Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 30, 1917)
TOVERI T O V E R I ti cu ti saa, m issi vähää ennen so taa naisten työskentely tehtaissa departementtikaupoissa oli ......... ............. . ........... kielletty jälkeen klo 10 illalla. Linnan suomalaisen työväen äänenkannattaja, ilmestyy Astoriassa, Oregon ja joka päivä, paitsi maanantaina. TOIMITUSKUNTA: W. M. r e iv o , a . sa lm i , L. MOILANEN, J. MALO, k . E. H e ik k in e n . Kun sodan sytyttyä ampumatar- No. 25 Enemmän huomiota kas vatukseen Sivistyksen edusmies ja se n sä e ttä ta ite ilija n ? M utta voi kui ten k in jo k a ista sy d ä m e tö n tä tea tte ri- arv o ste lija a . joka kovin sanoin saa kyyneleet silm iin pien elle om pelija- neidille. jo k a uskoo olevansa luotu «Ofellaksi ja saa apuria osia kahden (P alan en huoneentaulua lehtineeke- kuukauden oleskelun jälk e en k ie r tä reille.) vässä se u ru e e ssa ja k iro ttu olkoon (S igurd.) jok ain en k ritiik k o , joka ei visusti N iinkuln sanom alehtim ies, luonnol varo itse ä än m u rh a a m a sta k ap alo s lisesti, siiloin kun hän ei yleisölle saan potkivaa H a m le ttia lu o ttam a lla kirjota, h e rk e ä m ä ttä a ja tte le e sitä, s. J su ru a ja h a rm ia 14 päivää s itte n ser- vapau tu n eelle kyyppari- o. m iten sen m akua ja to iv o m u k s ia ; p a rh aiten palvelisi, sam oin ta p a h tu u ; rin n alle esim . sanom alla, e ttä h ra X lie h u tti lippua p iirite ty n lin n o itu k m yöskin toisinaan, e ttä hänen a ja sen vallien yllä aiv a n kuin olisi h ä tu k se n sa kulkevat tak a isin erääseen , nen p itä n y t ta rjo ta v e ttä ja k o n jak arvoisan yleisön rin n alla kyllä aivan kia parille jan o iselle k a u p p a m a tk u s jä h ä p ä tö ise e n olentoon — häneen it seensä. H yvin usein sa ttu u , e ttä ei ta ja lle .” O len k e rra n n ä h n y t nuoren tytön, vät löydä tä ä llä k e tä ä n kotoa, m utta jo ta en k oskaan unohda. E n si k e r toisinaan ei sa a ta olla k y sy m ä ttä o- ran kun h ä n e t näin, an to i lian m i m alta m in ä k ä ä n : “ M ikä on sano m aleh tim ies?” J a hänen om a m inän nulle ydinputingiu kiehuvan k a stik sä vastaa h äv eliäästi, m u tta it6etie- keen k a n ssa 1 m. 25 p e n n istä , toisen to isesti: “S anom alehtim ieheen kuu k e rra n (vuoden k u lu ttu a ) a n to i hän luu, p aitsi viisi koukkuista, mus- m inulle R egina von E n im eritzin 1 m. Olkoon sa n o ttu , e ttä te ta h ra ista oikean käden sorm ea, 50 pennistä. putinki, vaik k ak in 25 p en n iä h alv em liim apurkkia, sak sia ja tarp e ellisia pi, oli se k ä “läm pim äm pi” e ttä “ to kirjotusneuvoja m yöskin hehkuva d e llise m p i' kuin R egina ja e ttä hän rak k au s am m attiin yh d essä ruum iin yläosuan sijo itetu n kuhm uisen k a s piteli R uotsin lippua kuin köykkipyy- vannaisen kera, jo ta hädän tullen heliinaa, e ttä m inä olin v ähällä ju o s ja pakon a ja e ssa voidaan k ä y ttä ä a- ta tarjo ilu h u o n eeseen tu o d ak sen i h ä nelle äsken pestyn ta rjo ttim e n k u iv a t jatte le m isee n k iu .” J a näm ä “ v a ru stu sv eh k e e t” m uka tavaksi. S e lla ista tu o te tta tulee koh naan m enee vapaan sanan m ies k aik della ja a rv o ste lla v a k a v asti ja o- keen m aailm aan o p ettaeu k a n saa ja m a n tu n n o n ta rk a sti, m u tta m yöskin a n ta e n kuninkaille ja m in istereille h ien o tu n te isesti, se on velvollisuu > stävällislä neuvojaan kuu hän ensin tem m e n u o rta k u n iitan arv o lsta n a is on o tta