Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Aug. 8, 1922)
1 II No 32 il li i 4 ' j 1 ' t 4 Tiistaina Elokuun 8 p — Tuesday August 8 TOVERITAR onsiniäisct tulokset ehtivät pe- Miten äänet jakautuivat eri kau- Amerikan suomalaisten työläisnaisten rille kuluu parisen viikkoa pungcissn selviää seuraavasta: äänenkannattaja ilmestyy Astorlassa Ylläesitettyjen numeroiden pe- Sos T P Sos-demp Ore Joka tiistai The Western Work- rus(eeHa voimme sanoa että Helsinki 13078 9170 men-s-Fub Societyn kustantamana uIec vikas kH_ Vm)sa 1421 2(il Tilaushinnat Yhdysvaltoihin: vottclll Kuopio 1837 279 1 vuosikerta 175 Puoli Tuotta 1100 Ryntäyksen aikana saavat oUu 11)04 395 lvuosikCerta"onoJ%8uTvoitall6 naisjaostot käytännöllistä työ- Lahti 520 325 TOVERITAR ta aatteemme levittämiseksi Iisalmi I0o 90 Box 99 - Aatörla Oregon Astorian naisten komitean jä- Turku 3348 1095 „ ' m„„Jn„ mat Tni senet ovat ilmoittautuneet leh- Rauma 442 330 Entered as second-elaas matter Jtiiy „ _ _ „„„ 18 1911 at the Postofflce at Astoria den asiamichiksi Osaston ko- Pietarsaari 5!) 23S Ore under the Act ot March 3 1879 koilksessa laajennettiin kirjal- Kajaani 403 129 TnUTPlTAD lisuuskomitean jäsenmäärää Sosialidemokraattien suurimpia tu- TOVERITAR ryntäyksen ajaksi " Tätä esi- kikohtia kaupunkilaisten äänestäjäin (THE VVOMAN COMRADE) merkkiä voivat toisetkin nais- keskuudessa olivat seuraavat kaupun- subscription ratei in the United State ten komiteat seurata Ja sen li- git: One year $175 Six montas 1100 säksi paikallisia oloja silmällä Sos-demp SosTP „!" CanS?a ik Pitäen jakaa piirit niin että Viipuri 1220 215 One year $200 Blx months 1115 ]okai8esJsa jossa suo Tampple 1300 ANNA°LEp'pXNEN laillisia asuu tulee varmasti Hiimeenllnnn 4SS 103 Box 99 Astoria Oregon HH?1: 1Sln!lu"aik?ulut1ja Kotkn 1'015 095 ihanneliitot sikäli kuin lalki- Snvonilnnn 21S 53 tl niäisiä nyt kesän aikana on Lappeenranta iso 63 toiminnassa voivat menestyn- Hamina 210 12 sellisesti järjestää kilpailuja Mikkeli 221 30 TllaUSrvntävS alkanut Nain saamme tungetuksi joensuu 329 4 J J yllä enemmän porvarillisen Pori 1242 750 Toverittaren tilausryntäyk- irja"l?uut'cn suomalaisten- Edolillolovlssa taulukoissa on vain sen ensimäisinä viitenä päivä- kin työläisnaisten pöydiltä ja mmit„mia esimerkkejä siitit millit n ii on uusia tilauksia saapunut tarJotuKsi neiue sellaista liike- p„iuK-akUmiiia kummallakin puolu- JO seuraavasti: ""f J0S 011 SC a Jlyotva (0Iln on suurimmat joukkonsa Yh- Koko vuoden tilauksia 32 teenlaskettuna on Sosialistinen Työ- Puolivilodcn tilauksia 15 II väenpuolue saanut kaupunkilaisäiines- OUOmetl edUSkUnta- trijlltU S000 ääntä enemmän kuin So- Yhteensä 47 ! slalidemokraattlnen puolue Vaalit Toistaiseksi et ole vielii lopullisia V"?'"'''