No 29
Tiistaina Heinäkuun 18 p — Tuesday July 1 8th
7
Nuorten Osasto
r r _ i i
Kansainvälistä Nuorisopäivää viettämään
Kansainvälisen nuorison päivä vietetään syyskuun 3 päivä
nä Amerikan Nuorten Työläisten Liitto tekee laajoja val
mistuksia nuorisopäivän viettämiseksi Yhdysvalloissa Mek
sikon ja Etelä-Amerikan nuoriso mukaan
- Yksi-"luiljoona järjestynyttä vallan
kumouksellista nuorta työläistä kaut
ta koko maailman tulee viettämään
knnsuinvälistä nuorison pitiviiil sun
nuntaina syyskuun 3 päiviinii Ame
rikan Nuorten Työläisten Liitto on
se Järjestö tilssil maassa Joka tulee
johtamaan nuorisopäiviin viettoa kai
kissa maissa
Tiimiin kansainvälisen mielenosoi
tuksen tarkoituksena on ilmituoda
työväenluokan nuorison solidaarisuus
sekit kiinnittää kaikkien työläisten'
huomion niihin sietämättömiin olo
suhteisiin joilla työläisnuoriso kuor
mitetaan Suuret määrät kirjallisuutta ja II
motuksia joissa selostetaan tiimiin
Suomen sosialistisesta nuorisoliikkeestä
Noin neljäkymmentä vuotta sitte
tajusi Suomen porvaristo nuorison
kasvatuksen merkityksen ja ryhtyi
kin samoihin aikoihin valmistele
maan nuorisolle tilaisuuksia Joissa
niitä aatteita ja tarkoitusperiä selos
tettaisiin joita tahdottiin nuorisolle
esittää Suomen porvariston silloiset
harrastukset olivat etupäässä kansallisuus-
ja kielikysymykset ja niiden
asioiden mukana muitakin asioita
jotka silloin oli vallassa olevalle por
varistolle tarpeellisia
Vuosikymmenen sai porvaristo näi
tä aatteitaan esittää ja selittää nuo
risolle ilman sivuvaikutteita - Vuosi
kymmenellä 1800 oli Suomen opiske
levan porvariston puhujien kautta
perustettu nuorisoseuroja ja niihin
liittyikin huomattavasti -maaseudulla
asuvaa talonpoikaisnuorisoa Nämä
seurat ottivat kansallisuuskysymyksen
lisäksi harrastaakseen raittiutta ja
hyvien tapojen noudattamista Maa
perä näille seuroille olikin suopea ja
niinpä nämä nuorisoseurat varttuivat
joidenkin vuosien kuluessa toimiviksi
seuroiksi ja monilta osilta vaikutus
valtaisiksi Erikoisemmin ottivat osaa
tähän nuorisoseuraliikkeeseen koulu
jen opettnjat ja porvarillinen opiske
leva nuoriso
Kauan tämänlainen nuorisotoiminta
ei tyydyttänyt varsinaista työläis
nuorisoa Vuosikymmenen 1890 lo
pulla alkoi voimakkaammin elpyä
Suomessa varsinainen työväenliike ja
sen mukana liittyi joukottain niaalais
ja teollisuustyöläisnuorisoa Työväen
liike tii silloin vielä kylläkään ollut
varsinaista luokkataistelun pohjalla
olevaa työväenliikettä vaan se oli
suurelta osalta porvariston vaikutus--vallassa
olevaa sovinnaista järjestö
toimintaa - Vaikka silloin työväenliike olikin
monilta osilta porvariston ja työläis
ten yhteistä toimintaa ja vailla luok
kataistelua oli kuitenkin työläisnuo
risolle tämä liike paljon lähempänä
varsinaista heille kuuluvaa toimin
taa ja senpä vuoksi riensikin joukot-
tain työläisnuorisoa mukaan työväen
liikkeeseen Ensimiiisten toimintavuosien ylei
nen innostus kokosikin lukuisia jouk
koja työväenliikkeeseen ja monenlai
sia rientoja järjesteltiin työväenliik
keen yhteyteen Keskustelu- ja luku
seuroja perusteltiin ja niissä nuoriso
innolla opiskeli ja kartutti tietojaan
ja taitojaan vastaista työväenliikettä
varten Siitä todisteena vielä nytkin
monet silloisen ajan opiskelevat to
verit jotka monet osaltaan vielä nyt
kin ottavat voimakkaasti osaa työ
