Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 13, 1916)
The circulation of the Tover! Poliittisesti ja industrialiseati yhdistyneen köyhälistön voi maa ei mikään mahti maail massa kulusta. is greater than the combined cir culation of all other newspapers printed in Astoria. Lännen suomalaisen työväestön äänenkannattaja. ORGAN OF THE FINNISH WORKERS IN THE WESTERN STATES. THE ONLY FINNISH DAILY IN THE WEST No. 10. kokonaisuudessaan, joten Hayn esitys oli enssimäinen ilmaus val Coloradon lakkolaisia Työväestö jyrkkänä halli litsevasta menfcttelytavallisesta S chm idt tu o m ittu erimielisyydestä hallituksen ja “ oikeuden” kyn- edustajahuoneen sotilaskomitean I ■ ■ ■ välillä. Hayn esityksistä keskus elint l z w tusta vastaan Englannissa teltiin eilisessä ministeristön ko sissa kouksessa. Arvellaan kuluvan Kaivantomiehet päättäneet tehdä yleislakon jos ase velvollisuuslaki hyväksytään Cardiff, 12 p. tammik. — 211 äänellä 35 vastaan on etelä-Wa- lesin kuparinkaivajain edustaja kokous hyväksynyt jyrkän pää töslauselman asevelvollisuuslakia vastaan. Lontoo, 12 p. tammik. — Wa- lesin kaivosmiesten liiton edusta jakokouksessa ilmoitetaan hyväk sytyn 162 äänellä 83 vastaan pää töslauselma vaatien nyleislakon alkamista heti jos asevelvolli suuslaki hyväksytään Parlamen tissa. Työväenpuolueen miehet eivät luopuneetkaan ministerisal- kusta. 1916. TORSTAINA, TAMMIK. 13 P. — THURSDAY, JAN. 13. hallitusmiehet erehtyivät jättäes sään huomioon ottam atta tyyty mättömyyden vaikutuksen, min kä pakollisen sotapalveluksen käytäntöön saattaminen tulee nostattamaan väestössä, jonka puhuja katsoi olevan niin suuren, että asevelvollisuuslain säätämi nen tulee epäilemättä vaikutta maan heikontavasti Englannin taistelukykyisvyteen eikä päin vastoin. Hän päätti puheensa varoittamalla hallitusta johta- mas kansaa yleiseen keskinäiseen taisteluun sanoen viimeksi: “Jos asevelvollisuuslaki tulee hyväk sytyksi niin jumala auttakoon työväestöä, sillä silloin se joutuu taistelemaan omia taistelultaan.” Lontoo, 12 p. tammik. — Vi rallisesti on tänään julistettu, et tä Arthur Henderson ja kaksi 'muuta ministeristön korkeita vir kailijoita. jotka kuuluvat Työ väenpuolueeseen ovat peruutta neet eronpyyntönsä, jonka he jättivät silloin kuin Parlamentis Laittoman leikkauksen kautta sa esitettiin asevelvollisuuslaki- kuoleman nuorelle tytölle ai esitys. Tiedonanto merkitsee si heuttanut tohtori Ausplund saa tä. että asianomaiset Työväen vankeutta 1—15 vuotta. puolueen edusmiehet ovat katso neet parhaaksi pitää kiinni rak kaaksi käyneestä ministerisalkus- Portland, 12 p. tammik. — ta vaikka sitä tehdessä tulisikin 'T ohtori A. A. Ausplund, joka ai menetellä vastoin sen puolueen on häntä vastaan sw- ► päätöstä, jonke ■pnnB:e*:s k . 