n u t paikkansa joko iutelli- ih m istä k ohtaan, joka jalo lla itseuh- genssin kuorinarenkien, m aalaispuo- rau tu v a lsu u d e lia on lo p e tta n u t lau lueen paim enpoiklen tai radikalism in ta s te n pesem isen kahvilan m aailm as avuttom ien lasten Joukossa ellei hän, sa, e h k ä e rä ä n ä päiv än ä k a n ta a k see n taloudellisista tai m uista sy istä pidä kru u n u a ja v altik k aa ta ite e n m aail parem pana pelata naam iaisia koko m assa tai k e h itty ä k se e n k aikkien r a ikänsä yleisön edessä, jo sta k u ite n k a sta m ak si k eiju k aisek si, jo k a osaa kin on h aita llise t seu rau k sen sa, n iin kaikkia, roJlejaan lu k u u n o ttam a tta . ^ a m a n a le h tim ie h e u p itä ä m yöskin kuin pian tulem m e näkem ään, sillä m itä oik eu tta yleisöllä yleensä on ’ re fe re y tti, sellainen, joka ta rk k a a n voi refero id a tu n u ln tai vaatia leh tiin ieh eitä? H änellä tulee olla “pelkääm ätön kaksi k e stä n e en puheen, m u tta joka ja vapaam ielinen k a n ta ” ja selvästi m yöskin, jos puh u ja puhuu ristiin on hauen ilm o itettav a k a n ta n sa jok- tai tek ee v ä itte itä , jo ita hän selvällä ainoaan “päivän kysym ykseen” n ä h päällä; o llessaan ei m enisi a lle k irjo it den. m uuten on hän heikko raukka, tam aan, osaa jä ttä ä se lla ise t p aik at jota kukaan ihm inen ei voi ku n n io it rt feioim aJtu, m uuten saa hau h ä v y t taa, m utta hän en on m yöskin k a ts o t töm än nim en ja p u h u jalta seu raav an tava, e tte i y ksikään tila a ja ole eri p u iv in lehden yleisönosastoon o ik ai m ielipidettä, sillä sillofn on hän y k si sun, jo ssa hän s e littä ä , e tte i m illoin puolinen ja rad ik aalin en henkilö, joka kaan ole niin ja niin sanonut. Jo s ei koskaan osaa teh d ä m uuta kuin puhuja a n k y ttä ä k in . puhuu k a tk o n a i sesti, k e rra te n ja e p ä se lv ä sti eik ä harm ia. H änen tulee liikkeeu teknilliseen siis voi a ja tu k s ia a n ju lk itu o d a niin puoleen olla pereh ty n y t sikäli, e ttä k au niina kuin ne h än en aivoihinsa voi se u rata jo k aista ty y ty m ätö n tä il k e rä y ty v ät, on re fe re n tin a sia a rv a ta , m o ittajaa painoon heidän aikoessaan m itä puhuja p ä ä asiassa ta rk o itti ja to distaa katk asijalle, e ttä on helppo k iitäv ällä nopeudella s e rv e e ra la se asta sijo ittaa kaikki ilm otukset ensi i ka8Mt>n kauniina, tu o k su v an a p ä ä sivulle yläsyrjäiin. I tina. vetilauksia alkoi tulvia Yhdys valistuksen soihdun valtoihin, päättivät ampumatar- Harvoin näkee sosialidemokra-1 oivallinen välikappale kehittää kantaja vetehtailijat käyttää jokaisen tisessa sessa sanomalehdistössä käsi-, lasten mieliä sosialismille suo- tunnin vuorokaudesta voittoa teitä vän kasvatuskysvynyksiä i rastaan vihamieliseen suuntaan. tuottavan työn palveluksessa. niin tärkeitä kuin ne ovatkin 1 äniä on sitäkin vaarallisempaa Koska miesten työvoima oli puolueelle, jolla on tulevaisuus kuin juuri näillä aineilla on eri TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON. ______ AUGUST M K U IA , Manager. ‘‘liian kallista”, niin oli tähän edessään. Sillä onko mitään sen koisen suuri merkitys oppilaiden Entered aa second-class mall matter July 18, 1912, at the Post-Office at tarkotukseen käytettävä yksin tähdellisempää, kuin huolenpito ajatussuunnan ja luonteen mää- Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879. omaan naisia. Mutta kun nais siitä että kasvava polvi tutus- rääjänä. Itsessään nämä aineet ____ SUBSCRIPTION RATES: ten työaika ei saanut kestää jä l tutetaan sosialidemokratian maa- ; eivät ole suinkaan sopimattomia IN TH E UNITED STATES AND CANADA: For 1 year >3.59; F o r 6 M onths, <1.75; F o r 3 M onths, <1.00; F o r 1 M onth 40c. keen klo. 10 illalla, niin lakimää ilmankatsomukseen tai ainakin herättämään lapsissa myötätun- räystä oli m uodollisesti'kierret varjcllaan lapsia ja nuorisoa so- toa ruumiillisen tvön tekijöitä llm o tu sh in ta 40c p a lsta tu u m alta. K uoleniau-ilm olukset <1.50 k e rta ja tävä. Keino keksittiinkin ja se sialisnulle vihamielisiltä vaiku kohtaan; kaikki riippuu siitä mi m ulstov& rsyilli <2.00 k e rta . K ihlaus-, syntyinä- ja avloliitto-ilm otukset 50c k e rta , h aju taan tieto - Ja nim enm uutto-ilm otukset 25c k erta, naim a-llm o tu k sjt pantiin viivyttelemättä käytän tuksilta? Johan sitä vaatii suo ten opetetaan. <1.50 k e rta , avioero-ilm otukset <1.00 k erta. S eisovat ilm otukset seu raav an Niinpä määrättiin naiset rastaan puolueen itsesäilytys- h in ta lu e tte lo n m ukaan p a lsta tu u m a lta : 1 v. 20c, *4 v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. töön. Vielä eräs tärkeä seikka. Sa S a tu n n a isista ilm o tu k slsta tulee ra h a n s e u ra ta m ukana. E n glannin työskentelemään kahdella vuo vaisto. Nykyinen sykupolvi ka- kielestä suom ennetaan vapaasti. rolla, joista toinen alkoi klo 6 too ja sen tilalle nousee uusi, nottakoon mitä hyvänsä opetta- TILA U SH IN N A T YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA: aamulla ja päättyi klo 6 illalla jonka käsiin sosialismin asian ljien ia -vleensa kavaltajien ky kenemättömyydestä tärkeään 1 vuosikerta <3.50; 6 kuukautta <1.75; 3 kuukautta <1.00; 1 kuukausi 40c. ja toinen klo. 6 illalla ja päättyi eteenpäin vieminen jää. SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE: klo 6 aamulla. Kun kello löi Kaikki sielutieteilijät ja kasva tehtävään, niin tosiasiana pysyy 1 vuosikerta <5.60; 6 kuukautta <3.00. 10 illalla, pysäytettiin koneet ja tusopin tutkijat ovat yhtä miel kumminkin, että viime aikoina Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Ouane katujen kulmassa. kaikki yövuorolla työskentelevät tä siitä, että lapsuuden vaikut on kasvatusoppi ollut mahtavan Telefooni: konttori 365, toim. 832. naiset vietiin tanssisaliin, missä teet ja tottumukset painautuvat kehityksen alaisena, ja että opet tehtaan palkkaama soittokunta kaikkein syvimmälle mieleen ja tajilta, niin oppi- kuin kansa piti soitosta huolta ja siellä piti määräävät kerrassaan ihmisen koulujen. vaaditaan yhä enem den dollarin jokaista työpäivää Työläinen olla kk, 12 yöllä. Minuutin yli henkisen rakenteen. Täysikas- män. Kasvatukselle tärkeä lap Suuren enemmistön 12:00, jolloin kalenterin mukaan vaneina emme noiden aikaisem sen sieluelämän tunteminen on joka ci liity järjestöihin niissä kohden. taistellakseen luokkatoveriensa täytyy siis elää huutavassa puut- uusi päivä oli alkanut, alkoi työ pien kokemusten vaikutusta ta syvällisempi kuin koskaan en _ . jua mutta ne elävät kuitenkin nen, opetusmenetelmät ovat pa kera paremman tulevaisuuden teessä jo paljaisiin elintarpeisiin ampumatarvete1ltaiss.l taasen luomiseksi luokalleen, vihaa lap nähden, eivätkä voi ollenkaan i täy(knä höyryj!a nlld#Ik.cll ja ja määräävät siten aivan huo rantuneet j. n. e. Joku kenties siaan. Raadatpa pienokaistesi ottaa lukuun sellaista menoeriä,: kesti k|u ,, aamuUa> ¡o]loin äi. maamatta ajatussuuntamme ja