Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 24, 1917)
No. 70 TOVBR» Jlen o lo ja , m yöntää e ttä s iltä alu e e lta SIELTÄ j a TÄÄLTÄ “Viime tietoja” I. W. W:n luokkasodasta “ T e o llls u u s ty ö lä in e n " t.k . 13 p ä i vän num erossaan tie tä ä ke rto a , e ttä id ä n satam akaupungeissa s a ta m a tö it- ten te e ttä jie n on tä y ty n y t käydä ha kem assa ty ö lä is iä I. W . W .-liito n haa le is ta . Se ju ttu k e rro ta a n e rik o is e n a saavutuksena. N y t v a ik k a “ T e o llis u u s - ty ö lä is e n " ju ttu ih in e i yleensä k a n n a tta is i k a jo ta n iin ’ ta rk a s te ta a n p a h iu k a n tu o ta saavutusta. S o ta ta rp e it- ten lä h e ty s idän s a ta m is ta on o llu t a iva n v iim e is iin saakka (a iv a n v i i m e isiä a ik o ja ei “ T e o llis u u s ty ö lä is e n ” u u tis e t koskaan ta r k o ita ) e li siih e n saakka kunnes s a ksa la iste n subma- riin is o ta la m a a n n u tti la iv a liik e n te e n , o llu t n iin k iir e e llis tä , e ttä m illo in on jo lla k in la itu r illa s y n ty n y t p ie n ik in ty ö h ä iriö u n io o n k u u lu v ie n m iesten k e rä llä , n iin on o llu t ta rp e e n h a n k k ia uusia m ie h iä tila lle — rik k u r e i- ta — m is tä v a in on m a h d o llis ta saa da ja s illo in o v a t ty ö n te e ttä jä t v a l m iit hakem aan i.w .w .-lä is iä “ lu o k k a sotaan” s a ta m a ty ö lä is te n jä rje s tö ä vastaan. S e lla in e n se saavutus. i. w .w .iä in e n s ih te e ri v ie lä panee m e r ille , e ttä m e rim ie h ik s i on e ts itty I. \V. V V -liito n m ie h iä . M ik s ik ä s ei? O nhan m o n ia la iv o ja jä ä n y t A m e ri kan s a ta m iin sentähden, e tte iv ä t m e rim ie h e t ole suostuneet lä htem ään p u rje h d u s m a tk a lle s u b m a rin ie n vaa ra n a la is e k s i te k e m ä lle a lueelle . Ih m ekös, e ttä i.-w .-w : Iä is iä on ta a s k in h a a littu . M e rim ie s te n u n io (A. P. o f L .-liitto o n k u u lu v a ) on saanut p ako te tu k s i la iv o je n o m is ta ja t m y ö n tä m ään k o rk e a n k o rv a u k s e n , enem m än k u in k a k s in k e rta is e n p a lka n , subma- r iin ia lu e e lla k u lk e v illa la iv o illa p a l v e le v ille m e ritn ie h ille . K u n a m e rika - la in e n “ vapaus” takaa i.-w .-w : iä is ille “ o ik e u d e n ” p a lv e lla la iv u r e ita “ om an vapaan s o p im u kse n sa " m ukaan, n iin ih m e o iis l, e tte i I. VV VV.-liiton haa- lilt a o lis i h a e ttu la iv o ille m iehiä. S a m a n la isia , h itu is ta k a a n pohjaa om aavia, o v a t m u u tk in “ T e o llis u u s ty ö lä is e n ” ju tu t. L e h ti k e rto i v iim e jo u lu k u u s s a , e ttä jo u lu k . 26 päivänä p it i p id e ttä m ä n P o rtla n d is s a . Ore., s u u ri 1. VV. VV. puuta v a ra ty ö lä is te n k o n v e n ts io n i, m u tta s itä ei ole o llu t o lle n k a a n . A iv a n sam oin k u in p ilv is tä te m m a ttu n a k e rto o le h ti, e ttä A b e r deenissa, W ash., noin 200—- 30«) puu- ta v a ra ty ö lä is tä lii t t y y 1. VV. V V -liit- toon jo k a k u u k a u s i ja e ttä liito lla on s ik ä lä is illä tu k in h a k k u u p a ik o ill.i ko ko n a is ta IS o rg a nisee raajaa työssä A b e rd e e n ila is e t m itä tie d ä tte heidän to im is ta a n . Se oman talon rakcn- nusjuttu K y s y m y s om an ta lo n ra k e n ta m is e s ta T o v e rille on taas tu llu t e s ille ja k u te n lu o n n o llis ta , s y n n y ttä n y t j y r k ä s ti to is is ta a n e riä v iä m ie lip ite itä . M u tta näissä m ie lip ite id e n e ro a v a i suuksissa ei ole k a ik k i, m itä se on s y n n y ttä n y t, se n ä k y y s itä p a its i saa neen a ik a a n s e lla is e n k in lu u lo n , e ttä A s to ria s s a h a u d o tta is i jo ita k in ju o n ia m uka T o v e rin s ito m is e k s i tä nne k a i k ik s i a jo ik s i. V a ik k a v o in k in v a k u u tta a s u h ta u tu v a n ! k o k o ju ttu u n n y k y is te n o lo je n v a llite s s a k u ta k u in k in pu o lu e e tto m a s ti. s illä to tta puhuen, kum m assakaan y rity k s e s s ä ei