4: < > kaisemmin tuksella he ovat itsensä vivun- tösjuttua tutkineen oikeuden lau ncet ylös hallitukseen. takunta julistanut syylliseksi ih- nuistappoon on nyt tuomittu van Ulsterilaisten johtaja syyttää ir keuteen 1—15 vuoteen. Syytös lantilaisia epäisänmaallisuu- johtui tohtori Ausplundin teke desta. män rikoksellisen leikkauksen Parlamentissa asevelvollisiius- kautta ruotsalaisen tytön Anna esityk-en käsittelyssä sen jälkeen Andersonin kuoleman johdosta. kun Irlannin kansallisen puolu Tuomari Kavanaugh, joka tuo een edustaja ryhmän johtaja Red mion määräsi ei ottanut huo mond oli pitänyt puheen ja sii mioonsa neljän valatniehen alle nä ilmoittanut, että irlaaitilajset kirjoittamaa todistusta, että he ovat päättäneet lakata vastusta — valamiehet — olivat asiaa rat masta esitystä seurasi hänen ä- kaistessaan käsittäneet, että toh lestään puhujana sir. Edvard tori Ausplund tulisi saamaan ar Varson, tunnettu ulsterilainen mahduksen jokatapauksessa ja johtaja, joka on kiivaasti vastus elleivät olisi niin uskoneet niin tanut Irlannin itsehallinnon kiy- eivät olisi koskaan yhtyneet ju täntöön ottamista. Varson a i listamaan Ausplundin syylliseksi. heessaan kiitti Redmondia siiiä, Ausplundin lakimiehelle on että oli irlantilaiset edusta at myönnetty 15 päivää aikaa jutun taipumaan kannattamaan asevl- vetoamiseen ja Ausplundilta on vollisuusesitystä, mutta hän u- vaadittu $3,000 takaus. listi samalla olevansa tyytymätön siihen että nykyinen kokoomus- hallitus laatiessaan lakiesit} .tä ENGLANNIN HALLITUS SO eroitti Irlannin asevelvollisuus DASSA JÄRJESTYNYTTÄ lain alaisuudesta. Hän väitti, jt- TYÖVÄESTÖÄ VASTAAN. tä on yhtä paljon kysyin} kse sä Irlanninn kuin Englanninkin u- levaisuus sodan ratkeanuise?;a. että irlantilaisten tulisi hävttä Työläisiä kielletty vaatimasta uu sia palkankorotuksia, jotta riis velvollisuuksiensa laiininlvöni- täjät voisivat enemmän ja var sestä tässä sodassa, ja. että >n memmin saalistaa. suuri erehdys palkita Irlantia sii tä, ettei se ole lähettänyt vapaa ehtoisen värväyksen vallitessa Lontoo, tammik. 12. — Suur- muuta kuin suhteellisesti puolm Britannian hallitus, riistäjien etu määrän sotilaita sitä minkä Eng lannista on lähetetty. Puheensa jen tunnollisena valvojana ja e- hän päätti veoamalla irlantiki- distäjänä, on ilmottanut kaikille että asevelvollisuus saatri- matin työväenunioille, että ny siin määrätä käytäntöön Irlannis kyisten poikkeuksellisten olojen sa myöskin, ettei taistelun pää vallitessa työläisten on lakattava tyttyä. voittoon irlantilaista vaatimasta uusia palkankorotuk tarvitseisi hävetä kun ovat kiel sia. lukuunottamatta voimassao täytyneet tekemästä sitä uhraiii- levien sopimusten ja erinäisten ta jolla toiset ovat voiton hank paikafllissuhteitten mahdollisesti edellyttämiä lisäyksiä. kineet. Hiilikaivosten omistajilla, teli Työväenpuolueen edustajat va tailiioilla ja monia muita tuotan hallitsevilla riis tä jillä , roittavat hallitusta varomat toaloja jotka, juuri vallitsevien poik tomasta menettelystä. keuksellisia oloja hyväkseen käyt Kun hallituksen puolesta oli täen. kasaavat ennenkuulumatto esitetty väitteet, että Dardanel- mia voittoja, on siis oiva tilai Lilla ja muualla sotarintamilla suus vastata työläytensä nykyi englantilaisten epäonnistumiseen siin ja tuleviin palkankorotusvaa syynä miesten puute, tja, että timuksiin, että “teillä ei ole oi ,en lähden tulisi välttäm ättä so- keutta vaatia eikä meillä mkeutta v°’ttoon saamiseksi asevel- lisätä, sillä hallitus on kieltänyt '2 kuuden voimaan saattaminen Tulevaisuus kuitenkin tulee näyt n.’