No 36 Tiistaina Syyskuun 5 p — Tuesday September5th III Astorialaisten tovereiden kirjeitä Toveritar Emma Mattila kirjoittaa matkaltaan Karjalaan seuraavaa t "Amerikasta tunne Venäjälle tule valle tekee kiusallisen vaikutuksen virastoissa löytyvä hitaus ja epä säännöllisyys kun on tottunut sillien ettil ne siellil kliyvlit melkein yhtä täsmällisesti knin kello Tästä kiu sallisuuden tunteesta saimme mekin osamme sillil niin passitarkastuk semme kuin arkkujemnie tullauskin oli sangen monlinutkniucn ja paljon uikaa vaativa tehlävä Mutta tähän llittyviit luonnolliset syyt ja yksi — ehkäpä suurin — syy on siiuil ettil neuvostohallituksen ou vielä pakko käyttää vanhan hallituksen aikaisia virkailijoita jotka eivät suinkaan ha lusta anna kykyjään työläishallltuk sen palvelukseen vaun piiinvastoin tallallaan saboteeraavat niin pai) n kuin uskaltavat sillii he myös tie tiiviit ettil heitä on pakko käyttää -Haiunkin toistaiseksi He eivät " näytä ajattelevan kuinka heille käy silloin kun työn tasavalta on en nättänyt kasvattaa omat toimitsi jansa v Kaikesta huolimatta saimme nämä asiat toimitettua onnellisesti jotka muuten meidän kohdallemme olkul eneuimitu muotoseikkoja Sen jälkeen piti eräs venäläinen toveri puheen englanninkielellä jossa hän muun muassa sanoi : "Toverit nyt olemme päässeet tästä sangen ikävästä teh tävästä tullitarkastuksesta ja löytä neet teidän pyssynne niin nyt lau summe teidät tervetulleiksi Neuvosto Venäjälle" Ja edelleen: "Kaikkien maitten porvaristo yhdessä sosiali demokraattien kanssa huutavat täyt tä kurkkua niiden talouspolitiikkam me johdosta että olemme palaamas sa takasin täydelliseen kapitalismiin mutta se on valhetta sillä olemme oppineet suoriutumaan voittajina suu remmistakin vaikeuksista" Ja tosiaankin täytyy todeta että valta on "niin lujasti keskitetty -köyhälistön käsiin ja sen käskettävänä niin voimakas ja hyvin kouluutettu punainen armeija että helposti voi daan — niin pian kuin tarpeelliseksi nähdään — katkaista selkäranka "nousevalta porvuristolta" Vielä piti lyhyen' puheen venäjänkielellä eräs harmaahapsinen työläisvauhus niin voimakkaasti ja liikuttavasti kyyne- leet silmissä että vaikka emme ym märtäneetkään sanoja niin Ilmeistä ymmärsimme täydellisesti mitä hii lien sisällään liikkui Sen verran saimme kuitenkin tietää hänen pu heestaan että Vaikka meillä täällä el aina olekaan ollut kylliksi leipää olemme kärsineet hyvinkin paljon niin meillä on kuitenkin vapaus jota teillä siellä ei ole ollut ja se mer kitsee paljon" Kunniaa tällaisille vanhuksille! Lopuksi esitettiin elä-kUön-huudot Neuvosto-Venäjälle le ninille Trotskille ja Sinovjeville JCiiin päättyi virallinen vastaanottom me Pietarin satamassa Kesäkuun kabdeutenakyniraenente iu'1 kahdeksantena päivänä olimme taas lähtövalmiina Matkamme ta pahtui laivalla Nevajokea pitkiu Laa tokalle ja siitä Syvlirinjokea Äänis järvelle jonka rannalla lähin määrä paikkamme Petroskoi sijaitsee Nä köalat kahden puolen Neva-jokea o yat kerrassaan silmää hivelevät 8e el ollliit keinotekoista vaan todellis ta liionuon kauneutta El niille seu duille ennen ollut työläisillä asiaa sillä tiellä sijaitsevat entisen ylimys tön kesähuvilat mutta nyt niissä le päilevät väsyneet työn raskaan raa tajat niiden oikeat luonnolliset omis tajat Erään ehkä luonnon puolesta kaikkein kauneimman olivat saaneet käytettäväkseen nälkäalueen pieno kaiset jotka hoitajineen näyttivät nauttivan täysin siemauksin pohjolan ihanasta kesäisestä luonnosta Syvä rin