Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 15, 1917)
t Sivu kaksi. ....................... T O V IR ! No. 62 suhteessa kuin i sesti. e ttä m uutos m e rk itsisi liiton sä sellaisia hyökkäyksiä kuin seurauksena syntyykin työväen muojoa, yksityisten liikkeenhaf-1 Ja samassa toim innan kokonaan la k k a u tta m ista sotakentällä, että sanomalehtien yhdistyksiä, joiden tarkoitukse johtajien aika on jo suurimmal kummatkin näistä aineksista e- sen nykyisillä p e ria a tte illa . Sen ole- Linnen suomalaisen työväen äänenkannattaja, ilmestyy Astoriassa, Oregon, siellä u a uiassaoiOD ed elly ty s sen nykyisten erikoiskirjeenvaihtajat olisivat na on taata työläisille mahdol ta osalta mennyt. Nyt on suur S iin ty v ät U ntoissa, e siin ty y sie joka päivä, paitsi maanantaina. TOIMITUSKUNTA: niitä seuraamassa ja lennättä- lisimman parhaat olosuhteet. ten teollisuusyhtymäin aikakau- m y ö sk in e n em m än ta i vahem - s p e ria a tte id e n m u k aan on ta is te lu am- W. N. REIVO, A. SALMI, L. MOILANEN, J. MALO, K. E. H E IK K IN E N . irjäsiä niistä tietoja vartavasten Mutta sellaiset yhdistykset eivät si ia se sama suurtuotannon pe-1 man v a sta k k a isu u k sia , . ja se m attiliittoja v a sta a n , joiden toimin- se « yöt n i h t t t m itään h y y .a vuokratuilla lennätinlinjoilla, kuitenkaan toimi tarkotuksella riaate on* ‘ vallitsevana tulevat- keskinäinen sopusointu joka sei- — TOVERI ' laisessa uttiossa vallitsee kulia- työväen lu o k alle; sen p ä ä te h tä v ä n ä - päinvastoin niistä mainitaan jos kukistaa kapitalistinen riistojär- suuden yhteiskunnassakin. (The Comrade) jota sen reh e llisim m ä t e d u s ta ja t ei Kumouksellinen teollisuusuni- kin määrätyllä ajalla, riippuu nii- vät su in k aan kiellä—on nykyisten T he organ of th e F in n ish w orkers in th e W e ste rn S tates. T he only sakin tiedonannon urkassa hiu jestelmä, vaan koettavat ainoas F in n ish daily in th e W e s t P ublished daily, ex cept M onday, a t A storia, kan jos satutaan muistamaan ja taan parantaa työläisten nykyi onismi yhtyy vaatimattomimpiin : den kysymysten tärkeydestä, jot- a m m a ttiliitto je n ja »osialistipuoluei- O re., by th e W estern W orkm en’s P ublishing Society. tarkoituksella pa- ka sellaisena aikana yhdistävät den h äv ittäm in en , koska se p itä ä nii- A dvertising ra te s in effect Ju ly 1, 1912, 40c per inch. Special discount käytetään lehdissä palstan täyt siä olosuhteita. Niiden ihanteet tovereihinsa tä työväestön eduille vaarallisen a. allow ed for la rg e r and continuous ad v ertisem en ts. ja elämänkatsomus ovat sopu rantaa työläisten oloja nykyises näitä erilaisia aineksia. teenä milloin tilaa riittää. TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON. Mutta kun tv,.Iäisten määrää- »«“ '■* el olek««n sy y tä h ä m m ästyä yläluokan etujen sä yhteiskunnassa, sillä hän tie Ja kaikki tämä voittojen ja soinnussa AUGUST NIKULA, Manager. jos se ta a s —r niin pian kun se pääsee tää että mitä korkeammalla työ- S misvallan tunnustaminen yhteis tästä jutusta, tulee hyökkimiän en E n te re d a s second-class rnail m a tte r Ju ly 1S, 1912, a t th e Post-O ffice a t tvöläisten tietämät tömvyden ta- kanssa. kunnallisena voimana tulee ky tistä kiivaammin ammattiliittojen ja Iäisten elintaso on, sitä voimak A storia, O regon, under the A ct of M arch 3rd, 1879. kia. Sodan uhrit loppuvat so Edellisen täydellinen vasta dan loppuessa, mutta rauhan uh kohta Mn sellainen järjestö joka kaampia