Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 10, 1917)
ko elä,mätöä jokin edeltäpäin suunniteltu tarkoitus? Nykyaikana, senmukaan kuin : sosialistinen-oppi leviää laajain 1 1-Hri- 1 -I-H -I-H -l-H 1 1 H H - + joukkojen keskuuteen, niin niit tenkin keskuudessa vähitellen S.S. JÄRJESTÖN LUENNOIT juurtuu puhtaasti luonnontieteel SIJA N SA NNA KANNAS- le ja yhteiskunta-opille perustu T O N M U U T E T T U M ATKA- va elämänkäsitys. Sikäli kuin O H JE L M A . nykyään luonnontieteen ja yh teiskunta-opin valossa ratkais Tov. S. Kannasto ilmoittaa taan mainittua kysymystä, niin meille ettei hän voi alottaa luen on tultu siihen joh< »päätökseen, tojansa ennen huhtikuun 20 p. ettei todennäköisesti ole mitään ja siitä johtuu se, että piiriko- edeltäpäin määrättyä jumalallis mitea on pakotettu muuttamaan ta tarkoitusperää ihmisen elämäl päivämäärät hänen luentotilai« lä. Tarkoitusperän saavuttaa ih suuksiinsa. Tov. Sanna Kannas- minen toiminnalleen vhteiskun- ton muutettu matkaohjelma on nassa. Yhteiskunta asettaa ih seuraava: miselle sellaisia tehtäviä, joissa Huhtik. toiminta on järjestetty tarkoi Carneyville, Wyo. 20—21 p. tuksenmukaiseksi. Se tekeekin Bear Creek, Mont. 22—23 p. asiat siltä näyttäväksi, niinkuin Red Lodge, Mont. 25—26 p. ihmisellä olisi jokin korkeampi Lehigh, Mont. 27—28 p. kutsumus, kuin elämisen halun Geyser, Mont. 29—30 p. tyydyttäminen. Halu elää ja jatkaa sukua on koko elollisen Toukok. luonnon toiminnan pohjana. Sa Stoekett, Mont. 1—2—3 p. mat lait vallitsevat myös ihmis Sand Coulee, Mont. d—5 p. ten toiminnan perusteena, sillä Butte, Mont., 8—9—10 p. eroittiksella, että yhteiskunta on Sen jälkeen jatketaan tov. luonut luo uusia tarpeita, Sanna Kanna ston matkaa Ida- joitten ja ty yhä vdyttämisek-i tävtvv hoorf, XVashingtoniin ja edelleen työskennellä. liläinten toiminta läpi koko länsipiirin. rajoittuu puhtaasti olemassaolon Luentoaineita ei ole vielä pii- taisteluun, niiden aika kulun ra rikomitealle ilmoitettu, joten vinnon hankkimiseen ja suvun niistä emme voi mainita. Kui jatkamiseen, jota vastoin ihmis tenkin toivomme, että osastot ten toiminta, olletikin .sivisty järjestävät luennoitsijan matkan neitten, on paljon laveampi. Teh mahdollisimman hyvin, ilmotta- dään työtä sivistystarpeitten ja vat siitä paikkakunnallaan ja an ¡henkisten nautinnoitten tyvdvt- tavat hänelle avustustaan siinä tämiseksi. missä sitä tarvitaan. Siten on Kuulee joskus ihailtava!» eläi luennoitsijasta suurin hyöty pai mien olamassaoloa, kuinka nii kallisille osastoille ja koko järjes den elämä on vapaata ja elämi töllemme. sen hankkiminen näyttää helpol Toverillisesti, ta. Samoista svistä ihaillaan Länsipiirikom itea. villi- ja raakalaisihmistefi elinta letta Tyyni IlyrskynjftirtQ. poja, kuinka he ovat paljon on nellisemmat kuin sivistysihiniset. CANADAN S. S. JÄR Tällainen katsantokanta saattaa syntyä ainoastaan äärimmäises JESTÖN ASIOITA sä kurjuudessa elävien ihmisten keskuudessa ja henkisesti raj> CANADAN S. S. JÄ R JE ST Ö N piolle joutuncitten herrasmies P U H U JA N K U S T I K O PI- ten, kuten kreivi Leo Tolstoin y. m. LAN M A TK A O H JE LM A . Tosi on. että nykyisen vhteis- 1 luhtikuulla: kunnan varjopuolet ovat mo