Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 31, 1917)
N o. 76 TOVERI Sivu kaksi ‘ —— petom aisuudesta, jolla heitä jah- siltä jollakin tavoin riistäisi oi- mahtavien edut, niin lait on laa-l Tai] Llnnen suomalaisen työväen äänenkannattaja, ilmestyy Astoriasaa, Oregon, dataan arm eijaan. H ekin herää- keuden käyttää täysin rajoitta- dittava niitten mukaisiksi, vät, m utta liian mvöhään. joka päivä, paitsi maanantaina. m attom asti toim inta valtaansa. ■ jos tuollainen muodollinen lain-. TOIMITUSKUNTA: Järjestyneisiin joukkoihin ko Jos ratkaisu riippuu kongressis- laadinta ei käy kyllin nopeasti. W. N. REIVO, A. SALMI, L. MOILANEN, J. MALO, K. E. HEIK KINEN. koontuva työväestö ei itse puo ta. niin millään oikeudella, eneni- niin entisiä lakeja poljetaan jaK K ä ä r m e e n l u i k e r t e l u a ;luikertelemas,a n iin p ä “ P äivälehti- ik ertelet e rte le e “ m aailm ojen hailitsi- jä kin” in ” lu lu ik lestaan kannata sotaa tuskin kos pää kuin millään laitoksellakaan kojen alle vähääkään em pim ät-i TOVERI ''Pa,,,ak<,°" Palkkakun-Jan" istuimen eteen -- kaan, m utta sekin on useassa ci siis ole m itään oikeutta rv h -! tä. la kumma kellä ci kukaan (T he Com rade) ..... . ■ . .. : nalla ju h lia toim een, joihin k o k o o n -; laen. J a ta ta ei su in k aan lehti te< T he organ of th e F in n ish w orkers In the W estern States. T he only tapauksessa ylempiensä vaiku tya sellaisiin toim enpiteisiin, jo-Aain rm kojaa vaadi edes teoistaan numme k iittäm ä an m aailm ojen hai-1 senvuoksi, e ttä V en äjällä kö y h älistö F in n ish daily in the W est. Published daily, except M onday, a t A storia, tuksen alainen siinä määrässä, ka t ä t ä kongressin päätösvaltaa v astaam aan ! Päin vastoin on sa- litsija a siitä onnesta, joka Suom en i on v a p a u tu n u t b y ro k ra tia n raakuuk- O re., by th e W estern W orkm en s P ublishing Society. A dvertising ra te s in effect Ju iy I, 1912, 40c per inch. Special discount että liittyy mukaan aivan vaste l jollakin tavoin rajoittaisi ja sitä nom alehdistömme vielä valmis kansaa on kohdannut. Mikä on onni sien a lta, eikä su in k aan se n k ää n e d u sk u n ta —• allow ed fo r la rg e r and continuous advertisem ents. tahtoaan. pakottaisi puolen tai toiseen a- kiittäm ään siitä, että lain rik k o ja ;heille ,se on onni m eillekin, m istä vuoksi, e ttä Suom en TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON. on o llu t k y llik si “ lu ja ta h to im he kan8aD* iloItsevat- siitä m e k i n ! " I '’ jossa s o sia listit m u o d o stav at v a lta Am erikalainen satuunalehdistö siaa ratkaisem aan. AUGUST NIKULA, Manager. van enem m istön — saa v apaam m at on nytkin kiihottanut katujoukot M utta juuri tuollaisiin kotig- pelkäämätön ja rohkea” lyödäk-; Tuntuupa s iltä nuo s a n a t lu ettu a a n , i kädgt työvgertöH e edulliseen lainlaa- E n tered a s second-class m ail m a tte r Ju ly 18, 1912, a t ihe Post-O ffice a t jonka toim itus- ; A storia, O regon, under the A ct of M arch 3rd, 1879. liikkeelle, tehden elämän tu rv a t ressin päästösvaltaa ra jo itta v iin , ^ceu muodollisuuksia korvalle, ku*n vaan se ilo itsee Suom eu P äiv äleh ti din taan . ; o sasto sta ne ovat lain a tu t, olisi suuri porvariston puolesta, koska v a lla n • • • •• • . i ‘I- 11, 1 tl 11" Inenc tomaksi kaikkialla niille, jotka toimenpiteisiin ovat viranomai •; Olkc“ '*a hetkellä, SUBSCRIPTION R A T E S’ ~ kansanvallan ja työväen-oikeuksien kum ous on tav a lla a n ilosanom a sil uskaltavat kehottaa työväestöä set viime aikoina em pim ättä käy- IN TH E UNITED STA TES AND CANADA: XHlipä talläkin kcrtaa kun puolustaja. Se iloitsee nyt V enäjän lekin, silä V enäjän 'e n tis e n virkaval- F o r i y ear $3.75; F o r 6 M