Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 8, 1917)
Sivu kaksi. tovbri No. 56 T O V E R I nollisesti vaikuttavat sen periaat jat tähän sekasotkuun. Sen si nettelytapam m e eivät vaadi so -jse t olivat järjestyneet, tapahtui saaneet palkkansa k ohotettua teisiinkin — tulisivat hyväksy jaan että nämä olisivat vastuun Lännen «uomalaisen lyövien Sinen kannattaja, Ilmestyy Astoriaasa, Oregon, miljoonalla punnalla taa vaan vallankum ousta. > tuona aikana huom attaviakin kahdella joka pilvi, paitsi maanantaina. alaisuuden sodasta vierittäneet tyiksi. "V allitsevat luokat tulevat täs- palkankorotuksia, m utta taasen viikossa tärkeim m illä teollisuus-, TOIMITUSKUNTA: T äm än m ukaan on työaloilla aloilla. ÄFe tahtoisimme erikoisesti niitten niskoille joille se kuu sä sodassa jakam aan maailman j järjestym ättöm illä W . M. REtVO, A. SALMI, U MOILANEN, J. MALO, K. E. H E IK K IN E N . lui ja olisivat kieltäytyneet yh rtvoixj-.iaun. keskenään. Ne taistelevat t ; palkkojen kohoominen i E nglannin koko työväestö, vuosi- Lusicicxai n y i; paiKäcojen Konoommen oli hyvin . nngiannm iy o väesi'», » u n i painaa Californian suomalaisten teistoiminnasta parlamenteissa maailman ylivallasta. Me halvek- epätasaista, ja kun niistä ei ole • na 1915 ja 1916 eniten kohotta- toverien mieliin sen tosiseikan, silloin kun heille täydelliset tie simme sitä oppia, jonka mukaan Juotettavia tilastoja koottu, niin 1 nut palkkojaan, TOVERI nim. ~4.li,»Ani edellisenä ---- — (The Comrade) että yhteistoiminta porvarillisten dot asioista esitettiin, nämä yh proletariaatin kussakin maassa ei varmuudella voi puhua koko vuonna 677,700 punnallayiikos- The organ of the Finnish workers In the Western States. The onjy järjestöjen kanssa on mahdollis distivät voimansa hallitsevan tulisi tukea oman maansa impe maan palkoista ja niitten kohoo- sa ja jälkimäisenä 595,000 pun Finnish daily in the W est Published daily, except Monday, at Astoria, luokan kanssa ja siten vahvisti rialismia, . antaakseen sitä hyö misista. Kuitenkin arvellaan, nalla. Lä*hinnä näitä vuosia on ta vain silloin kun sosialistipuo- Ore., by Che Western Workmen’s Publishing Society. rajatonta yksinvaltiutta tymään sodasta. Asiat ovat kvl- että joultik. loppuun mennessä tässä suhteessa mainittava vuo Advertising rates in effect July l, 1912, 40c per inch. Special discount lne tinkii omista periaatteistaan. vat allowed for larger and continuous advertisements. Näitten mieliin ei silloin milloin Iin pahalla tolalla nyt kun työ ________ 1916 oli kaikkiaan noin kuusi det 1900 ja J‘X)7. joista ensiksi- Jos porvarit asettuvat kannat kään juolahtanut se, että mitään j väeuluokka tässä sodassa on v. TOVERI, BOX »9, ASTORIA, OREGON. .... , ____ työläistä ., työläisten palkka miljoonaa saanut pal- niainittuna AUGUST NIKULA, Manager. tamaan sosialistipnoluetta. teke todellista parlamenttia ei enää' joutunut imperialismin aseeksi; | kankorotusta. maassa kohosi 208,588 punnalla Summittain sa- * Entered a s second-class m ail m a tte r Ju ly IS. 1912, a t th e Post-O ffice at vät he sen omien periaatteit ollut, vaan että näistä heti so- jos sen lisäksi työväenluokka 1 noen uskotaan porvaripiireissä viikossa ja jälkimäisenä 200,913 A storia, Oregon, under the A ct of M arch 3rd, 1879. tensa kustannuksella, mutta sa- dan alkamisen jälkeen oli tu llu t, alentaisi itseään siinä määrin. | työläisten saaneen keskimäärin Mutta vaikkakin Englannin ~ SUBSCRIPTION RATES: vain jonkinlaisia mielenosotusko-; että se rupeisi imperialismin ase-j6 shillingin palkankorotuksen työläisten palkat jonkun verran nren käy sosialistipuolueen sii konksia, jotka nöyrästi, toimivat (’toveriksi. niin siitä koituisi kai- viikossa, jotavastoin joillakin so- ovat sodan aikana kohonneet, IN TH E UNITED STATES AND CANADA: lot.