Merritt 10—11—12 p. nessa suhteessa aivan sietämät Phoenix Id— 15—16—17 p. tömät. Mutta se ei suinkaan Rossland 19—20—21— -22 ” p, velvoita meitä hylkäämään koko \V‘hite Lake 25—26 p. sivistyselämää, kuten sivistvksen Sainion Ami 27—18 P- viholliset opettavat. \ aikka nv- Bo vie 29—30 p. kvitien vhteiskunta työtätekeville Toukokuulla: kansanjoukoille tuottaa paljoni Mara 1—2 p. kärsimyksiä, niin silti nykyises Sieonious 3—4 P- sä kulttuurissa 011 j<»takin suu Canmore (»—7 P- rem,moista. joka on • kallisarvoi Trochu 9—10— d l P- nen ihmiskunnalle, kun vain tvö- j Calcar v 12 P- Evkville, kaupungissa 14—15 p. Iäiset jaksavat taistella itselleen j oikeuden päästä nauttimaan sen i Green \Va!ey 17—18 p. hedelmistä. Bingley 19—20 p. Kun ajattelemme sitä saavu- ■ Risula 21—22 p. tusta yhteiskunnallisen kehityk Sylvan Lake 24—25 p. sen alalla, mikä on saavutettu Eckville. kaalilla 26—27 p. viime vuosisadalla koneitten ia \ Thorhild 30—31 ja 1 p. kesäk. työkalujen keksinnöissä ja sitä.! Kesäkuulla: mitä on saatu siitä, että on o- Radtvav Centre 2—3 p. . aiia-L rmarin asioita tässä maas sen jälkeen kerrottiin, että Bul pittu .alistamaan luonnon voimat I Lake Cotean b —7—10 p. sa. Espanjan lähetystö ehkä tu garia on päättänyt katkaista dip teollisuuden palvelukseen, niin Codena Hill 8—9 p. lee valvomaan A'hd\svaltain asi lomaattiset suhteensa Yhdysval voimme hyvällä syyllä olla toivo- : Osastot ottakaa 'huomioonne oita Itävallassa. tain kanssa. Virallista ilmotusta teille määrätyt päivät ja pitäkää rikkaita siitä, että kuljemme S O T A JO U K O IL L A U H A tästä ei ole vielä annettu, mutta itsetietoista huoli puhetilaisuuksien järjestä luontionorj uudesta TAAN JO VENÄ JÄN se ehkä seuraa pian, ja Turkin misestä ja hyvin ilmoittamisesta. ja tarkoituksen mukaista vapa TYÖVÄKEÄ. Turkki ja Bulgaria luultavasti myös odotetaan seuraa van Itä- Uusinta kirjallisuutta puheti utta kohti. vallan ja Bulgarian esimerkkiä. Kuten tosiasiat puhuvat sen ! pian rikkovat välinsä. laisuuksissa saatavana, joista sa (Jatk o a ensimäiscltä sivulta) moin kuin lehtitilauksista, lan puolesta, että vaikka elämillekin I Washington, D. C., huhtik. 9. keaa prosentti Canadan s. s. jär tällä hetkellä suurimmassa seka vastaan. Puolueen johtaja ruhti sorrossa, niin siitä huolimatta nas Dolgorouki puheessaan joh — Bulgarian ministeri Stephan jestölle. K. K. Kannattakaa niitä liikkeitä, jot kuljemme korkeaa tarkoitusperää tomiesten kokouksessa sanoi, et Panaratoff kävi valtiodeparte- ka ilmoittavat Toverissa. kohden. Sosialistiopilla on tar tä \ enäjän hallituksen on tar i mentissa tänään iltapäivällä, ja ONKO ELÄMÄLLÄ koituksenmukainen kauaksi täh kalleen täytettävä ne sopimukset, täävä ja kaunis päämäärä. Se jotka entinen, keisari Xikolain TARKOTUSTA ? tahtoo tehdä hyvinvoinnin koko aikainen hallitus oli tehnyt liit ihmiskunnan keskuuteen. Sosia- tolaisten kanssa ja pysyttävä yh (Tilanpuutteen takia Vapusta listioppi luo ihmiselämälle ja dessä taistelussa siihen saakka pois jäänyt kirjoitus.) toiminnalle tarkoitusperän, ei kunnes lopullinen voitto saavu Ylläoleva kysymys on asia, jo tuntematointa jumalaa varten, tetaan. Hallitus on alkanut hankkia hon tietääkseni ei voi antaa eh