No 17
Tiistaina Huhtikuun 26 p-
— Tuesday April -26th
11
nv -— — „
PAKORETKEILI JOITA
T W A V tff äJ
V
(Jatkoa)
— Sukunsa virheet kertoa mies
ajatuksissaan Hänen katseensa kiin
tyy naisen kasvoihin jotka näyttävät
hänen silmiinsä omituisilla itketty
neen turvonneilta väsyneiltä
Armida! Sinä olet varmaankin äs
kettäin itkenyt Kuilunkin vakuu
tat minulle että epätoivo ja pelko
eivät sinua häiritse kuitenkin vakuu
tat olevasi kuikkia muita naisia voi-
mukknainpi lujempi rohkeampi
1 '
Olct kyyneieitä vuodattanut
tim-
nusta pois
En
väii'! Juuri melkein
kyyneleiden paljouteen väsyin lau
laessani torkahdin maikoin iin:-on
vaivuin Nyt alkaa eaaHuinen hy
myily leikkiä ArmMnn IxsyoUia lui
nen silmänsä s-avat riemullisen lois
ton ja ilkun jäi 'et leekc-ut kokonaaa
katoa uit ka:i u'ln v-rkVa' :
— Siitäkään et U ' 1 2 näy opur-'
van turiemaan -:ai-i' io:'n:in t t
voi
:kran:
t uiv
ia
uaua! -ui
kruoela Haet selU
aina 'a itlaan sy:'
r: :
aa
t T '" 'V-i
ju"!'i ai:'i : -u ja':i s -a" 'ci sa-Kiit:i-n-!n
kaHäa iyvi'i! niin n H ni
itä - i i : i syvi'a eitä e aasvaa Kau
riin vii 'an Ken niillä ajattelin en
ss:i'r!t poia-aoiaati iu laui: taa''t
mailmnn Vauiiva -vaan mielin m:!-
liilavoin Jntliximmiii ja va ikufia am
min Jo lapsesta alfoicn lainen sydä
meensä totnuäen slena-n- n istutan
Mies hymyilee lian i'fcU - riiiiUa il
silmiä sillä Itnonecn heikko valais
tus estää hiinel näkemiä-' i sitä lois
toa ja innostuksen tulla jenka hän
arvaa palavan vainionsa syvällisessä
katseessa Hän kuin vaistomaisesti
tarttuu puolisonsa käteen ja puristaa
sitä hellästi sanoen:
— Tiediin että äidin tunne on
kaunein ja jaloin naisen tunteista
se on ensimäinen ja viimeinen muut
tunteet palavat vain hetkellisesti ja
herkästi sammuvat pois tuulen tui
masti puhaltaessa myrskyn heitelles
sä elon purtta
Armida vastaa kädenpuristukseen
Yhtäkkiä ikäänkuin muistaen jotain
virkkaa hän iloisesti:
I
KIRJ HELMI M 7 ►?! i Ti
— Me unohdamme toverisi liiaksi
syvennymme "omien tunteidemnie val
taan — Niin todella Kustaa
He palaavat jälleen Kustaan luo
joka on ihaillen katsellut kohtausta
Kustaa saa melkein surullisen ilmeen
ajatellessaan että hän ei ole vielä
saanut tuntea isän onnen Toisel
ta puolen tulee hänen mielensä ke
vääksi Hän muistua ne tuhannet ja
taas inhanne'- nnnrtoivnit tiTitpf inf-
" '
ka vi l:a hoivaa 'a hehyytm kulko-
vtt kaduilla ai niailmnn turulla ei
vätkä vanhemmat voi heistä nuolen-
Vikia Mm Mn(iAa m
taa ja varkaatta lapsiinsa oli'-! vaik
ka kuinka nmpimUl ttinieet äidin po
vessa liikkuisivat Hän muistaa n
fi!u:iet nälkää näkevät lapset jot
ka " n!lc:in v:hs'" ieau-a jäivät
i!i!!o:l!' Hän muluaa vlu-aa vari
r"vä! 'a eshsaks t iai-a erjeäerrut ja
voudit p'u
lurr
"nma-i-äi per
n
an
V
ia ' "'ii oiUSMa he'-
puukit i:fJi:-i ime a' it i-K: a:u:aa
ku'n oaain 'a'!:an va:a'i: l-i:!':i
Kuinka utoij kakara aji 's iiiip'
kään ayiiäin-''"'!! kun n"n kuri n
puui!ei:-sa laihtuvan tyiilliiseu uiira'
van vi'i'neis-et jiannäisä kr!piia!is'if-n
vippakousteihin antavan kailkan
sa omiin itsensä piinitykaen edistämi
seksi Oikein hävettää kun näen
ty iivitenhuikan iqrrctm nasoijan vie
vän kauan vaivalla säästetyn ktllk-keji-aa
kapitalistien kätyrien raust i-
kaa puisten kukkaroon
ArmMnn silmät taas imio: tuksesta
säihkyvät - IIilneeu aivan pistä i
kuin tikarin tyoiiti Eugenin viimei
nen lauselma Samaa oli hän niin
n:onen monet kerrat it-e miettinyt
Työväenluokan naisten asemaa oli
hän sadat eri kerrat tunnossaan aja
tellut sitä surkutellut
Sitä pimeyttä jota hän kaikkialla
näki ei hän kyllin voinut mieles
sään kuvailla ei sitä typeryyttä ja
herkkäuskoisuutta arvioida Hänet
valtasi omituinen katkeruuden sekai
nen säälitunne syvä viha valta
luokkaa kohtaan tuntiessaan naissu
vun kaksinkertaisesti orjuutetun ase
man Hiin päätti tehdä kaikkensa
koko voimallansa tahtoi hän valistaa
niitä luokkasiskbjaan jotka tietämät
tömyyden ja pimeyden tietä vielä vi
eltavaf Hän tahtoi osum-ottavasti
suhtautua kärsimyssiskojonsa surtil
hin vastoinkäymisiin tahtoi kaikella
voimallaan neuvoa ja ohjata kaikkia
niitä joiden katista hän joutui kos
ketuksiin el äm f-n mahtavassa kamp
pailussa ?lutta hän tunsi voivan
sa liian vähän t liian heikot vinmat
uskoi hän itsellään olevan muita
hvvää tahtoa 'a innostu-ia ei puut
tunut Ene:nm8n yhä eneinnrin
'iän ia'-toi toimia tahtoi kantaa nifu
suura:! korren kun voi valon alita-
rillo
Armi ck
liikntuk-
1 lunnasta
'(ousa le!:
oman pa-
'a '!: ai
salaa
111!-
aia S"nt:ii a ' y a i n" !-a-i ia- : a
"1:: -!u saa s noo ii':i i:i!'a'' 'ai
Kuaaan ci la !'0ir-t'i lai"ii voiaaa:
ia a!-i rmu-iilila
Ka 'laa lausuu hyvii-llii tvn-vv
— Miin minuakin en senliiän ys
iävä odottamassa
i"ni on karkonnut pois Avaiidan
ja Eugenin silmistä sen oli häivyt
tänyt pcss ne kiihkeät akiielmat joi
ku molempien mie':es-ä läiläkertaa
liikkuivat
Mutta ennen aamun sarastusta kui
tenkin uni voltti
(Jntk)
— Kenelle ei vielä lula
Toveritar kiiruhtakoon tilaa
maan sen heti!
