Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 26, 1917)
TOVERI SIVU KAKSI. * T ^ ii' No. 123 1 missään, 'koko olemuksessaan, et tietävät, että kapitalismin työ- toimi, johon työväestöltä vaadi-[ovat roskajoukkojen s. o. tavaili -Il tä tuo kaikki on juuri sellaista orjina ollessaan ne eivät elä, elä taan kannatusta, koska valtakun-i sen kansan “johtajia" tai “ajurei-1 U|nn«n «uomalaisen työväen äänenkannattaja, ilmestyy Astorlassa, Oregon, kuin se on ja käy juuri niin k uin, oikeata, rikasta ja täyteläistä ih- nan alueet siten laajenevat ja sen : ta". Tällaisen opetustavan kaut- j — joka päivä paitsi sunnuntaina. se käy, jotta kapitalistin riisto- miselämää. Eläminen alkaa kapi- T O IM IT U S K U N T A : teollisuustuotteet saavat parem- ta aikaan saatu henkinen tilanne W. N. REIVO , A. SALM I, L. M O ILANEN, A. N. KOSKELA, K. E. H E IK K IN E N voitto yhä kasvaisi. Sillä eihän talismin ruumiillisen ja henkisen man menekin. koulunuorisossa aiheuttaa sen * tämäkään laitos pyöri ja nuo tu työn palkkalaisella vasta työn Edellämainittuja lukuunotta mitä voidaan kutsua orjan psy- . Täten julistetaan aputoimitta- " TOVERI hannet haamut hyöri, jotta ihmi loputtua, koneen äärestä poistut matta ovat yleensä kaikki toi kologiaksi. Ja tama sama p sy -,jau paikka Toverissa toimeensa (The Comrade) sille valmistettaisiin elämisen vä tua, työpajasta lähdettyä, toimis menpiteet, joissa työväestö por kologia on vallalla niin maaseu- j kvkenevien puoluetoverien haet- The o rjan of the Finnish workers in the Western States. The only Finnish dally in the West. Published daily, except Monday, at Astoria, lineitä, vaan että kapitalisti saisi tosta mentyä, vasta työpajan variston kehoituksesta yhtyy yh tukouluissa kuin kaupunkikou- j tavaksi. Hakijan tulee osata Ore., by the Western Workmen's Publishing Society. luissakin; eroitus ei ole laadus- kunnollisesti ainakin englannin- Advertising rates in effect July l , 1912, 4Uc per inch. Special discount voittoa ja kasvaisi hänen pää porttien ulkopuolella. Vasta sil dessä porvarien kanssa muka pa- omansa, menkööt tavarat vaikka loin aukenee kapitalismin palkka rantamaan maan tuotantoa, taan- i sa vaan tavassa jolla se aikaan ■ ja suomenkieltä, käsittää sosialis allowed for larger and continuous advertisements. min periaatteet ja tuntea tämän TO V ER I, BOX »9, ASTORIA, OREGON. meren pohjaan, lisää opas katke saadaan. työläiselle se vapaus, mikä kapi tumukscllisia, sillä tuotantoa ei maan, samoin kuin yleismaail- AUG UST N IK U L A , Manager. ralla äänensävyllä. Voisiko moi talismin vallitessa kulloinkin hä koskaan paranneta työläisten . mallistakin työväenliikettä. Kasvattaa kuuliaisia orjia. Entered as second-class mail matter July 18, 1912, a t the Post-Office at Hakemukset vaatimuksineen nen herättää rakkautta ja harras nellä on tarjolla. Työpajassaan, työnsaannin, vaan porvarien voi- Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879. Orjan psykologialla tarkoitan!