Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, March 07, 1922, Page 7, Image 7

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    No 10
Tiistaina Maaliskuun 7 p — Tuesday March 7th
7
set lahtarit kävivät häneltä kysymäs
sä ylitä ja toista Näin hän oli kerto
nut: — Sitä en tiedä kuinka monta
taistelussa meni minun kuulastani
mutta kaksi punaista vankia sain am
pua kahden askeleen päästä
Jonkun päivän loman perästä lähti
hän uudelleen Toivomuksensa on
hän saanut toteutumaan Yhä edel
leen hän palvelee yliupi:eerina lahta
rikaartissa Ellen on jättänyt Vil
hon ja koko "valkoisen Suomen"
Selma N
Hullu
(Katkelmia kirj Revolutio)
Kaupunki oli kosken rannalla kuo
huvan kohisevan ikuisesti levotto
man kosken rannalla Siinä se seisoi
ja uneksi Se näytti miltei aina eri
laiselta riippuen vuoden ajasta vuo
rokauden ajasta Kesäisin tuoksuivat
tienoolla koivut ja kukkaset Sil
loin oli ilmassa lemua oli vilppautta
Kesäiltaisin oli tienoo hurmaavan
kaunis Aurinko painui monivärise
nä länteen Sinne missä aukeni ran
naton meri Siintäväaaltoinen ho
pealaineinen salaperäinen meri
Kesäiltoina ei koski kohissut uh
kaavasti Sen kohina oli tyyntä lem
peää Se unhoitti tavallisen uhman
sa ja Bulautui ympäröivään rauhaan
äänetönnä Ja sellaisina iltoina
näytti kaupunkikin joka kosken ran
nalla seisoi rauhalliselta melkeinpä
kauniilta Valkoisiksi maalatut talot
olivat kotoisen näköisiä ja niiden ak
kunat paloivat kuin tulessa kun au
rinko loisti heijasti niistä kosken ran
noille ja merelle
Kaupungin posjoisosassa kohosi
myös nokisia tehtaita korkeine savti
piippuinensa Mutta kesäiltoina nii
den kolkkous rumuus häipyi melkein
olemattomiin Hymyilevä luonto oli
moninkerroin voimakkaampi ihmiskä
den luomaa rumuutta se huuhtoi voi
mallansa rumuuden olemattomiin
Kosken rannalla oleva kaupunki ti
li kasvattanut monta runoniekkaa
Sen kaduilla oli leikkinyt telminyt
monta harpun hopeaisen helskyttäjää
Muualla usein ihmeteltiin mikä
taika tuolla pienellä uneksivalla kau
pungilla oli kun sen sylissä kohosi
runoniekka toisensa jälkeen Ihme
teltiin arvailtiin Mutta harvat si
tä ymmärsivät
Kesäiltasin oli seudun nuoriso u
sein kosken rantamilla Se vietti
valoisia sydänkesän hetkiä omissa
haaveissaan omissa leikeissään
Nuoret istuivat kosken partaalla ole
villa paasilla tai korkeilla rantatör
millä Siinä he istuivat ja katselivat
aaltoihin jotka vihan vimmoissa kii
sivät eteenpäin Kuohut olivat val
koisina mutta niissä oli myös tum
mia mustia onkaloita Ja niiden var
jostamina ne muodostivat kummia ku
vioita Kun katseli talkoamatta nii
den mieletöntä riehuntaa loihti mie
likuvitus kuohuihin vedenneitoja jot
ka hopeavaatteissaan kirkkaissa ti
manteissaan loistavissa hohtokivis
sään tanssivat ilakoiden nauraen kel
juten Kun kuunteli virran pauhua silloin
SÄÄSTÄKÄÄ
ostamalla kutomalankanne suo
raan tehtaasta Me myymme
suoraan kuluttajille
Concord Villalankaa
Täyslvillaista valmistetaan Jo
ka viosi erikoisesti käsinkutojia
vartf n
Concord Villalangat
ovat taattu kestäviksi saman