ouths, $2.00; F or 3 M onths, $1.25; F o r 1 M onth 50c. itsenäisesti harkitsem aan tätä neet. keksien keinoja ja toim en-,,., i i . i aikaan, -i .. vallankum ouksesta ja siitä v a p a u d e s-' . .... . . . . . . «hunnien nik kariltaan saada niin « , o i , lan y lläpitäm ä so rto o., su o m en pm llm o tu sh in ta 40c palstatu u m aita. K uolem an-ilm otukset $1.50 k e rta ja kysym ystä ja päättäm ään siitit piteitä, joilla on saattanut olla ta, jo n k a Suom i on sen k a u tta saa- k uporvareillekin perin k iu sa llista . m uistov& rsyillä $2.00 k erta. Kihlaus-, syntym ä- ja avioliitto-ilm otukset BOc .... .. • , iltaamme m ahtavat kiirehtivät ja vu ttan u t, k eh ottaen k iittä m ää n “maa- M ekin iloitsem m e V enäjän v a lla n k e rta , h aju taan tieto - ja uim enm uutto-ilm otuR set 25c k erta, naim a-iim otuks-it etujensa kannalta. Se sama s a vain vksi paatnaard, ” " n - >a,l‘ i hoputtavat presidenttiä r ik k o - ilm ojen h a llitsija a siitä onnesta, joka kum ouksen jo h d o sta, eik ä m eillä $1.50 k erta, avioero-ilm olukset $1.00 kerta. Seisovat ilm otukset a su ra a v a a nom alehdistö on viranomaisten M idysvaltam ja Saksan v älillä; n m n Yhdvsvaltain perustusla- rni Suom en kansaa k o hdannut.” k u v a lu e tte lo n m ukaan p a lsta tu u m a ita : 1 v. 20c, J/2 v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. avustam ana pannut koulunuori suinkaan ole m itään s itä v a sta a n , jos a.kaan sotatilanne, ja tuollaisen k:a, ryhtVniään sotaisiin toimen- S a tu n n a isista iluiotuksista tulee rah an se u ra ta m ukana. E n g lan n in K etä Suom en on k iite ttä v ä vapau sen k u nniaksi ju h lita a n k in . sillä sen son liikkeelle varustautuneisuus- t.lanteen viralliseen ju h sta m i-; piteisiin cnnen kongressin ko_ d e sta a n ? Pilvien ta k a is ta “m aailm o k ie le stä suom ennetaan vapaasti. se kyllä a n sa itse e k in , m u tta m e ju h paraateissaan. kun niihin ei työ seen pakottaa Saksan halhtuk- kuontuniista, j otta sihä kaikki jen h a llitsija a k o ” ? Ei suinkaan. Vaan lim m e vain V enäjän köyhälistön kun TILAUSHINNAT YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA: tapauksessa sen. mikä näennäisesi, sodasta• m ahdollisuudet 1 vuosikerta $3.75; 6 kuukautta $2.00; 3 k u u kautta $1.25; 1 kuukausi 50c läisiä useassakaan keinotekoisen Venäjän köyhälistöä, joka rohkeana niaksi sen a n sio k k a a n työn jo h d o sta, SUOMEEN JA MUUALLE ULKOM AILLE: nousi v eristä y k sin v a ltiu tta vastaan voida virallisesti pakottaa. Sää- \astu.m alaisu.iden vierittäisi kriisin rauhalliseen velviytymi- ja k a rk o itti sen ikeen h artio iltaan , jonka se su o ritti k u k ista e ssa a n v eri 1 vuosikerta $5.o0; 6 k u u kautta $3.00. littäviimpää näkyä ei saata ku pois h hdvsvgltain hallituksen seen o ]jsjvat j o ennen koko o n -iJuuri 8il,e sam alle V enäjän köyhä- sen yksinvaltiuden. S itä sekä Suo H uoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulm assa. vitella kuin nuoret poikaset ja niskoilta. Niinpä on laivastosih- linniptaan , ukossa ja jotta sille listölle m eidän on kiitoslaulum m e ko men työ v äestö ä onn ittelem ille heidän Telefooni: konttori 365, toim . 