väenliikkeeseen ja monet ohjaavina
jäseninä
maan nuorille työläisille tätä suu
remmoista tilaisuutta on Nuorten
Työläisten Liiton kansallinen toimeen
paneva komitea lähettänyt lukuisille
osastoilleen kautta Yhdysvaltojen ja
Canadan Tietoja on tullut siitä että
Meksikon ja Etelä-Amerikan työväen
luokan nuoriso tulee ottamaan osaa
tähän mielenosoitukseen
Puhujia on tiedusteltu julistamaan
Amerikan työväenluokalle Nuorten
Työläisten Liiton sanomaa Liiton vi
rallisesta äänenkannattajasta "Young
Worker"-lehdestil julaistaan erikois
painos erikoisesti tätä tilaisuutta var
ten Valmisteluja johtaa Liiton toimisto
jonka osoite on: Kooin 9 1145 Blue
Islanti Ave Chicago 111
Näihin aikoihin saapui ulkomailta
viestejä sikiiliiisistil työväen puuhista
ja varsinkin työläisnuorison järjestäy
tymisestä Nämä uutiset Suomen työ
läisnuorisoa virkistivät ja innostivat
ja monin paikoin työväenjärjestöissä
otettiinkin keskustelun alaiseksi nuoriso-osaston
perustaminen Tiiman in
nottavan tilanteen vallitessa perus
tettiinkin useita nuoriso-osastoja työ
vilneyhdistysten yhteyteen ja salvat
osalta tukea huoneusto- ym avustus
ten kautta vanhemmalta järjestyneel
tä työväeltä
Vuosi 1905 oli Suomen ja Venäjiin
työläisten toiminnan uuden voiman
elpymisvuosi Tiimiin vuoden aikana
perustettiin lukuisia uusia nuoriso
osastoja ja samoihin aikoihin clpyi
huomattavasti vanhempien käsissä o
leva työväenliike Näihin aikoihin
selventyikin Suomen työväenliike
luokkakäsityksiltiiiin ja porvaristo
poistui yhdistyksistä ja tämän vuo
den saavutukset olivat huomattavat
Oman työläisnuorison Uiton perus
tamishanke monien tovereiden mie
lestä oli välttämätön ja senpävuoksi
ryhdyttiin puuhnamaan yhteistoimin
taa näiden eri puolilla maata olevien
nuoriso-osastojen yhteen liittämiseksi
Vuonna 1900 olikin Oulun kaupun
gissa Suomen Sos-dem Puolueen e
dustajakokous ja sen yhteydessä oli
monilla tovereilla tilaisuus keskus
tella liiton perustamisesta ja tätä ti
laisuutta voidaankin pitää alkuna
työläisnuorison liiton perustamiselle
Varsinaisen Uiton perustava koko
us pidettiin joulukuulla 1900 Tampe
reen kaupungissa ja ottikin osaa sii
hen kokoukseen 17 edustajaa edus
taen noin 2500 järjestynyttä työläis
nuorta Tiiinä Suomen työläisnuori
son ensimäkien edustajakokous päät
tikin perustaa koko maata käsittä
viin fyöläisnuorisoliiton ja hyväksyi
sille nimeksi "Sosialistinen Nuoriso
liitto" Sama kokous hyväksyi liitol
le toimintaohjelman jonka kautta
voitaisun saada työläisnuoriso järjes
tetyksi ja valistetuiksi käsittämään
oikein asemansa ja sosialistisen maa
ilmankatsomuksensa ja voisi ottaa o
saa yhteiskunnalliseen uudistustyö
hön paremman yhteiskunnan järjes
tämiseksi Liiton toinen edustajakokous pidet
tiin 1908 Vaasan kaupungissa ja oli
edustajia 20 edustaen noin 2000 työ
läisnuorta Tämä kokous varmensi
monilta kohdin aikaisemmin alullo
pantua työtä ja päätti mm sotilas
vastaisesta valistustyöstä sekä sil
loin vallalla olleesta venäläisestä
taantumuksesta Kokous totesikin
Suomen työläisnuorison olevan reip
pain mielin järjestymässä omaan liit
toonsa ja päättikin vastaisuudessa
tehtäväksi edelleenkin voimaperäistä
valistus- ja järjestelytyötä liiton toi
minnan vuurastuttamiseksi
Kolmas liiton edustajakokous pi
dettiin vuonna 1910 Kotkan kaupun
gissa Tiimit kokous oli huoinattavus
