olevansa takaa-ajettnina al ole. 1 völäisille asetetaan ehdot leivät itse siihen halua. tilaste n v e re stä: lie tah to v a t yhä e- m em ainittua ta rk o tu sta v a rte n sosia- te olette lopultakin huom annut hei teu lukumäärä nousee yhteensä koivat ajaa hurjaa vauhtia pa Työväestölle on selitetty, m i delleenkin pitää k äsissään työväen- listien k a n sain v ä listä konferenssia, dän h u rja t lau suntonsa kokonaan pe 25,924, ollen summa vajaa puo kotin piikin 1’tah avenuetta. Kun millä ensinkään sallitaan ansaita let siitä minkä Yhdysvaltain hal- poliisi joukkue havaitsi tämän a- niukkaan toimeentuloonkaan tar ten voimakas ase on verojen luokkaa ja im eä siitä sen voimia. 1 joka aijo taan pitää T ukholm assa. rättö m ik si ja olette siten ilm oittaneet itusvirasto on arvioinut Seatt- lettiin epäillä pakenijoita jonkin vittavat varat ja niihin ehtoihin kieltämisoikeudessa, mutta se ei \ allankum oukseen saak k a suojeli i He jo o nnistuivatkin niin paljon, yleisöllekin. lessa olevan asevelvollisuus-ijäs- laisiksi rikkojiksi ja heitä alet- Vielä e rä s seikka. Mr. Liftising. aijotaan laajoissa piireissä sisäl ole sitä käsittänyt. Se ei osaa heidän verkkoaan V enäjän hallitus, e ttä L ansingin tavanm ukainen tyy- sä olevia miehiä. Edellyttäen, Etiin ajamaan takaa kiihkeästi. l.;- t • • ,.i. • i.; Y hdessä täm än k a ta lan koplan k u - 1 neys tuli m elkoisesti jä rk y te ty k si Kun te a n n o itte tuota “p u lju tu sta" lyttää eräänlainen lainasopimus, 'a a a e i.e s j u n i a m u ” ja .K ä y t , kisturnisen k an ssa m urtui kapitalis- näillä juoruäm m än jutuilla, ja hän paljastav an lausuntonne, te pvysitte että “registeeraus” koko valtios Rautatieaseman lähellä näytti sa olisi mennyt samoin kuin Se täkaa-ajettujen kiinnijoutuminen joka merkitsee sitä, että työläis u n a r o ja a n itse, v aan s i j o i t t a a tienkin voima. i m eni vuorostaan niin pitkälle, e ttä sanom alehdistön an ta m aa n sille m ah ten täytyy tinkiä omista vaati nekin vihollisensa taistelurahas Nyt ovat h äm äh äk it taas heran- j ju lk aisi puolivirallisen tiedonannon, dollisim m an paljon ju lk isu u tta. Mut attlessa. tuskin registeerautuneit• varmalta kun rautatien ylikäytä ten lukumäärä nousisi yli 150.000 vän sulki juuri lähenevän rahti- muksistaan ja ayustaa vielä ra- toon. Kun joku tulee ja selittää, neet ja kutovat om aa m yrkyllistä ilm oittaen p itäv än sä m eitä silm ällä ta sanom alehdistö ei ole tehnyt niin. kun hallitus on arvioinut valti junan edestä vahtimies, mutta hallisestikin oman luokkansa si että lainaamalla viisikymmentä verkkoaan. L o p ettav at am pum ani- ja uhaten n ä y ttä ä m eille huutia, jos Mr. L ansing. U seim m at lehdistä ei ossa registeerattaviksi (»levän pakenevat eivät välittäneet ka valm istam isen ja sihisevät e ttä me uskalsim m e a n ta u tu a tuollaiseen vät ole m aininneet siitä lainkaan. dollaria "verovapaasti" tekee rojen tomista. Hallituksen arviot o- dun sulkupuomasta vaan ajoivat työväki ei tah d o työskennellä m aan- touhuun. Se oli ikävä isku ja kuten T iety sti ne eivät ole tah to n e et vai 212.000. Olisi sentään odottanut, että ! suuren palveluksen ei ainoastaan p uolustusta varten. P a k o tta v a t työ-i me kaikki tiedäm m e, aivan syyttö- k e u tta a h allituksen toim ia, m u tta pa vat lasketut väkiluvun mukaan kiivasta vauhtia yli rautatien kun ja sangen yleisesti on ollut val takaa-ajavan poliisijoukon täytyi yhteinen vaara saisi tämän maan itselleen, vaan vieläpä koko su-t Iäisiä ty ö skentelem ään 12 tu n tia j a ' m ästl annettu. rem m inkin v a ik e u tta a m eidän toimi- TOVERI