- j ovat lähetettävät ennen kesäkuun tusta raatajassa työhönsä? Ei, työmaallaan, koneensa ääressä ei i tonsaannin eduksi. Joskaan työ- " SUBSCRIPTION RATES: totisesti. Päin vastoin täytyy sen ; hänellä sitä ole. Vasta työn pää- väestöllä ei ole kaikissa tapauk-'m e sellaista mielentilaa, joka on |-^ päLää, 1 ^1/» osotteclla. IN T H E U N IT E D STATES ANO CANADA: vastenmielisyyttä ja tyttyä voi työläinen omistaa ai- sissa syytä jarruttaa teollisuude i j erikoisen altis kuuliaisen orjan j g gg Astoria Ore F o r i year 33-75; For 6 Months, >2.00; For 3 Months, 31.25; For 1 Month 50c. synnyttää inhoa. Sitäkin syvempää, mitä kaansa ja hengen voimiansa jär- kehitystä, ei sillä ole suinkaan i muodostamiselle. Poias^a jota - T IL A U S H IN N A T YH D YSVA LLO ISSA JA CANADASSA: huvittaa leikkipyssyilll ja sota-: ta jäsenistöä paremmin Kehit- perhe- ja syytä asettua porvaristoa sima 1 vuosikerta 33.75; 6 kuukautta 32.00; 3 kuukautta 31-25; 1 kuukausi 50c. kipeämmin koskee nälkäruoska, i jestämistoiminnalle, aseilla leikkiminen, kalvaa mili-' tynecn aivostonsa perusteella, 8UO M EEN JA M U U A LLE U L K O M A IL L E : mitä tunnottomampi on riistämi- ' seuraelämälle, vasta sen jälkeen tukemaankaan. Ja erinäisissä ta- 1 vuosikerta 35-50 ; 6 kuukautta 33.50. sosialistipuolueessakin nen, mitä kauemmin on koneen , hän voi tavotella taidenautintoa, pauksissa, kuten esim. siirtomaa- I taristinen mieliala. —I kutsuni-1 ielapä llmotushinta 40c pala ta tuumalta. Kuoleman-ilmotukset 31-50 kerta ja orjana yhteenmittaan oltava j a ! omistaa aikaa ajatteluun ja tie- politiikansa on sillä syytä asettua me sitä sotilaan ps\ iologiaksi. i j° ka on ainoa kumoukselliselle mulstovärsyillä 33-00 kerta. Kihlaus-, syntyinä- ja avioliitto-ilmotukset 50c kerta, hajutaantieto- ja niuienmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima-iiaiotuks U mitä niukempi ja köyhempi o n ! teelliseen harrasteluun, voimis- sitä vastaankin, sillä teollisuuden! Tyttönen joka leikkii nukeilla, i talousopille perustuva poliittinen 31.50 kerta, avioero-ilmotukset 31-00 kerta. Seisovat ilmotukset a e uraa van toiineentulo ja elämä työläisellä tuttavaan urheiluun ja jalosta- kukoistus voi silloin tapahtua kasvattaa itsessään äitevs-psyko-i Puo^uc Amerikassa, taxataan ka- hintaiuettelon mukaan palstatuumaita: 1 v. 20c, *4 v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. vai- vaan huvitteluun, sikäli kuin olo vain vieraitten kansojen riistämi logiaa, koneilla leikkivä poika- pitalistisen kasvatustavan Satunnaisista ilmotuksista tulee rahan seurata mukana. Englannin tehtaan portin ulkopuolella. kutuksia. Olemme aivan äsket- kielestä suomennetaan vapaasti Se opetus, minkä nykyaikaisen suhteet hänelle niihin käsiksi sellä. eikä työväestön sovi antaa nen mekanikon psykologiaa, Ja niin edespäin kautta koko ihmis-itäin saaneet alistua sellaiseen Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa. suurtehtaan työläinen surisevien pääsemisen tarjoavat. Mutta se sellaiselle kannatustaan. Telefooni; konttori 355, toim. 832. Samaten asettuu työväestö tu rodun toiminnan vaiherikkaan nöyryyteen jolloin on täytynyt koneitten ääressä ja pölyttyneit- on selvää, että se se vasta elämää nähdä keskiluokasta tulleitten ten ihmishaamujen keskellä voi on, eikä se hillitön, kuumeinen, kemaan taantumuksellisuutta sil- sarjan. jäsenien koettaneen polkea alas näin tarjota, järkyttää ja herät