.ln ^änen jälestään puhujan e- tämään, ettei Suur-Britannian Työväenpuolueen jäsen valveutuneempi. 1 uokkatietoinen 'dlianu C. Anderson Sheffieldis- osa työväestöstä, tule noudatta a Häitten tunnettu työväen maan tuota ukaasia, vaan tulee unionien organiseeraaja ja sep- jatkamaan taistelua oikeuksiensa P^n union luottamusmies — sa- puolesta, kaikista esteistä ja vaa n°l» että nähdäkseen Englannin roista huolimatta. Lääkäri tuomit tu Portiandissa Amerikan militaris teilla uusi juoni ovella VUOSIK. 25,000 KAATUNUT TAISTE lussa POHJOIS- RANSKASSA noin kuusi viikkoa ennkun edus Los Angeles, Cal., 12 p. tain tajahuoneen komitea voi esittää mik. — Tuomari Frank R. Willis lakiehdotuksensa edustajahuo julisti tuomion Mathew A. neelle. SchmidPille, tuomiten hänet e- linkautiseen vankeuteen. «Schmid tin puolesta on vaadittu uutta oikeuden tutkintoa sillä perus teella, että lautakunta, joka tuo mion antoi oli asiaa harkitsemas sa ainoastaan 45 minuuttia, joka työssään kohdanneesta tapatur aika ei mitenkään ole voinut olla masta. Niin on lakiesityksen laa- tarpeeksi harkitakseen esitettyjä tjnut -komiteakin, pääasiassa vh- Brandon, Man. tammik 12. — todisteita ennenkuin julistaa svy- . , . . „ , Kymmenen työläistä kuoli ja nel tetyn syylliseksi ensiluokan mur- <!«’">»'«>»««■ Englannissa voi- jäkymmentä loukkaantui tänään, haan. Inuassaolevan lain 'kanssa ja huo- kun Canadian Pacific rautatien Söhmidt’in jutussa esitetyt to-[mioonottaen Tanskassa tehdyn kanjajuna törmäsi toisen rihtiju- nan takavaunuut, jossa pii <>0 distukset olivat suurimmaksi o-¡ehdotuksen, katsonut, että nyt o- saiksi samat, joita esitettiin Mc* |j j s j myös Ruotsissakin otettava lumenluojaa. N amarain jutussa ja joitten lisäk-L- . . . . . . Lähempiä tietein onnettomuu si • oh hankittu i i -i.* joku • , maara ...... i..... tavsi askel ia sen vuoksi on se Iisaa den uhreista puuttuu, mutta on todistuksia. § :ss“ ehdottanut, että sään- hyvin todennäköistä, ett! jou -------:--------------------------- tönä tulisi olemaan, että kaikki kossa on suomalaisiakin, i ääretöintä inhoa. Huomautetaan työläiset on lain mukaan turvat- KENRAALI HUERTA SYYT myöskin kuinka sotaväkeä aina tava työnteon aikana tapaturman TEESEEN YHDYSVAL VEDENALAINEN UPOT käytetään lakkojen kukistamisek-j varalta. Työntekijöiksi ei laissa LOISSA. TANUT HÖYRYLAIVAN. S!, ,a kirje -päättyy seuraavin sa- katsot., ai'noas,aan ru„ mM|iisen noin: .u i— ..... “Me syvässti paheksumme, et-:t>',,n tl- ’ k lJ<nta. vaan kaikki lien San Antonio, Tex., tammik. 12. Leith, Skontlaad, tamrtik. 