Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (April 26, 1921)
No 17 Tiistaina Huhtikuun 26 p- — Tuesday April -26th 11 nv -— — „ PAKORETKEILI JOITA T W A V tff äJ V (Jatkoa) — Sukunsa virheet kertoa mies ajatuksissaan Hänen katseensa kiin tyy naisen kasvoihin jotka näyttävät hänen silmiinsä omituisilla itketty neen turvonneilta väsyneiltä Armida! Sinä olet varmaankin äs kettäin itkenyt Kuilunkin vakuu tat minulle että epätoivo ja pelko eivät sinua häiritse kuitenkin vakuu tat olevasi kuikkia muita naisia voi- mukknainpi lujempi rohkeampi 1 ' Olct kyyneieitä vuodattanut tim- nusta pois En väii'! Juuri melkein kyyneleiden paljouteen väsyin lau laessani torkahdin maikoin iin:-on vaivuin Nyt alkaa eaaHuinen hy myily leikkiä ArmMnn IxsyoUia lui nen silmänsä s-avat riemullisen lois ton ja ilkun jäi 'et leekc-ut kokonaaa katoa uit ka:i u'ln v-rkVa' : — Siitäkään et U ' 1 2 näy opur-' van turiemaan -:ai-i' io:'n:in t t voi :kran: t uiv ia uaua! -ui kruoela Haet selU aina 'a itlaan sy:' r: : aa t T '" 'V-i ju"!'i ai:'i : -u ja':i s -a" 'ci sa-Kiit:i-n-!n kaHäa iyvi'i! niin n H ni itä - i i : i syvi'a eitä e aasvaa Kau riin vii 'an Ken niillä ajattelin en ss:i'r!t poia-aoiaati iu laui: taa''t mailmnn Vauiiva -vaan mielin m:!- liilavoin Jntliximmiii ja va ikufia am min Jo lapsesta alfoicn lainen sydä meensä totnuäen slena-n- n istutan Mies hymyilee lian i'fcU - riiiiUa il silmiä sillä Itnonecn heikko valais tus estää hiinel näkemiä-' i sitä lois toa ja innostuksen tulla jenka hän arvaa palavan vainionsa syvällisessä katseessa Hän kuin vaistomaisesti tarttuu puolisonsa käteen ja puristaa sitä hellästi sanoen: — Tiediin että äidin tunne on kaunein ja jaloin naisen tunteista se on ensimäinen ja viimeinen muut tunteet palavat vain hetkellisesti ja herkästi sammuvat pois tuulen tui masti puhaltaessa myrskyn heitelles sä elon purtta Armida vastaa kädenpuristukseen Yhtäkkiä ikäänkuin muistaen jotain virkkaa hän iloisesti: I KIRJ HELMI M 7 ►?! i Ti — Me unohdamme toverisi liiaksi syvennymme "omien tunteidemnie val taan — Niin todella Kustaa He palaavat jälleen Kustaan luo joka on ihaillen katsellut kohtausta Kustaa saa melkein surullisen ilmeen ajatellessaan että hän ei ole vielä saanut tuntea isän onnen Toisel ta puolen tulee hänen mielensä ke vääksi Hän muistua ne tuhannet ja taas inhanne'- nnnrtoivnit tiTitpf inf- " ' ka vi l:a hoivaa 'a hehyytm kulko- vtt kaduilla ai niailmnn turulla ei vätkä vanhemmat voi heistä nuolen- Vikia Mm Mn(iAa m taa ja varkaatta lapsiinsa oli'-! vaik ka kuinka nmpimUl ttinieet äidin po vessa liikkuisivat Hän muistaa n fi!u:iet nälkää näkevät lapset jot ka " n!lc:in v:hs'" ieau-a jäivät i!i!!o:l!' Hän muluaa vlu-aa vari r"vä! 'a eshsaks t iai-a erjeäerrut ja voudit p'u lurr "nma-i-äi per n an V ia ' "'ii oiUSMa he'- puukit i:fJi:-i ime a' it i-K: a:u:aa ku'n oaain 'a'!:an va:a'i: l-i:!':i Kuinka utoij kakara aji 's iiiip' kään ayiiäin-''"'!! kun n"n kuri n puui!ei:-sa laihtuvan tyiilliiseu uiira' van vi'i'neis-et jiannäisä kr!piia!is'if-n vippakousteihin antavan kailkan sa omiin itsensä piinitykaen edistämi seksi Oikein hävettää kun näen ty iivitenhuikan iqrrctm nasoijan vie vän kauan vaivalla säästetyn ktllk-keji-aa kapitalistien kätyrien raust i- kaa puisten kukkaroon ArmMnn silmät taas imio: tuksesta säihkyvät - IIilneeu aivan pistä i kuin tikarin tyoiiti Eugenin viimei nen lauselma Samaa oli hän niin n:onen monet kerrat it-e miettinyt Työväenluokan naisten asemaa oli hän sadat eri kerrat tunnossaan aja tellut sitä surkutellut Sitä pimeyttä jota hän kaikkialla näki ei hän kyllin voinut mieles sään kuvailla ei sitä typeryyttä ja herkkäuskoisuutta arvioida Hänet valtasi omituinen katkeruuden sekai nen säälitunne syvä viha valta luokkaa kohtaan tuntiessaan naissu vun kaksinkertaisesti orjuutetun