kuten uskonnot opettavat, • vaan dottoman pätevää vastaustaustj tehdä nautintorikkaaksi ja onnel uusia “vapaus-lainoja’*, joita on Mikä on elämän tarkoitus. Vas liseksi tämä maallinen elämä, ilmoitettu saadun tyydyttävästi taan siihen omalla tavallani e! uskonnolista kieltä käyttääkseni- juutalaisten pankkiirien välityk nre. siten kuin käsitän. sellä sen jälestä kun juutalaisille Miksi elämme? Y lläoleva elämänkatsomus he on annettu täydet kansalaisoi Ihmiset ovat aikoinaan lapsil rättää uskonnollisen opin saa keudet. leen mielikuvituksenaan luonee neissa jonkinlaista vastenmieli sen käsityksen, että luofmakunt syyttä. siksi, että siinä heidän IT Ä V A L T A L A IS E T L A IV A T ja koko maailman kaikkeus o: mielestään elämä tehdään vähä A N A ST E TT U . luotu ihmistä varten, jotakin tar arvoiseksi. He käsittävät, että (Ja tk o a ensim äiseltä siv u lta ) koitusperää toteuttamaan, eli toi sosialistit ovat ja tavoittelevat sin sanoen ihmiselämässä esiin vain vatsan palvelusta. Heidän presidentti katkaisi diplo tyy jokin edeltäpäin suunnitelt mielestään sosialistitonpi sisäi kun maattiset suhteet. tarkoitusperä. Vielä nykyaikan stää vain sen, että tahdotaan on Itävallan lähetystö on ilmotta- on ihmisiä, vieläpä suurin os nellistuttaa elämä aineellisilla nut kaikille itävalta-unkarilaisille siinä käsityksessä, että on joki nautinnoilla. \ ’aikka totuus on, konsuli virkailijoille, että heidän korkeampi olento luonnon uiko ettei sosialistionoi sisällä yksis on valmistauduttava lähtemään puolella, joka on tunteva ja tali tään aineellista hyvinvointia, jos maasta. Lähtijöille aikoo Yh Se, joka on ylläolevassa kuvassa vaim oni rinnalla, on m iehen h aam ussa tova olento, jolle ihmiset ova kin sanotaan, että aineellinen hy dysvaltain hallitus koettaa hank kulkeva käärm e. H än on jo pitem m än a ik a a teh n y t ty ö tä m inun perheeni tilivelvollisia ja vastuunalaisi vinvointi täytvv olla 'henkisten kia suurliittolaisilta mahlol- pian onnen m urtam iseksi, jossa hän lopulta onnistuikin. Vaim oni poistui luotani elämästään. nautintojen perustana. Se tah luvan esteettömään matkustuk sa la p e rä ise sti helm ik 23 p :n ä, 1917, m inun työssä o llessan i ja vei m uka Tämä käsite on kaikkien us too sanoa, että aineellinen toi naan rah a a kahdeksan sataa dollaria. E n sim äiset kolm e v u o ro k au tta oli kontojen perusajatus. Siinä nii meentulo on turvattava ennen seen. Joukkuetta tullaan tarkas hän k av altajan kätkiessä naapurikaupungissa. K av altaja oli m inulta u rk k i den hallitseva mahti onkin. Sa kuin korkeammat henkiset nau tamaan ehkä Halifaxissa, kuten m assa, m itä minä a ja tte le n ja hom m aan m ainitun asian su hteen. S itte saksalaisiakin diplomaattisia vir vaim oni jatk o i m atkaansa M ullankin, Idaho. T äm ä m iehen h aam ussa kul- maila siinä piilee se siveelline tinnot ovat mahdollisia. keva lurjus saapui sam aan kaupunkiin m aalisk. 9 p :n ä. H än k irjo tti k ir kailijoita tarkastettiin. voima, jonka uskovainen saa si j e e n vaim olleni, joka kuuluu se u ra a v a sti; “ M ullan, 9 p. m aalisk. 