• l uu se antaa kannatuksensa F o r i y ear >3.75; F o r 6 M onths, $2.00; For 3 M onths, $1.25; F o r 1 M outh 50c. ta'sen hallituksen käsky- ken toivon hauta vastaisuudessa, i tatarpeita erikoisesti valmistavil- niin ei työläisten asema tällä porvarillisten reformistien tou Iäisinä. "‘ Tässä sodassa ilmenevät har-1 la aloilla sanotaan palkkojen kertaa ole edes sellainenkaan Ilm o tu sh ln ta 40c p alstatu u m alta. K uolem au-il mot u k set $1.50 k e rta ja huille. m u lsto v ärsy illä $2.00 kerta. Kihlaus-, syntym ä- ja avioliitto-ilm otukset 50c “t seassa maassa on paria- rastukset ovat laadultaan puh-! nousseen 10 ja 12 shillingilläkin kuin mikä se ennen sotaa oli, taasti valtaluokan harrastuksia.: viikossa. k e rta , h a]u taan tieto - ja uim enuiuutto-ilm otukset 25c k erta, u aim a-ilm o tu k sit | Lila yhdyntää ei voida edes S i " " 1,"!!“ " " ', sillä kun elintarpeitten hintojen Mc" la" l»a„.ääri„,ä„„ne ei ole I $1.50 k e rta , avioero-ilm otukset $1.00 kerta. S eisovat iim otukset seu raav an kohoomista verrataan palkkojen puolustaa sillä, että on kysy ,ak», miKKlolbsuudeks,, kun ta a - . ! ................iMH.id.i, imperialistisen ryhm än.! h in ta lu e tte lo u m ukaan p a lsta tu u m a lta : 1 v. 20c, f t v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. .............. , .... „ , taasen tarkkoihin tilas- S a tu n n a isista ilm oluksista tulee rah a n s e u ra ta m ukana. E n g lan n in myksessä yhteistoiminta järjes sen S:ie?HS"a\ . nnk! ! 1, . ulk^maa*!f‘1’ kastin maailmanvallan 'saavut- ‘ toihi.n n,lce- »»» sai 3,400.000 kohoomiseen, niin jää palkkaky k ie le s tä suom ennetaan vapaasti. tyneen työväestön kanssa joka ei politiikka on kysymyksessä, on taminen, vaan saada maailman-! työläistä yhteensä kysymyksessä symys pakostakin kovin heikolle puolelle. Tällainen on asema TILA U SH IN N A T YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA: vielä ole selvillä luokkataistelus itsevaltiuden lujimpana tukena. valta kansainvälisen tvöväestön j “lcvana a,Kana -’’Va.UUU punnan nyt kun Englannin paras työ 1 vuosikerta $3.75; 6 kuukautta $2.00; 3 kuukautta $1.25; 1 kuukausi 50c. ta. mutta joka silti olisi saata Kansainvälisen sos. demokraat käsiin. Kuinka tahansa imperia -' Ta^kankorotuksen viikkoa koh- tisen politiikan ehdottomana vei- lismi maailman tuleekin jak a-j^ en’ e^' keskimäärin 3 shillinkiä voima on rintamassa, mutta kun SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE: va mukaan. Vaikka olisi siten 1 vuosikerta $5.50; 6 kuukautta $3.00. k is ie in ‘ k"a ns,!''it,elen,ato,n maan, niin sosialismin tehtävä- 6 peneeä viikossa päätä koh- se palaa takaisin kotiin, niin kin paikoin laita, että uniot kan ™ osottaa. palkat taasen tulevat entisestään " A " Sen J S;'Val‘ " ä "" 'ällöttää se itselleen." , den. 'Pämä puolestaan .......— - ........... Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa. nattavat sanottua lakiesitystä lan saavuttamiseksi. Kaikissa! Tämän juhlistuksen alla ei ole etta kaikki arvailut ja olettamuk laskemaan työttömien armeijan Telefooni: konttori 365, toim. 832. v tulevissa toimenpiteis- . n, itään nim ikirjoituksia siksi, et set '...... " ’ liioiteltuja. ' ” Edel * ’ alkaessa kierrellä suurkaupunki ovat ’..... hyvästi niin se ei kuitenkaan ole uuionis- meidän en takamailla ja silloin on asema T samme tulee seuraavien j6 "itä sen alle nimensä kirjottami leen on muuan toinenkin tauluk entistäänkin surkeampi. On näet i tisen liikkeen toimesta alkuun musten olla ensimäisinä ja ' a voi ko, johon kaikki parhaimmat pantu, vaan on suoranaisesti por makkaimpina : Kansanvaltainen nen merkitsisi varmaa kuoleman ammattialat on koottu ja siinä edellytettävä, että nykyään te tuomiota. Onpa tätä julistusta Syytä olla varuillaan tax lain hyväksymistä, peruutet varillisten herrasmiesten hom- huolehtiminen n lkomaapoli ti ¡kas pidetty ollisuuden palvelukseen riistetty Itävallassa niin*vaaralli- kerrotaan 1.5<J0.C00 työläisen saa jä naisia ja lapsia ei hevillä tul taisi. ta : sodasta ja rauhasta päättää |maa. jolle järjestyneen tvöväes- sena. että jokainen, jolla se on neen 250.0C0 punnan palkankoro la vapaaksi laskemaan ja silloin kansa. Rohkenemme tehdä tämän esi , tön, ja kaikkein vähimmän so tavattu, on erotuksetta raastettu tuksen viikossa yhteensä. Lukiessa Californian puolue miehet pakostakin joutuvat työs Sekä ulkomaa- että sisäpoli - sotaoikeuden eteen ja mestattu. "Labour Gazette” esittää, että kentelemään alemmalla palkalla kon ventsionin selostuksia, tulee tyksen siitä huolimatta, että sialistisen työväestön, ei sovi an tiikassa tulee meidän tunnussa kaikkiaan ovat 20 viimeisen vuo- kuin ennen sotaa, ellei mikään loputtakin siihen käsitykseen, et mahdollisesti singletaxin kannat taa kannatustaan. Elintarpeitten kallistu tajat selittävätkin meidän tais namme olla: Ei minkäänlaista den kuluessa Englannin työläiset suotuisa sattuma tule väliin. tä sikäläisillä tovereilla on syytä solidarisuutta Itävallan nykyisen hyväksymiä minen työmarkki olla varuillaan niiden ainesten televan puolueen hallitusjärjestelmän kanssa. la Itävallan sosialistien nat Englannissa suhteen, jotka siellä koettavat päätöksiä vastaan. 'Mutta mil sittenkään eivät Itävallan sos. salainen julistus loin hyvänsä valtiojärjestö me demokraattisen puolueen järke saada puolueesta jonkun porva nettelee tavalla joka ei ole ai vät johtajat vielä voineet päästä Loutixissa, Englannissa, ilmes- rillisen reioriniliiton lcijanhän- tähän lopputulokseen! Vallitse noastaan ristiriidassa puoluepe- »Jatkoa edelliseen num.) tyvä "Labour Gazette", julkai si nän. sa n u e ” vaikka puulusikolta, ne ovat Ajatelmia \ ykyisten luonnottomien ja van luokan rinnalle asettuminen hiljattain mieltäkiinnittävän ti rustuslain, vaan koko sosialismin aivan y h tä hyviä ja k äy tän n ö llisiä Se seikka, että "lavean suun periaatteiden kanssa, on velvolli tulevaisuuden vieläkin luonnot- saattoi tapahtua ainoastaan u- laston elintarpeitten kallistumi kuin tina- tai h o p ealusikatkin. S it K uka syyllin en ? nan ‘ edustajat eivät saaneetkaan suutemme tehdä kaikkemme sel toinampien suunnitelmien vasta nohtamalla työväenluokan pyrki sesta Englannissa viime vuoden ten te n aiset päivän a h e r r e ttu a n n e painoksi me sosialidemokraatit mykset. Nämä meidän johtajam kuluessa. Lainaamme siitä si suoranaista voittoa kokouksessa laisten päätösten peruuttamia selitämme, samaten kuin me ai me unohtivat tsaariuden omas nänsä Olen vain pieni ja turham ielinen o tta k a a eteen n e rukki ja villakopsa joitakin kohtia: ja k e h rä tk ä ä “ k o tite k o ista ” villalan ei saa tuudittaa jäsenistöä sii seksi. na ennenkin olemme valtaluokil- sa maassaan niin tyvsti, että in "Vähittäiskaupassa tannnik. 