ase man Hiin päätti tehdä kaikkensa koko voimallansa tahtoi hän valistaa niitä luokkasiskbjaan jotka tietämät tömyyden ja pimeyden tietä vielä vi eltavaf Hän tahtoi osum-ottavasti suhtautua kärsimyssiskojonsa surtil hin vastoinkäymisiin tahtoi kaikella voimallaan neuvoa ja ohjata kaikkia niitä joiden katista hän joutui kos ketuksiin el äm f-n mahtavassa kamp pailussa ?lutta hän tunsi voivan sa liian vähän t liian heikot vinmat uskoi hän itsellään olevan muita hvvää tahtoa 'a innostu-ia ei puut tunut Ene:nm8n yhä eneinnrin 'iän ia'-toi toimia tahtoi kantaa nifu suura:! korren kun voi valon alita- rillo Armi ck liikntuk- 1 lunnasta '(ousa le!: oman pa- 'a '!: ai salaa 111!- aia S"nt:ii a ' y a i n" !-a-i ia- : a "1:: -!u saa s noo ii':i i:i!'a'' 'ai Kuaaan ci la !'0ir-t'i lai"ii voiaaa: ia a!-i rmu-iilila Ka 'laa lausuu hyvii-llii tvn-vv — Miin minuakin en senliiän ys iävä odottamassa i"ni on karkonnut pois Avaiidan ja Eugenin silmistä sen oli häivyt tänyt pcss ne kiihkeät akiielmat joi ku molempien mie':es-ä läiläkertaa liikkuivat Mutta ennen aamun sarastusta kui tenkin uni voltti (Jntk) — Kenelle ei vielä lula Toveritar kiiruhtakoon tilaa maan sen heti! Joukko köyhälistöä Nyt juhlikaa te joukko köyhälistön on päivä parhain tää tiiokokuun kun nurmi nuori kattoi ympäristön ja vapautta huokuu oksa puun Nyt juhlikaa jos povess' sielu elää ja kuulkaa kuinka torvet kajahtaa ne sydänsävelmistä köyhän helää ja joukkosiolun tileihin kasvattaa Te osattomat käykää juhlimahan enslvoitosta jo köyhäin riemuiten kaikk' köyhälistön riviin tanakkahan luo lippumme merkeissä vapauden — W M Mattson Kevät Taas saapui kevät kevät lämpöinen ja uoatnu luonnon ylös unostansa Vihreäksi pukee nurmen kuollahen: vapaaksi päästää talven kahleistansa Fnas saapuu kevät kevät rienuiinecn mutt riemuistansa ken sen osan smpi? luo lapsiko mink' on poski valkoinen ja niinkuin vanhus vaivoin laahusinapi 'ai lapsiko tuo rui aauuiin x-nrahiu jo kiir:hlavi tchtiirn iykt-i-n iyayyn Ja työstä poies palaa myöhään iltasin kuin aurinko jo vuorien taakse lyuyy iiii!!ako saapuu kevät ri-aiaiuecn uäiHeko keikat uuianet ' iharaOiVa! aiiili-kii pi3(aa päivii iiaäaee ia aallot kucliupti-et iM!-ui at i1 lii Iapoi!le ktiyllän riataian i-l" sunno kevät hupaa a!a! ius!a "- viel' on alla ldven tulia:n ja päliilä huulvuu rii'j!jn lr'a :-a !a M'att' kata maapuu ko':i' S n naitu mcilt' jo !( ! a '-'n loioiliaaaiai'' a io !ap:'t orjitaikir vi' 1 J::nK-!i K äili i li - Polvoikoisa viiaie !i :ilely-i Looukc an kiinoiiuuuio toiai: naiikytuiucaiKt a-a j' 'a ah n litki l'o:tiJ!K il i iaapUiaaen tCaikii aan iaailaiaii-r'':''''a f-' 1 a i yi: :a'l ja 1 ajoll„ia n iiah-c n j i-i iai' ja tai liiin ka i!lirl Isuchjt itu nau iiilial t iau n k 'Vl aa'n jiua a aa-' ' '--i aiui ja uttnM)l ih-Vpli- ' -1 InU ' aii irJ-S ä lclaiin U- a !! li hän iUti (::a 'hij aa' il a -- ua -oteltiin (l-aft-iun ail:a:) yi -li-i ra a ja oli vaiiankuiuuulcrp jj iiij taa -iu'kkaana Ann u ksesai -alijäit pt: raitavitiin kttkouksean n "a-:ail-iuttii nationalist n" p-atdii--: 1 piajl ota tiitlyi s tien koinmunliitc hui laami Utan hyväksi puhujaksi loinen saraastA Saii''aä:-n Lyiäaä 1-otoisin oleva karjalaini n jLa ko kouksen puolesta välit' In iuinieenpa nci itn lonitean jiUen k :i sei ä pu hr aiiehistun vaiajäseneka on lvun Mtkitin — V Kudsitnn serkku Anl raatiltaan on hän kansakoului cpatt ja sekä maailmansodan aikuinia: vtin rikki Ncuvoslovullan muodostamisen jälkeen on hän melkein koko ajan ol lut Aunuksen kihlakunnan neuvoston jäsenenä ja komissaarina eri alalla Kolmas Karjalan komniunin jäsen Aunuksen kihlakunnasa on Vasili Kundshin kotoisin '1 uleinajäivelta Hän on opettaja ja Ittutnantti ollut myöskin Aunuksen kihlakunnan jäse nenä Kommuunin ihteeriksi valittiin Ro mantshuk kotoisin Aunuksen kaupungista