tä llä k e rta a n ä h tä v ä s ti päästä sen p ite m m ä lle k u in e ttä va ro ja voidaan a lk a a h a n k k ia ja puhua p a ik a s ta — pidän näet rakennush om - m iin r y h ty m is tä nä in e p ä va rm o je n ta lo u d e llis te n o lo je n v a llite s s a u h k a ro h ke a n a tekona, a in a k in s iin ä m ää rässä. e ttä k y s y m y k s e n p e rin p o h ja i nen h a rk in ta on v ä lttä m ä tö n ilm a n m itä ä n k iih k o a — n iin s iltik in te k is i m ie le n i asettua jy r k ä s ti vastaan n y t m u u tta m is a ije tta . n iin lä m p im ä s ti k u in k a n n a ta n k in T o v e rin s ijo itta m is ta jo h o n k in suureen te o llis u u s k e s k u k seen. H a lu a m m e p a s itä m yöntää ta i ei, n iin m u u tto ei ole m a h d o llin e n se l laiseen p a ik k a a n , m issä liik e ei vo i saada edes n iin p a ljo n s iv u tu lo ja k u in se saa n y k y is in A sto ria ssa . jo s sa s iv u tu lo t tu o tta v a t s u u n n ille e n sa m an v e rra n k u in le h tik in , s illä pie n e m m illä m e n o illa k u in le h ti n y k y is in ilm e s ty y A sto ria s s a , ei s itä voida m issään saada m a a ilm a lle . Jos siis voidaan osottaa jo e tu kä te e n , e ttä jo k o S eattlessa ta i P o rtla n d is s a v o i daan ta a ta sama m äärä ilm o tu k s ia , sama m äärä p a in o tö itä — tu lk o o tp a ne s ltte m is tä hyvänsä — to is in sa noen, suma m äärä s iv u liik e ttä k u in n y t on A sto ria ssa . n iin m u u tto k y s y - m ys el a ih e u ta s u u re m p ia v a s tu k s ia , m u tta e lle i s itä voida tehdä, n iin m ik s i s ltte h a a v e illa k o k o ju tu n k a n s sa. E m m ehän me m äärää tässä k y sym yksessä n iitä s u h te ita , jo id e n a- iä is in ä vo im m e antaa le h te ä ulos. m eidän on vain o te tta v a ne huom ioon se lla is in a k u in ne to d e lla ilm e n e v ä t ja päästävä s e lv ille s iitä , tu lis iv a tk o m u u ttu n e e t suhteet, olem aan lehden u lo s a n ta m is e lle e d u llis e t ta i epäedul lis e t. Jos taas em m e n iitä ota ennen m u u tto a huom ioon, huom aam m e ne k y llä J ä le s tä p ä in , jo llo in em m e enää ta r v its is i h u o m a ta n iitä , koska emme vo i saada o te ttu a a s k e lta o tta m a tto maksi. sähkösanomat tarkastetaan eri non, ettii heidän hallituksensa w tu iiiiin iiiB n n i»i i im m u»»»u iw ttii!in iiiiu M iiiiiii i iw n B w a»BBWwwa tunnustavat Venäjän uuden hal lituksen. Maahenki asuu vakituisena vieraana kaupunkien, tehtaitten ja Keisariperhe eristettynä muusta kaivantojen työläiskodeissa. Suomalaisia on se pitkien aikojen mailmasta. kuluessa johtanut maanviljelys’lämään, vakinaisemmalle eiinkan- el ote ta k a h d e lla tu h a n n e lla d o lla rilla koisessa ulkomaaministeri Mil- 1 se lla ista lo ttia , jo h o n T o v e rin liike-1 iukoifin persoonallisen val huoneusto voidaan rakentaa. Osaston vonnan alaisena olevassa’ viras haalin ku s ta n n u s a rv io t e iv ä t m ahdol tossa. Liberaalien sanomalehdet M itä ta lo n ra kp n ta m isp p n A s to ria a n lis e s ti tu le k a lliik s i, m u tta tä y ty y ovat saaneet ilmestyä sensuroi tu le e , on sokin kysyvä monen vuo- m uistaa, e ttä h a a li voidaan s ijo itta a matta, mutta sosialistien tävtyi den ja tk u v a t p o n n istu kse t, v a ik k a k in jo n n e k in la ita k a u p u n g ille , kuten s ie l Duuman istunnossa kiivaan tais ce voidaan saada tä ä llä p y s ty y n vä lä on n y k y in e n k in h a a li, m u tta T o telun kautta hankkia ilmestymis- h em m ällä k u in p u o le lla s iitä m inkä v e rin liik e ei sinne sovi. vapaus toisille lehdille. se m aksaisi Seattlessa ta i P o rtla n Jos tä stä asiasta tahdota an to d e l Väliaikainen hallitus ei ole on dissa, ja lis ä k s i on vie lä o te tta v a la k in antaa p e ru s te e llis ia tie to ja , n iin nistunut hankkimaan ruokavaro huom ioon se liik e ja lu o tto , jo n k a o lis i S eattlen to v e rie n a n n e tta va tie ja runsaammin ja puute on edel T o v e ri on s a a vu tta n u t p a ik k a k u n n a l dot s e u ra a vlin k y s y m y k s iin : leen