helvctillinen riehunta työhuo- loin kun se esim. asettuu raahan Tottelevaisuus vastalauseitta. enemmistön tahdon muka pa * : pyrkimyksiä vastustamaan. Sel- tää vakuutuksen, että ne, jotka neessa tai työmaalla. Tiedustelujen johdosta Palkkatyö ja elämisen vaatisivat rakkautta ja harras lliminen tahtoo elää, elää mah-| laiset menettelyt kuin esim. Oppikouluissa kasvatettu or- remmin kehittyneen aivostonsa jan psykologia perustuu niille ja johtajavaltansa perusteella, vapaus tusta työhönsä kapitalismin ko dollisiniinan runsain siemauksin j Gonipersin, kieltäytyessään otta- Vaikkakin asevcrtvollisuuspak- ankaroille ja mielivaltaisille ope pyrkien tekemään tekoja jotka neitten orjilta, vaativat mahdot Mutta kapitalismin palkkaorja e i; liiasta osaa ammattiliittojen kan- koa koskevat lait ovat mielestäm Porvarillisten kuulee moitiske tomia. voi elää, ellei hän ensin vapaudu sainväliseen kongressiin, ovat mi tustavoille ja järjestys- ja kurin- puolueen varsinainen jäsenistö me selitetyt lehilessämme enem levan työläisiä siitäkin, ettei niil . työstä. V oimakkaana sykähtelee tä typerimpiä, ei ainoastaan työ pitosäädöksille, joiden mukaan on kieltänyt selvästi ymmärret Mutta niin ei ole laita ainoas mänkin kuin riittävästi, olemme lä ole rakkautta ja harrastusta • työväenjoukoissakin sentähden väenliikkeelle ikuiseksi häpeäksi, lapset opetetaan ylempiensä tah tävällä tavalla. taan koneitten ääressä työsken saaneet usealta lehtemme lukijal työhönsä. Pitäisikö sitäkin olla elämisen halu ja tarve. Valta vaan myöskin vahingoksi. Ne dottomiksi tottelijoiksi. Olipa Tiede ja vallankumouksellisuus. televien, opastaa toinen työläi ta yksityisiä kirjeitä, joissa ky ja voisiko sitä olla? kysyy vasta luokkatietoisuuden koulumestari oikeassa tai vääräs vasti se kiihottaa tahtoa ja mieli osoittavat Maailma odottaa sellaisen kas- nen. Sama työnjako, mikä ko sellään kutka ovat sen alaisia. vuoroon koneihin nojautuvan kuvitusta. Mitenkä voi palkka puuutetta, ja milloin hyvänsä sä, esiintyy hän oppilaan edessä perustamista Niille voimme tässä vielä sa teollisuuden ja yleensä kapitalis neellisessa teollisuudessa vallit työläinen itselleen aikaa elämi työväestön toiminnasta sitä sellaisena 'personoituneena rnali-I vatusjärjestelmän noa, että uusi asevelvollisuuslaki tisen suurtuotannon palkkatöissä see, sama kannustin, mikä siinä seen hiukan enemmän hankkia? puuttuu, on koko toiminta sat tina jota on toteltava vastusti- J'jka lcl,ää tieteellisillä totuuksil- määrää jokaisen miespuolisen a- raatava. Tulkaa ja katsokaa, sa ajaa kapitalistia riistoansa kor-j * Ei inistään muusta kuin työajas tuman varassa, sekä useassa ta lematta. Tällainen suhde kas la, jonka vallitessa oppilaskin on keimmilleen kohottamaan, vallit tosiasiain tutkija eikä määrätty sukkaan joka viimeistään kesä noo hän tiedonhaluiselle. pauksessa kokonaan työväestöl vattaa luonteita jotka todellises ta sitä aikaa saa. 