12. — Entinen Mexicot diktaattori- — Täällä ilmotetnin tänään, että tä senaattori Oregonista, \aitio- kilot, jotka palkkaa vastaan ovat presidentti kenraali Yictoriano joku saksalainen vedenalainen on liittomme cdistyksellisimniästä toisen työssä, Siimoin myös oppi- Huerta, hänen ostaja-asiamiehen- upottanut englantilaisen höyry valtiosta. on esittänyt moise^ laat sekä opiskelijat ja kokeili sä Jose B. Ratner ja kymmenen laivan, Thaquairin. Miehistö on taantumuksellisen ja keskiaika^ jat y. m. s. jotka ty<»skentelövät muuta “huertalaista” asetettiin pelastettu. sen lakialotteen.’’ täällä tänään syytteeseen salalii- Sanomattakin on selvää, ette' palkatta. Lain nlotttivaisuudvssa teh toutumisesta ja tarkotuksella rik kirjelmä ollut mikään iloineij ITALIALAISIA HÖYRY koa Yhdysvaltain puolueetto viesti senaattorille. Vastaukseki dään kurtenkin eräitä poikkeuk LAIVOJA TUHOTTU. si siihen on luin koettanut kyhä| sia. Työntekijäksi ei esim. katso m iin slake ja. Kenraali Huerta on vaaralli tä selitystä, eträ hänen lakiehdo ta henkilöä, jonka vuosipalkka italia, iammik. — 12. tuksensa tarkettaa jotakin m- ka sesti sairaana El Pasossa, Texas, 4 Rooma, Rooi in Ttaliak laiset höyrylaivat Brindisi k a n sa n va 11 a i s ta k an sanpuol n s t us- • on yli 5,000 kr., ei myöskään ja lääkärinsä M. P. Schusterin lausunnon nuukaan ei elä enää? ol ja Citta de Padrino, asustettu ta, sellaista kuin on esim. Sveit 12:ta vuotta nuorempaa alaikäis kdrrfn,Merel sissä tai .-Kusti a liassa. Hän hiv'- tä. Työnantaijan lapsia ja van lakseen vastaamassa syytökseen. kauppalaiva, lä länäuii iiWlttì- iC. ’lorjure- inatrttPl Tiiyi>-kin että tyinäen hempia ei myöskään kaisiHa työ d or äj äh il vk.se n johdosta. Enem puoluelaisten kontrollecraama läisiksi. Käsityöhön ei ulkomai ANKARA RÄJÄHDYS. mistö laivallaoli joista pelastet parlamentti Australiassa hyväk tiin. syi siellä nykyisin Voimassaole den eikä Ruotsinkaan työväen- Berlin, tammik. 12. — Seitse van järjestelmän ja sanoo ei kuu! suo eluslaki ulotu. Komitea on mänkymmentä henkiöiä kuoli ja leensa, että esim. Sveitsin armei kuitenkin katsonut välttäm ättö 50 pahoin loukkaantui kun eräs TUHOISA »TULVA LÄNSI- jaa olisi koskaan käytetty mui mäksi erottaa ainoastaan ne työt, VIRGIN1ASSA. ampui ma vara-asema räjähti Lil- hin kuin “isänmaallisiin tarkoituk joihin työläisiä käytetään hänen lessa eilen, ilmotettiin tänään vi- siin omassa kodissaan. W eston, W est Va., tammik. 12. rallisesti. filapäistyö ei vapauta työnan \ esi nousi eilen sangen nopeasti tämän kaupungin tienoitse vii tajaa vakuutusvelvollisuudesta ja taa vassa West Fbrk-joessa, tul on hän myös maksuvelvollinen. vien yli jokiävräitten ja peittäen Sitävastoin vapautuu se, joka ei kadut. Omaisuusvahinko on ol lain tarkotuksen' mukaan tavalli lut suuri. sesti käytä työntekijöitä työs Vesi yhä kohoia ja pelätään, että suuri osa laaksosta joutuu sään, vaan esim. poikaansa ja alttiiksi tulvan hiivit vkselle. Äskettäin on Ruotsin hallituki, tytärtänsä ja joka näin ollen ta- selle jätetty lakiehdotus, jok.q valleissakaan oloissa ci ole vei Kun vakinaisen armeijan suora JAPANILAINEN LAIVA MA koskee työntekijäin vakuuttamis-i vollinen suorittamaan maksuja, nainen lisääminen osottautuu TALIKOLLA — IDÄSSÄ ta tapaturman varalta. ei ole maksuvelvollinen silloin- vaikeaksi yleisen vastustuksen Kysymyksessäoleva ehdotus si-.ikaan, jos hän tilapäisesti, kuten takia, aijotaan n.s. kansallis Seattle, W'ash.j tammik. 