832. voittonsa johdosta, jo k a on m yöskin tyttöset varu st au tncisuuspa ran teeri Daniels jo puolestaan saa hotettava, joka vuosisatoja kestäneen m eidän voittom m e. teissa puuhaam assa murhahrmon nut määräyksen pidättää kaikki jäisi ainoaksi tehtäväksi vain verisen sorron a lta kykeni vielä nou •'P äiv äleh tik in " m eidän p u o lestam antaa kaikelle valmiiksi tehdvlle sem aan so rta jia a n v astaan ja kukis me aivan k k e rn a a sti saa k iittä ä m aa kiilto,'itämiseksi : n, Vm kaisct. I kasilla olex'.at rahat laivaston a . tam aan heidät. tvölle isällinen siunauksensa, ilm ojen h a llits ija a ” ja v aikkapa te- ton taholta, päinvastoin m aala joilla et ole vastuunalaisuutta ei- satam isek si sotakuntoon ja e-| ' KATUJOUKKOJEN - Olihan se vuosituhansia pom iloinut rä s tru s tla , jos niin h a lu tta a . Sen kaikkia cdelly- kirkoissaan. rukoillen “ m aailm ojen onnen toki sille suom m e. M utta näy- L 1 1 K E H T IESSÄ taan sodan “kunnia" m itä lois kä tietoisuutta siitä mitä he delleen "kaikkiin mahdollisiin J a tavimmilla väreillä. M utta mil tekevät. rvht\nuseksi kongressi ei kaikissa asu h a llits ija a ’, m u tta m itään apua ei telköön se m iten " v a p a a m ie listä ” n a a toimenpiteisiin Säälittävän alhaalla on työvä loin hyvänsä sotakysym yksestä tarpeen mu- " 'ssa olisikaan niin myöntyväi- tullut, päinvastoin, sorto kävi päivä m aria ta h a n sa , niin me ja koko la a Amerikan kaupan Nykyisin kun sodan varjot estön •valistustaso ja säälittävät kaan turvaamiseksi Sen e]_ neti kujn m itä etukäteen on las päivältä yhä verisem m äksi, kid u tu k ja n A m erikan suom alainen ty ö v äestö n äyttävät tummenet an päivä- saadaan vapaasti puhua, selittää se t yhä julm em m iksi. V asta sitten m uistam m e, kuinka uskollinen ty ö n päivältä ja m ilitaristit tekevät sen seuraukset työväestölle sa ovat siitä seurauksetkin m iljoo vemmin tuskin voinee tarkotuk- kettu, niin mentäisi hallinnolli kun se oppi vaatim aan v ap au tta ja a n ta jie n k ä ty ri m ain ittu lehti on ko sissa toimenpiteissä epäilem ättä ihm isoikeuksia, k o itti sille uuden va- ko eläm än sä a ja n ollut ja sen täh d en kaikkensa saadakseen työväes moin kuin sekin kuka vaatii so nille työläisperheille, kuten E u siaan paljastaa! ropa« esimerkki tm osoittanut. taa ia kuka kaikista sodista on eteenpäin ollenkaan loisanunan päivän aam u. me olem m e v a k u u te ttu ja , e ttä sen tönkin kiillotetuksi mukaansa, Olemme jo ennemmin selittä vitakin hyödyn niittänyt, on aivan var kongressista ja sen puuhista v ä - 1 Ja tä stä k ö s o rre ttu je n ihanan aa- vapaam ielisyys n y tk in on ile ttä v ä ä jo tta se olisi sitä helpommin neet, että tämä “puolustussota”, P ä iv ä le h ti” käärm een luik ertelu a. J a sik si s a littäm ättä. E ttä todellakin lajn mun valkenem isesta nyt johdettavissa teurastettavaksi, on ma että työväestö ei kannata LAKI SUOJELEE , joksi vastaista Yhdysvaltain so . n. • Onko m ain ittu leh ti ennen nom m e tuolle m ate lija lle : — H yi : 1 1 •• * iloitsee? to ollaan mm pit-1 m ielenkiintoista tutustua erään sotaa, ja juuri siinä onkin syv. SÄÄTÄJÄÄNSÄ taan syöksi mistä epäilem ättä - , polkemisessa ... ... i puhunut s o rre ttu je n puolesta? Onpa h e lv e ttiä ! !! miks: porvaristo vastustaa anti- kalle päästy, sitä todistavat P<>r-j tietenkin laiseen “kansanliikkeeseen”. Por kukapa ju lk isen sanan tullaan nim ittäm ään, ei ole mi m ihtaristista agitatsionia keinoja rientäm istä ka_ var’st' iunne pää-äänenkannattaji- palvelija ei olisi työväen ystävä varillinen sanomalehdistö puhuu \ ain Yhdysvaltain kongressil- tään m uuta kuin valitsem atta. en viime aikoina julkaisem at I m utta se on puhunut so rre ttu je n puo “V allankumouksellisia niin mielellään siitä, miten kan a on oikeus sodan julistamiseen. pitalistiemme aineellisia etuja laavat kirjotukset, joissa its e -iles,a tavalla- J«ka on ollut eduksi uutisia” sa kannattaa sotaa, m utta ei ol Se kaduilla liikehtivä massa, Tämän sanoo liittovaltioitten la turvaam aan Ettropassa. jonne Jo so rtajille ja vahingoksi sorretuille. vähäinen imperialistinen henki lenkaan selitä millä tavalla se jolla ei ole aavistustakaan yh Senpätähdeu tu n tu u kohtalon ivalta (N uo ratto m alla S m ithvillen k a u tta .) ki niin selvästi, että sitä ei ku