No 29 Tiistaina Heinäkuun 18 p — Tuesday July 1 8th 7 Nuorten Osasto r r _ i i Kansainvälistä Nuorisopäivää viettämään Kansainvälisen nuorison päivä vietetään syyskuun 3 päivä nä Amerikan Nuorten Työläisten Liitto tekee laajoja val mistuksia nuorisopäivän viettämiseksi Yhdysvalloissa Mek sikon ja Etelä-Amerikan nuoriso mukaan - Yksi-"luiljoona järjestynyttä vallan kumouksellista nuorta työläistä kaut ta koko maailman tulee viettämään knnsuinvälistä nuorison pitiviiil sun nuntaina syyskuun 3 päiviinii Ame rikan Nuorten Työläisten Liitto on se Järjestö tilssil maassa Joka tulee johtamaan nuorisopäiviin viettoa kai kissa maissa Tiimiin kansainvälisen mielenosoi tuksen tarkoituksena on ilmituoda työväenluokan nuorison solidaarisuus sekit kiinnittää kaikkien työläisten' huomion niihin sietämättömiin olo suhteisiin joilla työläisnuoriso kuor mitetaan Suuret määrät kirjallisuutta ja II motuksia joissa selostetaan tiimiin Suomen sosialistisesta nuorisoliikkeestä Noin neljäkymmentä vuotta sitte tajusi Suomen porvaristo nuorison kasvatuksen merkityksen ja ryhtyi kin samoihin aikoihin valmistele maan nuorisolle tilaisuuksia Joissa niitä aatteita ja tarkoitusperiä selos tettaisiin joita tahdottiin nuorisolle esittää Suomen porvariston silloiset harrastukset olivat etupäässä kansallisuus- ja kielikysymykset ja niiden asioiden mukana muitakin asioita jotka silloin oli vallassa olevalle por varistolle tarpeellisia Vuosikymmenen sai porvaristo näi tä aatteitaan esittää ja selittää nuo risolle ilman sivuvaikutteita - Vuosi kymmenellä 1800 oli Suomen opiske levan porvariston puhujien kautta perustettu nuorisoseuroja ja niihin liittyikin huomattavasti -maaseudulla asuvaa talonpoikaisnuorisoa Nämä seurat ottivat kansallisuuskysymyksen lisäksi harrastaakseen raittiutta ja hyvien tapojen noudattamista Maa perä näille seuroille olikin suopea ja niinpä nämä nuorisoseurat varttuivat joidenkin vuosien kuluessa toimiviksi seuroiksi ja monilta osilta vaikutus valtaisiksi Erikoisemmin ottivat osaa tähän nuorisoseuraliikkeeseen koulu jen opettnjat ja porvarillinen opiske leva nuoriso Kauan tämänlainen nuorisotoiminta ei tyydyttänyt varsinaista työläis nuorisoa Vuosikymmenen 1890 lo pulla alkoi voimakkaammin elpyä Suomessa varsinainen työväenliike ja sen mukana liittyi joukottain niaalais ja teollisuustyöläisnuorisoa Työväen liike tii silloin vielä kylläkään ollut varsinaista luokkataistelun pohjalla olevaa työväenliikettä vaan se oli suurelta osalta porvariston vaikutus--vallassa olevaa sovinnaista järjestö toimintaa - Vaikka silloin työväenliike olikin monilta osilta porvariston ja työläis ten yhteistä toimintaa ja vailla luok kataistelua oli kuitenkin työläisnuo risolle tämä liike paljon lähempänä varsinaista heille kuuluvaa toimin taa ja senpä vuoksi riensikin joukot- tain työläisnuorisoa mukaan työväen liikkeeseen Ensimiiisten toimintavuosien ylei nen innostus kokosikin lukuisia jouk koja työväenliikkeeseen ja monenlai sia rientoja järjesteltiin työväenliik keen yhteyteen Keskustelu- ja luku seuroja perusteltiin ja niissä nuoriso innolla opiskeli ja kartutti tietojaan ja taitojaan vastaista työväenliikettä varten Siitä todisteena vielä nytkin monet silloisen ajan opiskelevat to verit jotka monet osaltaan vielä nyt kin ottavat voimakkaasti osaa työ väenliikkeeseen