Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 15, 1917)
Sivu kolme TOVBRI No. 113 ta jos se vain joutuu kustanta maan hyvät tiet vierasten lois- eläjäin käytettäväksi, niin vara rikkokin on mahdollinen. Paljon parempi on, että maan-. O 8 A 8 T O IL L E , K l R J A L L IS U U S K O M IT E O IL L E , ASI AMI E H IL L E tie annetaan vaikka homestead-; YN N Ä M U IL L E . oikeudella jollekin, kuin että sen “P. S. Tehkööt minusta vaik nimessä vielä verotetaan vai-| Ilmotuksista Toverissa, on ollut juttua tuon tuostakin, vaan siltikään kaikki eivät ole selvillä tästä ilmotusjutusta, joten taasen ka pikkuporvarin, mutta suunni iiomme ennenkin raskaan taakan telmistani en voi luopua, sillä niistä joku sana. alla kituvaa väestöä kuusi mil- ! Osastoille, jotka haluavat ilmottaa iltamistaan ja muista tilai en ole tällä kertaa ainakaan joonaa dollaria, ilman, että siitä suuksistaan paikkakuntansa yleisölle, lausun kehotuksen, että tästä- suuresti erehtynyt. Enkä tule enempää sanomaan on hyötyä sille juuri ollenkaan. puoleen alkaisivat ilmottamaan entistä paremmin Toverissa, siten tästä asiasta Toverin palstoilla. Saattaa kylläkin näyttää siltä, antaen yleisölle tietää mitä, milloin ja missä nämä tällaiset tilai Sama.” että välikädet ovat työläisten , suudet kulloinkin ovat ja mitä niihin on maksua j. n. e. Samalla kun Toveri saa ilmotusmaksun muodossa sen kannatuksen osas Tarvitsematta olla edes tark suurimmat riistäjät, mutta lyhyt- ' toilta joka sille kuuluu, on siitä HYÖTYÄ ERIKOISESTI OSAS ka tämän asian tuntija, huomaa näköinen on se. joka siihen us-! TO ILLE. Silloin kuin paikkaknntalaisenne näkevät ilmotuksenne Toverissa, olen varma että kannatus iltamillenne on myöskin run heti. että toveri Langila on e- koo. Mutta tämä juttu ci nyt saampi. Ilmottamisesta on siis HYÖTYÄ ETUPÄÄSSÄ OSAS rehtvnvf enemmän kuin luulee- ole missään yhteydessä tämän TO LLEN N E. Osastoille on ilmotusmaksu 30c palstatuumalta. kaan. Hänet näkyy johtaneen maantiekysymyksen kanssa, em vaikkakin tavallinen ilmotushintamme on 40c palstatuumalta. Osas harhaan se. että tämän kuuden- mekä siihen tässä kajoakaan. toille annamme tämän alennuksen siitä syystä, että he tavallaan miljoonan dollarin saalistajat Kun tämä kysymys on näin ovat liikkeemme omistajia ja kannattavat suuremmassa määrässä puhuvat kauniisti Columbia- kin mielenkiintoinen ja tämän liikettämme. Ellette olisi aivan selvillä vieläkään siitä kuinka suu päälly st äm i sest ä. keskustelun kautta ollaan tilai ren ilmotuksen milläkin rahalla saa. lähettäkää Toveriin vaan mää maantienkin räys että haluatte ilmottaa jotakin varmaa ilmotusta joko $1.00, Mutta todellisuudessa ei ole ky suudessa vaikuttamaan useihin vain siitä, että saataisi sa oihin äänestäjiin tässä kysy ..... ........ ..... v . . ~ täällä ------ , symystä . $2.50, $3.00 tahi $5.00 edestä, ...... niin laitamme ilmotuksenne sille kuuluvaan kokoon. Seuraavalla kerralla sitte huomaatte josko ¡.Colin mbia maantie päällystetyk- myksessä niin ei ole ensinkään ilmotuksenne koko oli tarpeeksi suuri tahi josko se oli liian pieni . v, aan että saataisiin lisää hu- haitaksi, vaikka siitä vieläkin ja seuraavalla kerralla voitte paremmin toimia siihen suuntaan viajcluteitä. . kiriotetaan. Toveri Langilakiti kun sen katsotte tarpeelliseksi. voi vallan huoletta esittää uusia Jos Columbia maantie kulkee RAHAVÄL1TYKSESTÄ SUOMEEN ovat taasenkin useam