ovat työläiset käymään symykseen, tulee taantumuksel sosialistipuolueen kimppuun, sillä se SUBSCrtlPTION RATES: IN TH E UNITED STATES AND CANADA: rit jatkuvat samalla tavalla niin on järjestetty tarkoituksella a- luokkataistelua, lian tietää että listen ja kumouksellisten aines k o e tta a voim istua tä s s ä taistelu ssa. J ä rje s tö n luom inen ty ö lä iste n kes F o r l y e a r $3.75; F or 6 M onths, $2.00; For 3 M ouths, $1.25; F o r 1 M onth 50c. rauhan kuin sodankin vallitessa, kun ihmisillä on nälkä, rajoittu ten välillä epäilemättä synty kuu teen ei ole sen ta rk o itu k se n a, vustaa riistojärjestelmän kukis inään taistelu, jolloin kaikki yri- vaan e n tis te n jä rje s tö je n h ä v ittä m i llm o tu sh in ta 40c p a lsta tu u m alta. K uoiem au-ilm otukset $1.50 k e rta ja sillä ne ovat kapitalistisen jär tamisessa ja työläisten valmis vat niiden pyrkimykset työpai- m uistovärsyillä $2.00 kerta. Kihlaus-, syntym ä- ja avioliitto-ilm otukset 50c uhreja, luokkasodan tamisessa sille että hänen luok kan saamiseen. Hän tietää että tykset näiden kahden aineksen nen, siitä ei kai e n ää p itäisi olla k e rta , h aju taantieto- ja uim enm uutto-ilm otukset 25c k erta, naim a-iiinotuks it jestelmän työttömät ajautuvat epätoivoi- j sovittamiseksi tulevat ehdotto m itään erim ie lisy y ttä niiden keskuu $1.50 k erta, avioero-ilm otukset $1.00 kerta. Seisovat ilm otukset seuraavan uhreja, jotka loppuvat vasta sil kansa tulee yhteiskunnan omis- h iu talu etteio u m ukaa ', p a lsta tu u m a lta : 1 v. 20c, & v. 20c, 3 'kk. 25c, 1 kk. 30c. dessa jo tk a ovat s e u ra n n e e t sen toi osoittautumaan . i • i i • ¡suuteen ia epätoivoiset ovat vaa- I masti m asu o s u i u i a u t m u a c i n vahingolli- S a tu n n aisista ilm o tu k sista tulee rah a n se u ra ta m ukana. E nglannin loin kun luokkataistelukin. tavaksi luokaksi ja täm än o m is- 1 . J . . . . . . . .... , ,, e ,, kumousliikkeelle. bellai- m in taa ta rk o itu k se lla oppia tu n te , , • rallisia. \ aatimaton unionista1 seksi kumouslnkkeelle. Kun järjestynyt työväestö lo tusoikeuden seurauksena k ie le stä suom enngtaau vapaasti. yhteis-1 sinä aikoina lakkaa sopusointu m aan seh luonnetta. ........ ainoaksi • , • luokaksi. , pettaa luokkataistelun poistamal 1 kunnan TILAU SH IN NAT YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA: ! | jolla ei ole mitään uuden . , . yhteis J a kun sosialistipuolue ja uniot olemasta hyve, ja työläinen joka i- • o n isti, • jo • lla ,, ei • ole , ko , rk , ean i- .kunnan ihannetta, joka . ei . . työs- 1 vuosikerta $3.75; 6 kuukautta $2.00; 3 kuukautta $1.25; 1 kuukausi 50c. la luokat, silloin loppuvat luok l m . . . . ' , eivät k e rra n voi ty ö v äe n liik e ttä kos SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE: ei antaudu taistelemaan kapitar kevissa p e ria a tte issa y h ty ä H*WT. W.- . .... kentele kapitalistisen järjestel- kasodan uhritkin, silloin vasta 1 vuosikerta $5.50; 6 kuukautta $3.00. pia ihanteita kuin saada työläis- 1 . . . listisen järjestelmän kukistami liiton kanssa, niin k ä s ittä m ä ttö m ä ltä • ,• .. man .. kukistamiseksi, ei yhdy lakkaa “rauha” vaatimasta tu teli olot paremmiksi (kapitalisti-! . . - - to seksi ja uuden yhteiskuntajärjes m yöskin tu n tu u silloin, e ttä n iillä oli „„„ yhteiskunnassa); , . • , \ jonka • 1 ai- • veriinsa silloin on hansia uhreja päivittäin. sessä . . kun . . . kysymyk . . . . telmän asettamiseksi sen tilalle, si yh teisiä ta