12. — kaarteista eli miliisijoukoista Nanaimosta, B. C., saapunut säh sältiiä hyvin merkitseviä muutok-s sairauden, poikkeuksellisten il- muodostaa vakinainen joukko kösanoma kertoo, että japanilai sia ja laajennuksia nykyään voi- mastosuhteiden t. m. s. takia on vain toisella nimellä. nen höyrylaiva Kenkon Maru, nuassaolevaan Ruotsin tapatur- pakotettu lvheirtmän ajan kävttä- matkalla Seattlesta, W ash.. Vla mavakuutuslakiin. Ensisijassa mään vierasta työvoimaa, divostokiin, kaukaiseen itään, a- tarkettavat nämä m uutokset va- Lain alaiseksi jcnrtuvain työn W ashington, D. C., tammik. 12. joi matalikolle eilen illalla Astive kuutuspakon aikaan saamista, tekijäin lukumäärä, lain voimaan — Edustajahuoneen sotilasasiain Passin. B. C„ länsiväylässä Ja komitean puheenjohtaja Hay ei tarvitsee apua. Laivalla on (>000 korvausten korottamista ja nii- astuttua v. 1917, on laskettu vä lien määrittelyä työntekijän työ-Häntäin 90Q.C00 mieheksi ja 450, len esitteli presidentti Wilsonille tonnin lasti. suunnitelmansa kansalliskaartin ansion mukaan sekä lainsäädän- C00 naiseksi, eli yht. 1.35O.OOO vahvistamisesta pitäen sen vah JÄRJESTYNYT TYÖVÄESTÖ non ulottamista koskemaan sekä j työläistä. Näistä olisi 185,000 vistamista mahdollisempana kuin EI ALISTU PAKOLLISEEN teollisuuden palveluksessa olevia, miestä ja 145,000 naista maan suuren vakituisen armeijan luo SOTAPALVELUKSEEN. että melkein kaikkia 'työläisiä. viljelystyöväkeä ja 455,000 mies- mista, jota sotadepartementti on Lain ulottavaisuus. Melkein ti ja 115,000 naista varsinaista suunnitellut. Hayn suunnitelman mukaan Washington, D. C . tammik. kaikissa Europan maissa ulottuu teollisuustyöväkeä. — Työnanta kansalliskaarti tulisi saamaan 11- — Pian sen jälkeen kun Port- tapaturmalaki teollisuuteen ja jain lukumäärä on laskettu noin säännöllistä palkkaa ja armeijako- landin pappien yhdistys protes- 300,000 desi. kiin sisällytettäisiin säädös, jon teerasi senaattori Chamerlain e- monissa maissa on se ulotettu Vakuutusvelvollisuus. Komite ka nojalla kansalliskaarti voitai sittämää pakolliseen sotapalveluk koskemaan tmyös merenkulkua ja an ehdotus rakentuu työnanta Muutamat lait siin komentaa vakinaiseen väkeen seen tähtäävää lakiehdotusta vas maanviljelystä. sodan syttyessä. Hän sanoi, että taan tuo militarismin apostoli on käsittävät myös kaupan, samoin jain vakuutusvelvollisuusperiaat- ensiksi tämän suunnitelman no saanut paljon jyrkemmän vasta kuin käsityön, milloin niitä har teeseen, joka periaate on käytän* jalla saataisiin vakituiseen ar lauseen Portlandin työväen uni- joitetaan samoissa oloissa kuin nössä useimmissa Europan mait- meijaan noin 130,000 miestä, mut oiden keskusneuvostolta. ta parin vuoden kuluttua olisi Mainitun neuvoston* sihteeri E. teollisuuttakin. Ainoastaan pai- jtcn Heissä. I anskankin uudessa