'Sitä on siis see ylipäänsä nykyaikaisessa kuun viidentenä päivänä täyttää sa elämässäkin alistuvat poliit jen vanhenneitten säädöksien su- Tuo työläinen vie oppia halua lyhennettävä. Ja katsokaa, kuin le vahingollista. suurtuotannossa kaikkialla. Ja lattaja. Yksikään suuri vapau 21 vuotta ja joka ei vielä sinä van mukaansa työpajaan, vers ka sankarillisesti ja valtavasti, Reformiharrastukset eivät suin- tisten ja teollisuusruhtinasten ‘ niin täytyy vallita myöskin so tusliike ei ole viimeisten vuo päivänä täytä 31 ikävuottaan re- taaseen tai tehtaaseen, missä kaan ole hylättäviä, mutta kai alle ilman vastalauseitta; orjia herkeämättä ja väsymättömästi gisteerautumaan. olipa terve tai muutaman sadan tai tuhannen nnat seuraukset. Rakentaminen työ väen joukot ponnistele vatki n kenlaiset reformiharrastukset ei joiden ainoat tarpeelliset kahleet j sien kulucssa saavuttanut pysy sairas, maan kansalainen tai ei. neliömetrin alalla, monessa ker kin on jo suurelta osalta muo työaikansa lyhentämiseksi. Silla vät sentään sovi työväenliikkeen in uodos tavat ne •harhakäsitteet,|'äjsempää menestystä ilman o- Kaikkien, vieläpä vankiloissa ja roksessa, häärii satoja, ehkä tu dostunut teollisuudeksi, suurtuo ne tietävät, että sen lyhentymi ohjelmaan, eivätkä ne oikeastaan jofka syntyivät sen järjettömän j ,n’a “ PPi,n*s- ja tutkimuslaitok- sairaaloissakin olijain on lain hansia yhtyneen pölyn ja hien tannoksi, sanoo rakennustyöläi- i nen tuo mukanaan kyllä talou olekaan mitään reformiharras- opetustavan vaikutuksesta jonka siaan’ j° issa oppikoulujen luoma mukaan registeerauduttava. Yh melkein tuntemattomiksi likaa nen. Sielläkin vallitsee pitkälle dellisia etujakin, mutta ennen tuksia, vaan taantumusliaaveita. uinkaan oppiarvot ja päästötodis orjan psykologia juurrutetaan delläkään sen ikäluokan miehellä mia työmiehiä ja työnaisia kuu kehitetty työjako. Tunnista tun ' kaikkea, että se puolituntia, tunti tukset asetetaan lapsen luonnol pois ja tieteellisille totuuksille tiin, päivästä päivään sam___ , . . . ei ole vapautta. listen kykyjen kehittämisen ylä perustuva vapautusajatus istute meen tapaisella kiireellä. ...... ..... • . . . .... . .... tai pari, nulla tvoaika lyhenee Orjasieluisuus ja por työläisillä samoja kädenliikkeitä, 1 • ; , , , taan sen tilalle. Työväen luok Lain mukaan ovat asevelvolli- I Täällä sitä rakkautta ja har puolelle. ... • . - • tvokoneen ääressä, rakennuksel- varillinen kasvatus sa- • . ka. jolla ei ole mitään menetet suuspakon alaisia kaikki ne jotka rastusta työhön pitäisi sitten syn samoja lihasten ponnisteluja, ................... la, pellolla tai verstaassa, merkit- “Johtajat" ja “paremmin kehitty tävää, mutta kaikki voitettava nioja ruumiin asentoja ja vaan-i 1 . . ’ . ovat ottaneet ulos ensimäiset pa tyä, sanoo se työmiesopas pure . .... , ............, .... Kaupunki- ja niaalaiskoulujem- . • . .. I see puolta tuntia, tuntia tai pa neet aivot." toja. Ei simakaan tarvita ty ö -| . 1 . . naan, voi saavuttaa ihanteensa perinsa, samoin kuin nekin jotka valla äänensävyllä. .... ■ . , ...... u a tuntia enemmän aikaa elämi- mc puutteellisuuksista ja tarpeis laisen ajatusta, henkista ihm istä* Oikeaoppisen kai^atuksen luo-j— työväen luokan yhteiskunnal- omaavat täydet kansalaisoikeu ta on kirjoitettu laskemattoman Tuo kiire, melkein hengen hä , .... , .... .. « s e e n , elämälle, mukana läheskään samassa mää» . . . mille perustuksille ei voida ra- lisen ja taloudellisen