No 36
Tiistaina Syyskuun 5 p — Tuesday September5th
III
Astorialaisten tovereiden
kirjeitä
Toveritar Emma Mattila kirjoittaa
matkaltaan Karjalaan seuraavaa t
"Amerikasta tunne Venäjälle tule
valle tekee kiusallisen vaikutuksen
virastoissa löytyvä hitaus ja epä
säännöllisyys kun on tottunut sillien
ettil ne siellil kliyvlit melkein yhtä
täsmällisesti knin kello Tästä kiu
sallisuuden tunteesta saimme mekin
osamme sillil niin passitarkastuk
semme kuin arkkujemnie tullauskin
oli sangen monlinutkniucn ja paljon
uikaa vaativa tehlävä Mutta tähän
llittyviit luonnolliset syyt ja yksi —
ehkäpä suurin — syy on siiuil ettil
neuvostohallituksen ou vielä pakko
käyttää vanhan hallituksen aikaisia
virkailijoita jotka eivät suinkaan ha
lusta anna kykyjään työläishallltuk
sen palvelukseen vaun piiinvastoin
tallallaan saboteeraavat niin pai) n
kuin uskaltavat sillii he myös tie
tiiviit ettil heitä on pakko käyttää
-Haiunkin toistaiseksi He eivät
" näytä ajattelevan kuinka heille käy
silloin kun työn tasavalta on en
nättänyt kasvattaa omat toimitsi
jansa v
Kaikesta huolimatta saimme nämä
asiat toimitettua onnellisesti jotka
muuten meidän kohdallemme olkul
eneuimitu muotoseikkoja Sen jälkeen
piti eräs venäläinen toveri puheen
englanninkielellä jossa hän muun
muassa sanoi : "Toverit nyt olemme
päässeet tästä sangen ikävästä teh
tävästä tullitarkastuksesta ja löytä
neet teidän pyssynne niin nyt lau
summe teidät tervetulleiksi Neuvosto
Venäjälle" Ja edelleen: "Kaikkien
maitten porvaristo yhdessä sosiali
demokraattien kanssa huutavat täyt
tä kurkkua niiden talouspolitiikkam
me johdosta että olemme palaamas
sa takasin täydelliseen kapitalismiin
mutta se on valhetta sillä olemme
oppineet suoriutumaan voittajina suu
remmistakin vaikeuksista"
Ja tosiaankin täytyy todeta että
valta on "niin lujasti keskitetty -köyhälistön
käsiin ja sen käskettävänä
niin voimakas ja hyvin kouluutettu
punainen armeija että helposti voi
daan — niin pian kuin tarpeelliseksi
nähdään — katkaista selkäranka
"nousevalta porvuristolta" Vielä piti
lyhyen' puheen venäjänkielellä eräs
harmaahapsinen työläisvauhus niin
voimakkaasti ja liikuttavasti kyyne-
leet silmissä että vaikka emme ym
märtäneetkään sanoja niin Ilmeistä
ymmärsimme täydellisesti mitä hii
lien sisällään liikkui Sen verran
saimme kuitenkin tietää hänen pu
heestaan että Vaikka meillä täällä
el aina olekaan ollut kylliksi leipää
olemme kärsineet hyvinkin paljon
niin meillä on kuitenkin vapaus jota
teillä siellä ei ole ollut ja se mer
kitsee paljon" Kunniaa tällaisille
vanhuksille! Lopuksi esitettiin elä-kUön-huudot
Neuvosto-Venäjälle le
ninille Trotskille ja Sinovjeville
JCiiin päättyi virallinen vastaanottom
me Pietarin satamassa
Kesäkuun kabdeutenakyniraenente
iu'1 kahdeksantena päivänä olimme
taas lähtövalmiina Matkamme ta
pahtui laivalla Nevajokea pitkiu Laa
tokalle ja siitä Syvlirinjokea Äänis
järvelle jonka rannalla lähin määrä
paikkamme Petroskoi sijaitsee Nä
köalat kahden puolen Neva-jokea o
yat kerrassaan silmää hivelevät 8e
el ollliit keinotekoista vaan todellis
ta liionuon kauneutta El niille seu
duille ennen ollut työläisillä asiaa
sillä tiellä sijaitsevat entisen ylimys
tön kesähuvilat mutta nyt niissä le
päilevät väsyneet työn raskaan raa
tajat niiden oikeat luonnolliset omis
tajat Erään ehkä luonnon puolesta
kaikkein kauneimman olivat saaneet
käytettäväkseen nälkäalueen pieno
kaiset jotka hoitajineen näyttivät
nauttivan täysin siemauksin pohjolan
ihanasta kesäisestä luonnosta Syvä