niitä jo 400,000. J. Stack, tulkitessaan Portlandin velijat ovat vielä lain ulkopuo lakiehdotuksessa on korvausvel Suunnitelmaan myöskin sisäl järjestyneen työväestön mielipi lella, lukuunottamatta Englan vollisuus vaihdettu vakuutusvel tyy arje lisätä nykyisten jalka dettä, lausuu kirjelmässään, että nissa v. 1006 säädettyä lakia, vollisuudeksi. väkirykmenttien miesluku niin “Oregonin ja me luulemme keko Useissa maissa on vakuutus- joka käsittää melkein kaikki työ suureksi kuin se tulisi olemaan maifti työläiset eivät koskaan a- sodan aikana. Hayn mielestä tä listu pakolliseen sotapalvelukseen läiset, siis myöskin palvelijat. velvollisten otettava vakuutuk mä vastaisi sotadepartementin ilman taistelua, ja tällä me emme Y iimemainittu seikka on otettu sensa koko maata varten jierus- suunnitelmaa 10 rykmentin lisää tarkota sanasotaa tai viisastelua, huomioon myös Tanskassa pa tetussa vakuutuslaitoksessa tai miseksi vakinaiseen armeijaan, vaan taistelua sellaista, josta raikaa valtiopäivillä käsittelyn- lain säännöstelemin perustein ja kaikki käyden vain ovelammin meidän vertajanoovimmatkin mi kaa vakuutuksensa useimmille kuin suoranainen vakinaisen ar litaristit, olkootpa he hyökkää «laisena olevassa ehdotuksessa meijan lisääminen. vää tai puolustavaa laatua, tule ja lienee sillä «mahdollisuuksia vakuutuslaitoksille tai määrätyil toimiville tulla siellä myös hyväksytyksi. lä toiminta-alueilla Neuvoteltuaan sotadepartemen vat saamaan kyllikseen.’’ tin 'virkailijain kanssa on Hay Kirjeessä edelleen sanotaan, Kaikkialla onkin se käsityskan työnantajayhdistyksille. Muuta laatinut ehdotuksen armeijalaiksi että esitys pakkopalveluksen voi ta voittanut alaa, että jokainen missa harvoissa maissa voidaan — ehdotuksen, jonka sisältö on maansaattamisesta on häväistys vakuutus ottaa myös tavallisissa pääasiallisesti sama kuin sotade Oregonin miespuolista väestöä työläinen, olipa hänen työnsä Mitä Ruotsiin partementin suunnitelmakin. Pre kohtaan, ja omiaan herättämään mitä lajia tahansa, olkoon, mikä afääriyhtiöi^sä. sidentti Wilson on hyväksynyt kaikkien tosiamerikalaisten ja li mahdollista, oikeutettu saa tulee, ehdottaa komitea, että va- sotadepartementin suunnitelman vapautta rakastavien henkilöitten maan vähingorkorvausta häntä (Jatkoa kolmannella sivulla.) Castle Rock, Colo., 12 p. tam- mik. — Täällä on oikeudessa, jos sa on neljä lakkolaista Coloradon kansalliskaartin nlajuri Lesterin murhasta syytettyinä alkanut to distajien kuulusteiu, kun lauta kunta on saatu aikaisemmin va lituksi. Hallituksen puolelta koetetaan todeta syytös, ett-i ¿isfcuionuaiset syytetyt lakkolaiset ovat syylli siä majuri Lesterin ampumiseen tappelun kestäessä miliisijoukko jen ja lakkolaisten välillä, jossa taistelussa majuri Lester, o-llen miliisijoukkojen ambulanssi-pääl likkö toimi varustettuna sairaa laosaston merkillä ja sai kuulan päähänsä ollessaan sitonuasssa tappelussa haavoittunutta sosti- lasta. YHDEKSÄS Saksalaiset tehneet tuiman hyökkäyksen ranska laisten asemia vastaan Kauhea