Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 22, 1917)
•1 No. 119 vSÍaOfc»..riA Siva kolmé TOVERI . F»W | prosentin tarjo u k sia $1,799.61, joille Iäisten vaatimukset aikaisemmin set Japanissa muodostavat työ em m e voineet a n ta a varm aa vas- palkkoihin nähden hyvin koh- voiman enemmistön. Edellämai 11783366 ■ tau sta , kun kaikki hallussam m e ole nituista työläisten lukumäärästä vat v a ra t ja hiem an enm m änkin, tä ; tuulliset, mutta Venäjää vastaan on miespuolisia työläisiä 478,783, käydyn sodan perästä ja kansalli tä ta rk o tu sta varten oli jo käy tetty . Me olem m e täh ä n m ennessä suo sen nopean nousun sekä finanssi eli 47,3 prosenttia, kun sen si ritta n e e t $981.05 ja $420.00 on lu v at politiikan takia, mikä ei haikaile jaan naisia on 533,530 eli 52,7 OSASTOILLE, KIRJALLISUUSKOMITEOILLE, ASIAM IEHILLE tu su o ritta a kesäk. alussa, joka edel pannessaan kuluttajille raskaita prosenttia. YNNÄ MUILLE. ly ttä ä $2,802.10 velan lyhennystä. Tämä luku varmastikin herät Jo s voidaan vielä su o ritta a tehdyt verotaakkoja, ovat elinkustan suuremmiksi, tää hämmästystä europalaisissa tarjo u k set, niin on velkaa ly h ennetty nuksetkin tulleet Ilmotuksista Toverissa, on ollut juttua tuon tuostakin, va« aan $6,329.32 — ! T äm ä edellyttää, e ttä mutta palkat hintoihin nähden lukijoissa, sillä missään Europan siltikään kaikki eivät ole selvillä tästä ilmotusjutusta, joten taas« seu raav assa jao ssa ollaan ehkä nousseet vähän. Tämä vastakoh maissa ei naispuolisten työläisten $20.000.00. niistä joku sana. lukumäärä voita miesten lukua m ielestäm m e olisi k o e te t ta on kärjistänyt riidan pääoman Osastoille, jotka haluavat ilmottaa iltamistaan ja muista tilai* tav M a eidän ja työn välillä ja synnyttänyt ¡ teollisessa elämässä. Xaispuoli- saada varoja tä tä tark o tu sta suuksistaan paikkakuntansa yleisölle, lausun kehotuksen, että tästä- varten niin paljon kuin m ahdollista, luonnollisena seurauksena “työ set työläiset ovat, kuten tunnet puolecn alkaisivat ilmottamaan entistä paremmin Toverissa, siten sillä sen pikem m in saam m e täm än väenliikkeen.” Tämän liikkeen tua. vähemmän innokkaita otta antaen yleisölle tietää mitä, milloin ja missä nämä tällaiset ’tilai kunniavelan m ak setu k si ja sen huo pääase oli lakko. Suurin piirtein maan osaa työväenliikkeeseen. m aksi se tulisi osastoille vuo suudet kulloinkin ovat ja mitä niihin on maksua j. n. e. Samalla keam ovat Japanin lakot Niinpä tämäkin seikka puoles tu isessa verotuksessa. Ne v a ra t m itä katsottuna kun Toveri saa ilmotusmaksun muodossa sen kannatuksen osas osasto ilta tulee vero tu k sen a “toveri- olleet lyhytaikaisia ia rajoittu taan selvittää, minkä vuoksi Ja toilta joka sille kuuluu, on siitä HYÖTYÄ ERIKOISESTI OSAS velk ain ” m aksua v a rte n kesäk. 30 p. neet määrättyihin tehtaisiin. O- panin työväenliike vielä on niin TOILLE. Silloin kuin paikkakuntalaisenne näkevät ilmotuksenne m ennessä sisälle, ei voida k äy ttää mituinen seikka näihin lakkoihin alkuperäisellä asteella. tä tä ta rk o tu sta varten , sillä n iistä Toverissa, olen __ varma että kannatus iltamillenne on myöskin run* • . •• 1 ¡o n m ak settav a ensim äinen kymme- nähden on ollut se, että suurin Laki “rauhan säilyttämisestä.” saampi. Umottamisesta o on n m sns i «. J HYÖTYÄ 1 I O 1 J .A ETUPÄÄSSÄ I'. U . r A A » A OSAS- I nesosa toveriveloista. joten lisää va- osa niistä on .syntynvt moraali Viimeiseksi voidaan ottaa tä TOLLENNE. i .Mi. Osastoille on ilmotusmaksu 30c palstatuumalta, roja