ja monet ohjaavina jäseninä maan nuorille työläisille tätä suu remmoista tilaisuutta on Nuorten Työläisten Liiton kansallinen toimeen paneva komitea lähettänyt lukuisille osastoilleen kautta Yhdysvaltojen ja Canadan Tietoja on tullut siitä että Meksikon ja Etelä-Amerikan työväen luokan nuoriso tulee ottamaan osaa tähän mielenosoitukseen Puhujia on tiedusteltu julistamaan Amerikan työväenluokalle Nuorten Työläisten Liiton sanomaa Liiton vi rallisesta äänenkannattajasta "Young Worker"-lehdestil julaistaan erikois painos erikoisesti tätä tilaisuutta var ten Valmisteluja johtaa Liiton toimisto jonka osoite on: Kooin 9 1145 Blue Islanti Ave Chicago 111 Näihin aikoihin saapui ulkomailta viestejä sikiiliiisistil työväen puuhista ja varsinkin työläisnuorison järjestäy tymisestä Nämä uutiset Suomen työ läisnuorisoa virkistivät ja innostivat ja monin paikoin työväenjärjestöissä otettiinkin keskustelun alaiseksi nuoriso-osaston perustaminen Tiiman in nottavan tilanteen vallitessa perus tettiinkin useita nuoriso-osastoja työ vilneyhdistysten yhteyteen ja salvat osalta tukea huoneusto- ym avustus ten kautta vanhemmalta järjestyneel tä työväeltä Vuosi 1905 oli Suomen ja Venäjiin työläisten toiminnan uuden voiman elpymisvuosi Tiimiin vuoden aikana perustettiin lukuisia uusia nuoriso osastoja ja samoihin aikoihin clpyi huomattavasti vanhempien käsissä o leva työväenliike Näihin aikoihin selventyikin Suomen työväenliike luokkakäsityksiltiiiin ja porvaristo poistui yhdistyksistä ja tämän vuo den saavutukset olivat huomattavat Oman työläisnuorison Uiton perus tamishanke monien tovereiden mie lestä oli välttämätön ja senpävuoksi ryhdyttiin puuhnamaan yhteistoimin taa näiden eri puolilla maata olevien nuoriso-osastojen yhteen liittämiseksi Vuonna 1900 olikin Oulun kaupun gissa Suomen Sos-dem Puolueen e dustajakokous ja sen yhteydessä oli monilla tovereilla tilaisuus keskus tella liiton perustamisesta ja tätä ti laisuutta voidaankin pitää alkuna työläisnuorison liiton perustamiselle Varsinaisen Uiton perustava koko us pidettiin joulukuulla 1900 Tampe reen kaupungissa ja ottikin osaa sii hen kokoukseen 17 edustajaa edus taen noin 2500 järjestynyttä työläis nuorta Tiiinä Suomen työläisnuori son ensimäkien edustajakokous päät tikin perustaa koko maata käsittä viin fyöläisnuorisoliiton ja hyväksyi sille nimeksi "Sosialistinen Nuoriso liitto" Sama kokous hyväksyi liitol le toimintaohjelman jonka kautta voitaisun saada työläisnuoriso järjes tetyksi ja valistetuiksi käsittämään oikein asemansa ja sosialistisen maa ilmankatsomuksensa ja voisi ottaa o saa yhteiskunnalliseen uudistustyö hön paremman yhteiskunnan järjes tämiseksi Liiton toinen edustajakokous pidet tiin 1908 Vaasan kaupungissa ja oli edustajia 20 edustaen noin 2000 työ läisnuorta Tämä kokous varmensi monilta kohdin aikaisemmin alullo pantua työtä ja päätti mm sotilas vastaisesta valistustyöstä sekä sil loin vallalla olleesta venäläisestä taantumuksesta Kokous totesikin Suomen työläisnuorison olevan reip pain mielin järjestymässä omaan liit toonsa ja päättikin vastaisuudessa tehtäväksi edelleenkin voimaperäistä valistus- ja järjestelytyötä liiton toi minnan vuurastuttamiseksi Kolmas liiton edustajakokous pi dettiin vuonna 1910 Kotkan kaupun gissa Tiimit kokous oli huoinattavus ti edellisiä