onnettomuus C. P. rautatiellä Ruotsin tapatur mavakuutuslain uudistus Saksalaiset tehneet tuim an epä onnistuneen hyökkäyksen rans kalaisten varustuksia vastaan Osa ranskalaisten varustuksis ta jäänyt saksalaisten haltuun. Pariisi, 12 p. tammik. — Sun nuntaina tekemässään hyökkäyv sessä ranskalaisten linnoituksia vastaan saksalaiset menettivät noin 25.000 miestä. Saksalaisei tekivät uhkarohkean yrityksen vallata haltuunsa ranskalaisten varaustukset Champagnessa pom mitettuaan ensin, ankarasti rans kalaisten asemia. Saksalaisten tykkituli hajoitti etuvarustukset ja kuolemaa halveksuen menet täen miehiä suuressa määrin tun keutuivat saksalaiset eteenpäin ranskalaisten varustuksiin, mut ta taistelu kesti niin kauan, ettei vät saksalaiset voineet linnoittaa valtaamiaan asemia ennenkuin ranskalaisten reservi saapui pai kalle ja vastahyökkäyksellä val loitti takaisin Suurimman osan saksalaisille jääneistä asemista. Tappelu oli verisin viime syys •kuussa tapahtunritten suurten tappelujen jälestä ja taisteluk»m tä oli laajalti silvottujen ruumiit ten peittämättä. Tappelun jäles- tä ovat ranskalaiset koriannen suuren joukon saksalaisia haa voittuneita sotnaita vangeiksi. CANADAN AMMATTIJÄRJES TÖLÄI3ET TAAS ANEL LEET HALLITUKSELTA 4 UUDISTUKSIA. Saaneet vain tyhjiä lupauksia, Kuten ennenkin. Canadan ammattijärjestöjen lii ton (Trades & Labor Congress) edustajat kävivät viime torstaina hallituksen puheilla O ttaw ’ssa. Ont., esittäen ehdotuksia, joita mainitun liiton ed istajak »kon » Yancouverissa viime syyskuulla tapansa mukaan päätti hallituk selle esitellä. Lähetystöön kuuluivat: liiton presidentti J. C. Wratters: sihtee ri P. M. Draper; James Simpson; W'. E. Bushon; John Kennedy ja L. \Y. Edell, Torontosta; John McLelland ja John Foster, Mont realista ; W. Hoop, YYinnipegistä ja T Moore, Niagara Falls’ista. Edustajat Simpson ja McLel land osottivat työministerille, et tä monissa tehtaissa y. m. laitok sissa, joissa hallitukselle nykyi sin valmistetaan pommeja, vaat teita ja yleensä sotavälineitä, ei työläisiUe makseta läheskään riit täviä palkkoja, vaikka hallitus maksaa urakoitsijoille sangen runsaasti. Tämän johdosta on e- sitettv, että hallitus nimittäisi e- räänlaisen palkkahallinnon (wa ges board), jonka tehtävänä oli si tutkia työoloja ja katsoa, että työläisille maksettaisiin kohtuul lista palkkaa.. P. M. Draper halusi työminis- teriltä tietoa, aikooko hallitus parlamentin tämäntalvisella is tuntokaudella keskustella teolli- suusriitojen tutkimis- ja sovitte- luasetuksen (Lemieux Act) si ten korjaamisesta kuin Canadan ammattijärjestöjen liitto useissa vuosikonventsioneissaan on eh dottanut. Siirtolaisuudesta puhuessaan J C. Watters sanoi, että Trades and Labor Congress on siirto laisuuden rajottamisen kannalla, ja kannattaa sodasta palaavien sotilaitta: maalle asettamista ja heidän maanviljelystyönsä avus tamista. Hän sanoi ammattijär jestöjen vastustavan keinotekois ta siirtolaisvärväystä, jolla ta voin Canadaan tuotiin suunnatto mia siirtolaislaumoja ennen so taa.