maamme raham iehet jo tähän on ilmennyt vnt.i voimakkaasti j se> klin tuollainen jä rje sty n e e n työ- tapahtuu. Se ei myönnä kan teiskunnallisista suhteista, eikä “ P ie ta rissa olevat v allan k u m o u k sel kaan tähän mennessä ole vää- mennessä ovat kahden biljoonan liset so tila a t sa n o ta a n laim inlyöneen kuin konsaan Itävallan tai m u :- väestön kiihkeä vihollinen, jollainen saksi m uuta kuin sen räyhäävän koskaan ole tilaisuudessa olla rinkäsittänyt, eikä epäillyt sitä, dollarin edestä epävarlnoja lai naisen yksinvaltaisen Venäjän j"P ä iv ä le h ti” on. v iritte le e ylistyfclau- kunnioituksen niin ta rk k a a n , e ttä he katujoukon, jonka se itse on kii muiden vai kuttiniien alaisena etteikö) sellaisen ratkaisevan as noja sijoittaneet. Toisin sanoen hallitsijain “ukaaseissa." luja V enäjän vallankum oukselle. Tie- eivät tee k u n n iaa en ää k ad u llak aan hottanut vallan pois suunniltaan kutu sen minkä kapitalistinen sa edessämme oleva sota on vaa ! ty sti se tek ee sen yksinom aan “ kan- kun upseeri tulee h e itä v a sta a n .” keleen ottam isesta, josta kansan ja joka on sinä. aina valmiina nomalehdistö luo, saadaan huu (L uulisi tuen jo k a rm iv an kaikkien ja puhtaasti S-.mpä vuoksi merkitsee vallan-!salli8en asian" vuoksi, jos sillä lain elämisen ehdot ovat k y sy m y k rentämättömiästi kansajoukkona", joka pannaan tam aan sen saman sanomalehdis- kaan on m itään jo h ta v ia p e ria a tte ita , i e n tiste n lu u tn a n ttie n selk äp iitä.) taistelua ka pitalistiemme etujen ohjaksien käsissään pitäminen sessä. yksinomaan kansan edus M utta ennen kaikkea se tek ee sen, • “Sam oissa tied o n an n o issa m aini- kiljum aan “kansan nimessä s il- ‘ tön kiihottam ana vaikka m itä; se tuslaitos ole vastuussa. puolesta. joille ei voida pttolus- samaa kuin lain käsissään pitä n äy ttääk seen vapaam ielisiä kansan- taan, e ttä e n tin en m aanviljelysm inis- loin kun riistäjien hommat ovat saattaa huomenna innostua huu Kongressi ei kuitenkaan ole tukseksi mitään kunnollista te mistä. Jos siis vallanpitäjiä ei vallan puolustajan n aam aria. | te ri M. R ittin g p o lte ttiin e lä v ä ltä vailla kans;m kannatuksen lei tam aan alas sen saman asian tällä kertaa kokoontuneena ja kosyytä saada. Siksi me sosialis laki miellytä, niin ne sen tvön-1 K äärm ekin lu ikertelee kivien vä- P ietarin kadulla y h te n ä vallankum o- maa. ollakseen tarkoitustaan vas jonka se tänään kohotti ylim m il siksi se onkin kutsuttu koolle tit olemme tätä, sam aten kuin tävät syrjään ja asettavat om a’. lissa> ettel sita h uom attaisi, s itte n 1 uksen päivänä, kun joukko vallan- taa via. Kun n tvöiläi 1 s°P ivan tilaisuuden sa atu a an se upot- kum ouksellisia o tti h ä n e t kiinni ja le, jos vain porvarillinen sano hutik. p. ylim ääräiseen istun kaikkia muitakin imperialistisia tahtonsa laiksi, i taa m yrkylliset ham paansa uhrinsa ! tah to iv a t opiin k äsin k o sta a tälle E: ole ollenkaan m a h d o tto malehdistö 'pannaan sitä siihen toon lopullisesti sodasta p ä ä ttä ja kapitalistia a solia vastaan. sotkin painaisivat nämä k o k e-j yjuuin Sam oin tek ee “ P ä iv äle h ti”. ’ veriselle k e isa rih a llitu k se n nöyrälle muus. etteikö) sellainen “kansa" suuntaan kiihottam aan. Sillä ei mään. koska presidentin ei edel M utta sivuuttakaam m e itse m u k s e t m ie le e n s ä v a s ta is e n v a - |g e n äy ttelee v apaam ielistä n a a m a r ia , lakeijalle. V enäjän talo n p o ik ien ker- kannattakin sotaa ja etteikö se '•le mitään itsenäistä tietoisuu lisen istuntokauden lopussa on- k k y s_\ my s s o d a s ta ja sen l a a d u s t a . r a lle j a pyrkisivät toimissaan silloin kun joku kansanliike on niin ro ta a n vihanneen tä tä m aanviljelys- ole milloin tahansa kiihotettavis delle perustuvaa m ielipidettä. Ja 1 nistunut sodan julistam isvaltaa- ja kääntäkääm m e katseemme la- siihen suuntaan että sekä k l !