rin jokivarret eivät paljoakaan hä
venneet Nevan jokivarsia sillä ero
tuksella vaan että täällä näimme tu
tut karjalals-malllset tupaset joista
olimme lukeneet ja kuvia nähneet
Alempana vesirajassa höyrysivät sau
nat Niitä katsellessa herahti mel
kein vesi kielelle sillä neljän viikon
ajalla oli alkanut jo peijakkaasti
syyhyä
Malkaamme hidastivat melkoisesti
monet pysähdykset kun laivamme
otti ja purki lastia sekä vaihtoi mat
kustajia Lanantal-aamuna heinä-
kuun ensiniäiseiiä päivänä saavuim
me kuitenkin Petroskoihin Laiturilla
olivat vastassamme vanhat tuttavam
me Santeri Nuorteva John Anttila
ja Eeuokki Nelson sekä Karjalan
Toimeenpanevan Neuvoston puheen
johtaja Edward Gylling ja useita
muita tovereita joiden nimeä cu
saanut tietooni
Laiturilta ohjattiin meidät suoma
laiselle seminaarille jonka saimmo
käytettäväksemme siilien asti kunnes
pääsemme jatkamaan matkaa Pian
höyrysivät sannat karjalaisten tove
rien alotteesta ja meillä höyrysi yh
teinen kalamojakka seminaarin oppi
laitten keittiössä
Syötyämme päivällisemme seminaa
rin pihamaalla hyvällä ruokahalulla
laittauduimme saunaan Anttilan Jus
sin laittamat koivuiset vastat muka
namme Sen parempaa tulijaista ei
vät toverimme mitenkään olisi voi
neet meille tarjota sillä niin hyvälle
tuntui suuna Sitten olikin jo aika
mennä nukkumaan ja hyvälle mais
tui unikin ruumiillisesti puhtaina ja
henkisesti vapaina ensi kerran elä
mässämme sekil tuntiessamme että
olimme todella tervetulleita uuden
yhteiskunnan työvalnlolle
Siinnuntai-illaksi olivat toverimme
järjestäneet meille vastaanottojuhlat
Juhlat alettiin "Kansainvälisellä" jo
ka laulettiin seisaaltaan Puheita pi
tivät useat karjalaiset toverit niiden
joukossa 'presidentti' Gylling lausuen
meidät tervetulleiksi sekä selostivat
tilannetta Karjalassa ja koko Venä
jällä millainen se on ollut ' mitä on
koettu ja kärsitty sekä minkälainen
on nyt tilanne Kaikki olivat vakuu
tettuja siitä ettil ulin Venäjä kuin
Karjalakin sen rankana nousee pikai
sesti ja että valta pysyj työläisten
käsissä ja silta olemme mekin nyt
vakuutettuja ' varmemmin kuin kos
kaan ennen Heidiin puolestamme
piti puheen toveri Miettinen kiittäen
karjalaisia tovereita siitä kohtelusta
ja toveruuden osotukscsta jonka o
limuie osaksemme saaneet sekä se
losti Amerikan suonujlulsta työväen
liikettä ja tilannetta yleensä Ameri
kassa Niiden lisäksi lauloivat usei
ta lauluja sekä karjalaisten ettft mei
dän matkalla kokoonpantu kuorom
me ynnä monta muuta hyvää phjcl-
nianuineroa esitettiin kummaltakin
puolen Juhla lopetettiin yhteisellä
Työväenmarssilla
Majapaikkaansa palattuaan oli ti
laisuus tehdä yhteenvetoja ja vertailuja-
kuulemistaan ja näkemistään
Loppusumma oli että nämä hiljai
set vaatimattomat työläistoverlt jot
ka nälästä horjuvina jo vilusta r'Ai
risevinj ovat ase kädessä yhä uudel
leen ja uudelleen taistelleet kalliisti
ostamansa vapauden puolesta ovat
todellisia sankareita joille meidän
on nostettava lakkia Näiden rinnal
le sopisi asettaa itsensä ne monet
työväenliikkeissä suunsoitolla pinnal
le pyrkivät jotka luulevat suuriakin
olevansa Silloin he tulisivat pian
huomaamaan ettil heidän oma raken
tamansa sädekehä himmenisi olemat
tomiin sen sädekehän loisteessa jon
ka teot ovat luoneet näiden gankarl
päiden ympärille
Muuten sanovat tänne ennen tul
leet toverit että talouselämä täällä
on niin nopeasti elpymässä ettil tun
tuu kerrassaan uskomattomalta Ku
vaavia tässä suhteessa ovat neuvosto
hallituksen yritykset rahatalouden
korjaamiseksi Muutamien kuukau