mat kansalaiset äskettäin ehkä saaneet tuntuvastikin kärsiä, kun jossakin kohdassa siten, että pointeja, joskaan ei “salonkitie- ovat luottaneet joittenkin yksityisten keinottelijain paljon lupaa-, pienviljelijätkin saattavat käyt teihjöille” tai “kynäsankareille", viin ilmotuksiin. Onhan luonnollista ettei kukaan voi rahan väli tää sitä hyväkseen, niin se ei niin niille lukijoillemme, joiden tyksestä luvata suurempaa kurssia kuin siitä itse saa. sillä ei ku ollenkaan ole 'tien suunnittelijain maksettavaksi lankeaa osa siitä kaan liike tee sitäkään vaan huvin vuoksi, vaan saadakseen siitä kuuden miljoonan dollarin kii jonkun sentin vaivoistaan. Nuo tuollaiset keinottelijat, jotka lupaa- vika. vaan on syy siinä, että he vat paljo, tekevät sen vain saadakseen herkkäuskoisemmilta keplo eivät ole voineet sitä välttää. nasta. joka tässä on kysymyk teltua rahat omiin taskuihinsa ja sitte tekevät muka vararikon. Columbia maantie tuli paikoin sessä. - - Toimitus. Tällaisia tapauksia on sattunut jo niin useasti, että niitten pitäisi palvelemaan pienviljelijöitä sik olla omiaan vakuuttamaan kansalaisiamme siitä, että luottaisivat! si. että sen varrella sattuu sel- ainoastaan omiin liikkeisiinsä, jotka kansa omistaa ja kontrolleeraa. . . , t m n m tie tä AMMATTILIIKE Toveri on välittänyt rahoja Suonteen säännöllisesti jo pitemmän : ^is,ak.n olem.un mutta tietä MUISSA MAISSA ajan, eikä vksikään lähetys ole joutunut hukkaan. Toveri valittaa ei suunniteltu pien v ilje lijä in etu- rahoja edelleenkin maksaen korkeimman kurssin mukaan, joten lä- ! ja. vaan huvimatkailijoita varten, Syndikalistit Norjassa. hettäkää rahanne Toverin välityksellä, silloin saatte olla varmat i 'pietä ei suinkaan olisi tarvinnut Syndikalistit ovat Skandinavi niitten perille menosta. ________________ ______ _ tehdä pitkin Columbian rantaa ankin maissa antaneet itsestään matkaa siksi, että pien - paljon puheenaihetta. Lakkaa- i A m erikan ty ö lä iste n p uolesta lupasi Asialla on toinenkin koko liitto u tu n eille, niin kuvakin m uuttuu viljelijäin edut niin vaativat vaan matta syntyy hankauksia heidän puoli silm issäm m e paljon juhlallisem m aksi. huvittelijain etujen vuoksi. Oli ja ammattiyhdistysliikkeen välil H au sk a a on m yöskin lukea Säm in han välttämätöntä että syötti lä. Syndikalistikysymyksen on lä h e ttä m ä ä säh k ö san o m aa V enäjän Ylläolevalla otsikolla kirjotta! heitettiin niille paikoille, joilla jälleen asettanut päivän poltta työläisille, jo ssa hiin v ak u u ttaa, e t t ä ! jänteläisille tunnettu puoluetoveri vaksi Norjassa se ruotsalaisten A m erikan k an sa tu n te e su u rta myö-1 Andrew Lankila Oregonin tie- siihen saadaan tarttumaan veron syndikalistien menettely, jonka tä tu n to a V enäjän ty ö läisiä k o h taan , bondikysymyksen johdosta seu- maksajia. mukaan he/ eivät ole yhtyneet V enäläiset, k u ten tu n n e ttu a , puhu raavaa: Kai toveri Langiinkin myön norjalaisiin ammatillisiin järjes v a t v a h v a sti rau h an h yväksi ja ame- töihin, vaan ruotsalaisiin, vaikka “Vaikka sanotaankin, että Co- tää, että Oregonin maantieverk ovatkin Norjassa työssä. rik a la is e t päinvastoin, e ttä se m yö ko yleisesti on mitä kurjin ja tä tu n to k in ta ita a olla jo ta k in ihm eel lumbia-maantie tulee hyödyttä Ruotsalaiset syndikalistit Nor mään vain kapitalisteja, s. t.s. eitä juuri Columbia maantie o- jassa perustivat n. k. paikallisia