Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (March 29, 1921)
7 PAKORETKEILIJOITA KIRJ (Jatkoa) Joku mies oli heidän takanaan kuunnellut kaiken aikaa Hän on omituisen näköinen oudosti vilkui leva Mutta ikäänkuin välinpitämät tömänä kysyy hän Eugenin vaiet tua: — No missä se mies nyt liikkuut olisipa minunkin hauska hänet näh dä Eugen katsoo häntä ihmeissään ja hämmästyneenä kysyy : — Niin mitäl Hän ei arvannut että kukaan oli si hänen jutteluaan sivusta kuunnel lut Hymyillen ja sulavana jatkaa kuun telija kyselyltään : — No työläisten järjestäjä jo ta kuulutte kehuskelevan Eugenissa välähtää outo epäilys mieheen nähden joten hän ylimie lisesti vastaa: — Teille ei minulla ole mitään hä- n nesta selitettävää raras kun pois- tutte tiehenne yhtä hiljaa kuin olette 1 tullutkin Samalla hän tuikeasti kat soo miestä kiireestä kantapäähän Ilkeä hymyily huulilla poistuu mies sanaa sanomatta Eugen katsoo puhetoveriinsa tutki vasti Kysyy sitten vakavana: — Voitko sanoa kuka tuo mies - on joka täällä vähän väliä vilkui lee? Olen tehnyt sen huomion et tä aina kun jotkut keskustelun tääl lä alottavat on hän lähettyvillä kuuntelemassa milloin milläkin teko syyllä Mistä ja milloin hän taas ennätti jufusteluamme kuuntelemaan en käsitä Vaikka ei se mitään vaa rallista laatua ollut käy se kiusak seni kun hän taas siihen työnti it sensä Olenpa melkein varma että hän on oikein ammattäkuuntelija Kuka sitten maksaneekin hänelle sii tä? — Luuletko että hän tosiaan on urkkija? kysyy pelokkaana Eugenin työtoveri — - Miksi ei sitten olisi) Niitä raukkoja on joka paikassa Miehet alottavat työnsä eikä sen jälkeen enää puhuta mitään Län nen tuuli puhaltaa rajusti on tu lossa ankara sade Eugen kiiruh- taa työtään liikkuu kiireesti kor keilla telineillä jotka melkein huo juvat hänen allaan Hän on kuin höyhen ilmassa maan ja taivaan vä lillä tuulen vihaisesti puhaltaessa ja heitellessä sitä — Mies oleppa sinä hieman varo vampi ! huudahtaa työtoveri Eugen ei sitä tuulen huminassa kuullut VIII LUKU Auringon silmä on jo aikaa sitten sammunut ja kuu on myös kierty nyt pilvien suojaan Vain muutama katulyhty siellä täällä valaisee tätä vuorien kylkeen kasvanutta ihmis asutusta Kaikki muut äänet ovat vaienneet paitsi silloin tällöin kuuluu lahko laisten kimeä veisuu kylän keskellä olevasta seurahuoneesta Huoneesta tuleva hohde antaa lisävalaistusta ka dulle jota valostaa ainoastaan puo leksi sammunut katulyhty Seurahuoneesta astuu ulos muu tamia mustiin huiveihin kääriytynei tä vaimoihmisiä ja pari puoleksi ram paa miestä — Herra olkoon kiitetty! Voi miten tuo veli Savela puhuu ihanasti ja mieltäylentävästi On kuin näki- sin autuuden portin aukeavan edes- sämme ja meidät siitä kohta ijäiseen iloon sisälle käymässä On niin toki niin on Hän on erittäin suuren armon löy- urjnmuuim HELMI M VTTTfinmnrii1 silitti [iniTiMtTr tänyt ja Iujauskoinen paimen herran seurakunnassa oikea viheriä köyn nös elämän viinimäessä Mutta hä nenkään sanansa eivät voi enää suu resti vaikuttaa tuohon alati kasva vaan jumalattomien laumaan Hei dän joukkonsa lisääntyy lisääntyy aivan kauhistuttavasta) Viimeiset a jat ovat varmaan käsillä valittujen luku yhä vain harvenee Voi mail maa pahennusten tähden voi niitä ihmisiä joiden takia pahennukset tu levat — Niin villiusko kietoo kaikki nuoret pauloihinsa jav monet van hatkin siihen joukkoon sekaantuvat