ti edellisiä runsaslukuisempi edustuk
seltaan slllii edustajia oli 58 jn no e
dustivat noin 3500 järjestynyttl nuor
ta työläistä Tässä kokouksessa hy
väksyttiin kielteinen kanta uskonnol
lisiin liikkeisiin jn roskakirjallisuu
teen Sama kokous käsitteli työläis
nuorison valistuskysymystä mai lii
tolle lehden perustamista
Helsingissä v 1912 pidettiin liiton
neljäs edustajakokous Tälliin koko
ukseen oli saapunut 80 edustajaa ja
ne edustivat noin 5200 jäsentä Tiiniii
kokous totesi liiton ja osastojen ole
van elpymässä ja tätit silmällä lii
täen päättikin vustaisuudelle monia
huomattavan tärkeitä kysymyksiä
Huomatuin oli työläisnuorison suoje
lemiskysymys Kokous nimittäin to
tesi että kapitalistisen tuotantotavan
kehittyessä kuikissa maissa olevan
lasten ja -työläisnuorison työvoiman
olevan haluttua työvoimaa Onhan
selvää että vallassa olevat eivät ole
halukkaita suojaamaan kasvavan nuo
rison elämää eikä vastaisuutta vaan
päinvastoin ovat heitä etupäässä so
vittamassa työpalkkoihin työhön
koska siten monastikin ovat parem
min tilaisuudessa saamaan suurem
man voiton heidän työnsä suorituk
sesta Tämä edustajakokous' erikoi
semmin kiinnitti huomiota tälliin työ
läisnuorison suojeluskysymykseen ja
kehotti osastoja sekil kuikkia Suo
nien työväenjärjestöjä tiimiin kysy
myksen puolesta toimimaan voitavan
sa Seuraavalle ajanjaksolle siirryttyä
tulikin vastuksia toiminnan tielle ja
niitä aiheutti maailmansota kaikkine
seurauksineen Vaikka maailmansota
el riehunutkaan Suomen maakamaral
la teki kuitenkin' sodan vaikutukset
huomattavasti vahinkoa varsinkin
työväenliikkeelle T y 81 ä 1 sn uorison
jiirjestymistolminta keskeytyi joiksi
kin vuosiksi ja vasta v 1017 elokuul
la Tampereen kaupungissa pidettiin
liiton viides edustajakokous Tiimii
kokous oli huomattavasti edellisiä lu
kuisampi edustukseltaan sillit edus
tajia oli 141 edustaen noin 15500
järjestynyttä työläisnuorta Kokous
harvinaisen monipuolisesti edustikin
Suomen työläisnuorison harrastuksia
ja monet kokouksen pilätöksistä
(listivätkin paljon tehdyn hyvää työ
tä nuorison keskuudessa Erikoisem
min kouluoloja sekä varhaisnuo
rison kasvatuskysymyksiä kokous kä
sitteli ja niiden kautta selvennettiin
Suomen työläisnuorison tarkotuksia
laajentaa valistuksellista toimintaa
kaikkien työläisnuorten keskuuteen
Kuudes Uiton edustajakokous pi
dettiin Helsingissä v 1919 Kokousta
oli seuraamassa 125 edustajaa edus
taen noin 15500 jäsentä Kokous o
likin ensimäinen sen suuren tappion
jälkeen jonka Suomen työväki osak
sensa sai v 1918 aikana kansalais
sodan kautta Kokous monien kysy
mysten" käsittelyn kautta totesi että
kansalaissota oli tehnyt tuhojaan jär
jestyneen työläisnuorison keskuudes
sa ja vieläkin monet syvät arvet o
vat siitit muistuttamassa Vaikka
tappiomme olikin murhaava oli kui
tenkin jäänyt innostavaa Ja rohkai
sevaa voimaa niin paljon ettii uu
delleen oli tahtoa ryhtyä Hittoa ja
koko työväenliikettä toimintakuntoi
seksi saattamaan Monet tiimiin ko
kouksen tehtävistä olivatkin järjes
telyjä kaiken sen risaiseksi menneen
toiminnan jälleen kuntoon saamisek
si Vuoden 1920 aikana erosi nuoriso
liitosta osa perustaen nk Sosialide
mokraattisen työliiisnuorisoliiton jo
ka kulkee vielä Toisen Internationa
Ien aikuisissa merkeissä ja jonka
johdossa ovat sosialidemokraattiset
opportunistit
Nuorisoliiton seitsemäs edustajako