lis tä laad u ltaan . S o sialistien pu u h aam assa rau h a n niitä, joilla on autot, niin sitten- ‘¡isi voitu suunnitella siten, että vhteisjärjestöjä. liittyen aluksi kon v en tslo n ia koskevissa uu tisissa . km sen näkökannan munaan, mi se olisi vastannut tafkotustaar. Ruotsin svndikalistisecn järjes lehdet kertovat, että kaikkien toisten tä ne tie tä v ä t, jo tk a o v a t pien - Fvmmeniä kertoja paremmin töön. Sen johdosta päätti Nor sotivien m aitte n so sia listit ovat myö- t v ilje lijö itä, on C olum bia ra a an - jan tehdas- ja sekatyöväenliiton tätuntolsia ja lupaavat lähettää edus- tie sa a ta v a siih en k u n to o n , e ttä kuin se nyt vastaa, jos sen olisi hallinto neuvotella heidän kans vat saaneet suunnitella pienvil saan, saadakseen heidät liitty ta ja n s a konventioniin, vaan ra n sk a kantofarmarikin voipi siitä kul kea, vaikkapa vain hevosella ja jelijät tai edes maanviljelijät mään liittoonsa. la ise t ovat o so tta n e et tä h ä n a s ti Neuvottelukokous tämän joh kään, vaikkapa suurviljelijätkin olevansa h alu tto m ia koko touhulle, i kärryillä a jatelleek si, e ttä 1 ( “Mitä hyödyttää pienviljelijää olisivat otetut lukuun? dosta oli Kristianiassa ja seka X äin ollen tulee ajatelleen»!, äänenkannattaja o v atkohan ra n sk a la ise t sosialistit sellainen kauntintie. joka menee Mc emme ole koskaan tahto työväenliiton ¡oliokin rautatieasemalle, jossa “Arbeidsmanden" selostaa sitä h u rm a a n tu n e e t Sam im m e ja ¡ 'l a neet sanoa, että ei olisi myön ei ole edes sellaista huonetta, seuraavasti. oin h isto ria llise sta k ä d e n p u ristu k jossa olisi sateensuoja, odotel nettävä varoja maanteiden ra sesta. Kokouksessa olivat edustettui lessa kapitalistista junaa? Mitä kennukseen, päinvastoin me seli- na Norjan sekatvöväenliitt t . taloudellisestikin oppositsionin Norjan työväen keskusjärjestön nut ilmestyä Warsovassa. Uusi sekin pienviljelijää, tyksessäm mekin kehotimme Ruotsin syndikalistijärjestö, syn-j lehteä "Direkte Aktion." S. S. Järjestön luennoit hvödvttää Ruotsin keskusjärjestön tilalle.'; lehti ilmottaa olevansa Puolan että laahustaa talven ajat mä kieltämään varojen luovuttami dikalistien paikallisjärjestöt ja N e il vo 11 elukokouk sei le osot ta- Jos ruotsalaiset syndikalistit oli-j ammattiliittojen äänenkannatta- sijan Sanna Kannas- rässä ravassa polvia myöten ja norjalainen ammattiyhdistysop- massaa« lausunnossa sekatyövä sivat olleet kauvemmin maassa, Ja - maksaa tieveroa n. s. kauntin- sen vain siihen saakka, kunnes positsioni. ton matka-ohjelma Sitäpaitsi ilmestyy \ \ arsovas- enliiton hallinto sanoo, että sanoo lehti, ja käyttäneet silmi teitten rakentamiseen? Järjelli valtion maantiekomissioni suos Syndikalistien puolesta esitet Ruotsin syndikalistisen keskus ään ja korviaan työpaikoilla, oli sa 4 sosialidemokratista lehteä. selle ihmiselle on aivan mah tuu suunnittelemaan tiet maan tiin’ että syndikalistien paikallis-! Toukok. sivat he tehneet sen havainnon, | dotonta ajatellakaan päästä kaun- viljelijäin etuja silmälläpitäen. järjestöt ovat parhaat heidän järjestön perustamat paikalliso' että norjalainen järjestynyt työ F.naville, Ida. 19—20 p. Norjan rakennustyöläisten sastot Norjassa hajottavat työ tin varoilla matkustamaan. Vaik Erotus on vain siinä, että toveri taistellessaan Cataldo, Ida. 21—22 p. mahdollisimman väen ammatillista järjestöä ja läinen on yhtä hyvä kuin ruot yhteistoim inta. ka vain Astoriaan Westportis‘.a. Spokane, \ \ ash. 23—24 p. korkean palkan ja syndikalistisen salainen tai englantilainen tai heikentävät Norjan työväenluo Soc.