vahvuiseksi hienolajiseksi ja vä
rinsä pitäviksi
4 oz kerä 50c 1 pauna
$200 5 paunaa $900
Näytteet lähetetään vapaasti
pyydettäessä
CONCORD WORSTED
MILLS
WEST CONCORD N H
kun vesi villinä eespäin kiisi niin
saattoi sen pauhusta säveleitä kuulla
Näissä säveleissä oli monot ihmeelli
set soinnut Kun rannalla istui sil
mänsä sulki ja kuunteli niin sai kuul
la soiton soittoa Sävelissä oli tus
kaa riemua uhmaa katkeruutta Na
kaikki tunteet helisivät suurena val
tavana soittona yli tienoon Jokai
nen ihmissydän joka soittoa kuunte
li heltyi herkkähän tunteeseen Kyl
min ihmissydänkin hetkeksi lämpöni
Sydän joka vuosi verta sai soitosta
lohtua mieli joka paloi pohjatto
masta katkeruudesta rauhoittui Sielu
jota poltti viiltävä kaipuu pohjaton
kaiho tyyntyi Kosken soitto helisi
kuohujen laula kaikui Vedenneidot
tanssivat pilvet yllä lepäsivät siner
tävänä Kaupunki uinui ja rumat
tehtaat häpesivät olemassaoloaan
Sellainen oli kaupunki sellainen olt
koski Ja ihmiset jotka kaupungissa
asuivat olivat ihmisiä joilta arkitou
hu ja jokapäiväinen humu kaiken kau
neuden nieli He usein kokonaan
unohtivat ympäristön viehkeyden
luonnon armaan sykäh telon Aino
astaan nuoret jotka aina uneksivat
suuria uskovat kauniita rakentavat
he tajusivat kaiken sen kauniin mi
kä ympärillä huokui
II
Kalpea muorukainen seisoi kosken
rannalla Läheisessä puussa lauloi
lintu Ilta oli ihana Aurinko loisti
purppuraisena läntisellä taivaalla
Mutta kalpean nuorukaisen povessa
poltti tuska
Hänen silmänsä katselivat kuohui
hin Ne etsivät sieltä jotakin Mutta
kuohut paisuen eteenpäin syöksyivät
Ne eivät välittän ihmisten katseista
Niillä oli kiire loppumaton kiire E
dessä odotti meren valtava aava
Sen suunnaton suuruus kutsui kosken
kuohuja omakseen Meri rakasti sen
levotonta vaahtoavaa vettä Se piti
paljon pienestä ilakoivasta veitikas
ta koskesta joka soitellen omia sä
veliänsä kevyitä vienoja säveliänsä
saapui luoksensa
Meri oli raskas Sen sävel oli suuri
huokaava Se harvoin soitti muuta
kuin hautamarssia Se soitti syväl
listä hautamarssia laivoille "jotka sen
syliin vajosivat Se soitti ylväitä kuo
linsäveliä meren uljaille kulkijoille
jotka sen levottomassa sylissä hau
tansa saivat Meren ääni oli kuin
jumalan ääni Sen sävelten soidessa
ihminen vaikeni Ylväinkin uhma ka
tosi suurinkin ylpeys taittui Meri
oli suuri meri oli jylhä meri oli kuin
ijäisyys
Niin ijäisyys Silloin se selvään
näkyi kun aurinko säteitänsä sen pin
nalle heitti Siinä kuvastui ijäisyys
Seii pinnalla hopeat välkkyivät
kullat kimalsivat yönvarjot välkähte
livät syvyys tuijotti äärettömyys au
keni ja ijäisyys päilyi Meri oli
suuri meri mahtajien mahti
Näin ajatteli rannalla kalpea mies
Hänen sydäntänsä kouristi tuska
Hän tunsi tajusi kaiken kauneu
den mikä ympärillä oli mutta ihmiset
jotka kaupungissa elivät eivät näh
neet tunteneet samaa He juoksivat
hengästyneinä hopeamaikkojen ja ku
parikolikoiden perässä ja heidän sie
lunsa pysyi kylmänä sydämensä oli
vat kuin kivestä
Nuorukaisen silmissä leimahti Hä
nen verensä läikähti polttavaksi tuli