työväestön siinä määrässä val- veillp, että se ei alistuisi kaik Linncn «uom alaisen työväen äänenkannattaja, kein mielivaltaisimpiin suunnitel ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä miin, mutta siten ei käynyt, ja paitsi sunnuntaina. valitettavasti op siten laita, että TO IM ITU SK U N TA : W . N . R E IV O L A L R I M O IL A N E N se vielä rientää jalkaraudoissa A D O L PH SA LM I K. E. H E I K K I N E N A. N . K O S K E L A . kin maksamaan oman kahlehti- TOVERI ~ ~ misensa kustannukset omista ki (T H E C O M R A D E ) peästi tarvitsemistaan käyttöva T h e o rg an of th e F in n ish w orkers in th e roista. W e ste rn states. T he only F in n ish daily in th e W est. P u b lish ed d aily , ex cep t S unday, a t A sto ria, O re., by th e W estern W ork Kun uniot rientävät etupäässä m e n 's P u b lish in g Society. "sijoittamaan" rahojaan tähän A d v e rtisin g rates in effect Ju ly 1, 1912, 40 c e n ts p er inch. Special d isco u n t is allow ed kahlehtimisrahastoon, niin miten fo r la rg e r and co n tiu o u s ad v ertisem en ts. toivottomalle tuntuukaan silloin TO VER I, BOX 99. ASTORIA, ORE. A U G . N IK O L A , M anager. yksityisten asema’ Ei tarvinne E n te re d as second-class mail m a tte r Ju ly 18, 1912, a t th e p o sto fh ee a t A sto ria, O reg o n , kuitenkaan kulua pitkää aikaa, u n d e r th e A ct oi M arph 3, 1879. ennen kun uniotkin huomaavat, S U B S C R IP T IO N R A T E S : että taistelurahastoa tarvittaessa I n th e U n ited S tates and C anada O n e y e a r ........... $4.00 Six m o n th s............$2.25 ei "vapauslaina” olekaan käytet T h re e m o n th s ..$1.35 O ne m o n t h . ...............50 tävissä. Mutta silloin on herää T IL A U S H IN N A T minen valitettavasti myöhäistä. Y h dysvalloissa ja C an ad assa: Yksi vuosikerta. .$4.00 6 kuu. k a u tta . .$2.25 3 kuukautta........ $1.35 1 k u u k a a s i..............50 Kuinka raskaasta ovatkaan työ S uom een ja m uualle u lkom aille: Y k si v u o s ik e r ta .. .$6.50 6 kuukautta. . .$3.50 läiset koonneet ne dollarit, jot U m o tu sh in ta 40c p alstatu u m alta. K uolem an- ka unioitten johtajisto aivan ajat ilm o tu k set $1.50 k e rta ja m u isto v ärsy illa $2.00 k erta. K ihlaus-, syntym ä- ja avioliit- telematta sijoittaa voimakkaim- to-dmotukset 50c kerta, haiutaautieto j a ; nimi vihollisensa: imperialismin m m en m u u tto -ilm o tu k set 25c k e rta , naim a- I 1 ilm o tu k set $1.50 k erta, avioero-ilm otuksct tais|elurahastoon 1 $1.00 k erta. S eiso v at’ ilm o tu k set sopim uk- sen m u k aan . S a tu n n aisista ilm o tu k sista Niin järjettömälle kuin tun tu le e rahan se u ra ta m ukana. E n g lan n in k ielestä su o m en n etaan vapaasti. tuukin ajatus siitä, että työväestö kupuunsa tuleville haaroillekin vallan viimeistä nuppua myöten, niin sietäisi sellaiselle ajatuksel le korkeintaan naurahtaa. Ajatelkaapa sijoittaisiko hal litus koskaan “liikoja varojaan“ unioitten taistelurahastoon? Aja telkaa sijoittaisiko työnantaja koskaan liikoja varojaan työläis- tensä järjestön lakkorahastoon? Ei koskaan. Mutta työläiset ovat kyllin narreja tehdäkseen kuitenkin siten. Mutta sellaisenkin menettelyn arvostelu voi näyttää liialliselta oikeaoppineisuudelta. I MAAILMANKATSOMUKSIA | Sinnekö päin siis kui- ! s*'"'"»“ tCnKin. | Järjestömme asioita j Se toinen kahlevyö i Terveisiä valtiosih teerille V enäläiset m erisotilaat taminen j,>tta, kaikki kävisi hyvin suomalaisista kapi- Yleisiä uutisia * f . . . j talisteista j lalla käsitys, että väenlaskussa odottaa junan ohimenoa ja antaa järjestyneen työväestöä vastuk- neet niihin