sien kuluessa ou sautu paperirahan
arvo kohoamaan kymmentuliatkertai
sesti ja ensi vuoden aikana on ai
komus saada paperiruplan arvo ko
hoamaan kultaruplan tasalle Tällai
set muutokset rahan kurssissa saavat
aikaan rahapulan mutta se on tila
päinen ja korjaantuu itsestään kun
kriisi on ohi
Näiden ensimäisten halvaintojen pe
rusteella näyttää Neuvosto-Venäjiin
ja Karjalan tulevaisuus valoisainuial
ta kuin koskaan ennen
Huomenna neljäntenä päivänä liel
uäkuuta ehkä pääsemme jatkamaan
matkaa lopulliseen määräpaikkaam
me Kuäsöön johon aijomme asettua
Sitteu voimme alkaa osaltamme ra
kentaa Neuvosto-Karjalaa ja toteut
taa sitä suurisuuntaista suunnitel
maa joka meille on uskottu ja josta
Karjalan työväestö odottaa sekä us
koo paljon
" Teitä toverit emme kuitenkaan
Unohda siellä Amerikassa Tulemme
antamaan tietoja itsestämme ja hom
mistamme niin paljon kuin se on
mahdollista
Toveri K Rautio kirjoitta omai
silleen: Petroskoi karjala kcsäk
29 p :nil 1922
"Olemme onnellisesti saapuneet tän
ne kotimaan pääkaupunkiin Mat
kamme on mennyt hyvin Emme o
saiineet uneksiakaan niin hyvästä
sillä kuvittelimme että täällä on
kaikki hyvin alkuperäisellä kannalla
Mutta silmämme lensivät aivan sel
koselälleen nähdessämme Plotnrlu
kaupungin puhtauden ja upeuden
Näkyi kylläkin rakennuksissa sodan
merkkejä mutta yleensä puhtaus ja
kulkuvälineet on saatu Ihmeteltä
vään kuntoon Meidät vietiin Smol
naan joka on entinen ruhtinattarien
ja aatclinaikkosten koulu jossa heil
le opetettiin hienoa käytöstä Nikun
talvipalatsin akkunoista katselevat
työläiset Ilo pulppuaa kaikkien kat
seista paitsi niitten harvojen ylä
luokkalaisten jotka ovat jääneet jäl
keen '
Pietarista Petroskoihin menimme
laivalla jotenkin "Rose Cityn" kokoi
sella Siellil tnrjattiln hyvää ruoka
Muuten on Pietarissa ruokaa vaikka
minkälaista Leipää on saatavana
joka kudun kulmassa: venäläistä
limppua ja valkeaa leipää aivan sa
mallaista kuin siellil Myöskin on
ranskalaista "twist" leipää (Ranskan
pullaa— Toim) erittäin maukasta
Rthaa täällä saa Käsitellä hirmuisen
paljon Työläiset ansaitsevat 8 mil
joonasta ruplasta 15 miljoonaan rup
laan 8:ssa tunnissa Dollarista saa
2 's miljoonaa ruplaa Ruoka-aterian
hinta on noin 700000 ruplaa Työssä
olevat työläiset saavat hallituksen
säätämät annokset
Täältä olisi niin paljon klrjotta
mlsta mutta täytyy jättää seuraa
vaksi kerraksi"
Toinen kirje on kirjotettu heinä
kuun 10 p:nä Kniisön Lahdessa jo
ka on sen pnlkun nimi jonne osuus
kuuta on sijoittunut Se kuuluu seu
raavasti: "Olemme olleet perillä jo suunnil
leen viikon Ilma on erittäin kaunis
Luonto on jotenkin samallainen kuin
Suomessa tämil meren ranta on ehkä
vähiin vuorisempl Olemme teh
neet valmistavia töitä Ruokatavaraln
saanti tänne on vielä erittäin han
kalaa Se johtuu suureksi osaksi sil
tä ettil rautatievirkailijat ovat van
hoillisia ja niin ollen poikoteeraavat
Sellaisia niin kuin jauhoja saa kyl
lin vaan voita ja sokeria on val
keampi saada Kalaa täällä kehuvat
olevan mutta kun el ole vielä verk
koja eikä nuottaa Joita tällä viikolla
odotetaan saapuvaksi Tällä kerralla
ei voi juuri mitään sanoa ennenkuin
näkee mitä tästä rupeaa tulemaan
Olemme vielil yhdessä suuressa
huoneessa (barraekissa)
Mustikoita käymme poimimassa jo
ka Ilta Kyllä tänne näkyy marjoja
tulevan kaikellaisja
Paljon täällä on vielil "pykiiämis
tii" sillä niin kauan sodassa ollut
maa ei niin pian piiiise jaloilleen
vaan kyllä tästä hyvä tulee kun vaan
hetken hommailee Olletikin näin