1 nainen. Tunnen su u rta m ieltym ystä kaa, se on paljon k estäv äm p ää ja pa hen uskoon, että ne eivät edel le koettaneet selittää, että Itä- nostuneina saattoivat lähteä tais p. v. 1917 vallalla olevat hinnat kauniisiin pukuihin. H aluaisin saa rem paa kuin hik ip ajo jen tu o tte e t Nyt kun porvarit ovat kerran vallasta vielä tulee kansanvaltai telemaan \ "majaa vastaan ; he ovat heinäk. hintoihin nähden v. da uuden kävelypuvun joka k erta Je es — onhan sitten niin som aa ru leen yrittäisi tyrkyttää luokka saaneet puolueen taakseen yh nen valtio, jossa kullakin kan kuolettivat itsestään luokkatun- 1914. jolloin sota puhkesi, kohon kuin m uoti vaihtuu, ja m inua suu kin ru n o llisesti h y rrä te s s ä ja la s tu taistelua hylkääviä oppejaan puo teen siksi, että hallitus osasi jär neet 87 prosentilla. Hinnat ko tu tta a nähdessäni jollakin toisella jen lennellessä ym päri käm ppää, h a a lueen perusopeiksi. Kokous te dessä tapauksessa, seuraa siitä sallisuudella on oma itsehallin jestää sodan niin. min, että kun s iitä ,__ tonsa ja että ellei sitä tule ta hosivat vuoden 1916 kuluessa 42 m uodin m ukaisen puvun, sillä aikaa ki ehdottomasti virheen hyväk luonnollisesti uusia yrit\k>iä tu pahtumaan. niin se lakkaa ole oli kysymys, niin yhä paremmin s pros., jo ta vastaa 45 pros. ko- kun m inä saan käydä v an h a n aik a i veilla kuinka so sialistinen jä rje s te lm ä jonain kauniina päivänä tu lee ja su l symällä n. s. Equity-tax-liiton kea niitä muissakin tapauksissa masta valtiona. ja paremmin saatettiin puhua' hoaminen v. 1915. Kun v. 1916 sessa. T ällainen m ielestäni v ä ä r ä 1 kee teid ä t helm aansa. Ailien. "Tämä kelta-mustaa väriä "saksalaisen kansan itsepuolus-1 eri kuukausina vallitsevia hintoja a8ianti,R su '» u tta a m inua niin. että esityksen. Sanottu liitto ei ole ja mikä olisikaan johdonmukai M ariotta. tuksesta." vertaa e in ä k h hintoihin in to ih in v v 1914 h al»aisin lyödä jo ta k u ta korvalle. vertaa h heinäk. □ □ □ mitään muuta kuin taantumuk sempaa kuin se että asetutaan kantava hallitusryhmä paljastaa tuksesta. S itten katselen ym pärilleni lö y tääk “ Poliittisesti ei Itävallan Sos. sellinen porvarikopla, jossa kai kokonaan niiden kelkkaan. "La itsensä ilmaisemassaan ajatuk demokraattisessa puolueessa ole saadaan seuraava taulukko, jossa seni syyllistä. E nsim äinen a ja tu k se A n a r k o-syndikalismi sessa. jonka mukaan samaa piis hintojen säännöllinen kohoami kenlaiset kirkkoherrat, kuten vean suunnan" edustajat olivat kaa. jota sodan aikana kansan mitään yhtenäisyyttä. Se on nen tulee ilmi. esitettynä mon ni on a n taa korvapuustin m iehelleni, Amerikan suomalais esim. J. Stitt \\ ilson, toimivat johdonmukaisia menettelyssään. pään päällä heilutetaan, voidaan täynnä eri asteella olevia isän tako prys. korkeammat ne kul sillä h än estäh än toim eentuloni on ten keskuudessa presidentteinä ja kunniajäseninä. Kun he eivät kerran tunnusta menestyksellisesti myöskin rau maanystäviä kiihkeistä saksalai loinkin olivat edellämainittuun riippuvainen. K ohotan jo k ättän i an taak sen i hänelle aika paukauksen, Kysymyksessä oleva liitto ei tule luokkataistelua, niin eihän luok han aikana vingu tta«L Porva sista nationalisteista aina täysi- aikaan verrattuna: vaan y h t’äkkiä osuu katseeni hänen on nim enä e rä ä llä k irjo itu k sella, jo karvaisiin taantumuksellisiin I ,r> -i missään tapauksessa kannatta kapuolueen olemassaolokaan ole rimme kuvittelevat mielessään, asti. ■ I aninnk. 