täy ty y saada, jos m ielim m e lu- sista — eikä taloudellisista — hän laillisten olosuhteitten vai vaikkakin tavallinen ilmotttshintamme on 40c palstatuumalta. O sas-! nastaa nälta puolella teh ty jä tarjo- syistä. Sellainen väkivallanteko " JUTELMIA toille i;;VVaa___ annamme _ tämän siitä svvstä että he id tavallaan „ jatam ...... m e . kysy- • . alennuksen •• • , ‘ v a iid .iii TaBa Beiostuksella n^at liikkeemme omistajia ja kannattavat suuremmassa määrässä liikettämme. Ellette olisi aivan selvillä vieläkään siitä kuinka suu Ä änestys tä s tä kysym yksestä p ä ä t ren ilmotuksen milläkin rahalla saa, lähettäkää Toveriin vaan mää tyy kesäk. 10 p. ja pitää ää n esty k tuloksen olla p alau tettu t.p ko räys että haluatte ilmottaa jotakin varmaa ilmotusta joko $1.00, sen m itealle kesäk. 17 p. m ennessä. $2.50, $3.00 tahi $5.00 edestä, niin lakamme ilmotuksenne täällä T oim eenpanevan kom itean puolesta, J. W. A hlqvist, sihteeri. sille kuuluvaan kokoon. Seuraavalla kerralla sitte huomaatt te josko ilmotuksenne suffri tahi juurii» josko »c se u oli -— -------- ------- koko oli tarpeeksi r».-u .-mmi n lii? u la n p ie n i ÄÄNESTYSLIPPU. 1 __ ___ * ■ • • • •, ja seuraavalla kerralla voitte paremmin toimia siihen suuntaan 1) H vväksyttekö, e ttä jä rje stö n va- kun ------------- sen katsotte — tarpeelliseksi. — ,----------------- ir o is ta lain a ta a n vielä noin $1,000.00 RAILA \ ÄLI I KSESTÄ SI OMEEN ovat taasenkin useani* u.s. "toveri-velkojen lunastukseen, ma; l“ ? “ ' — — * kansalaiset äskettäin L ehkä im a S saaneet r td U U C l l tuntuvastikin i l l u u \ c l M I M I l K kärsiä, U L M a , K kun UU ovat luottaneet joittenkin yksityisten keinottelijain paljon lupaa-« viin ilmotuksiin. Onhan luonnollista ettei kukaan voi rahan väli Ä änim äärä puolesta ........................... tyksestä luvata suurempaa kurssia kuin siitä itse saa, sillä ei ku Ä änim äärä vastaan ........................... kaan liike tee sitäkään vaan huvin vuoksi, vaan saadakseen siitä 2) H vväksyttekö, e ttä toim eenpa jonkun sentin vaivoistaan. Nuo tuollaiset keinottelijat, jotka lupaa- kom itealle m yönnetään lupa vat paljo, tekevät sen vain saadakseen herkkäuskoisemmilta keplo* nevalle ottaa s. s osasto ilta lainoja jä rje s .r ahat taskuihinsa ja sitte tekevät muka vararikon. • tön nimeen. tätä sami tä ta rk o tu sta 1 altaista tapauksia on sattunut jo niin useasti, että niitten pitäisi i varten , niin edullisilla m aksuehdoil- ahdollista, mak- olla omiaan vakuuttamaan kansalaisiamme siitä, että luottaisivat la otettav ak si kuin m ah kork ein ainoastaan omiin liikkeisiinsä, jotka kansa omistaa ja kontrolleeraa. samalla korkoa verkoin taan 3'/,, jos Toveri on välittänyt rahoja Suomeen säännöllisesti jo pi enimän ij sastot tahtova a t? puolesta ........................... ajan, eikä yksikään lähetys ole joutunut hukkaan. Toveri välittää ! Ä änim äärä pi rahoja edelleenkin maksaen korkeimman kurssin mukaan, joten lä Ä änim äärä vastaan ........................... hettäkää rahanne Toverin välityksellä, silloin saatte olla varmat niitten perille menosta. ............................................. osasto k u u i l- /\« . » .n l1 n N o ......................................... m aakunnasta tu ja se on hyvä, sanoi ty ttö ki •H -l’ 1-1 I I 1-H--H ! I l I-H -H -M -l 1 I !