ihmettelee, mitä tekemistä tällä wjvat ko. toimintamme. Ne ovat sieluelä- asialla on käsiteltävänä olevan puolesta miten paljo tahansa, kun, es,m. kasvatus. Emmekä vavuoru„ työ|aise, mällämme n. s. tajuttomia ele kysymyksen kanssa. '.Mutta sel teetpä työtä ja säästät miten lu voi myöntää, että esim. kahden nci„ en Äärecn menttejä, jotka ovat sen varsi väähän on, että niitä enemmän jasti tahansa, et milloinkaan voi dollarin kuukausittaisella erällä; saisi minkäänlaista kasvatusta, l eollisuustarkastajan mieles- nainen peruste. Niiden olemas kasvatus perustuu sielutietee korvata tapsillesi sitä laiminlyön sillä ei saa edes kunnolleen sa- ^a tämä tehtailijoitten menettely saolon voi muuten 'helposti to seen mitä tarkoituksenmukai tiä, että olet luokkatoverisi tais- nomalehtiä ja tärkeimpiä aika- o,i ilmeistä lain rikkomista ja distaa. mutta se ei kuulu tähän. semmin opetetaan, sitä varmem telujärjestöt unohtanut. Mitä kausjulkaisuja. puhumattakaan!nosti hän syytteen tehtailijoita Aivan oikein huomauttaa tans min voidaan oppilasta johtaa jt vastaat kerran pojallesi, kun hän siitä, että siitä maksettaisi jo i-!vastaan- Connecticutm tuomarit kalainen filosofi Höffding, miten kehittää hänen taipumuksiaan mieheksi päästyään suita kysyy, takin oppikursseja yhdellekään kuitenkin, kuten tavallista, Tästä kä jokainen henkinen mullistus määrättyyn suuntaan. miksi et siuä ole 'mukana siellä, lapselle. Loistava mahtaa olla ^‘i'tailijoitten hyviä ystäviä ja missä luodaan uutta maaihnaa, se huvittelukin, jonka viisi hen- k.un nainä viimeksimainitut selit- järkyttää aluksi vain sitä, mikä syystä on koulun vaikutus nuo liikkuu ihmisen selvässä tajussa. risoon suurempi kuin koskaan missä taistellaan tulevan suku kinen perhe saa kolmen dollarin e^ a 'ie °l*vat pitäneet nai- Tajuttomat pohjavirrat voivat ennen ja tulee yhä suuremmaksi polven hyväksi? Ja miten seli kuukausimaksuilla; voihan sillä ls’a va’n ast’ dialla, sekä usein pitkät ajat jatkaa juoksu sitä mukaa kuin kasvatustako tät 'hänelle sen, ettet ole pannut päästä jonkun kerran nikkelin i s*^en seuraavana päivänä päi ansa pintaliikkeen ulottamatta kejiittyy. Tämä seikka on pi kortta ristiin tämän riistojärjes- vän alusta alkaen, niin se kävi sähkökuviin. niihin. Taantumus, joka seuraa dettävä mielessä, kun arvostel telmän kukistamiseksi, järjestel tuomioistuimessa täydestä. Teli- Perheessä, jossa ansiot ovat vallankumousta, paljastaa usein laan kouluopetuksen tärkeyttä män, joka '¡Miikaasi runtelee pal vain 85 dollaria kuukaudessa, fta’Iijoita vastaan nostettu svv- Koko kuinka pintapuolinen liike on nuorison kehityksessä. jon raskaammin kuin sinua? tös kumottiin, sillä eihän kysy täytyy elää alle kunnollisen elin ollut. Aivan samoin on jokai meidän kansakoululaitoksemme Huono isä olet, jos järjestösi tason, ja se on tyypillistä ameri 1 myksessä ollut laki sanonut kyl sen yksityisen ihmisen laita. lepää sellaisella pohjalla/ että syrjässä pysyt. Jos lapsiasi ra kalaista työläiseläinää; siinä o lin selvästi milloin naisia ci saa Monen uraa-aukasevan miehen opettaja, joka ei ole työväenliik kastat, yhdy silloin niihin, jot vat lapset koulun asemasta pa-i ¡nut työssä pitää. Se soveltui il> ka työskentelevät kaikkien las kotttut tehtaaseen jo niin p ie n ii,? " !" 