is te lu ja ta iste lta v a n a a n . sessä kapitalistisen . . järjestelmän n oa n a toivomuksena on saada on luokkansa petturi. — B. C. M itä uniot ja sosialistipuolue ovat ,, . kukistamista tarkoittavan ohjel MIKSI EMME TAKÖISI NIIN KAUAN KUIN Kumoukselliset ja taan vain työtä itselleen, sellainen 1 taiste lu illa a n sa an e e t ty ö v äestö lle p a Eederationist. tumukselliset ainekset unionisti koettaa sovelluttaa it man toteuttaminen. RAUTA ON TAOTTAVISSAMME! ran n u k sia aik aan , n iitä v astaan on I. W. W .-llitto m ielettöm ällä ta k tii työväenliikkeessä sensä nykyisen yhteiskunnan so Jokainen joka on vähänkään ollut tilaisuudes kallaan a n ta n u t riistä jille tilaisu u d en pivaksi jäseneksi. Hänen hy sa tutustua kirjaan: Sota—Minkätähden? tietää la a tia kiristy 6 lak eja, kuten esim . ju u Järjestot, samoin kuin kaikki veensä ovat sopusoinnussa kapi-' ja myöntää että parempaa antimilitaristista agi- ri ä sk e ttä in W ash in g to n issa la a d ittu muukin maailmassa, ovat n. s. talistiluokan etujen kanssa; hän anti-sy n d ik alistin en laki. Se raken- tatsionikirjaa ei ole olerhassa. Nyt on aika le historiallisen kehityskulun alai on yläluokan laatimien la-j se irti silläkään e ttä jä le stä p ä in ta a ' e s te ltä työv äen liik k een tielle, Kenenkähän se olisi hankkii Vapun varkain joltakin, vaan 1 ,n u tta m issään ta p a u k se ssa el se voi vittää sellaista kirjallisuutta, sillä niinpian kuin sia. Se merkitsee lyhyesti sa kieu uskollinen kannattaja. korjattavissa täytyy sovitukseksi tila ta m yöskin a v u sta a unioita ja so sia listip u o lu etta sota julistetaan, on sen levittäminen kielletty. nottuna sitä ettii ne syntyvät, I monisti jonka näkiipiirissä jo tta voi osoittaa, e ttä en- niiden po istam isessa, eik ä se se lla is Toverin johtokunta, tietäessään miten tarpeel- kasvavat ja muuttuvat alituisesti on uusi yhteiskuntajärjestelmä; V irallisten tie to je n m ukaan on New Toverin, valtiossa 30,000 h en k isesti nakkoluuloisuuskin 011 pois pestäv ä ta h aluakaan. • lista sotavastaisen agitatsionin teko on, päätti sikäli kuin olosuhteet muuttuvat jonka ihannoima tilanne on sel p Yorkin S a a te ta a n kylläkin puhua siitä, m i u u tteellista henkilöä. Jossakin täy vika, kun ihm isellä vain on kylliksi lainen jossa ei kenenkään tar ja kun ne lakkaavat täyttämästä tarjota jälelläolevan varaston kirjaa: Sota— tyy olla erehdys, sillä viim eisten vaa- tahdon lu ju u tta. O nneksi ei m eillä ten se keh itty y ja m u u ttu u , m u tta lännellä ole o so tta u tu n u t olevan kokem us on tä ssä k in su h te e ssa pa Minkätähden? osastoille ja yksityisille kustan- tehtävänsä, kuolevat ne qx>is, \ itse elinehtoihinsa nähden riip- j m ie to je n m ukaan oli siellä satoja- täällä sellaisia jo tk a k ieltäy ty isiv ät noin ras ratk a isija . S am alla a ja lla jolloin Labor News' pua toisen luvasta, on kokonaan tuhansia työläisiä jo tk a ä än estiv ät nushinnoilla, saadakseen sen kaiken kaupaksi kirjoitetaan^Xlaska ennakkoluuloisesti tilaa m a sta y h tei toisenlainen kuin se joka ei näe j iok(> republikaani- tai dem okraati- sesti hy v äk sy tty jä tu o tte ita sen teko am m atillisen liikkeen k esk u u d essa on issa. r « sy n ty n y t voim akas pyrkim ys teolli- ennen sodan julistusta. Kirjaa myydään nyt 50 Työväestön ammattiliitotkaan u n ta a n m u u ta kitin 1 • • puolueen vaalilistalla. On huutava p arem p ien p . . i väärvvit että sellainen valtio kuin syyn nojalla, e ttä teos on painettu su u k sitta in jä rje sty m ise e n ja ä m m ä t- sentillä kappale. eivät tee tästä kehityskulusta mi elinmahdollisuuksien valtaani!