■ ris te ty in ham pain. S itte n hän n ä y tti naisvalvojalle k ä y n tik o rtte ja , jo ita hän oli saan u t tunneUj-oUtaan ! | ; h - H -M -M -M N im et olivat su u rte n liikem iesten, | eikä opillisen siv isty k se n k ä ä n saanut i sä ä ty ollut e d u sta m atta . * * ~ — ii Järjestömme asioita Î g. S. Järjestön luennoit- sijan Sanna Kannas* ton matka*ohjelma Hienoston naikkosten touhuja Toukokuulla: H ienoston n a ise t ovat tu n n etu lta k a lk issa m aissa rep ä isev istä m einin g eistään. H e k ek siv ät joutoalkoi- n aan paljon u u tta ja m ielen k iin to ista seu raeläm än v irk isty k se k si ja sitten tie tä m ä tö n rah v a s k o e tta a jä ljitellä «heidän k ek sin tö jään sikäli kuin ky kenee. koska se pitää kaikkea, m ikä läh te e ylälu o k asta hienona ja sivis tyneenä. V arsinkin am e rik a laise t h ien o sto lalset ovat kuuluisia rep ä i se v istä ja yhä u u sista edesottam isis- taan. H eidän k esk u u d estaan on läh te n y t m onet, sittem m in rahvaan, käy tän tö ö n o tta m a t ja v iran o m aisten epäsiv eellisik si leim aam at ta n ssit, “T exas Tom ” y.m. kuten " ta n g o ’’, Kun hienosto on “rä ä k k ita n s s it”. hypellyt n ä itä ta n sse ja puoli a la sto m ana s u lje ttu je n ovien tak an a, niin ne ovat olleet täy sin "siv eellisiä”, m u tta kun sittem m in rah v as on ai k a n u t jä ljite llä n ä itä "hienoja ja s i v isty n e itä ” ta n s s e ja ju lk isissa tanssi- Jaisissa varsin v ah v asti puettuina, on poliisi ta v a llise sti p istän y t k ä te n sä ta n ssija p a rin väliin ja e ro tta n u t h eid ät koska he ta n ssiv a t epäsiveel listä ja k ielle tty ä tan ssilajia. H ien o sto p iirlä h urm aava oli sekin k ek sin tö , jonka e rä s m iljoneerin rou va teki New Y orkissa jo itak in vuosia sitten , jolloin hän pani toim een tans- slja lse t, Joissa kaikkien tuli esiintyä uim apuvussa. K eksinnön tehneen rouvan m akua y liste ttiin e rittä in hienoksi ja — m ik seik äs se hienoa ollutkin — el a in a k a a n v a a tte itte n p aksuus tu n n elm aa pilannut. T ätä k e k sin tö ä rah v a s ei ole ollut tila i su u d essa Jäljittelem ään ja sen tä h den on tie ty s ti “siv isty k seen k in ” jä ä n y t a rv e lu tta v a aukko. M utta hienoston n a ise t eivät vai vaa aivojaan a in o a staa n v irk isty sten ja m ukavuuksien keksim iseen itse l leen. El. sillä he " ty ö sk e n te le v ä t” m yöskin innolla om an m aailm ansa ulkopuolella olevlenkin hyväksi. He h a rra s ta v a t hyvin su u ressa m äärässä arm e llja isu u tta. S ääliv ät köyhiä ja vaivaisia Ja joskus a u tta v a tk ln ruuan jä tte illä ja m uilla v a a ra tto m illa ja heidän k o rk ea a rv o isu u tta a n lo u k k aa m attom illa keinoilla. J a köyhät hy m yilevät pien im m ästäk in m u rusesta, jo k a rik a ste n pöydältä putoo, ja m aa ilm a uskoo vahvasti, e ttä rik k ailla on sydän p rik u lleen siinä p aikassa Jossa todellisen ihm isystävän sydä m en tu leek in olla. puheenjohtaja. k irju ri. Työkansan liikkeen “toveri-velkojille” ('an ad an S. S. J. Toim eenpaneva ko m itea kokouksessaan 13 p. toukok. p ä ä tti täte n ilm oittaa n s . “ T yökan san toveri-velkojille”, e ttä Rosslandin osaston e sittä m ä yleisäänestys-elido- tus, e ttä “C anadan S. S. Jä rje stö n Spokane. W ash., 23—24—25 P edustajakokous varoisi a luo v u tettai N orthport. W ash.. 30—31 p. siin puolet sellaisten toveri-velkojen K esäkuulla: lunastukseen, jo tk a luovuttavat saa Portland, 2. 