vapauttami- det. tä ! Mistä se? Työnantajan näl- . . . . . ... . , , . • Se ponnistelu pitemmän ajan paljon. On kirjoitettu uusia op rassa kitui silloin kun rakentaja ... kentaa kumouksellista työväenlii- sen köyhyyden, voittojen ja pet- Siirtolaisvirastosta saamiemme käruoskako ja hänen pomojensa valtaamiseksi elämiselle on liian pikirjoja täydellisten pedagogi- oli itse arkkitehti ja tekijä. Mis tietojen mukaan on kaikkien nii urkkiva silmäkö sen aiheuttaa? ihanteiden mukaan, on järjes kettä. Tämän kasvatuksen sen- tyinysten kirouksesta — vain kin usein kuitenkin kovin raskas- denkin jotka aikovat matkustaa Tietenkin sekin, vastataan, sillä sä olisivat ne tekijät ja vaikutti tä ja vaivaloista. Monasti pon-j tetty uusia istuimia ja asetettu raukset voidaan useinkin havaita i asettamalla oikeaoppisten oppi- pois maasta, registeerauduttava ellei hääri riittävästi, katsoo met, mitkä tällöinkään voisivat nistelut eivät kaikesta huolimat-1 »e ajanvaatimien terveysopiilis- vallan selvästi sellaisissa uniois- koulujen luoman orjan psvkolo- kotikaupunginsa äänestyspaikalla isäntä ja pomo, että työläisestä herättää rakkautta ja harrastusta ta vie suotuisaan tulokseen. M ut-ften sääntöjen mukaan, ja opet sa joissa toisinaan syntyy jokujgian tilalle tieteellisyyden ja ku- johtajista i moirksellisuuden vakavat totuu- ennen lähtöään, jos tahtovat ei ole sitä hyötyä, mikä tahdot työhön, työhön, minkä kautta ! ta mitä raskaampaa se ponnistelu tajat ovat kasvatetut kaikin puo keskiluokkalaisista muodostunut virkailijaklikki joh-1 det. — W. \V. Pannell, B. C. välttää selkkauksia. Laki mää taisiin olevan ja silloin saa — riistetään ? on, mitä yksitoikkoisempaa ja lin pedagogiikan vaatimusten Ei tapaa mitään kapitalistisen kuolettavampaa toisaalta kapita mukaarfr Mutta kuitenkin kai tamaan rautaisin kourin tavallis- 1 Federationissa. rää vuoden vankilaa sellaiselle mennä. Sillä nähkääs, selittää se alaa, niissä pää-l,- .• , .... koveni- , L-iitn naista euisty Kseinsista ja ?•» joka kieltäytyy registeerautu- työmies seuralaiselleen, ei meitä suurtuotannon ............... . ...1 . listinen palkkatyö, mitä M»ta piirteissään nuo samat ilmiöt ei masta ja toimitetaan registeerau- täällä pidetä sen vuoksi, että me min riisto kohtaa työväkeä, sitä taantumuksellisista muutoksista vät olisi vallitsevina. tuminen vankeusajan loputtua. eläisimme ja toimeentulisimme. vastenmielisemniältätuntuu palk- huolimatta joiden alaisena koki) Arvannosto tapahtuu registee- vaan jotta valmistaisimme teh Mutta n.s. henkisen työn aloil- karaadanta ja sitä voimakkaam- maailman kasvatuksellinen ko rautumisen jälkeen ja registee- taalle tavaroita ja vielä mahdolli la toki on asia toisin, sanoo joku, pana sykähtelee elämisen kaipuu. neisto on ollut, me edelleenkin m yöskin e rä ä n la isia su u n n itelm ia, rauskorttiin voi jokainen merkitä simman halvalla. jolla vielä on mielessään rakkaus- Ja niinpä rakentelevat työläiset kuulemme ne samat valitukset “Sivistystaistelumme” jo ita tä ssä yleisen “s iv is ty s ta is te lu n ” E nglantilainen m in isteri H en d er millä perusteella vaatii vapau Se on siis tehtailijan, tehtaan työhön-haaveilunsa. Vaan eipä järjestöjänsä suuriksi