-, New y^ k julkaisee niinkin harhaan- jossakin m uualla kuin om an piirin tik a rsiu a -p e ria a tte e t h y lätä än , riippuu Sellaista tarjousta ei ole koskaan vielä täkä tään poikkeusta. Työväenjärjestöt sen kapitalismin vallitessa. L n - > johtavia tilasto ja.— B.C. E ederationist. painossa. J a to iv o ttav asti on kysy- 1. W. W. tiu k a s ti kiinni kym m enen tnyksessäoleva iivari vim einen m ohi vuotta s itte su u n n ittele m issa h a a läisillä kirjamarkkinoilla tehty eikä luultavasti syntyvät siksi että työväestö on den yhteiskuntaihanteen omaa-j □□□ kaani itä p iirissä k in ; voivat säilyttää- veissaan, lu o p u m atta n iistä m illään tullakaan tekemään. Kirjassa on 290 sivua ja tullut huomaamaan kokemuk vat unionistit eivät tyydy mihin-' Vaivansa heilläkin kin hänet histo riallisen a m uistona ehdolla vaikka jo k ain en k äy tän n ö lli kään vähempään kuin kapitalis sestaan, miten yhteisiä etuja voi ltä p iirilä ise t tie tä v ä t hyvin, e t t ä ! p en ikkataudin «viim eiseltä ilm enem is- nen liike senkin to im in n assa osoit on se painettu hyvälle paperille sekä sidottu vaa- daan ajaa yhteenliittymällä. Jo tisen järjestelmän täydelliseen heillä on paljon ja lu o k k a tilo is ta J k a u d e lta.—Juhan-K ustaa. tau tu u ain a ris tiriita is e k s i niiden tekansiin. □ □ kaisen union vaikutusvallan ja kukistumiseen ja riiston poista-• väkeä osastoissaan, eikä toteissakaan kanssa. Ainoa m ihin se on k e h itty Rientäkää siis tilaamaan niin kauan kuin sitä luonteen määrää sen jäsenistön luiseen. He näkevät palkkajär-) piireissä suinkaan v ä ite tä etteikö nyt, on syndikalism i. m u tta s itä Meidänkin kantamme ■ ................... ....... 4 ; idässä todellakin siten olisi, m utta kirjaa vielä on tilaisuus levittää! kään se ei avoim esti tu n n u sta opik 'illa s s a r ne i»crussvyt, jotka tietoisuus ja ajatuskanta. Järjes jestelmässä e ttä siellä on m uutakin, selviää ys- K irjo itta essa a n i. w. w.-läisten ju seen, sillä sen k e sk u u te e n pesiyty- tyminen edellyttää ensiunäki 1 aiheuttavät mitä täväm m e A. S—n k irjo tu k sesta Cle- tun johdosta ja n iistä syistä, joiden n e itte n p ro v o k aatto rien , jo tk a toim i lumbiassa ilmoitettiin tapailtu- i Rauhakin vaatii uhrin että tunnustetaan yhteisten etu orjuusjäriestelnilin: näkevät että i vejan(}i8ta , o., joka k irjo tu s julais- perusteella jä rje sty n y t työväestö tu vat ty ö n a n ta ja liitto je n palkkaam ina, neen tämän vuoden tammi- ja i sa samoin kuin sotakin helmikuun ajalla 1083 sellaista■ jen olemassaolo, joka , muodos köyhyvs a . rikokset ja suurin ¡tiin T overissa m uutam a päivä sitte. kee tä tä • oikeusjuttua, joka kysyy vaikutus on liian suuri. N äm ä provo- • 9 f taa sen pbhjaTi jolle voidaan a- osa muustakin nykyisen vhteis- Siinä m ainittiin e rä ä stä clevelandl- varoja kym m eniätuhansia dollareita, j k a a tto rit ta rv its e v a t sellaisen salai- teollisuustapaturniaa, josta vai-1 laisesta Iivarista, joka oli päättän y t lausuu S eattle Union ltecord, Seatt- ; sen ja k o n tro lleeraam atto m an yksilö- Californian valtiossa tapahtuu tilin va h in i^oiikor van sian tak u t i settua jonkun määrätyn yhteisiä kunnan kurjuudesta voidaan a-, olla tilaa m a tta Vappua# siksi e ttä se Ien unioitten keskusliiton ä ä n e n k a n toim innan m ahdollisuuden ty ö v äe n sikäläisten viranomaisten tiedon nalle tehtiin korvausvaatimus. etuja koskevan tehtävän suorit settaa kapitalismin kontolle. Sei-: ei ole R aivaajan pajassa p ain ettu ; n a tta ja sen hurskaan toivom uksen, liikkeen riveissä, jollaisen I. W . W.