1917. Sosialistien pyrkimyksenä 0:1 Ruotsin lähettiläs \V. A. F. tä kun hän omaksuu, että. o tehdä kaikki toiminta tarkoituk-; Ekengren tulee hoitamaan Itä- i H alloo Dear Ingeborg. Jos olet vielä tää llä M ullanissa. niin liiku illalla ; ulkona jossain Posti Offisin ja te a tte rin lähistöllä, ja tu le niin pian kuin jokin korkeampi olento, jok senmukaiseksi, ei ainoastaan yh- j sa a t täm än lipun, sitte puhum m e enem pi. P iirsi sinun J —si.” velvoittaa elämään hyvin, jost teiskunnallisella alalla, vaan j E N SIL U O K A N T ä ä ltä be jatk o iv at m atkaansa autom obiililla län te en päin. M inun luul hän saa palkkioksi haudan taka j rimme siihen, että voisimme ta r-' lakseni he a su sta v a t jossakin lä n n e t kaupungissa, ken ties A storlassa. Pyy 11a onnellisen elämän. Yllä olev ¡koituksenmukaisesti hallita elä dän kan salaisia palkintoa vastaan iim oittaiuaan heidän olin p aik astaan . Tä- r.iän m iehen nim i on J. Jackson. H än on ollut ennen F o rt W illiam issa on uskonnollinen elämänarvoitta mää. pitem m än aikaa? J a on h ä n e ltä s etiä kuollut vaimo. H änen tuntom erk- eli sillä tavalla on koetettu rai f Siis nte haemme elämälle tar kinsä ovat: K ooltaan on hän 6 jalan pituinen, ikä 30 vuotta, ja on hänellä kaista elämän tarkoitusta. koitusperää toisella tavalla h ; 'e rä s luontainen tapa, hän nieleskelee ja m assu ttelee huuliaan useasti. H ä Kuten näkyy, edellä kuvatt toisesta lähtökohdasta kuin mitä i vleinen hinta ja hvvä palvelus, nellä oli läh teissään päällä tum m at v a a ttee t, m usta pehm eä h a ttu ja tum- on meidän motto Tulkaa katso ! m anukkainen M ackinau-takki. Vaimoni ty ttö n im i on Lem pi Ingeborg käsitys elämästä on johdonmr jumaluusoppi. Svenson, iso kom ea nainen, kasvot pienet, ru sk ea tukka, ijä ltä ä n 25 vuotta. kainen ja perusteellinen ja osa! Peter Kähkönen, j maan, h u im aatte sen todeksi H änellä oli päällään m usta plossi takki, ruBkea' k arv a kauluksessa, h ih an si kaunis ja viehättävä. Mutt Union Pacific Coal Co. suissa ja helm assa. Ilm oittakaa k a n salaiset h e istä m inulle, allaolevalla ei ole vielä tähän saakka pät< oso tteella: MR. HENRY LAUTAMÄKI, Tarkasta Toverin ilmoituksia. västi voitu todisttaa todeksi: or HANNA, WYO ■ IH IH 1 H i l l 1 n I SIELTÄ ja TÄÄLTÄ Isänmaallinen sala seura Länsirannikon “sivistyneet” kuulu* Järjestömme asioita noiksi kulkea, jo ten on k iiru h d e tta va. e ttä pääsee hyvissä ajoin rauta- te itte n v arsille, jo sta voi edelleen ja tk a a m atk aa kotiseuduille. J a jo- ik äin en haluaisi m itä pikem m in pää». | , ä pola ,k ä v l„ ä ja yk8,n ä |s „ u l seuduilta. f ™ .« » ” ” ». y«- Z .S H ale nim isen lain - m aallisen sa la se u ra n , joka tu lee toi- m im aan (Kaliforniassa, O regonissa, K a rk o ite ttu ja onkin jo m atk alla W ash in g to n issa. Idahossa, N evadassa, su u ria jo ukkoja, ja kaik k ialla m ihin U ta h is s a ja M ontanassa. T äh än sala- he saap u v at, te rv e h d itä ä n h e itä rie- a e u ra a n p ä ä se v ä t jä se n ik si vain ame- m uhuudoilla. P itk in m atk aa heitä rik a n k a n sa la ise t ja sen ta rk o tu k se n a , a v u s te ta a n ruualla ja v a a tteilla niin ™ n ^ s k i a tieto o n sa ja a n ta a ilm i paljon kuin heille m y ö tätu n to iset kan- h a llitu k se n v irk ailijoille kaikki sak- ■ sa la ise t suinkin