? on saman ajan ti(tojll „mK k(tkil ovat tuIleet vaU SlSitllä tllllllt: Suomesta saapuneiden Hetojen mu- tuiksi Sosialistisen Työväenpuolueen Koko vuosikerralle 2- ]cllnn oll Suonien Sosialistinen Työ- edustajiksi Ennakkotietoina klitten- l liolivuosikcrrallc 5 väenpuolue voittanut Iieiniikuun 1—3 kin kerrotaan jo että valituiksi ovnt — ~"~~— Ti nii tmmflnhilesn rnnleltssn 97 fvliis- tullnnf nmnn(-m?i iMoelin niihppnlnliffl- hteensa 27 tajupnikkaa sosialidemokraattien saa- jn Matti Väisänen puuseppä Kalle Nämä_ numerot eivät vielä dessa enää vain 57 edustajapaikkaa Kankari meiiillityöläinen HJ Long-' ole SlUiria Mutta ryntäystä on- Sosialidemokraattinen puolue sai näin strom konttoristi Elin Fagerholm kin vasta ollut muutaman päi- ollen näissä vaaleissa suurimman tap- vahtimestari A Kallio Hj Mäkinen Väli Konttoriin ovat ehtineet pion kuin mikään muu puolue So- pienvilj T VVostorlmid ajuri T Aro- sanpua tilaukset vain lähilll- sinlistisen Työväenpuolueen äänestä- nen nsioitsija Frans Hiillos Ville lllästä ympäristöstä jossa jäin piiiivoima oli kaupungeissa kuu Vainio opettaja H Pulkkinen toi- 'llHlutainat osastot ovat ehti- sosialidemokraattien iiänestäjäin e- mittnja V Nurmiranta K Toppinen lieet järjestää _ ryntäyksen Ja nemmistö oli maaseudulla muutamia kätilö Emmi Mäkelin toimitsija Lem- cnncnkuin äärimäisestä idästä poikkeuksia lukuunottamatta pi Tuomi kutoja Hilda Hannunen K O Lampinen Y Valkama A Ryt könen A J Nahknln P Kemppi A4 Kivistö J Enqvist pienvilj Xi Kaarne kutoja Laura Numminen ja V Hannula Yhden edustajan nimi puuttuu vielii tiistit luettelosta 1 Kuten edellämainituista nimistä sel viää on edustajain joukossa viisi naisedustajaa joka on ilahduttava seikka ja osottaa että naistoveiiuime Suomessa lannistumattomin voimia kulkevat eteenpäin taistelun tietä So slulistisen Työväenpuolueen äänimää iii olisi todellisuudessa ollut paljoa suurempi jos kaikilla sen kannatta" jilla olisi ollut kansalaisoikeudet Mutta me tiedämme että tuhansilta työläisiltä no ovat riistetyt sen kaut ta että valkoinen hirmuvalta julisti heidät kansnlaisolkeuta vailla olevilc sl Sen lisäksi' virun satoja työläi siä valkoisen hirmuhallituksen vanki loissa Ja siksi on Sosialistisen Työ väenpuolueen saavutus näissä vaa leissa joissa se esiintyi vasta ensi kerran merkille pantava edistys Suo men työväestön valhinkumoukseliistu-luisessa Unkarin hirmuvallan uhrit Samanlaisen vieläpä monin kerroin järkyttävämniiin hirmuvallan alaisek si kuin joutui Suomen köyhiilistö kan salalssodan jälkeen joutui hehnokan snmme Unkarin köyhiilistö vallanku mouksensa jälkeen Samoin kuin Suomenkin salot ja kunnaat kaiku vat kidutettujen tovereittcmme vel jiemme sisartemme Isiemme ja äiti emme tuska huudoista ovat Unka rin arot kylät ja kaupungit täyn niinsii porvarillisen hirmuvallan raa kojen veritekojen kaameita muistoja Nimimerkki K G kirjottaa näistä hirmuista seuraavasti : Unkarilaiset toverimme ovat käy neet läpi kärsimysten sarjan jotka vetävät vertoja keskiajan kidutuksil- Nuoriso ja amerikkalaisuus KirJ Harry Cannes ja George Oswald (Jatk) Kauhistuttavia koulutilastoja Sivistyksen rajottamlseu aiheutta vien olosuhteiden vaikutukset ovat ihmeellisesti sopusoinnussa vähimmän tietomääriin antamisen kanssa Mi tättömän pieni osa työläisten lapsis ta kykenee läpäisemään alkeiskoulun ja" siirtymään toisen asteen kouluihin Suuri enemmistö