jokivarret eivät paljoakaan hä venneet Nevan jokivarsia sillä ero tuksella vaan että täällä näimme tu tut karjalals-malllset tupaset joista olimme lukeneet ja kuvia nähneet Alempana vesirajassa höyrysivät sau nat Niitä katsellessa herahti mel kein vesi kielelle sillä neljän viikon ajalla oli alkanut jo peijakkaasti syyhyä Malkaamme hidastivat melkoisesti monet pysähdykset kun laivamme otti ja purki lastia sekä vaihtoi mat kustajia Lanantal-aamuna heinä- kuun ensiniäiseiiä päivänä saavuim me kuitenkin Petroskoihin Laiturilla olivat vastassamme vanhat tuttavam me Santeri Nuorteva John Anttila ja Eeuokki Nelson sekä Karjalan Toimeenpanevan Neuvoston puheen johtaja Edward Gylling ja useita muita tovereita joiden nimeä cu saanut tietooni Laiturilta ohjattiin meidät suoma laiselle seminaarille jonka saimmo käytettäväksemme siilien asti kunnes pääsemme jatkamaan matkaa Pian höyrysivät sannat karjalaisten tove rien alotteesta ja meillä höyrysi yh teinen kalamojakka seminaarin oppi laitten keittiössä Syötyämme päivällisemme seminaa rin pihamaalla hyvällä ruokahalulla laittauduimme saunaan Anttilan Jus sin laittamat koivuiset vastat muka namme Sen parempaa tulijaista ei vät toverimme mitenkään olisi voi neet meille tarjota sillä niin hyvälle tuntui suuna Sitten olikin jo aika mennä nukkumaan ja hyvälle mais tui unikin ruumiillisesti puhtaina ja henkisesti vapaina ensi kerran elä mässämme sekil tuntiessamme että olimme todella tervetulleita uuden yhteiskunnan työvalnlolle Siinnuntai-illaksi olivat toverimme järjestäneet meille vastaanottojuhlat Juhlat alettiin "Kansainvälisellä" jo ka laulettiin seisaaltaan Puheita pi tivät useat karjalaiset toverit niiden joukossa 'presidentti' Gylling lausuen meidät tervetulleiksi sekä selostivat tilannetta Karjalassa ja koko Venä jällä millainen se on ollut ' mitä on koettu ja kärsitty sekä minkälainen on nyt tilanne Kaikki olivat vakuu tettuja siitä ettil ulin Venäjä kuin Karjalakin sen rankana nousee pikai sesti ja että valta pysyj työläisten käsissä ja silta olemme mekin nyt vakuutettuja ' varmemmin kuin kos kaan ennen Heidiin puolestamme piti puheen toveri Miettinen kiittäen karjalaisia tovereita siitä kohtelusta ja toveruuden osotukscsta jonka o limuie osaksemme saaneet sekä se losti Amerikan suonujlulsta työväen liikettä ja tilannetta yleensä Ameri kassa Niiden lisäksi lauloivat usei ta lauluja sekä karjalaisten ettft mei dän matkalla kokoonpantu kuorom me ynnä monta muuta hyvää phjcl- nianuineroa esitettiin kummaltakin puolen Juhla lopetettiin yhteisellä Työväenmarssilla Majapaikkaansa palattuaan oli ti laisuus tehdä yhteenvetoja ja vertailuja- kuulemistaan ja näkemistään Loppusumma oli että nämä hiljai set vaatimattomat työläistoverlt jot ka nälästä horjuvina jo vilusta r'Ai risevinj ovat ase kädessä yhä uudel leen ja uudelleen taistelleet kalliisti ostamansa vapauden puolesta ovat todellisia sankareita joille meidän on nostettava lakkia Näiden rinnal le sopisi asettaa itsensä ne monet työväenliikkeissä suunsoitolla pinnal le pyrkivät jotka luulevat suuriakin olevansa Silloin he tulisivat pian huomaamaan ettil heidän oma raken tamansa sädekehä himmenisi olemat tomiin sen sädekehän loisteessa jon ka teot ovat luoneet näiden gankarl päiden ympärille Muuten sanovat tänne ennen tul leet toverit että talouselämä täällä on niin nopeasti elpymässä ettil tun tuu kerrassaan uskomattomalta Ku vaavia tässä suhteessa ovat neuvosto hallituksen yritykset rahatalouden korjaamiseksi Muutamien