voivat T äten usein sä la ise ti u rk k ija t, sak sa la ism ie lise t ja »8yntyy v a a te tu k se ssa om ituisia vasta- k a ik k i a jn e rik a la isv a sta ise t a in ek set. kohtia. N iinpä lik a ste n vanginvaat- T oisin sanoen tä m ä liitto tu lee ole te itte n p äällä saa näh d ä m itä ko- m aan jokip je su iitta m a in e n veljesseu- m eim m an tu rk in , olipa e rä ä llä k arko ra ja salapoliisitoim isto, jo k a salai tetu lla ollut Irk u tsk in k a rk o te tu n ku se sti toim ien tulee raiv aam aan tie ltä vernöörin loistava sinelli. k a ik k i se lla ise t a in e k se t, jo tk a vas M utta palatk aam m e vielä päivään, tu sta v a t so ta a ja ovat tav a lla ta i to i jolloin vangit saiv at tiedon vapautu- sella n y k y isten v a lla ssa o lijo itten tar- mise&taan. k o tu k sien tiellä, ja erinom aisen h el M onet vangeista olivat k y tk etty in ä p o sti tuohon p o isra iv a tta v ien luok- ra u ta isilla kahleilla k ä sistä sekä ja k s a n tie te n k in s a a tta a so sia listit ja loista ja kun tie to tu li vallankum ouk y leen sä jä rje s ty n e e t ty ö läiset lukea se sta läh tiv ä t vankilain sepät livis- a in a tarp e en m ukaan. täm ä än p e ljä te n vankien kostoa. T am a jä rje s tö tu le e olem aan niin N äinollen tuli sep istä kova puute, Mo- sa la in en , e ttä liiton e ri jä s e n e t s a a t net vangit k u lkivatkin ensim äisen ta v a t tu n te a to ise n sa vain sa la iste n m atkan v a n k ila sta ulos k ah leet ra n m erk k ien ja tu n n u ssa n o je n k au tta. teissaa n . L iitto tu le e toim im aan p rlk a a ttik e n - K a r k o te ttu je n kylissä ensim äinen ra a li E. G. H u n tin jo h d o ssa ja se tu - | vapausm erkki k e rro ta a n olleen pii lee ja e tta v a k s i kym m eneen alaosaa- nainen nau h a poliisien k äsiv arsissa toon. jo illa tu le e olem aan p ä ä k o rt- ! N iitten ilm esty tty ä alkoi kiireinen va- te e rin s a S e a ttle ssa , P o rtla n d issa , Ber- ellus rau ta tie ase m alle . E rä ä stä ky keleyssä. San F ran cisco ssa, San Die lästä kaksi ty ttö ä oli läh ten y t niin gossa. S pokanessa, G reat F allsissa, k iire ise sti m atkalle, e tte iv ä t k e rin S a it L ake C ityssä ja R enossa. neet kunnollisesti v a ru sta u tu a ja seu N äin p itk ä lle k an sallisk iih k o jo h ta a rau k se n a oli, e ttä m olem m at sortui- isä n m a allise t y ltiö p äät, sellaiset, jo tk a , vat m atkalla. H eidän jä ä ty n e e t ruu- itse eiv ät tied ä m itä tek ev ät, tai jot- im iinsa löysivät m yöhem m in m atkal- ka s itte n liian k in hyvin tie tä v ä t olo-H e läh ten eet. T äm ä oso ittaa kuinka s u h te ita hyväkseen k ä y ttä e n m u rta a 'su u ria rv o in e n on vapaus. P itk ä n van- se lla ise t y h teisk u n n a llise t voi-1 kauden jälk een se s a a tta a ihm isen m at, jo tk a riistä jä lu o k a lle ovat h a i- ' aivan m ielettöm äksi ilosta, joten ei tak si. 