- antojen mukaan noin kolmesa Kun otamme huomioon, että työ tamiseksi. Se yhteinen pohja, lainen unionisti tietää ettii ne Vapun sisältöä vastaan ei luonnolli-' ttä kun L w W .-llitto nyt saa niin liitto sallii. Sen liitou 011 vapaudut- taa teollisuustapaturniaa jokaise suhteet Canadassa ovat olleet ta- jolla palkkatyöväestö voi yhtyä parannukset joita nykyisessä yh sesti ollut m itään m u istu ttam ista ,— ru n sasta rah a llista av u stu sta vainoa tav a n iistä a in e k sista en n en kun se 11a työpäivänä, eivätkä toiset vai j iällisen hiljaiset nykyisinkin. 011 se. että heidän kaikkien on teiskunnassa voidaan saada ai kuinka sellainen voisikaan olla m ah m iltaan ja kiroam iltaan am m attl- voi olla m issään n im e ssä ty ö v äestö ä löydettävä ostaja työvoimalleen: kaan. eivät koskaan vastaa niitä dollista m utta se seikka e ttä se unioilta, tulisi sen m uistaa sitä tä h y ödyttävää ty ö v äe n liik e ttä, m u tta tiot ole jalessä ( aliforniasta. Jo-> I niin tävtvv tapaturmien luku- p a in e taa n —vaikkakin kaikkien jä r än ju tu n jälk een k in ja lak a ta tap n iistä vapautum inen on sille m ah kaisessa valtiossa tapahtuu sa-1 : määrän olla tavattoman suuren heillä on kaikilla samanlaista ta epäkohtia jotka ovat oleellisia jestöm m e kustannusyhtiöiden yhtei m pelem asta a m m a ttiliitto ja vastaan. dollista vain sam aa tie tä joka aik o i dottain teollisuustapatunnia il tvössä oleviin tvoläisiin nähden. varaa myytävänä ja heidän etu kapitalistiselle järjestelmälle, se sestä sopim uksesta—täällä Toverissa. Toivom us ei perustu tosiasioille, naan vap au tti so sialistipuolueen S. jensa mukaista on siis myydä se kä että nykxisin vallitsevien v h -; rntti tälle Iivarille esteeksi Vapun eikä a m erik alalsten vhteiskuntaolo- ! L. P :n h a ssu tte iijo ista ja S. 8. Jär- man että niistä kaikista kukaan ! liitäisi minkäänlaista tilastoa-1 Mutta näistä teollisuusmur- mahdollisimman korkeasta hin leisknnnallisten paheiden ainoa tilaam iselle! jen tuntem iselle, eikä sille ole to te u jestön h a ju itta jista a n . M utta silloin istainisinahdollisuns on vh-! Kukas lukija! M inulla ei ole mi tum ism ahdollisuuksia. Jo s 1. W. W.- kun se sen vaiheen on siv u u ttan u t, poi kaan. liika Yhdysvallat ole tässä I liista ia teollisuuskentillä haa- nasta. Samoin on heille yhteis tään sitä vastaan m iten jä rk e ä si liitto luopuisi taiste lu sta a n am m atti-1 ei se enää olekaan nykyinen pinker- suhteessa paljon edellä naapuri- voittuneista ei pidetä sanonialeh- ten etujen mukaista saada itsel teiskunnan uudelleen järjestämi k äytät, kunhan et vain käytä sitä vastaan, täytyisi sen perin- ; tönien suojuspaikka, vaan toim ii käsi parhaat sessä kokonaan uusille perus väärin toisten nähden, sillä sellai- liittoja maastaan Canadasta, joskin sen- tien palstoilla niin suurta ääntä leen mahdollisimman pohjin m u u ttaa nykyiset m enettely- k ädessä kaikkien niiden työväenjär- teille. N vk vaikainen t u o . a n . 1 sesta h ä p e ä ta h ra sta johon täm ä e lin ta p a n s a , jopa niin perinpohjin, e ttä jestö jeu kanssa, joiden p ä ä m ä ä rä n ä tään niin paljon että ci kunnia, sillä niitä tapahtuu tasaisesti ai- työsuhteet. Edcllämain itiin pyrkimyksen vaatii kollektiivista järjestely-! velandilainen iivari sotkeutui, ei pää- gen juonne m uuttuisi niin täydelli- on ty ö iä e n lu o k a n v a p a u ttam in en Jär- ole vaarassa.’ Vlksin British Co-‘ na ja kaikkialla: ei ole käyrnäs- T O V E R I luokka sallisi työläisten aseteh sä maassa on vielä koskaan käy- niin toisaalla toimivien provo- siä. niin täytyy nähdä että luok- taan niiden kaikissa muodoissa. tailla mennä sodan aikana lak ty, eikä olisi ollenkaan tarvin- kanttorien uhreiksi, joiden teli- katietoisina pidetyissä sosialis “ Lannistamaton sodan ja mi koon. Sellaista saattavat unek nut pelätä, ettii ketään olisi voi-, tiiviinä on osoittaa sitä taantu teissakin on niitä jotka pettävät litarismin vastustaminen on ja sia jotkut “kansanvaltaisen mi tu asettaa syytteeseen mistään, j musta vastaavaa "radikaalisuut- luokkansa silloin kun petos vai sen täytyy olla sosialistisen pro litarismin" autuaat apostolit, Mahdollisesti ci sillä olisi estet- ta”. Kun gompersilainen snun- kuttaa turmiollisimmin. Sen sei pagandan tärkeänä osana, sen- mutta ei kukaan työväenliikettä ty sotaa, mutta sillä olisi röh-{ta tekee karhunpalveluksia työ- kan salaaminen ei ollenkaan hyö viKsksi, että sosialistinen vastus ja kapitalistien menettelyä tun kaistu monta työläistä menette- väestölle alistuniisellaan. ja kun dyttäisi tvövaestön taistelua. tus sotaa vastaan ei perustu yk teva. lemäiin toisin kuin mitä ne n y t: on päivän selvä asia. että sei-¡Alutta luokkatietoisten sosialisti sinomaan ihmisyys- ja siveelli- Jokaisen konikaupan joka työ voivat teh<jä; sillä olisi luotu laista politiikkaa johtaa riistäjä- en joukko on muutamista pet syysnäkokohtiin. vaan on syvälle Jos saa luottaa täkäläisten por- san tunnin työpäivä, mutta tä varilehtien tiedonantoihin, on hän mennessä ei sitä ole annet läisten ja porvarien välillä sotati pohja toiminnalle, joka saattaa . luokka palkattujen asiamiestensä tureista huolimatta sittekin se juurtunut työläisten taisteluun kantta, niin rientävät saman luo- johtotähtenä toimiva joukko, jo luokkansa vapauttamiseksi. Ka Gönipersin “kuninkaallinen huo tu. eikä tullakaan antamaan, el lanteen uhatessa hierotaan, täy käydä tarpeelliseksi. Mutta turhaa on puhua siitä, kan palkkaamat provokaattorit ka synkimmänkin taantumuksen pitalistien edut aiheuttavat ny tyy perustua sille käsitteelle, että ne” rientänyt tekemään teon jo leivät rautatieläiset kykene uu mitä olisi voitu tehdä. Tehtv i vllvttämään työväestöä väkival- vallitessa seisoo horjumattoma kyaikaisia sotia ja kapitalistien on olemassa yhteisiä etuja, i £ ka hakee vertaistaan niiden pe situlla taistelullaan sitä otta on tehty ja riistäjäluokka käy t taisuuksiin ja kaikenlaisiin mie- na kaikkialta tulevia hyökkäyk laitokset kiihottavat niihin rylity den perusteella työväestö astuu tosten sarjassa, joita ylimyksel maan itselleen. Ne lupaukset o- tää kaupassa saamaansa voittoa lettömyyksiin toisaalla, eikä kan- siä vastaan. Sen asema on vai mään. Ne tuovat rikkautta ji riistäjien määräyksestä armei liset työväenjohtajat ovat teli vat saman arvoisia kuin värvä- in t : kerrotaan näet että se ysagenttienkin, jotka saattavat jaan ja alkaa taistelun omia etu hyväkseen, vieden kaupanpäälli-, nattajia puutu kummaltakaan kea. sen tehtävä raskas, mutta valtaa hallitsevalle luokalle ja konferenssi joka kutsuttiin kool kuvata sodan tarjoaman “kun jaan vastaan: ja näiden yhteis seksi kaikki mitä työväestöllä * suunnalta. Mutta seuraus on, se tulee sittekin seisomaan