_ ; selvästi oikeudenm ukainen, e tte i sen m in isteriä." 1 liow is that sa väkivaltaisuuksiin ja vaikkapa moni sen onnettom an joukon jä itselleen hankkia. Tuohon men kiiti ja siihen tapaan jolla vai-Hinnollinen. että lainlaadim iallU suhteen voi olla va8takkalsia ■ - .............. piteitä. Sellainen oli V enäjän vai m urhiinkin niitä vastaan, jotka senistä antautuu porvarillisen nessä e? naivin porvarillisen aja- lanpitäjäm m e sitä kunnioittavat. n e n \ a l t a o l i s i neidän kä-n.-sään. i |a n kUin0uskin. Yksin taan tu m u k sei Sana metsästäkin vastustavat sotaa, tai vaativat lehdistön kiihottam ana arm ei tuskannan mukaan liittovaltioit .Mikäli rahvas on kvsv nivksessä. niin eipä olosuhteitten järjestä lisim pien porvarienkin täy ty y avoi- vain järjellistä päättäm istä ja jaankin. Sen mukana sinne a- ten: me toim eenpanevan v o im a n i11'" 1 scn 0,1 P.vkala pykälät ä ja misessä työläisille edulliseksi oli- m esti tu n nustaa, e ttä V enäjän työ Toverin talon rakennus- ja m u u tto harkintaa siinä suhteessa. Järjel jautuu juopuneita'työm iehiä, jo t pitäisi saada ryhtyä mihinkään 1 i prikusta prikkutin lakia seurat- si s i ] ] . v ä e s t ö teki täysin oikeudenm ui^ises-1 kysym ys on asia, johon lienee kai- i • , ö ti, k u k istaessaan yksinvaltiuden. Täs- kiila sen v iileydessä oleviUa oikeus linen menettely ja tyyni harkin ka hum alasta selvittyään katu sellaiseen ti >imenpiteeseen, jok i 1 tava. sillä muussa tapauksessa se ta, jossa sodan seuraukset seli- vat katkerasti teokoaan, m utta edellyttäisi liittovaltioitten ed u s pettäm ättöm än varm asti joutuu lee säätäjäänsä, eritotenkin sil sa asiassa ei siis voi m ustin jarjes- jo tak in sanoa. J a u se at ovat jo sa- ryneen työväen vihollinenkaan väit- noneetkin ja nuo san o m iset o v at — tään perinpohjin ci tule ollen turhaan, ja nuoria poikasia, joil tuslaitoksesta etuotteen. eli sen kanssa tekemisiin. M utta s il loin kun säätäjän ystävä sitä <•: tää tekoa vääräksi. M utta k ä ä rm e itä j k ä y ttä ä k se n i Toverin p resid e n tin sa- kaan kysymykseenkään porvaris- la ei ole aavistustakaan siitä "handikapin" saam ista ja joka) loin kun kv sv nivksessä on maan t ii v ta n t (iöin } >a n e mas sa. ei m inkään asian oikeudellisuus e stä ------------------------- ------ — ----------------- — T O V E R I <xxxx>occ<>ccc<xxxx>ooc<x>occcc< VAPPU K L a k k o v a h d issa on II. Askelin piirros, lakkov ahtia esittävä ko- _________ j k o sivun k u v a. V apauskäsitteistä on Richard Am erikan suomalaisen työväes- 1‘esolan kirjoittam a selostus eri tö n k e v ä tju lk a isu ilm e sty luokkien vapauskäsitteistä, jossa n y t p ain o sta. osoitetaan miten porvarien ja so sialistien vapauskäsitteet ovat Vappu on ilm estynyt! perusteiltaan erilaiset ja miten Ensimäisen kerran sitte k i t t i kaikki m uut paitsi so sia listisi täkäläisen työväenliikkeen kes- vapauskäsitteet ovat vailla va kuudessa alettiin julkaista .vap- pausihannetta työväestölle. pujulkaisua, on se ilm estynyt Äidille on Jussi Raition runo, niin ajoissa, että varmaan jokai jossa johdetaan mieliin äidin nen ennättää saada sen luetta m uistot lapsestaan Raitiolle om i vakseen vapuksi. naisella vaikuttavalla tavalla. S. S. Järjestöni toimeenpaneva Se p o h jo isn a v an lö y tö -n im ises- kom itea on ryhtynyt toimenpi s.i kirjoituksessa tekee Adolph teisiin vappujuhlien vieton avus Salmi selvää siitä suunnattom as ta m isek si jo k aisessa’ osastoissa, ta huijauksesta, jota amerikalai- painattam alla m. m. yhteisiä set seikkailijat ovat harjoitta vappitmerkkejä. m