-Dem. kertoo: Rakennus- : taikka päinvastoin. Minä haluai Langila näyttää katsovan Co- päämäärän puolesta. Kun ei Northport. Wash. 30—31 p. mikä muu työtoveri tahansa, oi-1 teollisuustyöväen ammattiosastot kan taisteluvoimaa. Sen sijaan i lumbia maantietä maatilansa Tov. Sanna Kannasten luen- sin tietää, auttaako mikään kaun- Norjassa ole ollut syndikalistis- olisi kaikki työväen voimat koon hän syndikalisti, anarkisti ovat liittyneinä eri liittoihin, mi ti veronmaksajaa silloin, kun kautta kulkevana mitä suosiolli- ta keskusjärjestfiä, ovat he perus koottava toaineet ovat seuraavat. yhteen työväen talou tai sosialidemokraatti, xun hän tuottaa hankaluuksia jokapäi on kvsymys kulkuneuvoista? 1) Maatalouskysymys. simmin, mutta unohtaa samalla taneet paikallisjärjestöjä samoin dellisten etujen ajamiseksi sekä vaan esiintyy toverina työpaikal kä väiseen agitatsioniin vm. nähden. “Olen aivan epäilevällä kan ne pienviljelijät, jotka “saavat kuin aikaisemmin 2) Unionistinen liike, sen pe Ruotsissa. sosialismin toteuttamiseksi. Sen la ja yhdistyselämässä. Mutta Sen takia on useissa kaupungeis nalla edellämainitun kysymyk riaatteet ja menettelytavat. laahustaa talvenajat märässä ra Amerikassa y. m. Se vastahakoi takia kehotetaan kaikkia maas henkilöt, jotka tulevat tähän sa saatu aikaan paikallisia yhteis 3) Työväen sanomalehdistö. sen suhteen. suus, millä vanhemmat reformis sa työskenteleviä työläisiä liitty maahan ja käyttävät hyväkseen 4) Suomalaisen järjestön mer “En luule olevan ketään niin vassa polvia myöten" — pääs tiset järjestöt tai paremmin sa mään jo oleviin järjestöihin. Norjan työläisten järjestönsä toiminnan muotoja näiden am uppiniskaista iikkaa, joka uskal täkseen edes sille paikalle, jossa noen niiden auktoriteetit katsele Liitto ei niin ollen voi hyväk kautta hankkimia etuja ja kui mattiyhdistysten 'kesken, yhtei kityksestä. Tokaista osastoa kehotetaan taisi väittää että hyvillä teillä tieverot ovat maksettavat. Mc vat syndikalistijärjestöjä. johtuu syä Ruotsin keskusjärjestöön tenkin asettuvat vastustamaan siä toimikuntia rakennustyöläis järjestämään päiväkurssit, jos varustettu kaunti joutuisi vara katselemme tätäkin asiaa vleis- osittain puuttuvasta ymmärryk liittyneitä syndikalistisia paikal i tätä järjestöä, haittaavat järjes- ten järjestymisen ja yhtymisen sellainen suinkin on mahdollista. rikkoon, ja että verotus toisi hyödvn kannalta, ottamalla huo sestä osittain peläten auktori lisjärjestöjä. Helpottaakseen liit tyneitten työläisten pyrkimyksiä edistämiseksi. Kristianiassa yh tyivät paikalliseen neuvostoon raskaan taakan yksilöjen har Päiväkurssien aineet ovat: teettinsa menettämistä ja heidän tymistä liittoon, on sekatyöväen tehdäkseen ne tykkänään mah muurarien liitto, maalarien am 1) Nuorison kasvatuskysymys. teille. Me maksamme veroa n. mioon koko valtion pienviljeli- lallitsemiensa vanhettu neitien liiton hallinto päättänyt, että dottomiksi, he eivät ole tovereita, mattiyhdistys, peltiseppien yhdis 2) Periaate ja käytännölliset s. tieveroa. emmekä ole vielä jästön edut, sillä kaikkien kon ärjestömuotojen kestämättö Ruotsin syndikalistien keskus vaan hajotustyöntekijöitä, jotka tys. muurariaputyöläisten yhdis toimet osastoissa. saaneet