ja voimak että kaupunkien enempää kuin son. joka k e rra n m uistaak sem m e liep eillä p y rk iv ät to te u tta m a a n . T u n tusta asevelvollisuudesta. omistavan yhtiön voitonhalu, mi senkään aloilta löydy turvapaik-1 ]<ajj<si. keräävät luokkatarmoan- maaseutujenkaan koulut eivät kuului johonkin ty ö v äe n järjestö ö n tuu s iltä kuin R uotsin feodaalipa- roonitkin m u ista isiv a t vielä initeu kä kiirettä panee. Se se panee kaa. Yhä kasvavassa määrässä sa. kasvattavat sitä, jotta niiden kasvata tulevista kansalaisista kin — ta ita a p a kuulua vieläkin, on Suom esta ennen sai k u u lia ista te u Nykyaikaisen palkka- nuo koneetkin niin vinhasti her on sekin kehittynyt suurtuotan avulla saisivat kaikesta httoli- avomielisiä,v tieteellisiä ja edis- selittän y t, e ttä nykyisessä sodassa ra s k a rja a , jo k a k o hotti v a lta k u n n an tu h o ttu v a sta yksi k an sak u n ta, proletaarin luonteen keämättä pyörimään. Kone on noksi tytijakoineen ja pitkälle ke m atta itselleen enemmän eläm is- i tysmielisiä ihmisiä ja työläisiä, on m ain e tta a in a R heinin ran n o illa ja siitäk in ovat vielä ra a ja rik o t jä- sa a k k a ja — m aksoi v a stu ste le m a tta kyllä tarkotettu korvaamaan ih hittyneille erikoistumisineen. Ka vapautta jo kapitalistisessa yli-1 Kun katsomme tätä kasvatus- lellä. omainen tunnus veronsa. Ihm ekös jos van h a suola mistyövoimaa. Korvaahan se sitä. pitalistisen tuotantoelämän kan teiskunnassa. Mutta samalla ci- i kysymystä tutkijan kannalta, S eitsem än m iljoonaa kuuluu olevan merkki ja Mutta kapitalistin käsissä siitä nustin, riistovoitto ja sen aiheut- vät ne hetkeksikään jätä mieles- niin huomaamme että syy ei ole su rm a ttu ja n eljäkym m entäviisi m il n o tta a . T o iv o ttav asti Suom en työväestö Nykyajan palkkatvömies on tulee hirveä riistämisväline, kii- tama kilpailu, ovat henkisen työn tään taistciunsa slllirta päämää- kaan niissä yksityisissä jotka joonaa on m uuten s a a te ttu viallisik i kykenee p itäm ään k u rissa m aansa niin kauan proletaari, kun ei hän reenpanija, hengenuhka, tervey alallakin tvim yksitoikkoisuutta rää. jonka toteuttaminen vasta epäitsekkäästi työskentelevät nii si, — osa niinkin p a h a sti e ttä ei edes p o rv aristo n , niin viikingit kuin m u u t C anadian Pacific ra u ta tie y h tiö k ä än , omista tuotannonvälineitään, ol den vaara. Kone ei voi korvata ja kuolettax aisuutta lisäämässä. merkitsee tulevaisuuden ihmis den elämän polun tasoittamiseksi tai m u utkaan feodalism in y llä p itä jä t kin. Suom en työväestö tu sk in on en ää koonpa että hänen asemansa ku ihmistyövoimaa kokonaan. Se Sillä henkinen tyiikin on nykyään kunnalle ja sen yksilöille kor jotka juuri ovat lähdössä pit taida voiea m itä enää k ä y ttä ä . niin h e rk k ä u sk o ista kuin se on en tavarantuottamista samoinkuin luttajana on käynyt niin tyydyt tarvitsee käyttäjänsä, työläisen. keinta ja täyteläisintä elämisen källe matkalleen, vaan että ne Siinä tulos siv isty staistelu stam m e! nen olli^. n. s. viat ovat vain luonnollisia täväksi että hänellä on koristei Ja siitä hetkestä alkaen kuin työ teollinen työ. Henkinen työkin vapautta ja elämää.