Joukko köyhälistöä
Nyt juhlikaa te joukko köyhälistön
on päivä parhain tää tiiokokuun
kun nurmi nuori kattoi ympäristön
ja vapautta huokuu oksa puun
Nyt juhlikaa jos povess' sielu elää
ja kuulkaa kuinka torvet kajahtaa
ne sydänsävelmistä köyhän helää
ja joukkosiolun tileihin kasvattaa
Te osattomat käykää juhlimahan
enslvoitosta jo köyhäin riemuiten
kaikk' köyhälistön riviin tanakkahan
luo lippumme merkeissä vapauden —
W M Mattson
Kevät
Taas saapui kevät kevät lämpöinen
ja uoatnu luonnon ylös unostansa
Vihreäksi pukee nurmen kuollahen:
vapaaksi päästää talven kahleistansa
Fnas saapuu kevät kevät rienuiinecn
mutt riemuistansa ken sen osan smpi?
luo lapsiko mink' on poski valkoinen
ja niinkuin vanhus vaivoin laahusinapi
'ai lapsiko tuo rui aauuiin x-nrahiu
jo kiir:hlavi tchtiirn iykt-i-n iyayyn
Ja työstä poies palaa myöhään iltasin
kuin aurinko jo vuorien taakse lyuyy
iiii!!ako saapuu kevät ri-aiaiuecn
uäiHeko keikat uuianet ' iharaOiVa!
aiiili-kii pi3(aa päivii iiaäaee
ia aallot kucliupti-et iM!-ui at i1
lii Iapoi!le ktiyllän riataian
i-l" sunno kevät hupaa a!a! ius!a
"- viel' on alla ldven tulia:n
ja päliilä huulvuu rii'j!jn lr'a :-a !a
M'att' kata maapuu ko':i'
S n naitu mcilt' jo !( !
a '-'n loioiliaaaiai''
a io !ap:'t orjitaikir vi' 1
J::nK-!i K
äili
i li
- Polvoikoisa viiaie !i
:ilely-i Looukc
an kiinoiiuuuio toiai:
naiikytuiucaiKt a-a j'
'a
ah n litki l'o:tiJ!K il
i iaapUiaaen tCaikii
aan iaailaiaii-r'':''''a
f-'
1
a
i yi:
:a'l ja
1
ajoll„ia
n iiah-c n j i-i
iai' ja tai liiin ka
i!lirl Isuchjt itu
nau iiilial t iau
n k 'Vl aa'n jiua a aa-' ' '--i
aiui ja uttnM)l ih-Vpli- ' -1 InU
' aii irJ-S ä lclaiin U- a !!
li hän iUti (::a 'hij aa' il a -- ua
-oteltiin (l-aft-iun ail:a:) yi -li-i ra
a ja oli vaiiankuiuuulcrp jj iiij taa
-iu'kkaana Ann u ksesai -alijäit pt:
raitavitiin kttkouksean n "a-:ail-iuttii
nationalist n" p-atdii--: 1 piajl ota
tiitlyi s tien koinmunliitc hui laami
Utan hyväksi puhujaksi
loinen saraastA Saii''aä:-n Lyiäaä
1-otoisin oleva karjalaini n jLa ko
kouksen puolesta välit' In iuinieenpa
nci itn lonitean jiUen k :i sei ä pu
hr aiiehistun vaiajäseneka on lvun
Mtkitin — V Kudsitnn serkku Anl
raatiltaan on hän kansakoului cpatt
ja sekä maailmansodan aikuinia: vtin
rikki Ncuvoslovullan muodostamisen
jälkeen on hän melkein koko ajan ol
lut Aunuksen kihlakunnan neuvoston
jäsenenä ja komissaarina eri alalla
Kolmas Karjalan komniunin jäsen
Aunuksen kihlakunnasa on Vasili
Kundshin kotoisin '1 uleinajäivelta
Hän on opettaja ja Ittutnantti ollut
myöskin Aunuksen kihlakunnan jäse
nenä Kommuunin ihteeriksi valittiin Ro
mantshuk kotoisin Aunuksen kaupungista