nähdäkään tietä, jota tolle lankeaa se bondilaina, m ut myyttä. Norjan sefkatyöväen- järjestön kunnossa olevalla jäsen- keinottelevat toveriensa hyväus tys, kivi-, maa- ja sementtitvö- Osastot ottakoot huomioonsa voisi ympäri vuoden kulkea. Sa- ta sen käytöstä tulevasta hyö iitto ja ammattiyhdistysopposit- kirjalla pääsee sekatyöväenliit- koisuudella ja ovat ensimäiset läisten yhdistys, kipsityöläisten päivämäärät milloin luennoitsija lonkitieteilijät voivat saada pa sioni, joista syndikalistit luuli toon tarvitsematta maksaa si- hajottamaan kun tulee taistelu yhdistys, kirvesmiesten ja raken dystä saavat n au ttia vain m uu saapuu itse kullekin paikkakun hoinvoinnin siitä, jos uutisvilje- vat parempaa, ovat myös liitty säänkirjoitusmaksua. riistäjiä vastaan. nu »puuseppien yhdistykset.____ nalle, järjestäen hänen puhetilai lijä omilla vehkeillään kulkee tam at harvat. neet syndikalistien vastustajain Kysymys syndikalistisista yh Tämän valtion veronmaksajat riveihin. 'Syndikalistit päättävät teisjärjestöistä jäi kokouksen suutensa ja ilmoittaen niistä milloin haluaa kaupunkiin, vie mahdollisimman hyvin. itse mitä on myömistä ja ostaa ovat saaneet maksaa vuosikau ehdottomasti, etteivät liity mi päätyttyä edelleen pohdittavak — Nyt kun T o v e r i Am matillinen liike Puolassa. Toverillisesti, mitä on ostettavaa itse ilman sia tieveroja aivan kuten toveri hinkään ammattijärjestöön kuu si sekatyöväcnliitossa ja ammat Puolan ammattiyhdistykset o- taas pääsee Suomeen, Länsipiirin piiritoimikunta, tilaamatta. luvaan reformistipoliittisee.u jär- tioppositsionin ryhmissä ja o- Langila sanoo, saamatta siitä vat nykyisin vilkkaassa toimin K :tta Tyyni Hyrskymurto. “Senhän kynäsankaritkin myön iestöön: poikkeuksellisesti voi sastoissa. nassa. Sosialidemokratisessa tulisi jokaisen täällä o- mitään hyötyä. Mutta miksi sit Sihteeri, daan niihin liittyä ainoastaan eh tävät, että välikädet ovat työläis "Nashe Tribunasza” on julaistu Kokouksen johdosta “Arbeids te edelleenkin jatkaa samaa me dottomasta pakosta tai taktilli ten suurimmat nvlkyrit levan työläisen tilata se Rubiinin kirjaltajain CANADAN S. S. JÄR “Olen nähnvt useamman ker nettelyä? Miksi ei kieltäytyä sista syistä. Sen sijaan, että manden” huomauttaa syndikalis saston kehotus, joka ammattia kohdistuu hajotettaisi pieniä tien ja Norjan Ammattiopposit JESTÖN ASIOITA Tan eri paikoilla miten kurjalla nvt jo? Jos aina vain suostu komennosta työläisille. Siellä keho Suomessa oleville tutta kannalla olevien teitten varsilla taan herrojen urakoitsijäin ja syndikalistisia järjestöjä on päin sionin lähentymisestä ja kysyy, kaikille päätetty niitä lisätä ja aikooko oppositsioni ryhtyä ruot tetaan tarmokkaampaan yhteis villeen. Tilaushinta on CANADAN S. S. TÄRJESTÖN ovat kurjat*olot. juuri siksi, että trustiporhojen esityksiin siksi, vastoin yhä voimakkaampaa salaisten syndikalistien apuriksi työhön voidakseen vastustaa e- PUHUTAN KUSTI KOPI- ei kaunti ole voinut rakentaa että joku työläinenkin ja pien harjottaa svndikalistista propagandaa. Nor ja käydä näiden kanssa avoimeen lintarvehätää, joka nyt on tullut 6 doll. 50 senttiä vuosi parempaa. Meillä on nvt ehtona LAN MATKAOHJELMA. ammattioppositsionin taisteluun työväen ammatillisen huippukohtaansa. 