3 ja 4 p. tavansa vähintään 50 prosentilla, tai W oodland, 5 ja 6 p. siitä alle. ja on t.p. kom itean otet Mt. Solo, 7 ja $ p. tava huomioon e tu tila lla sellaiset A storia, 9, 10 ja 14 p. tarjo u k set, jo tk a luovuttavat alle 50 Svensen, 12 ja 13 p. esty k sellä tul- Ilwaco, 16 ja 17 p. , p ro sen tin ”, on yleisään - llw acosta tulee puhuja R aym ondiin ’ lut hyväksyttyä, joten jos on sel ja sieltä edelleen m uille W ashing- I laisia "toveri-velkojia , jo tk a ovat tönin suom alais-asutuksille sikäläisen i h alukkaat luovuttam aan saatav an sa valtiokom itean o h jeitten m ukaan jä rjestö lle alle 50 prosentin, yo ivat Tov. Sanna K annaston luentoaineet ! tehdä siltä ilm otuksen t.p. kom itealle Í viim eistään kesäk. 17 p. m ennessä. ovat se u ra a v a t: ¡ T ällaiset ta rjo u k se t otetaan , kuten 1) M aatalouskyystnys. 2) U nionistlnen liike, sen peri- päätös edellyttää, en sitilalla huom i oon. a a tte e t ja m en ettely tav at. llinotus on te h tä v ä o sotteella: 27 3) Työväen sanom alehdistö. 4) Suom alaisen jä rje stö n m erki Alcorn Ave., T oronto, Ont., Can. C anadan S. S. Jä rje stö n t.p kom itean tyksestä. puolesta Jo k a ista osastoa k ehotetaan jä r J. W. AHLQVIST, sihteeri. jestäm ään p äiväkurssit, jos sellainen suinkin on m ahdollista. P ä iv äk u rs sien aineet ovat: CANADAN S. S. JÄRJESTÖN 1) N uorison kasvatuskysym ys. PUHUTAN KUSTI KOPI- 2) P e ria a te ja käytännölliset toi LAN MATKAOHJELMA. m et osastoissa. O sastojen pyydetään o ttam aan yllä Toukokuulla: m ainitut päiv äm äärät huom ioonsa ja Eckville. haalilla 26—27 p. jä rje stä m ä ä n puhum atilaisuudet. si Thorhild 30—31 ja 1 p. kesäk. ten, e ttä n iistä saadaan m ahdolli Kesäkuulla: sim m an p a rh a a t tulokset. Radtvav Centre 2—3 p, T overillisesti, L änsipiirin piiritoim ikunta. Lake Cotean 6—7—10 p. CANADAN S. S. JÄR JESTÖN ASIOITA Canadan S. S. Osastoille K aikille Can. s.s. osastoille on posti te ttu allaoleva yleisäänestys-ehdotus, jonka osasto t voivat o tta a huom i oon tä s tä lehdestä, jos jo stain syystä e tte olisi saan u t läh e ttä m ää n i k irje t tä. Pyydäm m e osastojen jäsen ten lainaam aan tälle kysym ykselle huo mionsa. m enem ällä enslm äiseen osas ton kokoukseen, jossa asia tulee e- sille ja an tam aan ään en sä joko myö ten tai vastaan. J. W. A hlqvist, sihteeri. O S. S. O sasto, K. T overit: — T oim eenpaneva kom itea kokouk sessaan 13 p. toukok. p ä ä tti k ä ä n tyä osastojen puoleen tiedustelulla, josko toim eenpanevalle kom itealle m yönnetään lupa lain a ta järjestö n varoista noin $1,000.00 sen lisäksi m itä olem m e jo k ä y ttä n ee t, joka sum m a on vähän yli $200.00. sellais ten “toveri-velkain” lunastukseen, lotka lu o v u ttav at 50 p rosentilla tai siitä alle. sekä m yönnetäänkö lupa o tta a lainoja o sasto ilta jä rje stö n ni m een, sam aa ta rk o tu sta v arten, sel laisilta osastoilta, jo tk a ovat siinä asem assa, e ttä voivat lain ata, jos ta h to v a t Ja lu o ttav a t järjestö m m e Codena Hill 8—9 p. Osastot ottakaa huomioonne teille määrätyt päivät ja pitäkää huoli puhetilaisuuksien järjestä misestä ja hyvin ilmoittamisesta. Uusinta kirjallisuutta puheti laisuuksissa saatavana, joista sa moin kuin lehtitilauksista, lan keaa prosentti Canadan s. s. jär jestölle. K. K. Japanin työväenliike Sen kasvaminen ja suunta. Sosia listeja ja anarkisteja. että työnantaja tehtaassaan on kohdellut huonosti työläisiä, on pannut tämän toverit ryhtymään sympatialakkoon. Toinen huomat tava piirre lakkojen suhteen täs sä maassa on se, että ne useim min ratkaistaan kamppailulla — eikä parlamenttarisilla keinoilla ja rauhan tietä mvöten. — Seu- raavana työväenliikkeen asteena on ammattiyhdistysten perusta mista pidettävä. Ensimäisen ammattiyhdistyksen perustivat