tai kärsimyksiä, kuolemaa ja siveel listä rappeutumista tycHäisille. le A. E. of Laborin toimeenpa- nian” mitä loistavimniillä väreil ten etujen täytyy vielä päälli nyt on. vieläpä taistelumahdolli-, että terveen ja eheän luokkaliik- kaatumaan paikallaan. nÄ an neuvoston toimesta neu lä. mutta joiden jokainen lupa seksi olla paljon painavampia suudet läheisessä tulevtiisuu-i keen elpyminen käy sangen hi- Osoitukseksi sosialistien suun Sodat synnyttävät ahdasmieliset kuin työväestön luokkaedut, kos dessakin. j laasti, sillä riistäjien on helppo us pettää sotilaan ; yhdessäkään vottelemaan toimenpiteistä so nitelmista uhkaavan til^iteen ja taantumuksellisen nationalis ka työväestön kerran niiden e- e--«. . . . . . . . . . , • i kukistaa alkuunsa jokaisen sii- tatilanteen varalle, olisi mennyt värväysilmoituksessa ei puhuta i Saahttavampaan asemaan , kuin , . . varalta olkoon tässä jmaistu min heirkeä, ne hämmentävät duksi täytyy luokkaeduistaan . • ■ ulien suunnatun vritvksen. tavallaan takaukseen siitä, että niistä miljoonista uhreista, jot-1 A m erik an ty ö v äen liik e n y k isin [ New Yorkin paikallisosastojen työläisten taisteluja, ne heiken täkäläinen työväestö alistuu so- ka nääntyvät vallihautoihin, ei ’ luopua. on. saattaa työväenliike tuskin \ Työväenliikkeen molemmat lausunto, joka osoittaa, että siel tävät solidarisuuden siteitä hei takiihkoilijajn pyyteisiin, vieläpä siitä kuinka monta päivää raa J,ikäiselle rehelliselle luokka- milloinkaan missään joutua. Toi-' äärimmäiset suunnat palvelevat lä ei mennä kumpaankaan ää dän ja muissa maissa olevien vel deltu sotilas voi kestää kuolin- avustaakin riistäjiä sotatilanteen taistelijalle tuntuu nykyinen ase saalia sitä raatelevat pa ta van-’ riistäjien tarkoituksia samanlai- rimmäisyyteen, ei uhmaillen ar jiensä välillä, ne hävittävät työ kamppailua. tai kuinka monta vallitessa. ma tifkahuttavan painostavalle. hoilliset taantumukselliset, alis-!sella tehokkuudella, joskin ne vioida työväestön voimaa liian läisten järjestöjä ja heikontavat Kun sellaista tapahtuu aikana joutuu kuulien raatelemana ja Saatetaan kylläkin kysyä: mil tuen vastaanpanematta jokai- näennäisesti ovat aivan toisten- suureksi, mutta ei liioin alistuta työväenliikettä. jolloin työväestön .oikeuksia oli avuttomana suojelemaan itseään lä olisi Gontpersin neuvosto es seen ehtoon minkä riistäjät aset-i sa vastakohdat. Vain harva työ epätoivoisina vaikka heikkous “ Nykyaikana, jolloin vaHitsee si Miilut tarmokkaasti puoltaa, sotakentillä vaanivien pe to la u- tänyt sodan? Ehkä ei se olisi tavat, ja toisaalla mellastavat •; Iäinen huomaa, että« se onkin tunnustetaankin. Jos A. E. oi katkera kilpailu johtavien mait ei tekoa saata kyllin raskaasti mojen saaliiksi. Juuri samasta sitä voinut estää, m uttj sen ei sen riveissä kaikkea vastuunalai- juuri niiden vastakkaisuus, josta Laborin taholta olisi asetuttu ten imperialististen kapitalistien tuomita. Gompers neuvostoilleen arvosta ovat ne lupaukset, joita olisi tarvinnut rientää myymään suutta vailla olevat provokatÄ-, riistäjät hyötyvät, koska vain samalle kannalle, niin Amerikan niin sanottu “kansallisen ei suinkaan ole tietämätön siitä, työläisille on annettu muka jär työväestöä tukkukaupalla riistä torit, joten kapitalistiluokka ko- jyrkästi vastakkaiset ainekset työväestöä tuskin uhkaisikaan se puolustuksen” velvollisuus palve- että sotatilanteen sattuessa työ jesty smiesoikeuden tunnustami jille. Olisihan se voinut selit