uhkaavana. la, sekä v e rra tta v a s itä siih e n epä 1. P a ljo n k o m a ksa isi 50x100 k o k o i Yctoumus tvöväkeen lakon lo e d u llisu u te e n , jo k a k a ik is s a su h te is nen lo t t i alueella, jo n k a v a jo tta v a t pettamiseksi ei ole tehnyt suurta sa on jo k a is e n liik k e e n vastassa uu Jaekson St., B roadw ay, P ike St. ja kaan vaikutusta, sillä työväen della p a ik k a k u n n a lla . K ys y m y s on kolm as ka tu ? (T äm än alueen u lk o muodostama komitea ei ole sel s iis s iitä : vo im m e ko to d e lla k in tu n p u o lelle ei voida p aljoa m ennä, ei a i laista kutsua allekirjoittanut, ei tea itsem m e n iin v o im a k k a ik s i, e ttä nakaan n iin paljoa, e ttä lo ttie n h in kä työväki noudata Pietarissa vo im m e o tta a kan n e tta va kse m m e k o l n a t o lis iv a t ha lve m m a t.) nykyään muita komentoja. me ke rta a suurem m an kuorm an 2. K u in k a p a ljo n sellaisen lo tin ra- Seattlessa ta i P ortla n d issa pa ljo n e- i kennusku ntoon p u h d ista m in e n tu lis i Tukholma, 23 p. maalisk. — päedu llisem m issa oloissa ku in A sto m aksam aan? (S illä a lu e e lla on näet \ allankunit»uksen tapahtuessa riassa, jossa k a ik k i o lo t o va t suo su u ria m äkiä, jo is ta m a h d o llis e s ti lo ri k koi vat vallank n m on k selli set tu is a m m a t. tin saa h a lv a lla , m u tta jo ita ei vo isi rautatien useista kohdin Helsin K ysym yksessä on o te tta v a h u o m i k a ik k ia kä y ttä ä liik e ra k e n n u k s e lle gin ja Pietarin välillä peljäten, oon k a ik k e in e n siksi ta lo u d e llis e t se i olle n ka a n ja jo s v o is ik in , n iin o lis i että Viaporissa ja muualla Suo ka t, s illä v a ik k a p a le h ti to im ite tta is i ensin p u h d is te tta v a s u u ri m äärä m aa messa oleskeleva sotaväki tulisi m issä, n iin se kaipaa ennen k a ik k e a ta pois.) .vanhan hallituksen kutsusta Pie ta lo u d e llis e s ti va n kka a asemaa, jossa 3. M ik ä o lis i ku s ta n n u s a rv io k a k s i tariin taistelemaan vallanku jo k a is ta s e n ttiä ei ta rv its e kiskoa k e rro ksise sta (k e lla rik e rro s kolm as) mouksellisia vastaan. Vallanku s o ike a ksi e n n e n ku in päästää sen kä ra kennukse sta se lla is e lle lo tille ? moukselliset pääsivät kuitenkin sistään. N iin p a ljo n k u in esim. to i Nämä se ika t ovat saatava s e lv ille aseman herroiksi Suomessakin il m itu s ty ö itsessään v o id a a n k in tehdä yh tiö ko ko u kse e n mennessä, koska verenvuodatusta, paitse e d u llis e m m in suurkaupu ngissa, te o l m uuten ei voida m itä ä n ra tka ise va a man Helsingissä, jossa sotaväki sur lisuuskeskuksessa, k u in tällaisessa i t tästä asiasta p ä iittä ä . L is ä k s i o lis i masi noin 100 upseeriaan ennen seensä sulkeutuneessa m aalaiskau- vielä o te tta v a selvä palovakuutus- kuin kaikki saatiin alistetuksi pungissa k u in A s to ria on ja tulee ta kso ista , k a u n tin , ka upun gin ja vai vallankumouksellisille. olem aan m a h d o llis e s ti v ie lä p itk ä n tio n ve ro ista j.n.e., jo tk a k a ik k i m uo Amiraali 'Xepinen sanotaan ajan, n iin s itte k ä ä n ei ole o d o te tta dostavat tä rk e ä n osan tässä k y s y tulleen muitten muassa surma vissa huo m a tta va m p ia parannu ksia m yksessä. E delleen o lis i w a sh in g to n i- tuksi. ilm an vastaavaa k u lu je n nousua su u r la iste n s u u n n ite lta v a k e in o ja m illä kaupungissakaan. Jos to im itu k s e n , kootaan va ra t sellaiseen y rity k s e e n , Köpenhaniina, 23 p. maalisk. voidakseen tä y ttä ä v ä lttä m ä ttö m ä t s illä n iitä siihen ta rv ita a n , va ikkapa tehtävän sä, tä y ty y e h d o tto m a s ti su l e ivä t la ske lm a n i p itä is i edes p u o le l — Suomesta saapuneet matkus tajat ovat tienneet kertoa vallan- keutua seinien sisään ko ko pä ivä ksi, lakaan paikkaansa. (K u te n m u is te kumoustapahtnmien Suomeen ku te n n y t on la ita , n iin m illo in se taan. s e litti T o v e rin jo h to k u n ta As tul\ehtimisestä ja sen kerällä a- tulee tekem iseen u lko p u o lis te n va i toriassa sellaisen