8“ !! vain. ^'«VPa-aialle. eikä elämästä näemme mitenkä hä keen erityinen ystävä, tahtomat takin tulee antaneeksi opetuksel ten puolesta, jotka pyrkivät kai , . ... . . silla ollut m itään tekem istä te- nen on täytynyt taistella, voit- Kuin suinkin voivat sinne men leen sellaisen hengen, joka vie kille lapsille valoisampaa tule i ollisuuslaitoksissa. Näin järkeil- takseen sen mitä lapsena on nä. Sellaisissa oloissa eläneen roittaa työläislapsen mielen hei vaisuutta luomaan. Yksin sinä lcn olivat tehtailijat puhtaat kuin häneen istutettu. 1'seimmille se työväestön herättäminen ei suin dän luokkansa vapauttamisliik- et voi suuria lapsiesi hyväksi I pulmuset ja saattoivat jatkaa me- ei onnistu koskaan. Miten mo kaan ole helppo tehtävä. keestä. Hyvä opetus saattaa tehdä, mutta osatovereittesi kera nettelyään. Kim nvt teollisuus- net ovat innostuksen hetkellä tässä tapauksessa tuottaa työvä yhtyneenä, yhteisenä, lujana tais- XT a A » i tarkastaja oli saanut kylliksi ne- kääntyneet sosialismiin ja sen vahinkoa, H änellä täytyy olla paljon te k s tiä ! S an o m aleh tim ieh en täy ty y m yöskin telujärjestönä ei sinulle mikään NAISTEN ASEMASTA nalleen, saattoivat tehtailijamme jälleen jättäneet. Ile ovat luul enluokalle paljasta lehdessääu, m uuten sanovat tila a ja t, i osata k irjo tta a k aik esta. Jo s sa ttu u ole mahdotonta. R A J A H DYSAINE- heittää muodollisetkin lain kirjai leet perinpohjin muuttuneensa, koska se kykenee paremmin kuin e ttä se on vain kauppiaan kyltti, hä-1 olem aan lähellä lehden painoon pane- vanhanaikaiset opetusmenetel ■ täytyy olla sam assa lehdessä j iäisen aika on hän en tu u n issa pan U i TEOLLISUUDESSA men seuraamiset syrjään. 'Niin vaikka muutos on itseasiassa ta mät juurruttamaan oppilaisiin neliä paljon ilm otuksia, sillä m uuten cl af- va valm iiksi jo h ta v a a rtik k e li esim . Kolmen dollarin päivä pä he poistivat koko tanssittami- pahtunut vain pinnalla selvässä fääri k an n ata ja täm än lisäksi ou h ä heb rean kielen v a ik u tu k se sta e rä ä n tuota turmiollista ajatussuuntaa. tajussa. Sillä aikaa ovat tajut-, palkka liian alhainen Li ole pidettävä minään kum-1 sen klo. JO:stä klo. 12:teen yöl tomat elementit jatkaneet työ- Sehan on i unri nykyisen yhteis nen a n n e ttav a ieh teään pienessä Suopien lä n sira n n ik o lla asu v an ka- koossa, m uuten ru v etaan sanoinaan, la sta ja p e rh e e n ru u a n su la tu k se e n tal- mana sitä, vaikka Europan mais- lä ja alkoivat pitää orjattariaan kuntajärjestvksen omituisuus, e ttä se on “paperihum puukia”. tänsä ja vasta kenties vuosikau v isaikana ja 45 m in u u tissa täy ty y ol Vain harvinaisesti tapaa por sa naiset ampumatarvetehtaissa ; *,tain'ttaa koneitten ääressä. ¡1- että monet itsestään hyödylliset sien kuluttua ne suurella voimal H änen on pan tav a lehteen kaikki la valm iina siv isty sh isto ria llin e n tu t variston keskuudessa sellaisen olisivatkin joutuneet miesten töi- nian etta s’*ta kenelläkään olisi parannukset kääntyvät työväes läh etety t k irjo tu k se t ja runot, oliv at mitään sanomista. Sotava- la nousevat tajuun, tulevat sel töä vastaan. Mutta aika on tu pa näm ä sitten m iten tyhm iä ta h a n kim us kureliiviii m e rk ity k se stä poh henkilön joka tunnustaisi että tä suorittamaan, kun viimeksi- joism aalaisen neity een kehitys- ja kolmen dollarin päiväpalkalla ei mainitut hyvin tarkoin on viety IlIi'tl,i'teli tuissa ei tämän jälkeen viksi. Asianomainen hämmäs leva, jolloin sekin saa nauttii sa, sillä on hävytöntä y rittä ä e stä ä k a lv e tu sta u tih isto ria a n . voi kunnollisesti elää. Mutta sotanävttämölle, mutta sensijaan i °lekaan työssä ° ^ ut nuiiita