menettelytapoihin joi sen johdosta kirjoittaa lehti o- niille feodaaliaikaisille valtioilli- pä suurlakollakin jos sellainen täisen valtion ensi» velvollisuute 1 sen olevan ainoastaan muutamien ta käytetään vallassaolijain ta masta puolestaan seuraavaa: sille käsitteille, jotka ovat säily käy välttämättömäksi: na on alistaa kansan ratkaista J yksityisten tyhjää kiihkoilua, jo- holta aina silloin kun valtaluo- ‘A lläoleva B. C. Federation neet parhaiten Keski-Europassa. “Siihen nähden että Canadan vaksi kaikki lakiehdotukset, jot V O 1 1 i S U U S p a k k o ta Yhdysvaltain puolella olevat kan suunnitelmia- vastustetaan. oi Laborin sihteeri-rahastonhoi Ja samoin olisi asevelvollisuus-, ka tärkeästi koskevat kansan hallitus suunnittelee pakollista _________ I vihollismaissa svntvneet agitaat "Canadan Trades and Labor tajan, A. S. \\ellsin lausunto on pakon asettaminen Canadan nyt asevelvollisuutta, ja hyvinvointia ja vapautta. Tämän torit pitävät yllä. Onko sejlai-!Congress (Unioitten edustajako- kyllin selvä ia suora poistaakseen kansanvaltaiselle kansalle voitto vuoksi me jyrkästi tuomitsemme Kuten tunnettua, uhkaa Cana-jnen lausunto totta tai ei. et nt- kous) tai osa siitä näyttää aset kaikki epäilykset sen suhteen samoille turmiollisille ja taantu siihen nähden että sellainen hallituksen aikeet, joiden tarko- dankin työväestöä sama m ilita-ikuta meitä. Tosiasia on, että tuneen sille kannalle, että län mille kannalle järjestynyt työvä muksellisille valtiollisille käsit laki. jos se tulisi hyväksytyksi, tuksena on ¡liuotettu olevan pa ristinen kirous kuin täkäläistä-! järjestynyt työv äenliike vastus nen tyfiväestön ei tarvitsisikaan estö on jo asettunut kautta Ca teille: se olisi uusi voitto kai uhraisi ci ainoastaan työläiset sotapalveluslain voi kin. Ja kun täkäläinen työväes-,taa minkään sellaisen militaris olla edustettuna siinä piakkoin nadan. Kysymys asevelvollisuus- kelle sille, jonka puolesta ne pal vastoin heidän tahtoaan, mutta kollisen tö ei ole kyennyt panemaan tik- tisen järjestelmän käytäntöönot- pidettävässä työväestön edusta pakon asettamisesta tämän maan jon vihatut hunnit niin raivok tekisi mitättömäksi kaikki he maansaattamisen ilman mitään ktta ristiin oikeuksiensa turvaa- tautista tässä maassa joka väl jien kokouksessa < )ttawassa jossa kansan niskoille on yksi niitä ky kaasti tappelcvat. Pakollisen suojelussäädokset joita järjesty-1 •'Claista kansanäänestystä; moi- illiseksi. lukuunottamatta sosia- litsee Saksassa tai missä mttus- tämä kaikkein tärkein kysymvs symyksiä jotka vaativat kylmää asevelvollisuuden asettaminen neen työväestön on onnistunut ‘ ncn menettely on hallituksen listipuolueen sotavastaista julis-,sa maassa hyvänsä joiden sotilas- tulee esille. British Columbia ja vakavaa harkintaa niiden la näihin saakka kansanvaltaiselle pakottaa työnantajiltaan, ja ra- i kansan vakaisuuden hävittämis tusta. niin on mielenkiintoista mahti perustuu pakolliseen ase- 1' ederation of Labor in toim.-pa holta, joiden osaksi se tulee, \ hdysvaltain kansalle oli niin joittaisi vähimpään kaikki ne o i- ] ^ — hallituksen, jonka tulisi nähdä millä tavalla Canadan velvollisuuteen. neva neuvosto on kuitenkin ase jos se tulisi toteutetuksi. Pakol ikään huomattava voitto samalle keudet jotka yleisesti ovat olete olla "kansan hallituksen ja kan saa varten.” unionistit tulevat suhtautumaan "Mutta kun näille ihmisvoiman masta selvillä ja tulee asettu- linen asevelvollisuus on ies, mi asialle. Yritys asettaa sama hä tut olevan voimassa, senvtioksi asevelvollisuuspakkoon jos sel pakkopalveluksen Ja koska mc uskomme tämän