rakennukse n tu le scitten santarmeilta riisumisesta k u tu ste n kanssa? Ja siten tulee ole van m aksam aan noin 13,000— 15.000 maan la ita n iin S eattlessa k u in P ort- d o lla ria , e li lo tin kanssa ehkä 18.000 Rautatieasemilla oli tavallisesti suuret väkijoukot katsomassa la n d is s a k in e lle i lehdellä ole va ro ja — 20.000 d o lla ria .) kun santarmien täytyv laskea a- p itää palveluksessaan e rik o is ra p o rt- Jos siis voidaan s u u n n ille ka a n o- seensa ja lähteä vangittuina Pie te re ja , jo tk a seuraavat ta p a h tu m ia sottaa, m istä sellaiset va ra t saadaan tariin kapinallisten kuljettamana k a u p u n g illa , la in la a tija k u n tie n is tu n n iin m ikäs m e itä estää m uuttam asta, to ja . ty ö ta is te lu ja ty ö m a illa j.n.e. m u tta n iin kauan kun emme kykene Helsinki oli ainoa paikka, jossa suuremmassa määrässä veren M u tta i n i s t ä siih e n otetaan va ra t? ko hottam aa n lehden tila a ja m ä ä rä ä tapahtui. Tampe N y t o lla a n A storiassa ju u r i pääse edes v iite e n tu h a n te e n , n iin tu n tu u p a vuodatusta reella kieltäytyi jokin virano mässä siihen asemaan ensi ke rra n kä y ttä ä k s e n i to v e ri L e in o n sanoja mainen luovuttamasta liuos ta s- ka i tie tä ä k s e n i T o v e rin historiassa, a s to ria la is is ta . k u in ei kukaan to s is saan ollutta 53.000 ruplan suu attä voidaan o tta a e s ille kysym ys saan o lis i se lla ista a ja te llu tk a a n . ruista kassaa ja vallankumouk korvauksen m aksam isesta p a rh a ille K un t ä t ä k ysym ystä k ä site llä ä n , selliset ampuivat hänet heti, se k irje e n v a ih ta jille , m u tta e n nen kuin n iin k ä s ite llä ä n s itä nyt to s is e ik k o je n kä ottivat kassan sen jälestä. sekään p u o li on tä y d e llis e s ti jä r je s ja edessäm m » e s iin ty v ie n k ie rtä m ä t Pietarista saapuneitten tieto te tty . saadaan m e rk itä m onta erää töm ien m a h d o llis u u k s ie n ja m ahdot ien mukaan Englannin lähettiläs m enopuolelle, ja jo s o lle n ka a n tu n to m uuksien valossa, e ikä m in kä ä n Sir George Buchanan, joka oi’ nen k irja n p ito ta p o ja , n iin tä y ty y jos p a ikka ku n n a n to ve rie n o le te ttu je n toiminut vallankumouksen muka ta k in saada vastaavat e rä t tu lo p u o ’ ts e k k ä itte n p y rk im y k s ie n valossa, na on jatkanut edelleen tvötään l i i n k i n ta i m uuten m aksuosotukset s illä tu s k in p a ku ka a n on n iin itsekäs säilyttääkseen \ enäjän Englan m enevät p a p e rik o riin ja n iid e n k ir- e ttä jää pois m uasta. e lle iv ä t om at nin liittolaisena. Sir Buchanan io itta ja tiile n p ä itä lukem aan, e lle i m ie lip ite e t läpäise, ja jo s sellaiset toimeenpanemissa ulkoilmako- satu olem aan jo ta k in h e ll& tu n to is ta äävät. n iin tu s k in p a se lehden ole kouksissa soitetaan englantilai m o p p im u o ri-k o k e la s ta . jo k a päästäisi nassaolo n iis tä p a ljoaka an riip p u u . siä ja ranskalaisia kansallissäve pälkähästä, ku te n P usa -h e rra n kin , ja W. N. Heivo. leitä, kuten marseljeesia ja muita s e lla is is ta m e illä ei ole toivoa, eikä sekä hiin itse puhuu yleisölle e n iis tä o lis i m eidän to im in n a lle m m e siintyen “saavutetun vapauden” apuakaan. CANADAN S. S. JÄR JESTÖN ASIOITA T u lis i liia n p itk ä k s i selostaa tämä k ysym ys p e rin p o h jin k a ik ilta p u o lilta m u tta sehän voidaan tehdä edustaja kokouksessa. T ä llä o le n k in va in ta h CANADAN S. S. JÄRJESTÖN to n u t k iin n ittä ä huom iota siihen, e ttä PUHUJAN K. KOPILAN tä tä k y s y m y s tä h a rk itta e s s a otetaan MATKAOHJELMA MAA 'hu om ioon m u u tk in se ika t k u in lu u LISKUULLA: lo te llu t a s to rin la is te n its e k k ä ä t p yy teet. jo is ta v a rs in a is e t a s to ria la is e t Ladvsmith : 27—28—29 p. e ivä t tie d ä m itä ä n . K o k o ta lo n ra ke n - ¡Vancouver: 30 p. nushom m a on näet saanut alkunsa Port Moody: 31 p. etupäässä jo h to k u n n a n ja liik k e e n 11 tihtikuulla ty ö lä is te n keskuudessa. L iik k e e n työ Vancouver: 1 p. lä is e t