kaukaisessa kolkassa on paljon puut
teellisuutta vaan on sitä pahempaa
kin kärsitty Ensi keväänä tiedän
paljon enempi"
Niin typerää että
Me emme tosin yleisesti ole sillii
kaimalla että viitsimme ottaa kuule
viin nosklen mokomia rötyksiä 1 Ja
perättömiä ja aluttouiia hyökkäyksiä
vaan annamme heidän hyödylliseni-'
män toimen ~ puutteessa temmeltää
mielin määrin ' koska se kuuluu poik-"
keuksetta heidän viralliseen ohjel
maansa jotuvastoin meikäläisillä on
todellisella pohjalla oleva yhteistoi
minta emmekä tuulta pieksämään jou
dakaan Mutta kun tässä on tullut
kuulleeksi ja nähneeksi yhtä jos tois
takin ja koska asia ei tule pilatuksi
siitä mainitsemalla vaan enempi sel
vittää taas yhden noxkelaisuuden
hoikkuuden niin mainitsen siitä
Asla on nähkiiiis näin kun asiamie
henä kulkee ja kauppaa mitä mil
loinkin jokaiselle omaan kansallisuu
teen kuuluvalla periaatteista huoli
matta niin sattuu siinä toimessa jos
kus sammuin sellaisen ryöpyn sol
vauksia vn st' naamaansa että el luu
lisi työläisen ja vielä puolueihmi
sen sellaista viitsivän tehdä vallan
kaan niinkin hyvää tarkoittavalle toi
verille kuin on sanomalehtien Ja kir
jallisuuden levittäjä Mutta mene Ja
koeta Tällainen tapaus sattui joku
uikn sitten kun sunomalchti- jn klr
Jallisuusasiamies työmaalla meul ja
kauppasi tapansa mukaan lehtiä ja
kirjallisuutta työtovereilleen Auta
armias mitä siinä sai heti kuulla :
"sellaista ja sellaista roskaa minä en
osta enkä luo niissä ei oio mitään
lukemista ja sekin mitä on on niin
typerää että (tiltit kyllä piisaisi
pitemmälläkin vaan riittää ehkil tuo
alkukin 1
Asiamies jäi ihmettelemään ja se
littämään ettil miten ne nyt ovat
niin typeriksi muuttuneet sillä klr
joltukset ovat parhailta meille ' tun
netuilta kyniiilijöiitil ja joita itsekin
toista vuotta takaperin vielä yllstelit
kyvykkäiksi Tähän puhutettu äreiistl
lausui:
"No kelil ne sitten ovat?"
Taas sai asianajaja ruveta selittä
mään mutta siitä ei asla parantunut
sillä tuo kaveri el voinut uskoa enää
mitään hyvää heistä koska ne par
haat olivat poikenneet oikeasta va
sempaan ja hän el uskaltanut ostaa
tuota kirjallisuutta peläten kai saa
vansa asioista toisen käsityksen kulu
mitä "Nyky" ja ''Raivaaja" toitotta
vat Ihmeellisiä puolueihmisiä kylläkin
kuin eivät uskalla edes vilkaistukaan
Baati sitten ostaa todellisen luokka
taistelun kannalla olevia julkaisuja
vaikka tietoisen työläisen juuri tulisi
tarkoin tutkia muitakin kuin omaa
puolueensa julistuksia sillil muuten
han el sitä periaate-eroavaisuutta niin
hyvin ymmärräkään
Muuten olkoon sivumennen sanottu
tuonkin edellämainitun henkilön luok
katietoisuudesta että se lepää enem
pi kuulemisen varassa siitä mitä
noskelaistoverit ympärillä pauhaavat
sekil luulee hän olevansa valveutunut t
työläinen sen syyn perusteella kun on
saanut luonnolta hyvät ruuonlausu
Jan lahjat niin ettil kerran on saa
nut palkinnonkin lausunnostaan Ja
siksipä se myös tuntuu meistäkin ty
perältä ettil näinkin heikkoihin tie
toisuuksiin perustuvat periaatteet oli- -
slvat muka jo niin täydelliset ettei
enää voisi niitä parantaa mutta niin
hän se on ettil jos he haluaisi to-
della ottaa valveutuneen työläisen ta
voin asiat harkituksensa niin ei väit
telyssä vasemmistolaisten kanssa "it
knn pillahtaisi" kuten kiivi samalle
noskelaiselle hiukan myöhemmin tuon
asiamiehen kanssa yhteenotossa sa
maila työmaalla Niin se vaan on
että puolue jossa pitää itkulla puo
lensa pitää ei ole työläisten rehclll-
nen puolue eikit lepiUl varmalla- poh
jalla Sivustakatsoja
r