—Kain. tilanteita, jotka johtuvat voimas Itäv allassa kuuluu -tulevan huono ta, huonekaluja, vieläpä oma ta- läinen joutuu koneen ääreen, sen on suurelta osalta jo palkkatyötä, saolevasta teknillisestä, uskon vuosi, kun m aa on riiste tty jo niin lonsakin. Kaukana siitä että hä kanssa työskentelemään tulee hä tekijän ulkopuolella olevain voi Edistyksen merkki voim attom aksi, e ttä se ei kasva nollisesta ja maallisesta kasva- enää nen asemansa kuluttajana tekisi nestä koneen käskyläinen, sen mien säätämää ja määräämää. m itään. Kuuluu puuttuvan lan * ..... A ikalaisem uie “A storian S a n o m at” tusjarjestclm astam m e. hänet kelpaamattomaksi prole tottelija, ellei tahdo saada potkua Kapitalismi, joka tarvitsee riis- taa. ei voinut T o v e rista le ik a ta tai edes taariseen luokkataisteluun, se tai joutua sen murskattavaksi tai totarkotuksiinsa henkistä työvoi Valtaluokan ajatustapa on vallit Pohjois-R anskassa ei ollenkaan va m ukailla »itä uu tista, jo ssa k e rro t maa. on tukahuttanut henkisen lite ta lannan p u u tetta, m u tta vuoden tiin A storiau n. k. raittiu s- eli “Suo- vain saattaa hänet tilaisuuteen silvottavaksi. Koneeseensa kyt seva ajatustapa. tulon to iveista ei sie ltä ole m yös m i”-haalilla viim e lau an tai-iltan a ta Alituinen pyrkimys paranta vieläkin tarmokkaammin ajattele ketyn työläisen ei tarvitse suuria työn vapauden ja vapaan kehi p a h tu n e e sta tap pelusta. Senvuoksi Koko kasvatusjärjestelmäm kään ilm otettu m itään. maan sitä. Tämä taistelu ei ole ajatella, harkita ja tuumailla tyksen. Se on ostanut sen palve maan asemaansa, tuntematta-kui se poikkesi to im itu sta v a sta a n ja so r hänen kurjuutensa tuote, vaan se kuinka olisi meneteltävä, jotta lukseensa, painanut sen käskyläi- tenkaan tarkoin miten mikin toi me niin maalla kuin kaupungeis Suom en viikingeillä kuuluu olevan vasi “ pienen hu o m au tu k sen ” T ove on hänen ja hänen tuotantoväli valmistettava tuote tulisi juuri seksensä ja käyttää sen saavu menpide vaikuttaa yhteiskunnal sakin lepää luokkaeroavaisuuksil- rille, e tte i sellaisia u u tisia olisi kir- neillensä omistajan välisen vas sellaiseksi kuin olisi aiottu. H ä tuksia riistovoittonsa kartuttami lisiin suhteisiin ajaa työväestön la, ajatuksella johtajan ja joh $3.75 vk. ja $2.00 V2 v. jo te tta v a . P ä ä ttä e n siitä, m iten ru n s a a s ti tuon “ä ä n e n k a n n a tta ja n " on takohdan tuote. Ei kurjuuden nen on ennenkaikkea opittava seksi, orjuuttaen henkisen työn kin monessa tapauksessa tekoi dettavan olemassaolosta. Tule tekijöitä siihen määrään, että a hin. joissa se oman asemansa vien kansalaistemme mieliin pai Nämä hinnat ovat voi in a tä y ty n y t k ä y ttä ä h y v äk seen To voittaminen, jos se olisi mahdol käyttämään konetta oikein, suo listakin, vaan tämän vastakoh rittamaan määrätyt otteet, liik niistä eräät kokonaan tylsyvät parantamisen nimessä joutuu tu nettu ihanne on sen luokan ihan massa enään t ä m ä n verin y. m. leh tien u u tisia ja kirjo- lu k sia, sek ä k aik en laisia ala-arvoisia K i i m h t a - ro m a a n iju k e rru k sia ja “ p a m a u s”-jut- dan voittaminen voi synnyttää keet määrähetkillä, kone pitää tunnossaan niin, etteivät osaa kemaan