'Edelleen vaadi saad n.s. kovapäällys Columbian viljelijä on sattunut tulemaan jalaisen taan ammattikoulujen perusta kerralta ja 3 doll. 50 Toukokuulla: maantielle, joka kulkee läpi osalliseksi hyödystäkin, niin saa kanssa syndikalistit kuitenkin maajärjestön hajottamiseksi. Ke mista sekä laajempaa kansalais- tisula 21—22 p. työskennellä yhdessä, hottaa oppositsionia antamaan maan viljelysseutujen. senttiä puolelta v:delta. daan maksaa huikeita summia, tahtovat sylvan Lake 24—25 p. koska tuo ryhmä sanoo olevansa jyrkän vastauksen svndikalisteil- sivistystä antavia kouluja työtä “On aivan mieletöntä vastus Rckville, haalilla 26—27 p. ennenkuin kaikki ovat saaneet samaa suuntaa, kuitenkin ehdol le. Antaa syndikalistien harjot tekevälle nuorisolle. 8-tunnin työ taa sen toteutumista. Mitä hvö- päivän toteuttamistat ja työväen 'horhild 30—31 ja 1 p. kesäk. ENSILUOKAN tvä siitä Columbian maantiestä itselleen mitään hyötyä maksa la, että ammattiyhdistvsopposit- taa propagandaansa, pian osot- suojelusta tehdas- ja työpaikoil Kesäkuulla: tautuu, sanoo lehti, että eivät ne sioni tunnustaa federatiivisen yh olisi, jos se jätettäisiin sillensä? mistaan veroista. Mutta jos ker *.adwav Centre 2—3 p. saa tässä maassa aikaan sen e- la. Nämä on asetettava tehdas- “Olisi hauska tuntea se “ex- ta kaikkiaan pannaan salpa her teisjärjestön periaatteen, jolle nempää ike Cotean 6—7—10 p. kuin Ruotsissakaan, mis tarkastuksen alaiseksi ammatti pertti”, joka aukaisi tämän pul roien verolähteelle. niin pian tulevaisuuden järjestö — joka sä tuo moitittu “reformistinen"! yhdistysten myötävaikutuksella. 1 iodena Hill 8—9 p. on syndikalistinen — tulee perus Osastot ottakaa huomioonne man. muuttuu ääni kellossa ja tiet tumaan : että oppositsioni vai ammattijärjestö menee alati e- Kehotus loppuu seuraavasti: Nä “Minä en sano. että ilman vleinen hinta ia hvvä palvelus, tille määrätyt päivät ja pitäkää alkavat olla kunnossa jokaisella kuttaa syndikalistisen suunnan teenpäin huolimatta kaikesta val mä vaatimukset tulee ammatti on meidän motto Tulkaa katso yhdistysten nostaa johtotähde’:-■ uoli puhetilaisuuksien järjestä noin vain lystin vuoksi jätettäisi hyväksi reformistist. suuntaa vas heellisesta agitatsionista syndi si itsenäisyystaistelussaan. Tä maan, huomaatte sen todeksi misestä ja hyvin ilmoittamisesta. koko maantie sikseen, ia se. jon uutisviljelysseudullakin kalistien taholta. Liitto kohte- Ei hyvillä teillä varustettu taan työväenliikkeessä j.n.e. Syn- lee syndikalisteja järjestymättö mä taistelu on elämän par; s ; Uusinta kirjallisuutta puheti- ka maan läpi se kulkee, rupe yhteisjärjestöt ja am- .isuuksissa saatavana, joista sa aisi viljelemään vaikka potaat kaunti joudu vararikkoon, jos dikalistiset luokkatietoisille työläisille., Union Pacific Coal Co. mattivhdistysoppositsionin osas minä. eikä liiton suhtautumista koulu loin kuin lehtitilauksista, lau tia Columbian maantiellä, onhan sen asujamisto saa nauttia tei Uusi tvöväenlehti “\\iad o j tot voivat yhtyä yhteistyöhön ja svndikalisteihin muuta sekään, nasci kobotnicze" WYO. la prosentti Canadan s. s. iär- niillä kokolailla korkea hinta. on äsken alka- HANNA, että nämä oerustavat itselleen den tuottaman hyödynkin, mut- sv n d ik a listit lunaavat kannatta i. “Joudun ehkä svvtetvn pen- stölle. K. K. HUOMIOON OTETTAVIA JUTELMIA ■ kille. kun kehotan jokaista suo malaista veronmaksajaa äänes tämään Columbia-maantien val mistamisen puolesta. “Hyvällä tiellä on hyvä kulkea yöllä ja päivällä. Andrew Langila.” C IG A R E T T E S KAUPPATAVARAA