metallityöläiset I oki- oon 1897. Rautatieläiset ja kir- jaltajat seurasivat heti perässä. Nämä yhdistykset olivat järjes- tömuotonsa ja toimintatapansa puolesta europalaisten yhdistys ten tapaisia. Alussa inenestvtty- ään nämä yhdistykset muuta man vuoden perästä hajoitettiin. Nyttemmin on yhdist vselämä taasen virkistynyt: — siihen on suuressa määrin vaikuttanut ete vä sosialisti Suzukii, joka monien ponnistusten perästä on saanut perustetuksi Jusikai ( 1 overiseu- ra) nimisen yhdistyksen, mihin eri teollisuushaarojen työläiset ovat yhtyneet. Tämän pääyhdistyksen rinnal le on muodostunut ympäri maa ta pienempiä paikallisyhdistyksiä mutta näillä on enemmän tove ruus- kuin ammattiyhdistysluon- ne. Sosialistisen liikkeen tienraivaaja oli Katavama, joka tehokkaasti otti osaa ensimäisen ammattiyh distyksen perustamiseen. mistä aikaisemmin on mainittu, v. 1897 Hän ci säikkynyt ponnistuksia, vaan kirjoillaan ja puheillaan innokkaasti raivasi tietä sosia lismille työläisten keskuudessa. Tästä huolimatta onnistui hänen kuitenkin saada ainoastaan har voja aatteensa kannattajiksi, eikä hänen onnistunut herättää innos tusta syvissä riveissä. \ uonna 1903 perustettiin poliittinen so- sialidemokratinen puolue, minkä johtoon tuli Kotoku, mutta puo lue oli pian pakotettu luopumaan poliittisista tehtävistään. Kotoku oli erään hyvin laajal le levinneen lehden toimittaja ja käytti tätä tilaisuutta hyväkseen harjoittaakseen propagandaa so sialismin hyväksi. Oleskellessaan Amerikassa joutui hän tekemi siin etevien anarkististen johto miesten kanssa ja keräsi palattu aan kotimaahansa joukon tämän suunnan kannattajia ympärilleen. Hallitus on kuitenkin ryhtynyt kaikkiin varovaisuustoimenpitei- siin anarkisteja vastaan ja on nä mä toimenpiteet ulotettu myös kin sosialidemokrateja koskevak si. Tätä nykyä on työläisten pii reissä harvoja sosialisteja, mutta on liike sen sijaan hyvin levin nyt keskiluokasta lähteneen kou lunuorison ja intelligenssin pii reihin — kuten myös on asian laita Italiassa ja A enäjällä. Työtilastoa. Submariinit upottaneet Amnyintaa ilmotettu Meksikon rajalta ruotsalaisia laivoja Washing'ton, D. C.. 21 p. tou Tukholma, 21 p. toukok. — kok. — Virallisesti on hallituk (Lontoon kautta.) Ruotsalaiset lehdet ovat kiihkeästi tuomin selle ilmoitettu, että Meksikon neet Saksan submariinisodan rajalla on tapahtunut kahakka käyntiä, kun viimeksi kolme amerikalaisen rajavartijaston ja ruotsalaista laivaa, juuri Englan meksikolaisten rosvojen välillä, nin kanssa saadun sopimuksen loukko meksikolaisia rauhanhäi- mukaan laskettiin lähtemään ritsijöitä oli tullut Amerikan Englannista Ruotsiin, tulivat u- puolelle Nogalesin lähellä ja oli potetuiksi Englannin vesillä. U- heidät otettu kiinni. Vangittu potetut ruotsalaiset laivat olivat jen joukossa sanotaan olevan e- Yesterland, 4,018 tonnin kantoi- rään George Holmes nimisen a- nen; Aspen, 3,103 tonnin ja Yi- merikalaisen ja Manuel Gonza ken 1,820 tonnin kantoinen. Lai lesin, entisen Hippolito Villan vat ovat olleet pidätyksissä Eng yksityiskirjurin. lannissa. mutia kun Ruotsi teh GOMPERS JAKAMASSA dyssä sopimuksessa suostui las OHJEITAAN kemaan Pohjanlahden satamissa pidätyksissä olevat englantilai set laivat vapaiksi päästettiin Washington, toukok. 20 p. — kutus työväenliikkeeseen. Ken ruotsalaiset laivat Englannista Eilen esitti Samuel Gompers on tutustunut yhteiskunnallisiin myöskin menemään. hallitusvirkailijoille, että asevel kysymyksiin, tietää varsin hyvin, vollisuudesta olisi vapautettava että työväenliikkeen edistymisen Norjalaisia laivoja upotettu sellaiset työläiset, jotka ovat täytyy käydä käsi kädessä työ Lontoo. 