45 jiros. repalaiseen pukuunsa, jo ta ei ole ka F J. S y rjä lä « k irjo itta m a n a il että nyt on oikea hetki koitta ¡helmik. . maan sosialistipuolueen periä it- silloin enää tarpeellinen: kun nut. jolloin tämän maan kunnian 47 uusittu m oneen vuoteen. Minun tu- m estyy täm än v uotisessa V apussa.' Arheitarzeitung (Wienissä il 48 lee h än tä sääli. K ohotettu käteni K irjoitus on ik äänkuin syiden seli teita. eikä pyri saamaan maa J kerran luokkakäsitteet ovat kuih himoisimmat kansallisuudet sak mestyvä sos. demokraattien pää- maalisk. huhtik. . tuneet, niin luokkataistelun käy 49 S iin ä osoi vaipuu alas ja m inä punastun h ä ty s taiste lu n tau o ttu a . verolakiakaan voimaan samoilta salaisten liittolaistensa avulla äänenkannattajaI oli se näyttä toukok. . te ta a n sy n d ik alistisen liikkeen ole peästä. Sam alla m uistan, e ttä hän periaatteilta kuin sosialistit aja minen ei ole mahdollistakaan, voivat tyydyttää hillitöntä val- mö. jossa näitten kaikkien eri kesäk. .. '5 9 on aina käynyt a h k e ra sti työssä, sil ! n,us i® ne ed elly ty k set m itä sillä sekotukset saattoivat i vat verotuskysymystä, vaan ko puhumattakaan sen tarpeellisuu lanhimoaan. Itävallan hallitse suuntien 1 heinäk. . 61 i loin kun sitä on ollut saatav issa, ei on täk ä läise n suom alaisen väestön metä. Mutta lyhyen sotahuumaJ vat luokat eivät milloinkaan ole clok. . .. ettavat päinvastoin saada sosla- desta. Ja tätä ajatussuuntaa tu mitään menneisyydestä oppineet, uksen jälkeen lehden ! juopottele, eikä m uutenkaan elä tuh- keskuudessa. 60 Jo k a ise n p itä isi kir- kanta : 65 laavaisesti. Syyn täytyy siis olla ;o itu k seen tu tu stu a. listipuolueen tinkimään luokka- kemaan joutui Californian puo eivätkä ne sitä nytkään halua muuttui rauhan haikailemiseksi. ’ svvsk. .. asettuessaan tehdä. 'Pämä käy selville siitä, Sensorien kanssa oltaessa teke-' lokak. Gt siinä, e ttä hän saa liian pientä palk □ □ □ periaatteistaan ja antautumaan luekon veutsioni marrask. 78 kaa, palkan pienuus johtuu taas yhteistoimintaan porvarien katos kannattamaan Equity-tax- esi että ne nyt esimerkiksi suunnit- niisissä näytettiin vielä salaisesti jouluk. . 84 riisto järjeste im ästä . — A haa, jopas Sotasusien ulvonta kiih tystä. televat Itävallassa toteuttaa ra sotaista naamaa, mutta se ilmeni sa. ‘ketsasin ' oikean syyllisen. in n o s E tymässä I ‘or\ arillisten ihmisystävie i jatuilta yksinvaltiutta, sen si kuitenkin vain ystävällisenä vas \ iimeisen vuoden kuluessa tuneena siitä, e ttä vihdoinkin^ olen tustuksena. < hi mahdotonta sa jaan että ne tästä maasta teki tapahtui suurin hintain korotus Sen tehtävänä on rauhan ja so touhut Californian puoluekon- malla. kertaa «»11a sodan puolella lokakuussa, jolloin ne nousivat päässyt kiinni oikeaan syylliseen, ko T äk äläisten so tasu sien ulvonta on pusoinnun rakentaminen ellei ventsionissa olivat niin julkeita, sivät kansojensa kodin. Itävallan ja hotan k ä ttä n i lyödäkseni nurin riis- taistella sitä vastaan, joka ta voi pelastaa ainoastaan tämän juuri nimellisesti suurriistäjien, — joskaan ei mitään muuta kuin vallitsevan järjestelmän täydelli pauksessa ilmeni tässä sanoma 10 pros. Tämä johtui siitä, että to järjestelm äu, vaan sitten huom aan- kiihtym ässä. Ne ovat ra iv o stu n e e t jauhojen, leivän, niin ainakin -kaikenlaisten yksi tyypillisiä porvariluokan maail sellä kukistamisella kansallisen lehdessä isänmaallisuus voimak juuston, samaten maidon, v o in , kin kuinka pieni ja hento minun ka silm ittöm iksi sen johdosta, e ttä e rä it kuin kalan, teni on. Jos sillä lähtisin järjestel- ten se n aa tto rie n o n n istu i e s tä ä s e tyisinä eteenpäin pyrkivien pien- mankatsomuksen ilmaisuja — itsehallinnon kannattajien saa kaampana kuin