koo aseita täkäläistä työväeni»- voidaan saada taistelemaan vä- tilanne joka sen edessä kaikesta 'Ke työv. joukkojen pettämiseksi väestöltä riistetään kaikki ne oi sesta sotatilanteenkin vallitessa. tää. että sotatilanteesta huoli kettä vastaan sen omista riveis- lissään: vähempien erimielisyvk- päättäen nykyisin on. New Yor- j ja niiden uhraamiseksi kapitalis- Vain sellainen joka joko ei matta työväestö ei tule luovutta tä kahden puolen. Ja sellainen j sien perusteella on taitavimman- kin osastojen lausunto kuuluu keudet joita se vuosikausien . ^j^ev°M°lle. Nykyisessä mitään mistään opi. tai toimii maan rahtuakaan oikeuksistaan, tilanne vaikuttaa itsestään jä t-! kaan provokaattorin mahdoton taistelulla on onnistunut itselleen “Sopusoinnussa kansainvälisen kriisissä oleteltu “A*merikan oi hankkia;. he tietävät että pak- tahallaan riistäjäluokan tahdot ei luopumaan yhdestäkään tilai kuvasti ilman, että riistäjäin ta r-, saada työväestöä taistelemaan sosialismin periaatteitten kanssa keuksien loukkaaminen ei edus kopalvelus teollisuuslaitoksissa tomana aseena, saattaa selittää, suudesta hankkia parannuksia vitsee enää tehdä suuria sen el-• keskenään. kuten ne ilmenevät Kööpenhami ta koko Amerikan kansan oike odottaa työväestöä, ja että sen että työväestönkin on asetuttava oloihinsa. Se olisi voinut yksin vyttämiseksikään. Mitä eneni- Paljoa ei amerikalainen tvövä- nan ja Baselin kongressien pää uksien loukkaamista, vaan aino vallitessa työnantajat m ääräävät kannattamaan sotaa ja luovutta kertaisesti selittää, että työvä män gompersilaista politiikkaa enliike voi nvkvisissä sangen töksissä. Amerikan sogialistipuo- astaan joittenkin kapitalistien ehdottomasti ne ehdot joilla työs va oikeuksistaan seii*"eduksi. estö käy luokkataistelua porva- yhtäällä, sen enemmän sen syn vaikeissa oloissa palvella Uiok - ltieen ohjelmassa ja valtio- sekä etujen syrjäyttämistä, jotka it- Mikään ei ole narrimaisempaa riluokan keskinäisestä kamppai nyttämä vastavaikutus luo maa kaansa, mutta sen luokkatietoi kansalliskomitean äskeis kentely tapahtuu. ietsissa ju-jsessään ovat viholliset työ vien- Jos työläisten järjestymisoike- kuin uskotella että työläisten lusta huolimatta aivan samoin perää provokatsionille toisaalla. nen osa tulee sittenkin viittaa listnksissa. me. New Yorkin Lo-j luokan eduille, us olisikin luvattu tunnustaa, järjesty misoikeus tunnustettaisi kuin ennenkin. Äärimmäinen ’ vanhoillisuus ja maan suuntaa jota olisi kidettä kaalin jäsenet, kokoontunein^ j “Näistä syistä sosialistit, tvö- ijiin siihen lupaukseen ei ole sodan aikanakin. Sehän edellyt Sellaisella julistuksella olisi luokkatiedottonmus synnyttää va. Niin surullista kuin se on- y eiseen puoluejasenlen koko- väenluokan etujen edustajina, lakkouttimisoikeudeukin ollut voimakas vaikutus; se oli vaistomaisestikin eduistaan tie- i kin. että samalla kuin molemmat ukseen, täten vakuutamme mei- ovat erikoisesti velvolliset käv- luottamista enempää kuin siihen täisi kään kun viime vaalien edellä tunnustamista ja kukaan ei kai si ollut voimakkaampaa antimi toisessa työväestössä paheksu- äärimmäisyydet ovat riistäjäin »- dän tinkimättömän yastustuk-j mään tarmokasta ja itsenäistä luvattiin rautatieläisille kahdek rehellisesti ajattele että riistäjä- litaristista agitatsionia mitä täs- mistä ja se joutuu sitä helpon:- j kan ehdottoman vallinnan alai- semme sotaa ja militarismia vas- taistelua sotaa, ja militarismia Luokkapettureita ja luokkataistelijoita