suulaimmillei maan viimeisen edustajakokouk- tä raskain ja hirvein, kuten jo- peä Austraaliankin kansalle tuli “olkoon päätetty, että tämä laista siellä aletaan toteuttaa. ' sen päätöksen kannalle, jossa se olevan yrityksen pakottaa tämän vaatijoille huomautetaan omai kaisen militarismin kirouksen alla onneksi estetyksi, se oli kansan Työväenliittojen Keskushallinto Kaikesta päättäen ei sikäläi suuden litetään : maan väestö kannattamaan suun pakkoluovuttamisesta, huokaavan kansan historia riit valtaisuuden ja vapauden voitto. selittää aikovansa vastustaa sel sellä työväestöllä ole "liikoja niin tuomitsevat he heti ankaras "Että liitto tulee asettamaan tävästi osoittaa. Mutta tämän Mutta se voitto saavutettiin kan laisen lain laatimista kaikilla nitelmaa eli politiikkaa, joka on rahoja" joita sijoitettaisi työvä ti valtion sekaantumisen yksi kaikki voimansa jokaisen työvä kansaa kohtaavan militarismin san ponnistuksilla eikä “kaup käytettävissään olevilla keinoilla. vieras yhteiskunnan haluille (ja 1 •• ’ enluokan kahleitten lujittanifscen. tyisten asioihin, niitä hyvänsä enluokan jäsenen pttolustamisck • kirouksen uhkaavien kauhujen pavaliokuntien”, “kauppakama- sukua Saksan sotilasjunkkcrien kuten täällä on tehty. järjestelmälle, joka on tuon maan si joka vangitaan registecrautu- tunnetuksi tekeminen sellaiselle rien", “ministeriliittojen”. ne lienevatkään. tai "että toimeenpaneva neuvosto Otamme tähän otteita Länsi- “Canada, samoin kuin kaikki misen tai asevelvollisuuspakon kansalle joka pääasiallisesti on I muiden samanlaisten suulaitten kutsuu työläisten vitsauksena) ja koska kokoon Vancouverin työ Canadan unionistien äänenkan muutkin nykyiseen sotaan se v astustamisesta : Bordellin hallitus avoimesti kan kansanvaltaista pitkäaikaisten ta-1 itseään ilmoittelevien natriootti- läisten yleisen joukkokokoukset, nattajasta. The British Colum kaantuneet maat, syöstiin sotaan "'että liitto asettaa liikkeelle pojen ja opetuksen perusteella. | en kokoomusten kautta, jotka niin pian kuin mahdollista, sekä nattaa tätä militarismin periaa bia Eedcrationistista. koska niis ilman että olisi ollenkaan tiedus kaikki voimansa vastustaakseen j ei käy päinsä hysteerisen mah- kaikki ovat yksimielisiä siitä, että "että B. C. Federation of La- tetta — militarismin, joka on sä kuvastuu niin selvästi Cana teltu kansan mielipidettä. pakollista asevelvollisuutta ta i' tailun ¡a sokean ia harkitsemat- pakollinen asevelvollisuus olisi hor’in toimeenpaneva valiokunta suurin kansanvallan vihollisista dan työväestön mieliala milita- teollisuuspalvelusta.’ toman “potkinnan" kautta. Tämä asetettava toisten niskoille. T a alistaa yleisäänestyksellä päätet — ia on ollut niin huolimaton “Liittolaisv aitojen sotamotto- pakollista rismikvsymyksessä. Mainitussa " \ oidakseen toteuttaa jäsenis tilanne vaatii kaikkien järkevää vallinen kansa niin 'Canadassa täväksi kysymyksen yleislakon velvollisuuksiensa täyttämisessä lehdessä kirjoittaa B. C. Fede na on "kansanvaltaisuus", mutta tön toivomukset sellaisina kuin ajattelua ja päättävää yhteistoi kuin muissakin maissa, se jouk julistamisesta tässä maakunnassa kansaamme kohtaan, sallien saa ration of Labor sihteeri-rahaston kuitenkin on kansanvaltaisuus ne lausuttiin julki edustajien mintaa niiden suunnitelmien mu ko joka muodostuu todellisista niin pian kuin minkäänlainen pa listajien ja keinottelijain painaa hoitaja A. S. Wells seuraavaa: viimeinen keino johon asioiden kautta viime tammikuulla Re- kaan joita tämän kysymyksen kansanvaltaisuuden kannattajista kollinen asevelvollisuuslaki laa kansan e lämismahdollisu