utta mitä oli neet esiintyessään mitkä pohjois sikaan vappu, ellei siilien men navan tutkijoina. Kukapa ei nessä jo olisi jokainen saanut muistaisi miten m uutam ia vuosia 'käsiinsä erikoisjulkaisuamme sitte täällä esiintyi kaksi "sanka V appua. ria . ( ook ja Pearv, jotka kil I ämän \ Uotinen vappu-julkai- paa ratsastivat etisin pohjorsna- ku sisältää enemmän kirjoituk valle ja sitte vieläkin suurem m al sia kuin yksikään edeltäjänsä, la vauhdilla yrittivät ratsastaa joskin se ilmestyy sivum ääräl toisensa pois siltä kunnian kuk tään vähän pienempänä kuin kulalta. johon molemmat pyrki kolme vuotta sitte. Mutta mitä vät. ‘ fälestäpäin on huom attu sivuissa on säästetty, se on kir- koko jutussa olleen enemmän joituksissa korvattu, ja sisältö am erikalaista hum buukia kuin hän se onkin pääasia, eikä se m itään muitta ja m aantieteelliset paperim äärä minkä kirjan ostet seurat ovat sittem m in peruutel- tuna saa käsiinsä. leet niitä "löytöjä" joita “ame- Sisältö alkaa M. Halliin voi rika laiset löytöretkeilijät" teki m akkaalla ja nykyaikaan sovel vät. Kirjoitus on m ielenkiintoi tuvalla runolla: Ken voittaja on; nen lukea. sopii erinomaisesti vapjiujuhlissa ! A la sk a la in en k o ira v a lja k k o on lausuttavaksi. kuva jossa esiintyy parisenkym A n a rk o -sy n d ik alism i A m erik an mentä koiraa käsittävä valjakko. suom alaisten keskuudessa, on Jo sekin -eikka että alaskalaiset E. J. S—ä'n kirjoitus, jossa seli vetok.virat ovat vallan erikoista tetään tämän täkäläisen suom a koirarotua, tekee kuvan mielen laisen työväestön keskuudessa kiintoiseksi. ilmenevän "lastentaudin", syitä Eläm än virsi-nitninen runo o.i ja ilmiöitä. Kirjoituksen luettu Mikael Rutasen kirjoittam a. Ru aan tulee moni tässä kysymyk tasen runot ovat siksi tunnettuja sessä tähän saakka epäröi väliä täkäläisen suomalaisen työväes kannalla ollut huudahtam aan: töin keskuudessa, että ne eivät “O lisihan tuon pitänyt huomata kaipaa enää esittelyä. e n n e n k in .” “Tiikeri” -niinisessä kertom uk- itse teossa", teossa ku- tunnettujen auktoriteettien lait- m utta vähän käsitetyn a a tte e n M arian a K o ivu on k ir jo itta n u t sessa muistelee A. 1!. Mäkelä nensa seppä" “itse <uti >a. niitä aikoja jolloin .Malkosaaren i " ‘ "-'L i.m suntojeii tukem ana tästä perin perustilanteita. Esityksen selvyy- H e rm o s a ira s -n im is e n k e rto m u k - K a lasta ia k a p ita liste ja " -n u n i pulmallisesta kysym yksestä, jos- dessä ja kansantajuisuudessa ha- j Scn Sointulä-ln munan liesiin hoi totisia’ . . . , , , jo ssa k u v a ta a n n a ise n si - ; • , i ■ olivat erään canadalaiseti lu o t- selle kuvalle j‘i saata yksikään ta me maallikot emme useinkaan Kee kir oitus vertaistaan. -i- „i Mtnpta tunteita ja ajatuksia ta- Kirjoituksessa toyhtiön hallussa. Ehta atneri- lukija olla hynA ilcm ätlä, niin käsitä mitään. Kuolc-na. I cr.iou kirjoitta,li i , valla j(mka vaj„ ' J , ,,-s i n a s ta h a rv iu s ta vat h e istä k i h j kalainen keinottelu kaikkine h u tyypillisesti esiintyy siinä kaksi esitetyn mielipiteen kanssa saat r„ „ . . sopivts- vittaville sivukohtauksineen jo t vankkaa tervaskantoa. taa joku olla eri mieltä, m utta s nykypäivien ¡ m . m c u tilanteeseen ui uucesecn so p .v is-1 senjnie eivät } leenSa paljon kir K e sk u ste lu a tu le v a isu u d e n a- tuskin kukaan haluaa olla siihen ta rim jo ’.">.1 issa esitetään ka tekevät kirjoituksen m ukaan 11 ■ o ista, ■ e s i i c i . i a n kun- , l,, < i • • • ,- , , k u o - , joittele, m utta nuka t ne kirjoit- • i lei m ä t i saa.istus satem paavaksi, paljastuu kaikes v io liito sta on Selm a McConen. tutustum atta. kaikessa kama- ,,.i,.. ... ,, • , ics : \i • i i leievat, («aintv \ heidän keskuu- sa alastom uudessaan. Näkvv ! l-^elmä-tädin ) kirjoitu S, E rä ä lle h a rm a a lle v e lje lle -n i-: liim tmes-man. Moni runonlausioa m ,........ p, - n '' i . o- J d e s.» ,ijn ihailtavaa taipum usta e että keinottelija voi pettää ikään esitetään aviopuolisoiden keskus niinen runo on Aksel H m kol hiv vt.,a -m a K iitollisen n u m ero n cPo,,,,:;;;,, i • f . . kuin luontaisen vaistonsa pakot telua kummankin "sydäm en a i mas runo tässä julkaisussa. N i esitettäväksi ohjelmakokouksis- s , itäm ään ajatuksensa selvästi ia sattuvasti, ja sellaisena se esiin- tam ana. vaikka ci siitä olisi hyö voituksista". \ allinko sille joka mikin jo takaa, että kukaan ei sa. • • . , i Evy tässäkin to v eritar Koivun jättää siihen tul astum atta. tyäkään. malta olla siilien tutustum atta. P e p p in o n ra v m to la on k a l , c | k irjo itn k se 5 sa R o o sev elt p ato A rizo n assa c>it- Rikkaan ja köyhän kuolema ¡R is ra s c n k ,r j,„ tta n ,a c n k o .se n | A ntaa m ennä-,n.ilsessä ru n o s - V alaanpyyntikanuuna on kuva j'oka esittää minkälaisella esi tää koko sivun kuvassa yhden nimisessä runossaan esittii.ä Mi onnistunut esitys suurkaupungin neellä sellaisia hirviöitä kuin va niistä kuuluisista valtion raken kael Rutanen vertailua parista { kurjalistokerro-ten eläm ästä. Esi- saan esittää Jussi Raitio ikään epätoivoon joutuneen välin laskalat ovat pyydetään. Kuka nuttam ista kastelulaitoksista. jo i hautajaistilaisuudesta, onnistuen tyksen sattuvat sanansutkaukset kuin pitäm ättöm yyden; sangen sa ttu pa ei olisi kuullut puhuttavan ta Yhdysvalloissa on useampia esityksessään oivallisesti. ia onnistuneesti valitut vertaus- va ajatus. v alaanpv \ miistä kaikkine seik ja joiden avulla miljoonat eek Perustuslaillisuus on vksi niis kuvat tekevät seit joustavaksi, J u m a la n k o sto on l tu s im p a t kailuilleen, m utta harva lienee keri. viljelyskelvotoilta aavikkoa tä kysym yksistä, joista työväen Rissasen ehkä parhaitten kirj oi - kirjoittam a hauskanlainen ju ttu liikkeen keskuudessa puhutaan tusten joukkoon luettavaksi. Su nähnyt kumpaakaan "vehjettä", on m uutettu viljavainioiksi. K u lta a on kirjoitus, jossa esi varsin paljon, joskin valitettavan vanto on piirtänyt alkuvignetin eräästä kinkeritilaisuudesta, joka valasta tai -en pyyntikauuunaa. päättyi vähemmän runollisesti ja M itä m ietit-niniisessä runos tetään sarja tilastollisia num eroi usein laajuus käy rinnan pinta- kirjoitukseen. josta ‘tunnusm erkkien m ukaan ’ saan asettelee Aksel 11. m uuta ta maailman kultavarastoista ja pm iisuuden kanssa. Y a sta p a i- Nuoriso on Jussi Raition kir tu ltiin siihen käsitykseen, että mia kvsytnvksiä tvain raskaan kenen hallussa ne ovat nykyisin. iviksi ta v an m u k aiselle p in ta p a >- j ¡uittama, nuorisossa toivoa ja itse 1 kko-Y lijum ala oli su u ta h raatajille, toveri 1!. runoili v ii -ekii kenen puolelle kultavirta lisitudelle csittä.ä Yrjö Mäkeiä intoa herättävä runo, joka var- tanut koko seurakunnalle. V a r me vuoden \ apussa ja ne jotka on kääntynyt. Tästä harvinaises- sen liinTisessä kirjoituksessa se.i 'sinkin nuorisonliittojen olijel- sinkin länteläiset ovat tu tu stu saivat viime vuoden Vapun kä ti tavattavasta aineesta tavataan niitä perustuslaillisuudella todel-j m anesittäjissä epäilem ättä lov neet Ctusim pan hupaisiin esityk- siinsä kaikille sitä ei riittä kirjoituksiakin vain liarv inaises- ia tarkoitetaan ja m iten se on | tää monta innokasta ihailijaa. Sota ja suom alaisten yhteis-i SekV 'le ir h \ 'L ' ' . r 1 a^an nyt painoksen pienuuden takia ti — sellaisissa harvinaisissa jul-j käsitettävä työväenluokan näkö- pyrinnöt m n n ö t Canadassa - nim isessä- Y ö n la n se t <“ td Ka^ l” s s a - — m uistavat että hän onnistin kutsuissa kuin