sosialismi. niunien ja perunoitten hinta k »o- m ää k urittam aan, saisin vain käteni naatin a n ta m a sta p resid e n tille dik- "S>>ta oh käynyt puoluekysy-1 hosi keskimäärin 5—10 pros. tvöväenluokasta, siis keskihiok- että niitä ei saata olla ihmette- dessa täydellisen ja ratkaisevan kipeäksi, eikä asia olisi e n tistä ä n ta a tto riv a lta a . voiton ja kansanvaltaisen valit- mykseksi. jossa oltiin sitä miel-: Kun jätetään jotkin erikoiset kummempi. Vaan sitten johtuu m ie M ilitaristit eiv ät ole iä s s ä m aassa kanssa. koettamatta kuitenkaan lemättä. Emme ihmettele niitä semisjärjestelmän päästessä val tä, että meidän on kestettävä so- ruokatavarat pois. joita tavaili- leeni, e ttä jos olisi kym m eniä, sato- olleet koskaan se lla ise ssa raiv o ssa seurata taloudellisen kehityksen ’siksi, että sellainen toiminta olisi taan. dan loppuun asti. Poliittisesta i sesti ei työläisperheissä . . . kävte- .. tu h an sia pieniä k äsiä ja näm ä kuin ne ov at nykyisin. M ielenkiin- lakien viitoittamaa suuntaa. Sen odottamatonta porvarillisesti a- "Meiltä itävaltalaisilta on ryös puolueesta suuressa niittäkäävas- i n ” ' " 1 - k a ,k k ; e.n ta v a . ’’S im p te n ; 8itten liitty isiv ät noihin toisiin vähän tOi8ta ° n 8eurat® tä k ä lä is te n su u rte n tehtävänä on rappeutuvan keski jattelevien herraskaisten taholta, tetty mitä hionnollisimmatkin oi sa muodostui ihmisystävällinen t i l a r j i u t t e n h i n n a t k o h o s iv a t suurem piin, noihin rosoisiin ja täy n päivälehtien, k u ten S e a ttle T im e s’in luokan voimistuttaminen erillään vaan siksi, että ne saattoivat tul keudet. Meillä ei ole mitään sa seura":. Emnic kylläkään tuom it-> sitten heinäk. v. 1914. tammik. nä haavoja oleviin käsiin, niin jo ja P o rtlau d in O re g o n ia k in raivoa nii työväesluokasta. siis keskiluok la ollenkaan esille sellaisessa pai nanvaltaa sisäisissä asioissamme, se väärin tämän laupeudentyön 1 päivään mennessä v. 1917 60 syntyisi siitä niin suuri ja voim akas tä se n a a tto re ita v astaan , jo tk a vas mutta sittenkään se ' pros., jota lukua v 1915 lomissi f uu,‘ J“' tu stiv a t se n aa tin to im in taa kana ja -käyttää työväestöä sinä kassa kuin puoluekonventsionis- vielä vähemmän ulkonaisissa. menestystä, a Jo rn8tojarjestelm4n ku' Serbialle lähetetty ultimaattumi. ei voinut korvata sos. demokraat- > vastasi 30 pros. la kun tvöläis- kiun astinlautana, jolta keskiluokka sa. Sosialismin periaatteista tin joka oli kyhätty kokoon mitä tisen puolueen valtiollista teiltä-j ten pövdiltä poistamme kanan- * *&I a & O ” • V&8ta sillo,n J a tällä raiv o lla ei su in k aan ole ale- k^ ypuvun, joka pien tä v a ik u tu sta siihen lu k ija k u n kohoaisi haaveillulle valta-ase kiminen. siis luokkakäsitteiden tunnottomimmalla kvynillisyy- vää. Sen sijaan että alituisesti ? munat ja niille . . . . "jaan taan jo k a p ä iv ittä in tu lee n iid e n - i ----- - kun m uoti vaihtuu. ‘ . . . . ja sen malleen. margariinin lisäksi | rappeutumisen täytyy olla silloin dellä. ei koskaan olisi ollut mah vastustaen olisi osotettu nvkvi- tamme lehtien k a n ssa tekem isiin. K un n yt nen järjestelmä vastuunalaiseksi vielä kalan ja sokerin kulutusta “8®ästäkä® terveyttänne.” Sellaisten pyrkimysten epäon jo melkoisen syvälle ulottuva, dollinen parlamentin pitäessä oh kaikesta p u h u taan niiden se n a a tto rie n takai- mitä tapahtui, kaikki vähennämme 50 pros., niin olisi- jaksia käsissään. Kaikista ko Ylläolevan voimalauseen ovat muu sin k u tsu sta , sy n n y ttä ä se o sa ssa ty ö nistuminen on päivän