kuukau sien kuluessa ou sautu paperirahan arvo kohoamaan kymmentuliatkertai sesti ja ensi vuoden aikana on ai komus saada paperiruplan arvo ko hoamaan kultaruplan tasalle Tällai set muutokset rahan kurssissa saavat aikaan rahapulan mutta se on tila päinen ja korjaantuu itsestään kun kriisi on ohi Näiden ensimäisten halvaintojen pe rusteella näyttää Neuvosto-Venäjiin ja Karjalan tulevaisuus valoisainuial ta kuin koskaan ennen Huomenna neljäntenä päivänä liel uäkuuta ehkä pääsemme jatkamaan matkaa lopulliseen määräpaikkaam me Kuäsöön johon aijomme asettua Sitteu voimme alkaa osaltamme ra kentaa Neuvosto-Karjalaa ja toteut taa sitä suurisuuntaista suunnitel maa joka meille on uskottu ja josta Karjalan työväestö odottaa sekä us koo paljon " Teitä toverit emme kuitenkaan Unohda siellä Amerikassa Tulemme antamaan tietoja itsestämme ja hom mistamme niin paljon kuin se on mahdollista Toveri K Rautio kirjoitta omai silleen: Petroskoi karjala kcsäk 29 p :nil 1922 "Olemme onnellisesti saapuneet tän ne kotimaan pääkaupunkiin Mat kamme on mennyt hyvin Emme o saiineet uneksiakaan niin hyvästä sillä kuvittelimme että täällä on kaikki hyvin alkuperäisellä kannalla Mutta silmämme lensivät aivan sel koselälleen nähdessämme Plotnrlu kaupungin puhtauden ja upeuden Näkyi kylläkin rakennuksissa sodan merkkejä mutta yleensä puhtaus ja kulkuvälineet on saatu Ihmeteltä vään kuntoon Meidät vietiin Smol naan joka on entinen ruhtinattarien ja aatclinaikkosten koulu jossa heil le opetettiin hienoa käytöstä Nikun talvipalatsin akkunoista katselevat työläiset Ilo pulppuaa kaikkien kat seista paitsi niitten harvojen ylä luokkalaisten jotka ovat jääneet jäl keen ' Pietarista Petroskoihin menimme laivalla jotenkin "Rose Cityn" kokoi sella Siellil tnrjattiln hyvää ruoka Muuten on Pietarissa ruokaa vaikka minkälaista Leipää on saatavana joka kudun kulmassa: venäläistä limppua ja valkeaa leipää aivan sa mallaista kuin siellil Myöskin on ranskalaista "twist" leipää (Ranskan pullaa— Toim) erittäin maukasta Rthaa täällä saa Käsitellä hirmuisen paljon Työläiset ansaitsevat 8 mil joonasta ruplasta 15 miljoonaan rup laan 8:ssa tunnissa Dollarista saa 2 's miljoonaa ruplaa Ruoka-aterian hinta on noin 700000 ruplaa Työssä olevat työläiset saavat hallituksen säätämät annokset Täältä olisi niin paljon klrjotta mlsta mutta täytyy jättää seuraa vaksi kerraksi" Toinen kirje on kirjotettu heinä kuun 10 p:nä Kniisön Lahdessa jo ka on sen pnlkun nimi jonne osuus kuuta on sijoittunut Se kuuluu seu raavasti: "Olemme olleet perillä jo suunnil leen viikon Ilma on erittäin kaunis Luonto on jotenkin samallainen kuin Suomessa tämil meren ranta on ehkä vähiin vuorisempl Olemme teh neet valmistavia töitä Ruokatavaraln saanti tänne on vielä erittäin han kalaa Se johtuu suureksi osaksi sil tä ettil rautatievirkailijat ovat van hoillisia ja niin ollen poikoteeraavat Sellaisia niin kuin jauhoja saa kyl lin vaan voita ja sokeria on val keampi saada Kalaa täällä kehuvat olevan mutta kun el ole vielä verk koja eikä nuottaa Joita tällä viikolla odotetaan saapuvaksi Tällä kerralla ei voi juuri mitään sanoa ennenkuin näkee mitä tästä rupeaa tulemaan Olemme vielil yhdessä suuressa huoneessa (barraekissa) Mustikoita käymme poimimassa jo ka Ilta Kyllä tänne näkyy marjoja tulevan kaikellaisja Paljon täällä on vielil "pykiiämis tii" sillä niin kauan sodassa ollut maa ei niin pian piiiise jaloilleen vaan kyllä tästä hyvä tulee kun vaan hetken hommailee Olletikin näin kaukaisessa