21 p. toukok. — Kö- j välttämättömiä ampumatarveteol- väenluokan yhdisty misoikeuden penhaminasta saapunut tieto ker- i lisuudessa, sekä niillä teolli ja oikeuden tehdä lakkoja, kans too, että Berliinistä on Norjan suusaloilla, joilla valmistetaan sa. japanissa on poliisisääntö, välttämättömiä minkä nimi on “laki rauhan säi lähetystö ilmoittanut saksalais siviiliväestölle lyttämisestä", mikä yksinkertai ten submariinien upottaneen nor tarpeita. Selostuksessaan viittaa sesti kieltää kaikki lakot.. Jos jalaiset höyrylaivat Lalyn. Naja- Samuel Gompers niihin erehdyk lakko kaikesta huolimatta syn denin, C. Sundfin ja Garantin. siin. joita Englannin hallitus on tyy, tuomitaan osanottajat joko Laivojen miehistöjen sanotaan tehnyt komentaessaan erotukset ta kaikilla teollisuusaloilla työs sakkoihin tai vankeusrangaistuk hukkuneen. siin. Aikaisemmin ei tätä lakia Ranskalaisen kuljetuslaivan ke kentelevät työläiset sotapalve lukseen ollen sitten jälestäpäin sovellutettu varsin ankarasti, rällä hukkunut 51 miestä pakotettuna niitä tuhansittain mutta kun ajan vaikutuksesta le Pariisi, 21 p. toukok. — Vi palauttamaan takaisin tehtaisiin voton suunta on päässyt vallalle tvöväcn piireissä, on hallitus kär rallisesti on ilmoitettu, että rans koneitten ääreen. jistänyt sen käyttöä. Niin kau- kalaisen höyrylaiva Colhertin u- van kuin tämä laki on olemassa oottamne?¡sa Yälimerellä viime ELINTARVEPULA KASVAA ei mikään lakko voi päättyä kun kuun 30 P. laivan sotilasmat- SAKSASSA nialla. Ammattiyhdistysten kas kustai ista 51 vamista estää tämä laki myös Colbert oli Kööpenhamina, toukok. 19 p. suuresti. Työväenliikkeen täytyy toinen. — Peru nain vähyys alkaa Sak ensin voittaa tämä suuri este, sassa käydä jo perin huolestutta ennenkuin se pääsee menesty E N G L A N N I S S A SOKERI- vaksi. Joissakin paikoin, kuten mään Japanissa. KAUPAN SÄÄNNÖTTELY esim. Altonassa ja Hampurissa K Ä Y N Y T TA RPEETTO on perimäin jakamista henkivä MAKSI kohden vähennetty 24 ounssiin viikossa ja sen sijaan lisätty hen leipäannosta 640 Pariisin pukutyöläiset Lontoo, toukok. 21 p. — kilökohtaista grammaan. Lievittääkseen '•'>1- ‘Koska Englannissa on kohdak olleet lakossa koin alettava tulla toimeen ilman litsevaa ruokatarvepulaa on hal sokuria ia koska vain jollekin litus valtuuttanut ruokatarve- Pariisi. 21 p. toukok. — Parii osalle työläisiä enää voidaan o- kauppiaat myymään jäljellä ole sissa ovat pukutyöläiset ol lutta antaa, niin näitten ruoka- vat kannutettujen vihanne* »en leet lakossa, mutta lakko on tarpeitten pakollinen annoksit varastot, siinä toivossa, et ä saatu sovitetuksi sisäasiain tain jakaminen käy aivan tar vallitsevan lämpimän sään aika ministerin ja sotatarveministerin peettomaksi toimenpiteeksi’, se na uusia vihanneksia saadaan yhdessä työntekijäin ja työnteet- litti ruokatarpeitten jaon sään entisten ylivuotisten varastojen täjien edustajien kanssa pitä nöstellä lauantaina United Pres tilalle. mässä neuvotteluk« »k« »uksessa. sin kirjeenvaihtajalle. •— Lau Lohduttaakseen alamaisi -n Harjoittelussa toimiville tytöille sunto on lyhyt ja naivi, mutta on hallitus selittänyt, että vaik tulee myönnettäväksi 50 centi erinomaisen sattuvasti Englan ka clintarvepula Saksassa jo on mea (noin 10 senttiä) palkanko nin nykyisiä oloja kuvaava. kin varsin tuntuva, niin asema rotus päivää kohtaan ja 75 cen- timen palkankorotuksen inies-i »■«■niiiiiniiiiiiKRiiiinfiii lllIIIimiBNMIMHHMr puolisille työläisille. Sopimuk seen kuuluu myöskin, että edus- tajakamarissa hallitus tulee pian esittämään Lakiehdotuksen lau- vantaipäivän jälk. pp. juhlimi sesta täydellä palkalla. Lakkolaiset palaavat työhön heti. Yleisiä uutisia Teidän SAAVATKO YLI-IKÄISET M ENNÄ CANADAAN? ‘ itsenne päätettäväksi Portland, Ore., toukok. 