selvä jut kun sellaista saattaa tapahtua, kemistamme p e 11 y m v k sistä voimat«kohdistettiin raskauttavi ta t elintarpeitten hinnat sitten- ta,nat puolue-toverittaremme ikään tu jokaiselle yhteiskunnallista vieläpä niinkin valtavassa mää huolimatta olemme yhä vieläkin en tekojen lievittämiseen "vä- kin vielä kohonneet 45 pros. sit- ku*n Botaliuutoua kohottaneet, ja mi väestöä m y ö tä tu n to isu u tta n iitä koh ta a n ; h e rra t s e n a a tto rit, n iittä v ä t kehitystä tuntevalle ja siksi tun rässä, että kokous sittekin jou varmoja siitä, että sellaisen ulti liinmenolla.” ten heinäk. v. 1914. Nämä luvut nä yhd-vn sam aan tuutoon. Siis, sinä vain la a k e re ita s iitä raiv o sta k in jo n "Perustuslain ---- 14 pykälässä , -------- o- - , ¡ ( m saatu 500 eri paikasta koot : kaivostyöläinen, joka* m aan uum enis- ka om an luokkansa ta h o lta sa a v a t o- tuukin typerälle että puoluekon- tuu niiden uhriksi. Porvarilliset maatumiin hyväksymiseen parla ventsioni tuhlaa aikaansa ja e- ihmisystävät saattavat olla vallan mentissamme olisi pitänyt kul leva rajoitus teki sos. demokraat- tujen tilastojen ja raporttien pe- sa a h e rra t- pisara p isa ra lta tip u ttaen sak seen ; e p ä ile m ä ttä saam m e vielä kea sos. demokraattisten edus lisille edustajillemme valtiopäi-i rusteella, joista 50 raporttia on . hikesi ja vere«i kapitalism in Grotte- nergiaansa mokomien juttujen kiitettäviä ihmisiä, mutta luok- tajien kuolleitten ruumiitten vli. villä mahdolliseksi välttyä äänes- saatu kaupungeista, joitten väki- n,yll>yu; jo ta vaarat alati väijyvät kuulla, m iten joku u n io jä rje stö tule«* ja se littä ä e ttä n ä itä työväestön ys- käsittelyihin aikana jolloin olisi kataistelijoideu riveistä olisi hei "Meillä itävaltalaisilla ei enää tämästä sotalaiuakysymykstistä. luku on yli 50.000—200 kaupun- kuin kissa i»*1"1®- «äästä terveyttäsi. tavia olisi k a n n a te tta v a . luokkajärjestön luomisessakin dät pidettävä erillään, siitä on ole mitään perustuslakia, mutta Emme tiedä olisivatko nämä hä- gista, joitten väkiluku on 50,- Slnä tehdastyöläinen, joka m yt- H eidät e site tä ä n siin ä valossa kuin nähdessään 000 ja 10.000 välillä ja 250 pik-• ky,Hsi& hövr5’Jä ja k aasu ja sa a t päi- lie todellakiu o lisivat te h n e e t jo ta kylliksi tehtävää. Jo se seikka, vakavana esimerkkinä Californi siitäkään meidän ei tule unoh väisseet itseänsä taa sitä. että muulla Europalla- minkälainen väkivaltainen kiiho- kupaikoilta ja maaseudulta. v® toisensa perään nieleksiä, säästä että kokoukselle hyväksyttiin an valtiojärjestö. kin työväestön hyväksi, vaikka Jie ei- kaan ei siitä ole muuta kuin vain tus kaikkialla Itävallassa vallit- Mikäli työmarkkinat ovat kv- terv ey ttäsi. vät todellisuudessa ole vik ap äät m i säännöt, joiden mukaan kolmas On kyllä saattanut aavistaa jo toinen puoli jäljellä. Joka pai si. Me vain tiedämme, että liv- i symvksessä. kertoo "Labour G a - Sina m etsätyöläinen. joka vilusta hinkään sellaiseen. E iv ä t he p e la sta osa edustajista voi pakottaa kak- tain sellaista jo pitemmän aikaa, kassa meitä on vastassa se hä vin moni oli valmis intoilemaan • zette". että v. 1916 oli työvoi-i variöten “ ä rk ä n ä ja uupuneena met neet m aata sodasta, e iv ä t s ä ä s tä n e e t sikqlmattaosaa tottelemaan itse mutta ei varsin tällaista sentään peällinen tosiasia, että ulkomaa- soa. demokraattisen valtiopäivä-1 ipan kysyntä paljoa suurempi ' siä samoat, säästä terveyttäsi. ty äv ä e stö ä te u ra s tu k s e lta jos tä k ä Mutta ¡kuin sen ta r juominen. \ aikka ään. on