runsaslukuisempi edustuk seltaan slllii edustajia oli 58 jn no e dustivat noin 3500 järjestynyttl nuor ta työläistä Tässä kokouksessa hy väksyttiin kielteinen kanta uskonnol lisiin liikkeisiin jn roskakirjallisuu teen Sama kokous käsitteli työläis nuorison valistuskysymystä mai lii tolle lehden perustamista Helsingissä v 1912 pidettiin liiton neljäs edustajakokous Tälliin koko ukseen oli saapunut 80 edustajaa ja ne edustivat noin 5200 jäsentä Tiiniii kokous totesi liiton ja osastojen ole van elpymässä ja tätit silmällä lii täen päättikin vustaisuudelle monia huomattavan tärkeitä kysymyksiä Huomatuin oli työläisnuorison suoje lemiskysymys Kokous nimittäin to tesi että kapitalistisen tuotantotavan kehittyessä kuikissa maissa olevan lasten ja -työläisnuorison työvoiman olevan haluttua työvoimaa Onhan selvää että vallassa olevat eivät ole halukkaita suojaamaan kasvavan nuo rison elämää eikä vastaisuutta vaan päinvastoin ovat heitä etupäässä so vittamassa työpalkkoihin työhön koska siten monastikin ovat parem min tilaisuudessa saamaan suurem man voiton heidän työnsä suorituk sesta Tämä edustajakokous' erikoi semmin kiinnitti huomiota tälliin työ läisnuorison suojeluskysymykseen ja kehotti osastoja sekil kuikkia Suo nien työväenjärjestöjä tiimiin kysy myksen puolesta toimimaan voitavan sa Seuraavalle ajanjaksolle siirryttyä tulikin vastuksia toiminnan tielle ja niitä aiheutti maailmansota kaikkine seurauksineen Vaikka maailmansota el riehunutkaan Suomen maakamaral la teki kuitenkin' sodan vaikutukset huomattavasti vahinkoa varsinkin työväenliikkeelle T y 81 ä 1 sn uorison jiirjestymistolminta keskeytyi joiksi kin vuosiksi ja vasta v 1017 elokuul la Tampereen kaupungissa pidettiin liiton viides edustajakokous Tiimii kokous oli huomattavasti edellisiä lu kuisampi edustukseltaan sillit edus tajia oli 141 edustaen noin 15500 järjestynyttä työläisnuorta Kokous harvinaisen monipuolisesti edustikin Suomen työläisnuorison harrastuksia ja monet kokouksen pilätöksistä (listivätkin paljon tehdyn hyvää työ tä nuorison keskuudessa Erikoisem min kouluoloja sekä varhaisnuo rison kasvatuskysymyksiä kokous kä sitteli ja niiden kautta selvennettiin Suomen työläisnuorison tarkotuksia laajentaa valistuksellista toimintaa kaikkien työläisnuorten keskuuteen Kuudes Uiton edustajakokous pi dettiin Helsingissä v 1919 Kokousta oli seuraamassa 125 edustajaa edus taen noin 15500 jäsentä Kokous o likin ensimäinen sen suuren tappion jälkeen jonka Suomen työväki osak sensa sai v 1918 aikana kansalais sodan kautta Kokous monien kysy mysten" käsittelyn kautta totesi että kansalaissota oli tehnyt tuhojaan jär jestyneen työläisnuorison keskuudes sa ja vieläkin monet syvät arvet o vat siitit muistuttamassa Vaikka tappiomme olikin murhaava oli kui tenkin jäänyt innostavaa Ja rohkai sevaa voimaa niin paljon ettii uu delleen oli tahtoa ryhtyä Hittoa ja koko työväenliikettä toimintakuntoi seksi saattamaan Monet tiimiin ko kouksen tehtävistä olivatkin järjes telyjä kaiken sen risaiseksi menneen toiminnan jälleen kuntoon saamisek si Vuoden 1920 aikana erosi nuoriso liitosta osa perustaen nk Sosialide mokraattisen työliiisnuorisoliiton jo ka kulkee vielä Toisen Internationa Ien aikuisissa merkeissä ja jonka johdossa ovat sosialidemokraattiset opportunistit Nuorisoliiton seitsemäs