tie tä v ä t, e ttä e lle i päästä n y Merritt: 3—4—5 p. kyisestä huoneustosta p ik e m m in pois Osastot ja yksityiset henkilöt k u in m itä y h tiö k o k o u s te n ja jo h to tarkastakaa kirjavarastonne, nyt k u n tie n tä h ä n a stise t to im e n p ite e t e- on hyvä tilaisuus saada sieltä d e lly ttä v ä t, n iin m e ille se a in a k in puuttuvat kirjat. Myydystä kir on m yö h ä istä ja e lle i m eissä o lis i jallisuudesta ja lehdistä lankeaa sen vertaa e lin v o im a is u u tta ja elä prosentti järjestölle. m änhalua, e ttä edes om aa te rv e y t täm m e o tta is im m e huom ioon, n iin vä hänpä ta k a is iv a t m u utkaan voida m e iltä odottaa. Jo ka in e n a s to ria la i- nen on va lm is m yöntäm ään T o v e rin s iirro n m uualle, e ik ä s ille ta lo n ra ke n ta m in e n tänne olle n ka a n estä s i SOTAKEINOTTELIJAT VAL MISTAUTUVAT UUTEEN tä s iirtä m ä s tä m illo in vain m uut sei SAALISTUKSEEN k a t te k e v ä t sen m a h d o llis e k s i. M in ä en ensinkään epäile n iid e n (Jatkoa cnsim äiscltä siv u lta ) to v e rie n ta rk o tu k s ia . jo tk a tähän saakka ovat k ir jo te lle e t T o v e rin tulemme poistamaan kohtuutto m uuton ta rp e e llisu u d e sta , jo s k in olen mien voittojen vetämisen sotava aivan varm a s iitä , e ttä on n iitä sel rustelusta, mutta me emme us la is ia k in “ to v e re ita ” , jo tk a täm än kalla poistaa kaikkia voittoja, n u u tto ku u m e e n lie p e illä h yke rte le v& t koska sellainen menettely saat- käsiään, to ivo e n m u u tto to u h u lh tn ryh - [ taisi vaaraan kansan liikelaitok* ly ttä v ä n , koska lie lu u le v a t h a rta im - ; sena. pien to iv e itte n s a . T o v e rin k u k is tu m i “ Englannissa ja Ranskassa, e- sen. s illo in to te u tu v a n . T o v e ri A l- I simerkiksi, sallitaan sotavälinei- litiln esityksessä ta h to is in vastustaa i den hankki jäin saada kohtuulli- e rik o is e s ti s itä seikkaa, e ttä S e a tt ■ siä voittoja, koska oivalletaan, lessa m uka saadaan ta lo n p a ikka a että siten voidaan pitää koko la h d e lla tu h a n n e lla d o lla rilla . E h kä taloudellinen koneisto liukkaas saadaan, m u tta ei s e lla ise lta p a ika lta , sa käynnissä. vstävänä ja kannattajana. Lontoo, 23 p. maalisk. — Reu terin toimisto on Pietarista saa uut tietää, ettii Suomen eduskun ta on kutsuttu istunnoille huhti kuun 4 päiväksi. Tiedonannon mukaan on Pietarissa Duuman istuntohuoneen edustalla työvä esti» esiintynyt mielenosoituskul- kueessa kantaen punaisia linpu- ia ja voimalausctauluja. (Val- lankuin» uiksellisen hallituksen linpu on punanen ja (tn kaikki y leiset rakennukset kaupungissa punalipuilla varustettuja, ’yksin nä entinen keisarin palatsi.) Vä kijoukosta kuului huutoja vaa tien vangittujen keisarivallan e- dustajien teloittamista. Kerensk-’ antoi julistuksen, jossa hän va kuuttaa, ettei sosialistit ole kos kaan sellaisia vaatimuksia esit täneet ja että sellaisen huudon esittäjät epäilemättä kuuluvat entisen hallituksen salaisiin pro- vokaattoteihin. Pietar-Paavalin linnassa säilv- tettviä. entisen hallituksen vir kailijoita on kohdeltu hvvin. Ja heidän on sallittu käyttää taval lista pukuaan sekä muutoinkin nauttia mahdollisimman suures sa määrässä vapautta, mikäli se vankilassa, muusta mailmasta e- ristettynä on mahdollista. Eri maakunnista on alkanut saapua sotajoukkojen edustajia Pietariin ottaakseen osaa Pieta rissa vallankumouksellisen halli tuksen ohjaustoimiin yhdessä Pietarin tvöväen komitean kana sa. Hetken kuluttua arvellaan sotilaallisen komitean jäsenluvun nousevan tuhansiin ja pääsevän voimakkaammaksi kuin työväen komitea, joka nvkyään on vallan johon Toverille sopii talon rakentaa “Työläisen tulee saada ikoh- kumouksen pohja voimana. |a m itä h y ö d y ttä is i s iirtä ä le h te ä ! tuullinen (?) palkkio työstään, jo n n e k in S e a ttle n la ita k a u p u n g ille , ' raaka-aineiden hankkijain koh- Pietari, 23 p. maalisk. — Vi josta ei ku kaan h u o li lo ttia “ home- : tuullinen korvaus nääomasijotuk- rallisesti on ilmoitettu, että Duu s te a d illa k a a