kolkassa on paljon puut teellisuutta vaan on sitä pahempaa kin kärsitty Ensi keväänä tiedän paljon enempi" Niin typerää että Me emme tosin yleisesti ole sillii kaimalla että viitsimme ottaa kuule viin nosklen mokomia rötyksiä 1 Ja perättömiä ja aluttouiia hyökkäyksiä vaan annamme heidän hyödylliseni-' män toimen ~ puutteessa temmeltää mielin määrin ' koska se kuuluu poik-" keuksetta heidän viralliseen ohjel maansa jotuvastoin meikäläisillä on todellisella pohjalla oleva yhteistoi minta emmekä tuulta pieksämään jou dakaan Mutta kun tässä on tullut kuulleeksi ja nähneeksi yhtä jos tois takin ja koska asia ei tule pilatuksi siitä mainitsemalla vaan enempi sel vittää taas yhden noxkelaisuuden hoikkuuden niin mainitsen siitä Asla on nähkiiiis näin kun asiamie henä kulkee ja kauppaa mitä mil loinkin jokaiselle omaan kansallisuu teen kuuluvalla periaatteista huoli matta niin sattuu siinä toimessa jos kus sammuin sellaisen ryöpyn sol vauksia vn st' naamaansa että el luu lisi työläisen ja vielä puolueihmi sen sellaista viitsivän tehdä vallan kaan niinkin hyvää tarkoittavalle toi verille kuin on sanomalehtien Ja kir jallisuuden levittäjä Mutta mene Ja koeta Tällainen tapaus sattui joku uikn sitten kun sunomalchti- jn klr Jallisuusasiamies työmaalla meul ja kauppasi tapansa mukaan lehtiä ja kirjallisuutta työtovereilleen Auta armias mitä siinä sai heti kuulla : "sellaista ja sellaista roskaa minä en osta enkä luo niissä ei oio mitään lukemista ja sekin mitä on on niin typerää että (tiltit kyllä piisaisi pitemmälläkin vaan riittää ehkil tuo alkukin 1 Asiamies jäi ihmettelemään ja se littämään ettil miten ne nyt ovat niin typeriksi muuttuneet sillä klr joltukset ovat parhailta meille ' tun netuilta kyniiilijöiitil ja joita itsekin toista vuotta takaperin vielä yllstelit kyvykkäiksi Tähän puhutettu äreiistl lausui: "No kelil ne sitten ovat?" Taas sai asianajaja ruveta selittä mään mutta siitä ei asla parantunut sillä tuo kaveri el voinut uskoa enää mitään hyvää heistä koska ne par haat olivat poikenneet oikeasta va sempaan ja hän el uskaltanut ostaa tuota kirjallisuutta peläten kai saa vansa asioista toisen käsityksen kulu mitä "Nyky" ja ''Raivaaja" toitotta vat Ihmeellisiä puolueihmisiä kylläkin kuin eivät uskalla edes vilkaistukaan Baati sitten ostaa todellisen luokka taistelun kannalla olevia julkaisuja vaikka tietoisen työläisen juuri tulisi tarkoin tutkia muitakin kuin omaa puolueensa julistuksia sillil muuten han el sitä periaate-eroavaisuutta niin hyvin ymmärräkään Muuten olkoon sivumennen sanottu tuonkin edellämainitun henkilön luok katietoisuudesta että se lepää enem pi kuulemisen varassa siitä mitä noskelaistoverit ympärillä pauhaavat sekil luulee hän olevansa valveutunut t työläinen sen syyn perusteella kun on saanut luonnolta hyvät ruuonlausu Jan lahjat niin ettil kerran on saa nut palkinnonkin lausunnostaan Ja siksipä se myös tuntuu meistäkin ty perältä ettil näinkin heikkoihin tie toisuuksiin perustuvat periaatteet oli- - slvat muka jo niin täydelliset ettei enää voisi niitä parantaa mutta niin hän se on ettil jos he haluaisi to- della ottaa valveutuneen työläisen ta voin asiat harkituksensa niin ei väit telyssä vasemmistolaisten kanssa "it knn pillahtaisi" kuten kiivi samalle noskelaiselle hiukan myöhemmin tuon asiamiehen kanssa yhteenotossa sa maila työmaalla Niin se vaan on että puolue jossa pitää itkulla puo lensa pitää ei ole työläisten rehclll- nen puolue eikit lepiUl varmalla- poh jalla Sivustakatsoja r