kes- tyy. Lapsuuden vaikutteet ovat edistyksen tuomia etuja ja sil toisten m ielipiteitten tu lem asta esiin, K roniL oitsijana ou h än en e le ttä v ä huomaamatta tehneet tehtävän m utta sam alla on hänen k a tso tta v a kun naiset Yhdysvalloissa näihin i ^ 7 * 'ks’a’ kuin ni’ta s’Hoin täi- milloin hyvänsä tehdään laskel a ja ssa a n ja kuvailtava, jo s esim . asuu loin on myöskin parannettu ope mia siitä mitä kaikkea kolmen vaarallisiin tehtäviin on tukit- ^ ’’n tapahtuneet räjähdykset o- sä. Sosialistinen “uudestisynty tustoimi oleva yksi niitä keino e ttä lehteen el tule m itään, jolla ei T am pereena, “ tam p e re laisia pyhä- ja ole yleisem pää m erk ity stä ja ole hy arkikom eunossa, ra ittiin a ja ja n o isi dollarin päiväpalkalla voi saada tu, niin ei ole vaikea arvata syv- 'a t aikaan saaneet, jolloin soit minen”, ylitä vähän kuin m i ja. .joiden avulla ihmiskunnan vin k irjotettu. na, kotona ja P a rk issa , te a tte ris s a ja ia tanssikin on lillut niin val- kään muu henkinen mullistus ih onni perustetaan. ja mitä kaikkea perhe tarvitsee, ta, miksi tehtailijat heitä etu- H änen täytyy totuudenm ukaisesti, tillik a ssa .” H änen on k e rta k a ik k ia a n i • [tavaa, etteivät työnantajain liuu- misessä, ei voi tapahtua yhtäk niin tulos ei ole mikään mun paassa sinne ottavat ja niiksi f . Mutta mitä on nykyoloissa asianynunärrykse-llä ja a n k a ra sti a r to rju te tta v a k a ik e sta m ah d o llisesta kiä. Vaaditaan vuosikausien an i,:- niissä - pidetään i • |dot Ja kirouksetkaan ole voineet vostella kaikkia ilm iöitä k irja llisu u ja m ah d o tto m asta, m ikä suinkin jo l kuin että se palkka ei riitä, ei miehiä vaiti sen-. karia ponnistuksia, ennenkuin so tehtävä? Miten voivat työläiset dessa ja taiteessa, varsinkin d ra a lakin tav alla voi koskea T a m p e re tta i..- -n»- x työläisiä estää tvotään lopetta- edes siinä tapauksessa että saa verran kum välttämättä on tar-i , 1 sialistinen vakaumus voi meissä katsoa että heidän kipsissään ei m allisessa, sillä m itä on arvostelu j ja tam p e re laisia ja e te n k in s itä puo \ • • a i masta — kokonaan. Suuri tehdä työtä kaikkina arkipäivinä, peelhsta. Asian laita on näet , .......... .. . jouk- J . a . •• • so- muuttua lihaksi ja vereksi. Tä kansakoulussa kehitetä sellaisia m uuta kuin puolueeton totuus ja m itä lu e tta ja y h te isk u n ta lu o k k aa , jo ta joka muuten on harvinaista ny siten. että naisten työvoima on 1 ko , työläisiä .. . on . . . näet . nykyisen . - mä tapahtuu sitä helpommin mi taipumuksia, jotka myöhemmin on te a tte ria rv o ste lija n an saitsem ato n lehti edubtaa. , , • miesteni • ¡dan aikana kyisinkään. puhumattakaan siitä, , palion halvempaa kuin ..... , Yhdysvaltain tehtais- hämmentävät heidän luokkatie ylistys m uuta kuin p ah eellista hum E nsik si ja ennen k aik k ea on sano tä aikaisemmin meihin on istu • • • sa räjähdysten sattuessa hen- että huonompina aikoina siihen ja siksi juuri naisia suuremman . . . toisuutensa ? Kansakoululaitos puukia, joka turm elee sekä hänen it- m alehtim iehen k e rro tta v a u u tis e t tettu tätä muutosta edistäviä voiton saamiseksi on näihin s„ r - ,ke" sa «»<=“ »>'> kt- ei ole tilaisuutta. ¡’vsyv vielä kauvan omistavien kovaosaisia ja ennen kaikkea m ahdollisim m an su u rella nopeudella voimia. Kasvatustyötä ei voi ja m illoinkaan e re h ty m ä ttä ta i Jul paa”.