'jo u d a h ark itse m aa n kylliksi vastais- On viisain ta, e ttä jo k ain en k a r t t a n e e n kohtalo itten v a ra lta ja niin vielä jy rk k iä lau su n to ja, sillä vaikka jolla v apautuneenakin so rtu u suuren on- kin ei olisikaan m itään m ielessä kuin nerfsa häikäisem änä. a in o a sta a n p u h taa sti p ro le ta a ris e t tu n te e t, niin näin herm o stu n een ja Lum i sulaa joutuin S iperian kol h e rk ä n isän m aallisu u d en aik an a, jol koilla k y lillä ... Pian au rin k o suute- loin jo k aisen olisi sotak iih k o ilijo itten lee p a lja sta m aata. L innut v irittä v ät m ie le stä sy ö k sy ttä v ä suin päin s u r - p au!un saapuneelle keväälle ja tun- m an suuhun, voidaan niin kovin hei- tuu siltä kuin n iitte n laulu olisi k au posti tu lla se u ra u k silta a n ikäviin v ä ä niim paa kuin koskaan ennen. P u ro t rin käsity k siin . V arokaa ennen k aik tulvivat yli ä y rä itte n sä ja niitten vesi kea p ro v o k aatto reita. k astelee vasta su la n u tta m aata. M ut ta tum m an h a rm a ja t vankilat seisoa „„ tö rrö ttä v ä t ty h jin ä ja niin m ykkinä U sk o m atto m alla nopeudella leviää kuin k atsellen luonnon su u rta, r a sanom a V enäjän vallan k u m o u k sesta k e n ta v a a t y ö t ä ... S ip erian yksin äisille ja kylm ille kol A ntti H y rsk y ra n ta . kille. S a tatu h a tlu k u in e n , v altiollisis ta sy istä k a rk o ite ttu je n joukko o tta a ♦» san o m an v a sta a n sanoin k u v aam at to m a n riem un v altaam an a. Siis vih doinkin on ta p a h tu n u t se, jonka eteen he ovat niin paljon u h r a n n e e t... vih A m erikan suom alaisten “heimovel- doinkin on h irm uinen y k sin v altiu s ku- jie n ” y rity k se t “ siv isty n e itte n leh d en ” k istu n u t. H eidän työnsä sitte n k ä ä n p eru stam isek si ei ole ainoa laatuaan. ei o llut tu rh a a , vaikka se lla ise lta niin eikä sem m oisen y rity k sen ko h talo usein n ä y tti. V enäjän kansan vapau kaan ole ainoa laatu aan . den aam u s itte n k in k o itti — k o itti H ilja tta in p e ru stiv a t New Yorkin ju u ri silloin, jolloin he sitä vähim “y lh äisö n aiset" om ia ta rp e ita a n v ar m än o d o ttiv a t... V oitti se su u ri asia, ten om an lehden, katsoen täm än ta r jo n k a p uolesta he ovat niin äärettö - peelliseksi kun jo k ap äiv äiset sanom a- m än paljon k ä rsin e e t k id u tu sta ja jo- lehdet niin epähienosti ja korkeinta k a vei tu h a n s itta in u h r e j a .. . in telligenssia y m m ärtäm ättö m ästi ka jo a p a ne m onet to v erit, jo tk a vuosi- sitte le v ä t “y lh äisö n a iste n ” h arrastu k - kym m enien k u luessa asialleen uskoi- siä. lisin ä o v a t h e ittä n e e t h e n k e n sä kidu- T äh än su u ttu n e e t ja ky llästy n eet tu sp e n k e issä , n yt eläisiv ät, niin kuin- “y lh äisö n aiset" p e ru stiv a t siis oman k a sa n o m a to n ta riem ua he saisivat-1 lehden. Lehden peru stam isen tiellä k a a n tu n te a tie tä e ssä ä n , e ttä V enäjä ei o llut taloudellisia vastuksia, sillä on vap au tu n u t. E ivätkö he tu n tisi rah o ja niillä naisilla on loppum atto- aiv a n sam aa kuin m ekin n y t tunnem - m asti. R aatav ath an m iljoonat “si- m e tie tä e ssäm m e olevam m e v a p a it a ; v isty m ättö m ä t” ihm iset, jo tta näillä ja voivam m e jä ttä ä näm ä kolkot v a n -1 y h teisk u n n alle aivan kokonaan hyö- k ila t, jo ista em m e luulleet en ään kos- i d yttöm illä elostelijoilla olisi varoja k aan pääseväm m e vapauteen. ra ja tto m a sti tu h lattav an a. P ä ä s tä ulos n ä