on pakotettu jättä mään koulunsa aikasin kuten seuraa va Yhdysvaltain Rolation Cominitteen Tilallinen selostus osottaa : "Viiliin opetusmäärä minkä jokai sen lapsen olisi saatava on epäile mättä kansakoulun oppijakso Tilas tot kuitenkin osottavat ettii ainoas taan yksi kolmas osa lapsista kan sakouluissamme lopettavat tiimän oppi jakson ja vähemmän kuin 10 prosent tia korkeakoulun Niistä jotka pois tuvat kesken ovat kaikki yksinomaan työläisten lapsia jotka niin pian kuin he saavuttavat työ-ijiin kypsymättö minä puutteellisesti harjaantuneina jn ilman minkäänlaista käytännöllis tä tietoa heitetään teollisuus-elämän pyörteisiin Jokaisessa niissä neljässä kaupungin koulussa jossa työtilastollinen toimisto on tutkimuk sensa toimittanut enemmän kuin 75 prosenttia lapsista lopettaa koulun enen 7:nteon luokkaan pääsyään" Tässä tulkoon mainituksi opetuksen supistamisen seurauksena seuraavat seikat joltn kosketellaan Illinoisin se- naatin pnlinntnpaisten valvojakoml tean kertomuksessa: "Ettii tulinnnet tytöt ovat pakotetut menemään teollisuuteen palkkatyöläi siisi isiinsä alhaisen palkan vuoksi ettii he erotetaan kotiensa vaikutuk sesta liian varhaisella ijäilään ettii ho ovat vajavaisesti kouluutettuja ja riittämättömästi suojeltuja ja että usea heistä joutuu oinmattihaureus järjestelinän uhriksi" Todellinen tieto jota kouluissa saa daan on jokseenkin vähäarvoinen Suurin osa kouluajasta menee kapita listisen propagandan jakamiseen pe rusaineiden ja teknillisten tietojen yhteydessä Koulut Koulu on kapitnlistiluokan tukikoh ta sen oppien ja ihanteiden opettami selle Että kapitalistit kontrolleeraa vat koulut kaikissa sen eri haarautu mlsissa on tosiseikka joka voidaan todistaa Yhteys kapitalistien knns sa on julkean ilmeinen Miten kouluja kannatetaan? Toi selta puolen veroilla (jota luullaan ainoaksi kannatukseksi) Toiselta puo lelta kouluja rahastetaan erittäin suuressa niäärin "lahjotuksilla" Vi ralliset hallituksen tilastot paljasta vat seuraavia mielenkiintoisia seik koja: Yhdysvalloissa on 90 oppilaitos ta joista jokainen saa $1000000 ja siitäkin yli lahjotuksina Sitäpaitsi on 2530 koulua joista jokainen saa $n0000 — 1000000 Varmuudella voim me vakuuttaa ettii nämä numerot o vat uskottavia ja arvattavasti pie nemmiksikin arvioitu sillä summat ovat epäilemättä suuremmat Samoin myös on uskottavaa ettii "lahjoja" saavien koulujen luku on paljoa suu rempi kuin mitä viralliset numerot osottuvnt Nihuä "lahjotukset" (jotka itseasi assa ovat lahjuksin) kumoamntto mastl todistavat sen että kapitalis mi tunnustaa oppilaitosten luonteen muokkanvan vaikutuksen tärkeyden kannattaen niitä tietoisesti Kuinka nuorisoa opetetaan _ Vhartonin Finance and Ecouomy koulun joka kuuluu Pennsylvanian yliopistoon perusti Joseph Wharton Alkuperäinen lahjotus kiisitti noin $100000 Vaikka tämä koulu oll al jottu opettamaan "talous- ja finanssi tieteitä" ovat sen lahjottajat pakot taneet opettajansa spesifisioimaan (ja kapitalisoimnnn) opinkappaleet ci vain sanoissa mutta teoissa krten osuttaa seuraava ote eräästä kitees tä jota