taantumuksellisia pyrki ne joka on vallannut joltisenkin | k UUII a j a n ! yhteiskunnallisen rauhan. Mutta muusta huolen. Työläisestä tulee edes inhota prostitueerattua ase myksiä. omaisuuden pitämällä hallussaan I J ^ a p ä t i l a a m a a n i t s e l - tu ja , saad ak seen s itte n llm otella maansa, toiset taas syvästi viha Porvariluokkien tavallisena toi luon non rikkauksin ja siten kas-* f se on ainoastaan siten mahdol koneen lisä. ta itla n ti m aita p u h d iste ttu ja hyvän vattanut itseensä ruumiillisen *e n n e lU V J J ilU . ten koettavat kapinoida vastaan. menpiteenä on koettaa saada työ ta ik in s is ä llä ’’ ja iln io tustuioilla hank- lisia että työväestö taas saavut Tuo työläinen tuon koneen au u ru sta lehden ru sta a jille , voim taa omistusoikeuden tuotannon- ääressä tekee nuo liikkept päi Mutta onko silloin... ihme, että väestön kannatus kaikenlaisille työn teon halveksumisen ja sitä Kesäkuun ensm äi- m e ym m ärtää, e ttä s a k s itta ja in p e tty rakkaus ja harrastus työhön näil toimilleen, jotka tarkoittavat mil vastaavan henkisen orjamaisuu västä päivään. Tuo toinen taas v ahneisiinsa. sesta päivästä alkaen mys oli su u ri kun hän näki T o v erista nuo liikkeet samoin. Sanokaapa, läkin aloilla kapitalismin vallites loin maan teollisuuden, milloin den. tuon h e ik ä läiste n n u rk k a h a rra s tu k sia sen kauppaetuien laajentamista Opetetaan että ainoastaan nii maksaa T o v e r i $4.00 Ei se että talonpoika näkee luuletteko tuon herättävän rak sa on kaikkonut pois! kokfi VUOSI iil mm j 1 ’’ä ^ in ä b u v e ja p a lja sta v a n palan, puo-l(.ik ä sakslloti;val(sl Kapitalistisen suurtuotannon ja milloin mitäkin. Näitä kaik- den. jotka ovat sekä henkisesti KOKO vuosi ja nälkää, ei se että hän on vel kautta ja harrastusta? kysyy kat sopivaa “ v a s tin e tta ”. E ttä lehdessä kaantunut, vaan se että hän al selijalta työmiesopas. Odottamat työ on siis yksitoikkoista ja kuo-: kia toimenpiteitä suunnitellaan että yhteiskunnallisesti •luiononi- li vuotta. ku iten k in , sy istä h u o lim atta, oli o- lettavaa. Sen voivat todistaa j muka sillä että siten hankitaan massa asemassa, on tvöskenncl- kaa myydä työvoimaansa ja os ta vastausta dian sanoo vakavas Jos haluatte säästää iuin tak ein en — joskin sek av an lain en taa markkinoilta elintarpeita, rat ti : yksitoikkoista, yksipuolista, miljoonat raatajat. Ja ne todis- • työväestölle enemmän työtä ja tävä elääkseen, s. o. ansaittava k irjo tu sp ä tk ä , s itä voidaan pitää ruumiillisella kaksi “pittiä” pankaa kaisee voidaanko hänet ottaa hengetöntä ja kuolettavaa se on. tavat sen joka päivä. Siihen on tehdään sen toimeentulo helpom toimeentulonsa au ,nykille^u,avana asia«»- taistelevan köyhälistön riveihin. Ja sitä enemmän se on sitä, kun pakko, sillä se työ niitä kiusaa maksi. Valloitussodan käynti on työllä, ja että “huomatuimmat tilauksenne heti tule- a!v otam m e huom ioon e tte i leh d ellä näy tietää ja tuntee luissaan ja yti- suunnattomasti. Ne tuntevat ja samoin muuan sellainen valtion kansalaiset" ja “suuret miehet"; m a a n . —Karl Kautsky. tä itsellä olevan kirjotustaltoista toi- TO V ER I Toimittaja il 51 11 W 1 I z) z) 1*1 Taantumushaa- veita