kous pidettiin tiiliä keväänä Helsin
gissä jossa liiton ohjelma 'ja toim'n-
tamuodot tarkistettiin ja laadittiin
nykyaikaista nuorison toimintaa vas
taavaksi Liitto julkaisee lehteä
"Nuori Työläinen" joka kesäkuun 2
p :nä täytti kaksi vuotta ja jonka
painosmäärä ensimäisen ikävuotensa
täytettyään oli 15000 ja toisena vuo
sipäivänä 20000
Proletaarinuoriso uusia
kulttuuriarvoja
luomaan
Proletaarisen vallankumouksen ei
ole luotava ainoastaan uuttu kom
munistista talousjärjestelmää kapita
listisen tilalle vaan on sen myös saa
vutustensa turvumaiseksi luotnVa ko
konaan uusi kulttuuri proletaarinen
kulttuuri jonka synnyttäjänä on
kaiken olevaisen alku ja juuri : työ
Mutta nivan samoin kun el proleta
riaatin suorittama taloudellinen vai- -lttukumous
ole niikiiiin hetken tehtä
vä vaan pitkäaikaisten sitkeiden
taisteluiden tulos el vallankumousta
kulttuurielämänkään alalla voida kä
denkäänteessä tehdä vaan on sekin
mahdollinen vasta pitkän taistelun
jälkeen Siksipä me emme saakaan
nykyään kädet ristissä odotellen ku
luttaa aikaamme hukkaan ja ajatel
la : Kyllä pii sitä on vielä minulla ai
kaa itseni valistamiseen Täytyyhän
minun nauttia nnoruudestuuikin
Mutta asia el ole niin yksinkertai
nen Kysymys ei ole tilssil vain minusta
ja sinusta vnun koko työväenluokan
vastaisuudesta
Aivan samoin kuin me nyt jo ka
pitalismin rappeutuniiskuutenu muo
dostumme ja lujitamme taloudellisia
taistelujiirjestöjiimme tulee meidän
myöskin huolehtia taistelujiirjestö
jemme muodostamisesta ja kuntoon
saattamisesta kulttuurielämän alalla
slllii Billiikin taholla on meidän käytä- -vä
vanhan maailman kanssa ankara
taistelu Näemmehän me jo nyt mi
ten suurella tarmolla porvarillisen
aatemaailman edustajat opettajut
papit sanomalehdet ju kirjallisuus
hyökkäävät sosialismia vastaan Por
variston taholta nimittäin ollaan sel
villä siltä että kulttuurielämän val
litseminen on suurimerkilykselliiieu
valtataistelussa
Taloudellisen vallankumouksen saa
vutukset ovat sitil paremmin turva
tut mitä pikemmin voidaan luoda ja
saattaa voimaan uuden proletaarisen
kulttuurin tekijät jn arvot Tiimii
tosiasia on meidiin pidettävä mieles
sämme ja sen mnkann toimittava
Sentähden on jo nyt ryhdyttävä kns
vattamnan työväenluokan nousevasta
polvesta kykeneviä prolcliuuisen
kulttuurityön tekijöitä mlkii taie)
kuuluu kasvatusjilrjestöjomuie var
sinkin nuorisoliiton toimialaan
Mutta jotta nuorisoliittomme voisi
kyllin hyvin palvella proletaarisia
kulttuurielämää on sen toimiala ulo
tettava mahdollisimman laajalle ts
saatettava käsittämään koko prole
tnarinuorlsojoukkoa Tämä taas käy
mahdolliseksi siten että jokainen ly 3
läispoika ja -tyttö pitää velvollisuu
tenaan liittyä sen alaiseen osastoon
jn ryhtyä siinä toimimaan itsensä ke
hittämiseksi kykeueväksi työntekijäk
si proletaarisen kulttuurin viclil kas
kena olevalle vainiolle
Meidiin jokaisen on tehtävä kaik
kemme uuden talous- ja kulttuuri
elämän luomiseksi Toimintaohjee
namme olkoon': Proletaarinuoriso uu
sia kulttuuriarvoja luomaan!— (Nuor
Työl Antti Laakso)
Yhdellä dollarilla voidaan
Neuvosto-Venäjän nälkäalueel
la ravita yksi nälkääkärsivä lap
si kokonaisen kuukauden ajan
Kolme senttiä tarvitaan yh
den nälkäisen pikkulapsen ra
vitsemiseksi päivää kohti
Oletko muistanut luovuttaa
roposi näiden lapsukaisten nä
län sammuttamiseksi?