seuraa esitys lahjotukselta Lueteltuaan ne paremmuudet ja sen tarkotusperän jotka hänen koulullaan on perustaja esittää muutamia ylei siä periaatteita joita opetnksessa on noudatettava erikoisissa aineissa ja joiden joukossa on seuraava: "Nykyisen teollisuuden tarve jär jestää se yksityisten johtajien tahi työnantajain johdon nlaiseksi suuria määriä pääomia sekil laajoja jouk koja työläisiä ja kurin ylläpitäminen jälkimäisten joukossa" Tiimit asiakirja on vain yksi esi merkki Saman sisältöisiä seuraa melkein jokaista lahjotusta Sen luokkaluonne on ilmeinen On kysy myksessä puhtaasti kapitalistinen propaganda jonka ytimenä on ilmi tuoda 1) ettii työläisen tulee yksilö nä nlottaa "menestyksen portaikon" pohjalta jn tarkasti noudattamalla kapitalistista moraalia ja sivcysop pin kuten rehellisyyttä lainkuuliai suutta jn kuuliaisuutta ("poosujausa" kohtaan) hiin voi kiivetä portaita myöten kapitalistien pariin 2) työ läisten katsantokannan saattaminen sopusointuun militaristisen politiikan knnssa joka päätyy lainkuuliaisuu teen ja kapitalistien sekä heidän riisto- ja vallotussotiensa tukemiseen 3) että kapitalistien on " johdetta vä" teollisuutta ja sen mukaan myös yh teiskuntaa koska heillä on muka ''paremmat" nivot Se yrittää myöskin puolustaa kapi talisteja heidän saalistaessnan suun nattomia voitto-osinkoja rahojen "si jottamisensn" kautta teollisuuteen te kemättä hituistakaan hyödyllistä työ tä samaan aikaan kuu työläiset saa vat tuskin riittävästi hengen pitimifa seen J Kontrolli lahjotusten kautta Suuiallninen kontrollijuttu lahjotus ten kautta on Chicagon ylipostossa kin Tätä laitosta ovat sen alusta asti runsaasti rahastaneet öljyparoo uit Koekefellerln omaisuus on otta nut siinä etutilan Vaikkapa ei ole 'tann käsillä numeroita lahjotuksista joita Chicagon yliopistolle on annet tu ne kuitenkin nousevat moneen mil joonaan t Kasvatustoiminnan alalla on Rocke fellcrin rahastolla rajottamaton vai kutus Sen valta on rajaton Kos ketellessaan tämiin laitoksen suun natonta valtaa Yhdysvaltain Indus trial Itelntions Commisslonln puheen johtaja Walsh kertomuksessaan huu dahtaa : "Tämä laitos on kokonaan uiko puolella sekil yläpuolella hallituksen Valta jota se käyttää on todellisuus dessa rajaton Kysyin herra Bocke fellcrllta voitaisiinko lultoksen va roja kiiyttilil lakonrikkuritoimistoa perustamiseksi johon hän vastasi myöntävästi" Katsoen siihen ettii tätä laitosta käytetään työväenluokkaa vastaan on mielenkiintoista mainita kuinka sitä ylläpidetään rahallisesti — mis tä lähteistä näinä varat kiskotaan Edellämainitussa kertomuksessa sano taan presidentti Wiisonille: "Varat joilla Rockefellerin avustus rahasto on perustettu ja joilla se ylläpidetään ovat työläisten palkkoja Amerikan teollisuudessa Nämä paN kat ovat pidätetyt taloudellisen pah nostulisen varjossa lain rikkomuksen avulla kavaluudella ja rikollisuudel la jota ovat harjottaneet vuosikau sia sen perustajat sekä moni heidän liikekumppaneistaan" Rockefellerin avustusrahastosta lah jotettiin v 1921 Harvardin yliopistol le $10000000 (Jatk) t