“ ha,ssa surman ’»“»‘uissa Muuan chicagolainen kauntfn manloukkuihin haalittu. luokkien valvonnan alla ja se laskaan työn tekijöitä kohtaan. k a ise m a tta uutisia, jo tk a voivat olla Ennestään ovat lainlaatijakun- i a" 8’ "semassa. ja v,eläpä ttseant- sentähden koskaan liian suureksi palvelee heidän tarkoituksiaan. virkailija, puutteenalaisten äitien yhdelle tai to iselle henkilölle e p ä Kun näin tehdään, niin silloio arvostella. avustusrahaston hoitaja, teki äs nat joutuneet pakosta laatimaan 1P' ° " J«“ » '""! «»l-vrittolsena I ietysti voi puolueen mahtava on koulun, olipa se sitte vaikka m ieluisia se k ä m uuten n o u d a tta a p a . • : . . . .............. maailman jalkoihin. Miten meillä nykyään työläis painostus ja agitatsiooni jotakin kettäin laskelmia siitä, miten pal 1 lakeja, jotka naisia jossakin maa- meikäläinen kansakoulu, mahdo ria tu h a tta m uuta, k irjo itta m a to n ta , jon viisihenkinen perhe vähin rin suojelevat yötyöltä jne., mut- Sodan alkuaikoina oli näillä ten lapsia kasvatetaan? Jos jä parantaa, mutta koulun henkeä ton m u tta hyvin tu n n e tta v a a la k im ä ä kokonaan tukahuttamaan si rä y stä koskeva hän en su h d e tta a n y- täin tarvitsee tullakseen toimeen, ta kun ampumatarpeilla on pit- naistyöläisillä huomattavasti kor- tämme aluksi kodin huomioon ne eivät voi muuttaa. 'Mutta ja hän sai tulokseksi, että kol kän aikaa ollut rajaton menekki, i keampi palkka kuin ennen sotaa ; ottamatta — ei sentakia että ko onneksi on koulun ohella olemas ten ikasvanutta itua. Tuskin tar leisoon, jo tk a ovat m uuton n o u d a te t vinnee pelätä että täten syntyi tav ik si y h tä helpot kuin jum alan men dollarin päiväpalkka ei rii niin ovat tehtailijamme katso- nyt ne näet saavat $10/)/ vii- tikasvatus olisi vähäarvoinen — sa piiri, jossa voi harjoittaa san si kodin ja koulun välille risti kym m eneu k ä sk y n sa n a a L utheruk- tä. . Eikä hänen laskelmiaan neet parhaaksi kokonaan unohtaa i kossa, jotavastoin ennen sotaa niin on ennen muita pidettävä gen tehokasta opetusta ja se on riitaa, joka kylläkin on omiaan sen se lity k sillä v a ru ste ttu n a. suinkaan voida väittää liiallisik noitten lakien rajoittavat mää-1 $7.56—$9.57. Mutta kun ruoka- silmällä koulua, tässä tapaukses perhe. Tosin on moni työläis kehittämään lapsessa arvelutta K un hän tä tä tek ee 20 ö- 30 vuotta si. Hän laski vuokraan 12 dol räykset ja mistään välittäm ättä' tarpeet ovat hinnassa tällä aikaa sa kansakoulua. Tuskin tarvit perhe aivan hajoomistilassa. kun p eräk k äin , silloin ei ehkä valistu n ein vaa kaksinaisuutta ja horjuvai- osa y h te isk u n n a sta h ä n e ltä kiellä a n laria kuukaudessa, ravintoainei pakottaneet naiset työskentele-i kohonneet 40 pros. ja vuokrat see mainitakaan, että kansakou- sekä isä että äiti ovat päivä suutta, sillä todennäköistä • on. te e k sia n ta m u sta a n siitä, e ttä hän on siin 31.50. polttoaineisiin ja va mään niin pitkiä työpäiviä kuin ” pros., niin todellisuudessa ei luopetus on kaikkea muuta kuin kaudet työssä. Mutta aina ei ole että nuori oppilas ei useimmis c ie m assa ja hän en köyhän kuolinpe lämmittämään lasten näin asianlaita ja pahimmassa loon 6 dollaria, taloustarpeisiin asianhaarat kulloinkin ovat vaa vät nämä työläiset saa nvt niin- omiaan sä n sä kim ppuun el pak o sta käytäne, 3 dollaria, vaatetukseen 14 dol tineet ollenkaan ottamatta h u o ¡'kään hyvää palkkaa kuin ennen, mieliä työväenliikkeelle. Jo kan kin tapauksessa voivat vanhem sa tapauksissa tuota vastakohtaa kun se sanom alehden tek stio e a sto ssa laria. katuvaunukyyteihin 