seksi läikähti Kauneus kaikkialla
kutsui vietteli Hänen sielunsa vä
risi henkensä hehkui
Tämän kauneuden teille ihmiset
minä sieluni tulossa kirkastan ja hym
ninä valtavana laulan Minä soitan
teile runojen kannelta kultaisin soin
nuin Sen sävelillä sielunne hyytyvät
tuleen sytytän Ei yksikään teistä saa
elämän kauneutta hukMaan heittää
Kirkastukoon ruumiinne tähtien välk
keeksi muuttukoon sielunne mutta
jäässä kuoleman kalmassa ette saa
olla
Näin hän riemuiten huusi Ja rie
musta hohti kalvas poski ja silmistä
säteili kirkkaus ja sielun kauneusmaa
ilmojcn kaukainen heijastus
III
Yötä päivää kalpea mies takoi
Runon alaisin kalskahteli Säo sä
keen perästä syntyi Ajatukset heh
kuivat tunteet paloivat rytmi veres
sä sykki ja löi Hurmaavat kauneu
det sakeisiin sulivat valtavat aatok
set niihin yhtyivät kauniit kuvat nii
hin somistuivat Luonnon kauneus
pyhänä hymninä joka lauseesta huo
kui elämän voima ylitse pursui Vi
ha viiltävä puhkesi sanoihin rakkaus
rajuna pulppusi Kaikki tunteet
kaikki näyt ne yhdeksi kauneuden
seppeleeksi kokoutuivat Kauneus
kauneus pohjaton mittaamaton
kauneus sielun tulen kirkastamana
sitä seppelettä sitoi Runosta huo
kui jumalan henki Sen olemukses
ta ijäisyys heijasti ikuisuus välkkyi
kuolemattomuus pilkisti Runo oli
elämän laulu rakkauden hymni vi
han kiirastuli kauneuden kauneus
Se oli täyteläinen kuin kaikkivaltias
Hetki vierähti Raukeaksi kävi heh
kuva katse väsyneeksi pirteä käsi
Raskas päivä alkoi sielua murtaa
Ajatuksen terät tylsyivät tunteen
puhtaus sumeni ja sydämen rytmi on
tui Pimeni Päivä kirkas pimeni
Kauneus ei enää nostanut hengen sil
piä korkeuksiin Runoseppo uupui
Yöksi koko maa sammui Ainiaaksi
sammui
Runoseppo kauneuden lauluja tun
teitten tulkki hetken loimusi hehkui
yötä valaisi niinkuin avaruuksien me
teori Sitten sammui ikuiseen yö
hön Hulluuden ikiyöhön
Poikaani muistellessa
(Katkelma Kirj Lastaan sureva)
Oi kuinka synkkä on elämän tai
val Ja vielä synkempi nyt kun sinä
elämäni toivontähti ijäksi pois sam
muit Miksi kylmä kuoleman viikate
mies tuli ja katkaisi lapseltani elä
män langan jo aikaisin aivan elämän
varhaisessa keväimessä Miksi et saa
nut olla minua syukiUä hetkilläni loh
duttamassa ja tukemassa Sinun ai
nainen herttainen hymyilysi oli loh
dutukseni sinulle kaikki elämän var
jopuolet ja vastoinkäymiset kerroin—
ja sinä minua parhaiten ymmärsit
Sinusta tahdoin kasvattaa rehelli
sen ja luokkatietoisen soturin Koe
tin säilyttää mielesi puhtaana kaikes
ta pahuudesta iloitsin kun näin si
nussa innostusta kaikkeen hyvään O
litkin niin sääliväinen ja hyväntahtoi
nen Muistan kuinka kerrankin tah
doit antaa ainoan rahasi eräälle raa
jarikolle joka ovellamme kolkutti Us
koin sinusta tulevan voimakkaan oi
keuden puolustajan
Kauniit unelmani särkyivät toiveis
sani petyin kokonaan En voinut si
nua vnarasta pelastaa ja sinun täytyi
joutua siihen julmaan kuoleman leik
kiin Kalleimpani ainoa poikani! Miksi
pitikään minun sinut kadottaa mik
si piti sinun poistua luotani kolman
nellatoista ikävuodellasi ollessasi juu