20 p. — ‘Morning Oregonian’ toimi tukselle on tehty seuraava kysy Jos te todellakin luulette, e ttä teidän ei ta rv itse tie tä ä m itään mys: “Voiko mies, joka on si siitä, MITEN JA MITÄ TEIDÄN ON SYÖTÄVÄ JA JUOTAVA, niin sitten täm ä ei kuulu teille — sitten teid än ei ta rv its e tä tä lukea. vuuttanut asevelvollisuusijän nyt M utta jos te uskotte, e ttä terveyden ja voim akkuuden k e h ittä mennä Canadaan? Aiheuttaisiko m iseksi ta rv ita a n luonnon v aatim usten m ukainen rav in to jä rje ste lm ä , Canadaan meno sen. että suu niin sitten täm ä tarjo u s kuuluu teille; JU U R I SIN U LLE LUKIJA. remmalla syyllä joutuisi kutsun Jos v astau k sen n e edellä olevaan on m yönteinen, niin nyt tulee v a sta tta v a k se n n e : L uuletteko olevanne kyllin terv e ja voim akas? nan alaiseksi? Maastamuuton Onko teillä jo haluam anne m äärä ruum iin siro u tta ja tarm o a? Jo llei tarkotuksena on ryhtyä maanvil ole — niinkuin epäilem m e — niin m iksi e tte nyt jo ryhdy s itä h a n k jelykseen laajassa mittakaavas kim aan; m iksi e tte heti ala seu raam aan m ahdollisim m alla ta rk k u u sa.” della luonnon selviä lak eja syöm isessä ja juom isessa. On tosi, e ttä Edellä oleviin 'kysymyksiin täm ä kysym ys ei ole niinkään y k sin k ertain en kuin m onikin sitä luu lee. Siinä ta rv ita a n ei ain o astaan lan n istu m a to n ta sitk e y ttä , m u tta vastaa mainitsemamme lehden m yöskin tarkkoihin kokem uksiin ja tietoihin p eru stu v aa ap u a ja toimitus seuraavasti: ‘Emme tie ohjausta. S ellaisena esitäm m e tä ssä teille kirjan , jonka on kirjot- dä minkäänlaisten rajoitusten o- tan u t A m erikan ehkä etevin te rv e y stiete ilijä , Physical C ulture leh levan voimassa mikäli meno on den p e ru sta ja ja useiden huom attujen terv ey so p illisten k irjojen ktr- jo ttaja , B ern arr M acfadden. K irjan nim i on kysymyksessä, emmekä myös kään tiedä onko sinne menolla Syöminen Voimakkuuden Lähteenä minkäänlaista vaikutusta asevel HINTA 50 SENTTIÄ. vollisuuslain alaiseksi joutumi seen mikäli sellaiset henkilöt o- KIRJAN A IN EH ISTO: vat kysymyksessä, jotka ovat sivuuttaneet rajaksi määrätyn Juom inen a te rla in aikana Ruokahalu Edelläkerrotusta selviää, ettei iän. Poikkeuksena ovat vihol- Jäävesi P ureksim inen Japanin työväenliike ole vallan lismaittcn kansalaiset, jotka ei K ahvi ja tee R u uansulatustoim inta nut mitään etusijaa kansainvä vät saa poistua maasta ilman eri V alkean leivän kirot Ilma R avintoaineiden a in eo sat Vesi lisen sosialismin rintamassa. koista lupaa. L ihaksia k asv attav a t ainekset Y lensyöm inen Yhtenä syynä siihen on se, et L ih o ttav at aineet Kolm en a te ria n syöntitapa tä Japani vielä on suhteellisesti PITKIÄ PUITA K ivennäisaineet K ahden a te ria n sy ö n titap a pienteollisuuden maa ia suuret V ehnä Ja v ehnävalm isteet Yhden a te ria n syöntitapa tehdas- ja teollisuuskeskuksei L ihansyönti eli se k aru o k a jä rje sty s K aura ja m uut v iljalajit Kelso, Wash.. 21 p. toukok. — V ihannekset K asvisten syönti vielä ovat aikaisemmalla kehitys Ostrander Railway & limber M aitotuotteet R aaka ru o k ajä rje ste lm ä asteella. Virallisen tilaston