n ” . K y llä A s to ria s ta k ln ! sestaan ia tehtailijan kohtuulli- ma on päättänyt antaa naisille saa lo ttia h a lv a lla , saa ehkä ilm a i , nen voitto.” äänioikeuden perustuslakikon- s e k s ik in , m u tta ei litk e k a u p u n g llta . ventsionin edustajien valinnassa. PIETARIN TYÖVÄESTÖ ja sam oin on la ita Seattlessa. Jos Naisten äänioikeuden kannatta VAATII RAUHAA. s ie ltä otetaan lo tti T o v e rille e d u lli jat ovat pitäneet suuria kokouk selta p a ik a lta , n iin maksaa se vä (Ja tko a cnsim äiscltä siv u lta ) sia. h in tä ä n k ym m e n e n -tu h a tta d o lla ria , e lle i n iin pa ljo a k u in A sto ria ssa ko englantilaisten ja ranskalaisten Ulkovallat tunnustaneet Venäjän uuden hallituksen. ko ta lo . K ie rtä m ä tö n to s is e ik k a n i uutistoimistojen. Havasin ja m ittä in on, e ttä S e a ttle ssa kin on j Reuterin raportterien uutisetkin Englannin, Ranskan ja Ameri vain m ä ä rä tty alue. jo n k a u lk o p u o le l tarkastetaan ja koriataan. Lon- kan lähettiläät ovat virallisesti le ei voida p a ljo a ka a n m ennä ja jo ton Timesille ja Pariisissa il ulkomaaministeri Miljukoffille kainen. jo k a vähänkään tu n te e Seatt- mestyvälle Temps’ille lähetetyt käyneet esittämässä tiedonan Yleisiä uutisia i Uusi suomalainen maayhtiö Tsarkoje Selo, 23 p, maalisk. — Nikolai Romanoff, entinen Venäjän keisari saapui eilen klo 1:30 tänne neljän Duuman lähe tin vartioimana ja sijoitettiin hä net asumaan Alexandrovskyn pa latsiin, jonne hänen vaimonsa Alexandra lapsineen oli viety säilytettäväksi. Nikolai oli tyy neen ja välinpitämättömän nä köinen. Hoviherroja on noin 200 sijoitettu Tsarkoje Selossa olevan Nikolain gyinnaasion ra kennukseen. Romanoffien per heellä Alexandrovskyn palatsissa ei ole enempää palvelusväkeä kuin välttämättömäsi heidän katsotaan tarvitsevan. Palatsi, joka suurehkon puiston keskellä on ympäröity aitauksella ja sitä vmpäröi vartijaketju. Tsarkoje Selossa vartioimista toimittaa yk si Pietarin sotilasrykmcntti. jota komentaa eversti Kobulinskv. Muitten vangittujen kerällä on Tsarkoje Selossa säilytettävänä ruhtinas Putiatin. Vallankumouksellisella hallituk sella rahapula. V äshington, D. C.. 23 p. maa lisk. — Sikäli kuin Venäjältä on saapunut tietoja on Venäjän uu della hallituksella, olojen järjes tämisessä, sodan jatkamisessa ja sen eteen tulevien kysymysten ratkaisemisessa suurena esteenä rahapula, sillä entisen hallituk sen rahasto oli tyhjennetty. Pie tarissa olevien pankkiirien on il moitettu myöntäneen 5 inilj. rup lan lainan, jonka avulla hallitus koettaa tulla toimeen siihen saakka, että se saa olot uudelleen järjestetyksi. Mitä Suomesta on Venäjälle so- tamenoihin kiskottu. nalle, tyytyväisyyteen ja onnellisuuteen. Suurta vaikeutta tuottaa kui enkin tottumattomalle miehelle laa jan maan oudot olot ja vieras) ympäristö. Luotettavien selvityksien saanti asumus-, viljelys- y.m. ole is ta käy hankalaksi. Sitä puutetta torjumaan on muodostunut Chicagossa FINNISH-AMERICAN LAND CO. niminen uusi suomalainen maayhtiö. Yhtiö ostaa, myypl ja välittää viljeltyjä farmeja, Chicagon y.m. kaupunkitotteja ja taloja sekä välittää farm tana itä ympäri Amerikan. Kauttamme saa luotettavia tietoja suusanallisesti ja kirjeelli sesti. Kirjeet vastataan heti. ‘ Yhtiön johtajat ovat tunnetut kansalaiset K. Lindquist, A. Nor- deen, molemmat Standard Union Tailoring Co:n monivuotiset Joh tajat ja maa-asloitsija A. Ervast. Tarjoutuen rehellisyydellä ja vilpittömyydellä kansalaistemme palvelukseen, piirrämme kunnioittaen, FINNISH-AMERICAN LAND CO., 186 N. La Salle St., Chicago, lii. x niKini iii tnni i iiiiinKnnmuintKim nii i i i ntttaHqcxtmnnHHHK i HUHiiiiHnno« -H - 11 1 I I I l-l i 1 I 1 1 1 u I n | 1 | l i! ( I H I I H H H H I I I I I I I 1 I I H Hyvinpuetun i; miehen • • • • ilU illlllilllllllllllllllilllllllllijlllilllH illllllllilllllll tunnusmerkki ii OI IIU llilllilU iillllL U IIIIIIIU lU IIIItitlllU IM IiiU lU U n illlllilim illtillllllilH S U iiU iM IU lltId liU U Iin on jo vanhastaan SORSEN VELJESTEN •; :: % valmistama puku :: n •• SEN