edustajako kous pidettiin tiiliä keväänä Helsin gissä jossa liiton ohjelma 'ja toim'n- tamuodot tarkistettiin ja laadittiin nykyaikaista nuorison toimintaa vas taavaksi Liitto julkaisee lehteä "Nuori Työläinen" joka kesäkuun 2 p :nä täytti kaksi vuotta ja jonka painosmäärä ensimäisen ikävuotensa täytettyään oli 15000 ja toisena vuo sipäivänä 20000 Proletaarinuoriso uusia kulttuuriarvoja luomaan Proletaarisen vallankumouksen ei ole luotava ainoastaan uuttu kom munistista talousjärjestelmää kapita listisen tilalle vaan on sen myös saa vutustensa turvumaiseksi luotnVa ko konaan uusi kulttuuri proletaarinen kulttuuri jonka synnyttäjänä on kaiken olevaisen alku ja juuri : työ Mutta nivan samoin kun el proleta riaatin suorittama taloudellinen vai- -lttukumous ole niikiiiin hetken tehtä vä vaan pitkäaikaisten sitkeiden taisteluiden tulos el vallankumousta kulttuurielämänkään alalla voida kä denkäänteessä tehdä vaan on sekin mahdollinen vasta pitkän taistelun jälkeen Siksipä me emme saakaan nykyään kädet ristissä odotellen ku luttaa aikaamme hukkaan ja ajatel la : Kyllä pii sitä on vielä minulla ai kaa itseni valistamiseen Täytyyhän minun nauttia nnoruudestuuikin Mutta asia el ole niin yksinkertai nen Kysymys ei ole tilssil vain minusta ja sinusta vnun koko työväenluokan vastaisuudesta Aivan samoin kuin me nyt jo ka pitalismin rappeutuniiskuutenu muo dostumme ja lujitamme taloudellisia taistelujiirjestöjiimme tulee meidän myöskin huolehtia taistelujiirjestö jemme muodostamisesta ja kuntoon saattamisesta kulttuurielämän alalla slllii Billiikin taholla on meidän käytä- -vä vanhan maailman kanssa ankara taistelu Näemmehän me jo nyt mi ten suurella tarmolla porvarillisen aatemaailman edustajat opettajut papit sanomalehdet ju kirjallisuus hyökkäävät sosialismia vastaan Por variston taholta nimittäin ollaan sel villä siltä että kulttuurielämän val litseminen on suurimerkilykselliiieu valtataistelussa Taloudellisen vallankumouksen saa vutukset ovat sitil paremmin turva tut mitä pikemmin voidaan luoda ja saattaa voimaan uuden proletaarisen kulttuurin tekijät jn arvot Tiimii tosiasia on meidiin pidettävä mieles sämme ja sen mnkann toimittava Sentähden on jo nyt ryhdyttävä kns vattamnan työväenluokan nousevasta polvesta kykeneviä prolcliuuisen kulttuurityön tekijöitä mlkii taie) kuuluu kasvatusjilrjestöjomuie var sinkin nuorisoliiton toimialaan Mutta jotta nuorisoliittomme voisi kyllin hyvin palvella proletaarisia kulttuurielämää on sen toimiala ulo tettava mahdollisimman laajalle ts saatettava käsittämään koko prole tnarinuorlsojoukkoa Tämä taas käy mahdolliseksi siten että jokainen ly 3 läispoika ja -tyttö pitää velvollisuu tenaan liittyä sen alaiseen osastoon jn ryhtyä siinä toimimaan itsensä ke hittämiseksi kykeueväksi työntekijäk si proletaarisen kulttuurin viclil kas kena olevalle vainiolle Meidiin jokaisen on tehtävä kaik kemme uuden talous- ja kulttuuri elämän luomiseksi Toimintaohjee namme olkoon': Proletaarinuoriso uu sia kulttuuriarvoja luomaan!— (Nuor Työl Antti Laakso) Yhdellä dollarilla voidaan Neuvosto-Venäjän nälkäalueel la ravita yksi nälkääkärsivä lap si kokonaisen kuukauden ajan Kolme senttiä tarvitaan yh den nälkäisen pikkulapsen ra vitsemiseksi päivää kohti Oletko muistanut luovuttaa roposi näiden lapsukaisten nä län sammuttamiseksi?