mu Co. on lähettänyt Orangeen, H edelm ät, m arjat y. m. Ruokien keittäm in en kaan oli v. 1900 verstaiden ja Texasiin, 7 mastopuuta, jotka o- Liha T erv ey sru u at tehtaitten lukumäärä,, joissa livat 103 jalkaa pitkiä. Puitten P äh k in ät R avinto ja am m atti K alat R avinto ja läm pöm äärä työskenteli enemmän kuin kaksi paksuus oli 29 tuumaa läpimita- A lkoholipitoiset juom at työläistä 32,323 ja näissä työs ten. Kolme rautatievaunua tar T ila tk aa täm ä k irja Itsellenne. T utkikaa rav in to k y sy m y stä; kenteli yhteensä 1,012,313 työ vittiin asettaa peräkkäin puitten oppikaa syöm ään ja juom aan. Se palkitsee teid ä t terveydellä ja läistä. Silkkiteollisuutta, mikä on kuljettamisia varten. Puut käy siitä jo h tu v alla eläm änonnella. Japanin suurin teollisuudenhaara tetään purjelaivojen mastoiksi. harjotetaan pienissä puitteissa. TOVERI, Astoria, Ore. 5 ■M Box 99, 7 Puuvillateollisuudessa on harvo ENSILUOKAN ja tehtaita, sillä kotityö- ja pik- TOVERI, kuteollisuus vielä kukoistavat. Box 99, Aatorla, Ore. Kun otetaan huomioon, että työ L ä h e ttä k ää heti ensi postissa ............... kpl. k irja a SYÖMINEN väenliike paraiten menee eteen VOIMAKKUUDEN LÄHTEENÄ oso tteella: päin teollisuuskeskuksissa, ei siis ole niin suuresti ihmeteltävä, zleinen hinta ja hyvä palvelus S vaikkapa työväenliike Japanissa tn meidän motto Tulkaa katso- « Nimi onkin vähemmän kehittynyt. -naan, hv omaatte sen todeksi iB Naisten työ on enemmistönä. Englantilaisessa porvarillisessa “Times”-lehdessä on erään japa nilaisen lähettäjän kirjotus sikä läisestä työväenliikkeestä. Otam me siihen joitakin kohtia. Hyvin tunnettu tosiasia on — lausuu kirjoittaja — että vasta .viime aikoina on Japanin tehdas teollisuus saavuttanut nykyaikai sen kehityksen. Ja työväenliike menee ainoastaan hiljaa eteen päin. ja on leviämisensä puolesta rajoitettu. Usein sanotaan, että siinä ei löydv jälkeäkään mis tään liikkeestä verrattuna Euro pan maitten työväenliikkeisiin, m iik fliik v k v v n mutta kun otetaan huomioon yh Edellä mainittujen ja monien vie Viime kokouksessa oli tä lla isia 50 teiskunnalliset olot Tapanissa, on lä mainitsematta jääneitten ihmis ystävällisten ja sivistyneitten touhu-j hienoa aistia. Jä lk im ä istä ei suin selvää, että työväenliike siellä jensa lisäksi on eräs hienostonaistei ‘ kaan pu u ttu n e hienoston n a isilta ja kasvaa, vaikkakaan puolueena se suurtakaan klubi päättänyt asettua vartioimaa.» kun sitä on riittä v ä s s ä m äärässä, ei ole saavuttanut niin edellinen saa vaikka seisoa merkitystä ja .valtaa. Syynä tä sotilaita, ettei ilotytöt saisi helti kuin laho puupökkelö viheriöitsevän hän ei voida sanoa olevan sen. valtoihinsa. Tämän uuden keksin m etsän keskellä, sillä hieno a isti se että työsuhteet Japanissa olisi nön on tehnyt Evanstonln, 111., her- raskalset naiset. Siinä avautuukin on joka m erk itsee tä lla ise ssa vartia- vat tyydyttävät. Suurin piirtein heille varsin mielenkiintoinen ja hu toim essa. M utta jos kävisi niin hul katsottuna kärsii työväenluokka Union Pacific painen ala. Vartioida, ettei ilotytöt lusti, e ttä näm ä v a rtija t jou tu isiv at tvönantajaherruudesta ia on a- Toisena syynä tähän seikkaan so tilaitten valtoihin, niin m istäs sit listettu sen valtikan alle. Alhai sotilaita valtoihinsa! — siinä HANNA, sen elintason vuoksi olivat työ- voi myöskin pitää sitä, että nai- tarvitaan sukkelaa järjen juoksua ja ten v a rtija t o teta an ? KAUPPATAVARAA] Coal Co. | WYO. " M aksuksi liitän dollaria ........ Benttiä.