SAA T IL A T A L Ä H IM M Ä L T Ä A & IA M 1 E H E L T Ä M M E . ” p Sorsen Brothers - - 330-443 S. Dearborn St. Chicago, 111. E (\an h in ja tunnetuin suomalainen räätälinliike Amerikassa» N ‘l i i i i-H -n n i m u 1111 h i i i i H i il 11 h i 11 n l i i i 111111 ‘ 300 miljoonaa markkaa, pitä ria sisäisiä vammoja, hyvin hei mään yllämainitun kera kaik kossa tilassa; Fred. Mäki, pääs kiaan suoritettavan maksun osa sä ja vasemmassa reidessä ruh jevammoja, toipuvassa tilassa; na." Tiedot ovat ennen Venäjän; eMbert Hill, jonka luokse ei las vallankumouksen tapahtumista, kettu siksi että hänen tilansa mutta sittekin huomion arvoisia. oli perin huono; hänen selkänsä Tuntematonta on, josko vallan-, sanottiin olevan pahoin ruhjoon- kumouksen uudistama hallitus tuneen, ehkä poikki. tässä suhteessa Suomen kuormaa Eilen illalla tuotiin »täkäläiseen keventää, tuskin ellei rauhaa sairaalaan kaikkiaan yhdeksän vaativa puolue pääse kokonaan loukkaantunutta, joitten joukossa voitolle, sillä sodan jatkaminen- oli: ruotsalaisia, suomalai ia, han vaatisi lisää uhrauksia, joita I sveitsiläisiä, ranskalaisia, van! ei on otettava mistä mahdollisesti j tä, italialaisia ja puolalaisia ja saadaan. , e ' r . kaikki kärsi hirveitä »tuskia, s:’- “Oikea-uskoinen” kirkko rukoi-, lä miltä oli käsi, niiltä jalka, n ii tä useitakin raajoja ruhjoon* t i lee rangaistusta vallanku ntit ja toisilla taasen oli sisäi ia mouksellisille. vaivoja ja selkäranka vioittunut. Berlin, 23 p. maalisk. — (Lan Niinpä on J. A. Youngilta mo gattoman välityksellä.) Tukhol lemmat jalat ja vasen käsivarsi masta on saatu tietää, että efelä- poikki, Martin Arceyn pää »»E \ Cnäjällä aatelistoja papisto val naarmuja täysi ja käsivarsi mistelee Pietarissa, Moskovassa poikki j.n.e. Tänään kun u isi ia muissa suurissa kaupungeis lähetys loukkaantuneita saapuu, sa puhjennutta vallankumousta niin tapaturman surkeus saadaan vastaan taisteluun entisen keisa kokonaisuudessaan selville. rihuoneen uudelleen valtaan -a- settami seksi. Kirkoissa rukoil Onnettomuus oli teollisuus- murha. laan jumalan rangaistusta niille, jotka ovat nostaneet kätensä j Täkäläisessä hautaantoimisto^sa "herran valittua" (tsaaria) vas-1 minne kuolleet vietiin, on kaa taan. mea näky, sillä siellä on muo Kievissä, Odessassa, Sevasto- • dottomia lihamöhkäleitä, jotka tolissa, Rostovissa ja muissa e-1 eilen vielä olivat tdrvef.ä ja telä-Venäjän kaupungeissa jat-1 voimakkaita miehiä. Mikä on li kuu verisiä yhteenottoja keisari-' tistynyt ja murskaantunut aivan vallan kannattajien ja vallanku-j muodottomaksi, mikä taasen mouksellisten välillä. vaunujen pyörissä katkennut ja Turkestanissa olevan armeijani muuten silpoutunut. Todellakaan komentaja Kuropatkin on pysy ei työläisen kohtalo ole kadeh nyt “Tsaarille uskollisena”. dittavaa, sillä millä hetkellä hy Siperiassa ruokatarpeista puute. vänsä saattaa hän joutua tavalla Tokio, 23 p. maalisk. — Har-: tai toisella teollisuuden uhriksi hiilistä saapuneet tiedot kertovat, ja — useimmassa tapauksessa että Irkutskissa ja muissa suu siksi, e:tä työläisten turvallisuu remmissa Siperian kaupungeissa desta ei huolehdita, koska se on viime kuun ajalla tapahtunut tuottaisi lisäkustannuksia ja vä leipäkapinoita. Tsitassa oli vält hentäisi voitto-osinkoja. Tässä tämätön käyttää sotaväkeä jär kin tapauksessa olisi onnetto jestystä palauttamaan. muus ollut vältettävissä, kun leikkauksen partaalta, missä maa Joko sosialistit eronneet Duuman käy helstoksi, puu aikoinaan olisi muodostamasta hallitusneu- J kaadettu pois, eikä olisi vain vostosta. jätetty uskon varassa seisomaan. Berlin, 23 p. maalisk. — (Say- I. W. W:N JUTTU. yillen kautta). Pietarista on saatu tietää, että sosialistien e- (Jatkaa crr»luiir*chä sivulta) dusmiehet Duuman hallintoneu vostossa ovat eronneet ja muo nimisen i.w .w Jäisen ja The dostaneet vastustuspuolueen Seattle Timesin raportterin, L’n- Duumassa. Duuman sosialisti dervvoodin. Sihteeri Mahler oli set jäsenet Tsheidse ja Tshenkel kertonut aijotusta matkasta Eve- ovat saaneet tuhansia sähkösano