omiaan osoittamaan, että olisi odottanut. Ja elleivät sikä politiikkaan ei perustuslain val miesryhmän puolesta. Siuä nainen, joka om assasi, tai läinen suurpääom a todella tah to o s a a keinoja tv o v o im a n i kodissa, paahtavan uunin e- da sodan aikaan. jollakin taholla jo etukäteen toi läisen sosialistipuolueen sosialis ta ulotu. Kansan tärkeistä elin- sittemmin itävallan sos. demok kaikkia kysymyksistä, kuten sodasta ja raatit hyIkäsivät oman politiik "ohentamiseksi” käytettiinkiu. dt,sa® kulutat poskiesi punaa silmie- mittiin tietoisesti porvarien kä tiset jäsenet pidä nyt silmiään rauhasta päättäminen, josta kan kansa ja "saksalaiset ottivat hei M utta tä ssä so ta su sie n uivoynast si lo istetta ja huultesl hym yilyä, f-Ar kuten Haisten ja lasten asetta on sittek in paljon sellaista, jo ta sie- siin. Tiedettiin nimittäin etukä auki. niin saattaa käydä siten, sojen kohtalo riippuu, on jätetty dät vanavedessään liinatta vak- mista mikäli mahilollista mies säästä terveyttäsi. teen. että porvarien vaikutusval että nyt hyvässä järjestyksessä vastuunalaisuudettoinan • diplo seen. Ja täten he tulivat osalli ten ¡»aikaile teollisuuden palve Sinä äiti, joka tunnet sydäm esi tä ä p itä ä silm ällä. M eidän puoles ratkaista siksi Saksan sos. demokratian lukseen, niin sittenkin on kan- aUa uut*cn eläm äu kehittyvän, vaan tam m e saav at k u tsu a tak a si« kaikki ta ei ole kyllin suuri ellei se ra perääntyneet "lavean suunnan’’ maattien joukkion m sk o ttele v at ren g in sä, sillä s itte k in murhenäytelmään elok. 4 p. ja Sallisessa palveluksessa vielä J ol,e ei hetkenkään lepoa suoda, jolle kenna itselleen suojaa, voidak edustajat tekevät uuden hyökkä vaksi. ovat kaikki s e n a a tto rit m eitä “Onnettomuudeksi tämä raja sen jälkeen. seen vähemmistönä saada val yksen silloin kun sitä ei odote- ton itsevaltius välttyi huomiolta "M e .emme ole rauhanaatteen työvoiman saantikysymys hvvin ve,o<>ulldankin asema on kadehditta- taan. P an k aam m e m erkille, vas- huonosti soviteltu. Palkat, jo t-, va- «ä®stä terveyttäsi, e ttä lan käsiinsä. takaan. Joskaan ei heidän sään aivan sodan alussa. Parlament- ajajia, emmekä liioin militaris ka v. 1915 aikana säännöllisesti i K uinka voimme sitten te rv e y u im - hauppakiubit, ty ö n a n ta ja liito t hy- Californian suomalaisten o- töni mi tosesi tyksiään hyväksytty, taarinen sekainen kokoomus, jo teja. vaan jotakin muuta. Me kohosivat. jatkoivat v. 1916 ai- Ine säästää? ky sy n ette ehkä. Se on v a n te k e v ä isy y sy h d isty k set _ u>uul m uut sastojen olisi tehtävä yleisäänes- niin antoi heille selkänojaa se. hon kansankin lasketaan kuulu sosialistit emme tavoitele menet kana tuota kohoomista yhä edel-! hyvia yk sin k ertaista. Kun te m iehet P orvarien e tu ja a ja v a t se u ra t huuta- vat y h d essä k uorossa ta k a sin k u tsu a tysehdotus. jolla valtiokonvcnt- että heidän esityksensä puolueen van. seurasi loistavasti hallitus telvtapaa, joka perustuu voi leenkin. Kivihiilikaivoksissa, ku-1 P alaatte väsyneinä päivätyön tehty- P a p u ja s e u ra k u n n a t v a a tiv a t sotaa ta kaikessa ja yhtyivätpä useim s ionin päätös, koskeva Equity- menettelytavoiksi. — jotka luon missa maissa työväenkin edusta maan, emmekä toisaalta taasen tomo- ia metallityön alalla. se*kä j änue koteiliinne, niin o tta k a a käteen- Ja h u u ta v a t jo k aisen sitä v a s tu s ta voimaakaan liv Ikää. Meidän me- vleensäkin aloilla, joilla työläi- i ue v«Ksi ja vuoleskelkaa "ievätes- SIELTÄ j a TÄÄLTÄ van ristlin a u litse m ista , jo tta kyllä