2.50, mioon näitten nopeaa kuihtumis-> Ja kun näissä tehtaissa työs sakoulun opettajien valmistus on mat vaikuttaa lapsiinsa arvaa tajua, varsinkaan jos ei sitä koti- m uutam in epäröivin tu n n u stu k se n s a lussa vallan erikoisesti vedetä noin a n ta a tied o k si yleisölle, e ttä vakuutukseen 3 dollaria, terve- tä. “Survey” lehden viimeises- kcnteleviä naisia muutenkin tar- takeena siitä että ne käyttävät mattoman suuressa määrässä. esim. Ja silloin on syy opetta J ksi täm än lehden m onivuotisista yshoitoon 4 dollaria, kasvatuk sä numerossa saa artikkelista I kastelee, niin pian saa selville vaikutustaan oppilaisiin aivan Vanhemmilla on opettajaan jissa. palv elijo ista on o tta n u t vapauden seen 2 dollaria, huvitteluun 3 dol ‘‘Naiset anrpumatarpeitten vai-: minkä vaikutuksen 12-tuntinen päinvastaisten tarkotusten hy nähden se suuri etu, että lapset \ arinana voitanee pitää, että k a a tu a paikalleen, e h k ä p ä eusi k e r laria ja satunnaisiin tarpeisiin mistajina” selvän kuvauksen sii-: raataminen yötä päivää ainaises- väksi. Varsinkin uskonnon ja suorastaan luonnollisista syistä ran e lä issä ä u teh d en jo ta k in a ja tte 4 dollaria, saaden siten yleistu- ta, mihin asemaan naiset ovat sa kuolemanpelossa heihin on historian opetuksessa on heillä tuntevat heitä kohtaan kiinty kasvatuksen painopiste tulevai lem a tta . -kuten se m enee”, niin, Jokseksi 85 dollaria kuukaudessa tällä teollisuusalalla viime aikoi telinyt. Mutta kun teollisuuden sille vallanpitäjille maksa mitään mystä joka helpottaa kasvatus- suudessa tulee yhä enemmän ehkäpä voi vielä joku y stävällinen piirtymään kodista kouluun, mut sielu, jo s kuolleen to im itta ja n seu välttämättömiin menoihin. na joutuneet ja mitenkä tehtai- tuotteilla on hyvä menekki ja ja siksipä sille ei mitään merki tointa. Juuri kodista saadut ta nykyään ei vielä ole syytä ra a ja ei aivan y h tä hyvin osaa väl klutta kuinka usealla työläis lijoitten menettelyä tuomarit, kun työläisiä on viljalta santa- tystä pannakaan niin kauan kun vaikutukset sitkeimmin seuraa yleisön ty y tym ättöm yyden sa perheellä on edes tätäkään sum- lain pyhyyden vartijat” supjc- ■ v>ssa, niin kapitalistien rikastu työläiset itse eivät omalle elä ja t ihmistä läpi hänen elämänsä. kotikasvatusta halveksia. Päin tellä la k a reja . voi itse k see n h u o kaista, vastoin on sille edellä esitetystä maa käytettävänään! Ei lähes- levät misen rinnalla ovat kaikki uhra- mälleen arvoa osaa antaa ja yh- Mikä on nyt sen tärkeämjiää, syystä annettava tärkeä sija puoliksi y stä v ä llise sti, puoliksi ä rty kään kaikilla, sillä keskimäärät- n e e sti: “T yhm ää, e ttä tuo siivo ‘‘Survey” puhuu A tehtailijoitten - -- VU V Wl( ukset - ------ mitättömiä- - J X Z.V..MV *• 1 VA yöläiseu I v> distynein llk. ui voimin > i i I < I I 1 itselleen ihmis- kuin että vanhemmat istuttavat j koulukasvatuksen* rinnalla. m >yrä re h k i itse n sä kuoliaaksi, m u t nen palkka on paljon alle kah- kavalasta menettelystä Cunuee- henki, terveys ja elämä ei uykyi- oikeuksia vaadi. lapsiinsa myötätuntoa kaikkia* E. P. ta m u u te n h a n t i voinut k ä y d a U a n , TOVKRI (The Comrade) The organ of the Finnish workers in the Western States. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Monday, at Astoria, Ore., by the Western Workmen’s Publishing Company. Advertising rates in effect July i, 1912, 40c per inch. Special discount allowed for la rg e r a n d continuous ad v ertisem en ts.