uksien "Päivän kysymyksenä on. tu järjestämisessä sodan aikana tur vclstokessa pidetyssä edustaja selvätajuinen käsitys edellyttää". ja vapauden ja inhimillisyyden ditaan.” alhaisimmalle rajalle, niin oi leeko Canadassakin v oimaan ase- vaudutaan. koon kokouksessa. tulee toimeenpane edistyksen esitaistelijoista, se' "Meidän tehtävänämme ei ole va neuvosto tulevalla viikolla y el voi 1 i s u u spa k ko ? Saarnatuolit Syytteisiin asevelvollisuuden joukko joka uskaltaa asettua so Pakollisen sotapalveluksen voi - päätetty, että hallituksen ensi ja sanomalehdistö, politikoitsiiat halveksia niitä jotka ovat antau (kesäk. ensimäisellä) julkaise v a st us ta j ien sak sa la i sm i el i sy y d es - dan ja taantumuksen petomaisen maansaattamista tarkettavieni velvollisuutena on suojella omaa liittolaisten maan ohjeet joiden mukaan tä -1 tä vastaa lehti seuraavalla sat* ja muut valtaltiokan asioimistot tuneet taisteluun teeskentelyn valimessakin p«o1- hankkeiden johdosta on.Canadan kansaamme meidän keskuiides vaativat äänekkäästi pakollisen puolesta, emmekä me tuomitse män maakunnan unionistit voi tuvalla tavalla: taniaan vaikeasti saavutettuja oi sosialidemokratisen puolueen toi olevalta viholliselta hävit- asevelvollisuuden käytäntöönot- niitäkään jotka taistelevat vakau- vat menetellä asevelvollisuuspak "Despotismin ja itsevaltiuden keuksiaan, on ainoa joukko jon meenpaneva komitea julaissut eamme tämalln _2 - tämällä voitonkiskomisen, suo- tamista. Toisaalla on järjesty muksiensa puolesta. Mutta mei koa vastustaessaan.” nuorentuminen missä maassa hy ka osalle ei voida asettaa syy seuraavan julistuksen: sikkiuden ja saalistuksen, ja ai- nyt työväestö yleisen edustajako dän vakauksiemme mukaan uh Mitähän jos täälläkin A. E. of vänsä merkitsee Keski-Europan tettä saksalaisin ielis vedestä.” Siilien katsoen, että Bordeniu niaaksi lopettamalla etuilijain hä kaa asevelvollisuuspakko kanso kouksensa, maakunta järjestöjen Laborin taholta olisi asetuttu sa hunnilaisuuden voittoa, siitäkin sä. paikallisten keskushallinto- jen vapauksia ja siitä syystä tu manlaiselle selvätajuiselle luok- huolimatta että “urhokkaat” liit Vancouverin Työväenliittojen hallitus puuhailee yleistä asevel- vittävän vallan saattamalla kaik- jensa kautta väärinymmärtämät- lee järjestynyt työväestö taiste kakatsomukselle, jos ammattilii tolaiset jotka taistelevat “kan Keskushallinto on v. k. 30 p. pi yolhsiuislakia. me Canadan so- ki Canadan aiiieelliset antimet tömästi selittänyt vastustavansa lemaan sitä vastaan viimeiseen tot olisivat asettuneet yhtä jyr sanvaltaisuuden ja vapauden" tämässään kokouksessa hyväksy siahdemokratisen puolueen toi-j kansan yleiseksi hyväksi kävtet- meenpanevan komitean jäsenet tä vaksi, ia antamalla turvaa ja maan ihmisvoiman alistamista saakka. källe kannalle kuin sosialistipuo- puolesta, voittaisivat ja kukistai nyt seuraavan ponnen, jossa se täten lausumme mielipiteemme suojaa niille, jotka nykyisin v.i- militaristiseen tai tuotannolliseen “Vääristely ja parjaus eivät tu- luekin ? asevelvollisuuspakkoa sivat ne kokonaan. Pakollisen asettuu ^1 sanotun lainlaadintahankkeen himmin saavat sitä. nim. rikka- * * * palkkopalvelukseen. i le estämään meitä tästä taistelus- asevelvollisuuden käytäntöönot- lastaan i-:aikilla käytettävissään i suhteen uksien luojille, ja ulottamall i 'Sanomalehdistö on selittänytI tamme. Me olemme jo tottu- . Edelläolevan \Yellsin julistuk- taminen Englannissa oli voitto olevilla laillisilla keinoilla, vielä-1 Väitämme: Että kansanva!- tämän periaatteen taisteluisia C anadan järjesty n y t työväestö ja asevel-