on esim. \ appu. kannalta. io n lapset on Nels Koppakin Tim anttikaivoksessa on kuva. kirjoituksessa tekee K. E. Heik- kerrassaan hyvin. Samoin on lai , Tuulen pieksäjöille on niin- ikään Mikael Rutasen runo. jo i-ka laatuunsa nähden lienee en- kinen selvää sotatilanteen vaiktt- kirjoittam a, tavallista on nistu- ta nytkin. Naiset vaikenivat — kerran o i hon tutustum ista ei sovi jättää simaineii meikäläisissä, ellei ko- tuksesta Canadan suomalaisen i.eempt runo. jossa esitetään kai Henry Askelin kirjoittam a ja k u kauemmaksi kuin on välttäm ä- ko suomenkielisessä kirjallisuu- työväenliikkeen toim intaan. K ir vosmiesten tunteita siten kuin \ain kaivosmies itse niitä kvke- des-a. Se esittää tim anttien nos- joituksessa esitetään myöskin ¡nee vittam a kertom us jossa naisten mätömtä. esittäm a ään. aika Jo s v oisin on toinen A ksel 11 ;n tam ista av okaivoksesta. äänii »ikeustaistelijain t< limintaa niitä muita syitä, jotka viidessä | kun suoma n 'n . Siihen -” nen ,.aikaan E lä v ä tk u v a t, Arvid Nelsonin » o ta t,la n tee n k an ssa a jo iv a t se k , ,| a l k u a s t e i t a a n ' esitetään Stinoin ja kuvin. K ir runo. joka sopii lausuttavaksi »h- joituksessa on viisi kuvaa. jelm atilaisuuksissa ja muualla- kirjoittam a ja kuvittam a csitvs Työkansan, että monet m uutkin 0 0 5 seuduilla; oli tove.-j elä v äki,vateollisuudesta on mie Canadan suom alaisten kukoista vuorten Rikasten kesäurheilua-nimises- kitt. K o p p ala k aik ille tu n n e ttu sin ä M ikä on v alla n k u m o u k se llista lenkiintoinen. sillä meikäläisissä vat liikkeet perikatoon. Kirjoi sä kuvassa näkyy muuan tämän y k s ity is e n ä joka sai eh k ä e n in , matin nopeakulkuisim niista m oot ta id e tta ? Todellakin, mikä sei i/ilkaisuissa ei ole t.ätä alaa k ä - ' tuksessa esitetyt "faktat" sietää mäti kokea sik ä lä iste n v ira n o toriveneistä. laista on? .Mistä kysymyksestä siteltv vielä tuskin nim eksikään.; panna korvantaakse juuri nvt m a isten ja su o m a la iste n k ä tv ri- Y oungstow n-’ii mi nen kerto olisikaan "am m attilaisten" k e s-: Kirjoituksen yhteydessä esitetyt jolloin täällä oikuin ajautum assa en p e rso o n a llista v a in .,,. mus on Eemeli Parraksen kir kuudessa enemmän eri mieltä numerot ovatkin omiaan häm- samaan tilanteeseen, johon Ca- a 3 u „ O)amuo " « n , k ir jo itta n u t joittam a. Siinä esitetään pikku- kuin siitä, minkälainen taide on m ästyttäm ään sellaista lukijaa, nadassa ajauduttiin lähes kolme ‘e nnenkin i . I 1 - k m . . L i ♦ r»l - «i 4 • ,»« . » i. • • a ! ■norv.iri luontaisella anarkism i- m eikäläistä, kumouksellista ni jolla ei ole tarkempia tietoja sii- , vuotta sitte. . v .. lo n n ts tu • n 1 • u • , Y ,sk a a ' ' “Punapuum ainari’ ,a V ,,m e tä ssä . luonteellaan esittäm ässä ajatu k mittäin. minkälainen porvarillis tä ... miten laaja teo llisu u sala elä kuin ' ,n siaan siitä miten olisi taistel ta. 'Tiima taiteilija Suvannon vakiivateolhsuus otKeastaan jo vaalien ovat \rv id \'el • . ¡ien tu lo k s e t ova tu t-n im ise ss ä tava suurom istajia vastaan. K ir kirjoitus onkin siis enemmän on ¡soliin piirtäm ät karikatuurit (pt- i se c' ro a ’c kuvailee \ 7 n \ K o s k e l a ^ ' joitukseen liittyy myöskin vksi kuin paikallaan, se -»n tarpeen Anarmismm Anarmismin oikeudet nimises- lakuvat) ja ja varsinkin viimeinen distään aik aisin erilleen jo u tu - koko sivun kuva, jossa tavataan vaatima, koska siinä taiteilija I sä kirjoituksessaan esittää M .|o n ’onnistunut n esittäm ään s a ttu - S ' lä™ n'aiheita’ sekä a m erik alain e n n. s. "o m an on- itse esittää mielipiteensä useitten Haki tämän paljon puhutun., v asti k u v a am a n sa a ja tu k se n . »s ‘ a 4 '•'•«a,.-- ■ ■ ■ ■ v" tu n te ita jo ita tu n te e ä iti