ri iloisimpana ja elämänhaluisena
Minun piti nähdä sinut maassa makaa
vana ja niska taittuneena
- Usein sinua muistelen et minulle
ole koskaan kuollut Kuulen soittosi
kaikuna korvissani näen sinut hy
myilevänä Vaikka tiedänkin etten ole yksin
enkä ole ainoa onneton äiti niin kui
tenkin syvä suru sydämeni täyttää
On paljon äitejä joiden lapset ovat
murskautuneet tehtaan koneisiin on
äitejä joiden pojat ovat kaatuneet so
tarintamalla — kapitalismin voitonhi
mon uhreina Venäjällä on miljoonia
äitejä jotka näkevät lastenua kuole
van nälkään eivätkä äidit voi hei
tä pelastaa En siis ole yksin onne
ton heitä on niin paljon
Täytyy siis rohkaistua täytyy liit-
tyä taisteluun entistä kiihkeämmin
kaatamaan kapitalistista järjestelmää
että no epäkohdat jotka nyt monen
kuoleman aiheuttavat vihdoinkin pois
tuisivat Vasta sitten kun muuttuu nurja
järjestelmä on kaikilla elämisen oi
keus Hanna Wyo„ 1922
Haavoittunut sotilas
Mikael Rutanen
Taas päivä laski Iltahan
ja taisto hurja nyt
jo laannut on ja lepohon
käy joukko väsynyt
Tää päivä päivä kauhujen
on ollut kurja niin
kun leima kolkon kuoleman
nyt piirtyi tuhansiin
Ja tuonelassa häitänsä
nyt juhlii Immet sen
kun heille sulhot uljahat
soi leikki verinen
Mutt' verikentän keskeltä
yks' käsi kohoaa
ja ääni tuskast' väristen
sielt' kuuluville saa:
— Voi kurjat jotka keksineet
tään ovat verityön
ja klroukseks' kansojen
näin synkän hornan yöni
Voi kurjat valtaherrat te
nää tuskat punnitkaa
Joit' kokea nyt uhrinne
ja kansa raukka saa!
Te punnitkaa jos voitte ne
ja samoin kokekaa
kuin mekin: sodan kauhut nää
ne huokuu — kuolemaal
Ah ette houkot pelkäätte
tät' kaameutta yön
mutt' kansan tuhoks' sääditte
näin hurjan verityön
Siks' teitä kurjat kiroan
yks' uhrinne mä oon:
teit' kerran kansan tuomio
ja kosto kohdatkoon!
Jo ääni sammuu sotilaan
ja käsi alas saa
kun kuolon kylmä kosketus
sen tuskat valmentaa
ABERDEENIN S S CLUBIN ompelu
seura kokoontuu joka torstai kello
2 lp 713 E First St— Tervetuloa
BRANTVVOODIN S S Osasto Box 1
Brantvvood Wis Osaston kokouk
set joka 2 ja 4 sunnuntai Lahor Temp
pelillä kello 2 iltapäivällä
CLEVELANDIN S S Osaston kirjo-vaihto-osote
on: 1811 W 44th St
Cleveland Ohio Kokoukset ovat jo
kaisen kuukauden toinen ja neljäs tiis
tai Iltamat toimii Clevelandin Suo
malainen Edistysyhdistys naalilla
1303 W 58th Street
RAIRPORTIN S S J OSASTON kir
jevo ihto-osote on: 414 New 4lh St
HANNAN Yhdistyneitten Suomalais-
ten ompeluseuran kokoukset ovat
Joka torstai-ilta klo 8 Kokouksien
jiilestä vanhanmaan tanssit Kahvia
Osoite: Box 33 Hanna Wyo
HOQUIAMIN S S O ompeluseuran
kokoukset pidetään osaston talolla
Ahjolassa joka torstai kello 2 jpp
Osote: 315— lOth St Hoquiam VVash
PORTLANDIN S S 0:n ompeluseu
ran kokoukset pidetään joka kuun
ensimiiinen ja kolmas torstai osaston
talolla klo 8 illalla Osote: 719 Monta
na Avenue
YVAUKEGANIN 111 S S O virallisot
kokoukset pidetään joka kuukauden
ensimäisenä ja kolmantena torstaina
alkaen kello 8 illalla— Naisosaston ko
koukset pidetään joka toinen keski
viikko kello 7:30 illalla