röttiin; sanonut että noin 400 i. mia vmpäri Venäjän kaupunkien w. w Jäistä lähtee matkalle, ja. työväestöltä, joissa vaaditaan jos tarvitaan, niin kaikkialta yli heidän tekemään voitavansa vas valtion saadaan ehkä noin 2,000 tustaakseen Duuman poro-porva- miestä. Todistajalta kysytään mi rillista rvhmäkuntaa. tä Mahler ja Downs olivat sa Sotaväki kulkee kaduilla Pieta noneet tai uhanneet tapahtuvan rissa kantaen punaisia lippuja ja Everstissä seuraavana päivänä, usein kuulee huutoja: “ Eläköön johon todistaja vastaa, että Mah- sosialistinen tasavalta!" Viimeksi saapuneet Suomen lehdet sisältävät venäläisistä leh distä lainattuja tietoja Suomesta otettujen sotamenojen suhteen. Pietojen joukossa ollen m. m. seuraava Novoje A remjastä otet tu pätkä: ” |o syyskuussa v. P>14 annet tiin arin. määräys, jossa Suomi saatettiin osalliseksi sodan ai heuttamiin menoihin. Kysymys tä valmistamaan asetettiin silloin rahaministerin apulaisen Kus- minskin puheenjohdolla toimiva komitea, jonka ehdotuksen mu kaan Suonien osuus sotamenois- t_a määrättiin 1,6 pros. Yleisistä sotamenoista. Tämä määrä oli otettava valtiorahastvsta. Minis terineuvosto käsitteli ehdotusta ia hyväksyi sen eräillä Suomen viranomaisten siihen tekemillä muutoksilla. Niistä oli suurin se. että Suomen osuutta ei mak settaisi valtiorahastosta. joka on hallitsijan yksin käytettävissä vaan Suomen valtion . varoista oihin kuuluvat myöskin edus kunnasta riippuvat summat, Tä mä “oikaisu” teki asian jonkun verran mutkallibemmaksi, sillä ehdotus .oli v. 1‘BO lain mukai sesti annettava paitsi senaatin myöskin eduskunnan käsiteltä väksi. Tätä ei Kusminskin eh dotus edellyttänyt." “Rusk. \ ’oljassa’’ kirjoittaa K. Tijinder Suomen osanotosta so- tamenoihin. Herra Tiander huo mauttaa aluksi siitä Suomesta Venäjälle tulleesta avustuksesta ;ota ei vielä voida tarkemmin nu meroilla esittää, kuten esim. pat- ruunien ja kemiallisten tavarain lähettämisestä \ enäjälle, sekä venäläisten haa voitettujen ja pa kolaisten huoltamisesta maassa. Tämän jälkeen luettelee kirjoit taja ne rahasummat, joita Suo mi on sodan vuoksi menettänyt, näin välillisesti tukien Venäjän raha-asioita. Nämä menot ovat seuraavat: 1) Sotaverot, jotka Suomessa on saatettu voimaan sivuutta malla eduskunta (Tarkemmin laskematta.’) 2) Suomen asevelvollisuudesta suorittama korvaus, jota maa on Venäjän valtiolle v :na 1906—16 maksanut kaikkiaan 165 miljoo naa markkaa, eli 55 mk. henkeä kohti sukupuoleen ja ikään kat somatta. 3) Suomen Pankin ruplan kurssista kärsimä tappoa, \ . 1915 nousivat Suomen Pankin rupla l kurssista kärsimät tappiot 35,- 713,756 markkaan. 4) V. 1616 otti Venäjän halli tus Suomesta 200 miljonan mar kan lainan, joka laskettiin liik KAUHEA TAPATURMA keeseen kahdessa sarjassa. Lä TUKKIMETSÄSSÄ. himmässä tulevaisuudessa aio (Jatkoa cnsimäiscltä sivulta) taan Suomesta ottaa uusi 100 miljoonan markan suuruinen lai kossa ei ainakaan vielä ’ ole ke na. ltään suomaalista. 5) Kanslian hiljaisuudessa pu hutaan Suomenkin aikakirjoissa Neljä suomalaista sairaalassa. ennen kuulumattomasta vaati Täkäläisessä sairaalassa on muksesta, että Suomen olisi suo loukkaantuneista neljä suomalais ritettava Venäjän valtiorahas- ia. niin. Ed. Ponsi, selkä ruh- toon tuhannen milj. markkaa. jooncunut; oli aamulla tyydyttä Viimeksi mainitussa tapauksessa vissä voimissa; Axel Aarnio, li tullaan v.n 1916 lainaa ja v:n has oikeassa käsivarressa poikki, 1617 otettavaa lainaa, yhteensä useita kylkiluita poikki ja anka- t f • ■ Xlpu SUiman Hila > .Ta Vataassa, Päänpakotus, Kitkerää vettä ayusaa, Sydämen poltto, Pakotus selässä ja kylkiluiden alla, Sappitauti, Kelta- tauti, Kova vatsa, ja yleensä heiko ruuan sulatus, ovat K AIKKI Vatsakatarria tuntomerkkejä—Lukekaa mitä tämä mies sano meidän lääkkeestä.— 'a.i.m mass nosZSO. O on sea punot. Josta lausun kiitokaen SsilU. Teidän lääkkeet keeuM on paras mitä vylpi saada taalla Asmrikaasa (niistä on spn HSTI aasi annos auttaa. Daniel Kaki. Tilatkaa lääkemääräys No: 250—täysi hoito lähetetään postissa, $2.00 hinnasta. -LicaelTta ApteeM cas i