itte n kolkkojen m uu M utta v astu k sen sa on kaikilla. rie n s is ä ltä luonnon ra ittiise e n ilm aan Y lhäisönaisten lehdelle valittiin toi- ja m atk u sta a ta k a sin kotiin y stävien m itta ja k si ta a tu s ti “h ien o stu n ein ” ja o m aisten pariin ja n äh d ä vapautu- rouva. E nsim äinen num ero ilm estyi, neen V enäjän ja o tta a osaa sen u u - . Se oli uskoasunsa puolesta kurja te- d e sta a n lu o m is e e n ... Ah! se on suur- kele ja sisällöltään su o ra staa n nau ta, se on k a u n is t a ... se on enem m än rettav a . Lehden a v u sta ja t ja to im it kuin m itä kieli voi k e r t o a ... Tuntuu- ta ja t eivät edes o san n eet läheskään pa s iltä kuin se olisikin vain ihanaa v irh eetö n tä kieltä. K ieliv irh eitä vi lisi joka lauseessa. S iitä näki, e ttä u n ta ... M utta se on to tta kuitenkin. Ve- “y lh äisö n a isilta ” p uuttui m elkein ko- n ä jä lle on k o itta n u t uuden valoisani- (konaan k irja llin e n sivistys. K utka m an aik ak au d en a a m u ... uskalsivat, nau ro iv at sille “ylhäisö- J o tk u t k a rk o ite tu ista tu le v a t n iin - h a is te n ” ’lehdelle. T oim ittaja louk- liik u te tu ik si o d o tta m a tto m a sta vapau- k aan tu i ja erosi. Y ritys joutui mel- den san o m asta, e ttä s a ira stu v a t. E ikä kein h aaksirikon om aksi. ihm ekään. P itk ä llise t kid u tu k set o-j N äin o n n e tto m a sti kävi tälle “sivis- v at k u lu tta n e e t ruum iin ja sielun voi- ty n e itte n ” san o m alehtiyritykselle, mil- m at vähiin. J a jo s olisi voitu täm ä lä m uutoin on se vakavakin puolen- edes a av istaa, n iin eh k ä jo k ainen oli- 3a, e ttä se jälleen to d istaa yhteiskun- si voinut k e stä ä täm ä n ilosanom an, tam m e “yk silö p iirien ” henkisen tyh- M u tta kukapa s itä voi a a v ista a kun i jyvden. Ne “p iirit” eivät ym m ärrä, vielä edellisenä p ä iv ä n ä kuvernöörin eivätkä v ä litä k ä ä n m uusta kuin ai- m ä ä rä y k se stä u se ita po liittisia vanke- n e e llise sta y lellisyydestä; ry p ev ät sli- ja p iisk a ttiin ilm an syytä, k u ten niin nä kuin p o rsa a t rap ak o ssa ja luulevat m o n esti ennenkin. 1 olevansa siv istyneitä. — Raiv. M utta se piiskaus olikin k u v e r n ö ö - ------- »--------- ------— -------------------------— rin h y v ä s tijä ttö vangeille, sen s a iv a t ; kalkki Takaisin vapauteen Eräs “sivistyneitten sanomalehtiyritys S euraavana lauantai- »•nglt « e t « myöhemmin. ri tietäessään olevansa pakoitettu e- roamaan virastaan, jäähyväisiksi toi- tC 3 , 3 - h e n k in e n k o m i- , . . , HVHä K irje K U O re n , mitutti vieia yhdet piiskajaiset. kaip. sjsä]täen päiväm äärän SLmm,iS'& v,paos "“ ,ul" sl,,e’ ;W ISE'N VAPAA PÄI- Associated Pressen kirjeenvaihtajan TÄLLE. K aikki liike- kertomukaen koitetuilla mukaan kova kiire jonka perna- o t t a v a t , kotimatkalle t a v a r a a jo tk a tU O Iia O s tiv a t p a iV ä T lä , lähdössä, siiiä kevät tekee tuloaan saav at rah an sa takaisin Siperiankin kolkkoihin korpiin, sulat- OStamanSH ta e n n o p easti talv e n p ak su a lunta. s e K a OSUUIldllbri T^man kautta' tiet käyvät pian huo- t a v a r a t . Yleisiä uutisia Antakaa roistolle roiston kohtelu! KAUPPATAVARAA Box 444, Gilbert, Minn.