Mutta me rakkaat sisaret ja vel jet meille on ikuinen ilo valmistet tu jos uskomme säilyy lujana tässä viettelyksien mailmassa kirkas tai vaallinen kruunu odottaa Nämä vanhat naiset ja miehet kul kevat kyläntiellä kuin haamut ja kai kessa hartaudessa saarnaavat toisilleen i:_ii 1 „~ :„n L & MiKnaasia ni uun uoia juna uc va- r Koivat saavansa Koristaa otsansa siei- lä ikuisen meren rannoilla ihanien viinipuiden suojassa He saapuvat tämän pimeän katu käytävän toiseen päähän erään talon kulmaukseen josta loistaa himmeä valo — Veli Aapeli I Kavahtakaamme itseämme täällä ajassa Tuolla nyt ehkä viimeistä armonaikaansa viettää villittyjen apostoli -— Mitä Serafiina? Kuka? — - Mies joka koko paikkakunnan nuoren väen on kietonut pauloihinsa ja tartuttanut heihin kirotun oppin sa johtaen koko viattomain nuorten lauman pahoille teille Hän on ju malankieltäjä agitaattori — MieskÖ on sairaana? — No etkö tuota tiedä? Viime viikolla loukkaantui Mutta antaa pa nyt jumalan kurittaa Armon aikaa on hänelle jatkettu ei kuol lut heti mutta luopiona taitaa kuolla ei kuulu muuttavan miel tään Nämä hurskaat haamut jatkavat matkaa edelleen uneksien ikuisesta ilosta pilvien yläpuolella Eräästä pienestä majasta jonka ohitse nämä hurskaat kulkevat hää- möiMaä himmea vaI(J( Nuorekas nainen siellä polvistuu vuoteen vieressä jossa makaa kal pea mies ja hän kuiskii hiljaisella äänellä! — Eugen Eugen älä jätä minua älä jätä minua älä jätä pikku Marjaamme — Nuori vaimo yhä kuiskii kalpealle miehelle mutta mies ei vastaa Vain lempeästi hy myillen hän katselee vaimonsa kau niita vaikkakin kalpeita kasvoja Hän ojentaa kätensä johon nainen tarttuu sitä hellästi hyväillen — Eugen voitko yhtään parem min) Minä tosiaankin pelkään että nä jätät meidät sinä tulet hei kommaksi paiva päivältä Kunpa Vaara pian tulisi tänne — Älä sure ystäväni I Voin hie man paremmin äskeisen unen jälkeen Luulen että tästä toinnun vielä niinkuin aina ennenkin Monet sai- raudet olen yli taistellut sinun hyvä huolenpitosi on paljon autta nut Hänen silmänsä välkähtävät omi tuisesti kun hän hiljaa virkkaa: — En tahtoisi vielä kuolla Täl laisena suurten taistelujen aikana oli si ihana elääl Mitä kummia uutisia kuulukaan syntymämaasta siellä olisin tahtonut olla mukana Siel- lä olisi ollut kunnakasta kaatua puo- Iustaessa sitä aatetta jolle olen koko elämäni omistanut Siellä olisin tah- tonut kuolla taistelun kalpa kädessä En näin mammonan uhrina - — Kustaa sinne joutui juuri ki- reimpaan kiirastuleen Miten lie- nee hänelle käynyt? nelle ilmoitit — Jos hän on pelastunut kuu- Eugen on kuullut kaiken johon lemme hänestä vielä Lähtiessään hän omituisen levollisestsi huomaut vakuutti että hän kertoo taa: Ovelle kolkuttaa hiljaC joku — Ei se haittaa Armida on jo — Kuka siellä? karaistunut Minä tahdon tietää — Vaaral Avatkaa ovi älkää kaikki) pelästykö Armida I Kuinka Eugen — — Hyvä toveri I Puhumme niia- voi tänään? tä enempi kun olet ' hieman saanut — Vähän paremmin vaikka ei voimiasi takaisin (Jatk) kehuttavasti vielä — — 1 "- - 1 ' - — Älkää hämmästykö jos tuon RED GRANITE WIS 1 teille vieraita mukanani Soveliasta 1 _ 1 1 Kun jo tammikuun kokouksessa va- ei se olisi nam myonaan ja vieJa sai- t 1 it 1 1 1 Iittiin minut kirjoittamaan Toveritta- rastavien luo mutta kun kuitenkin J reen niin aion ainakin kerran täyt- Pimeästä kuuluu omituista suhinaa tää tehtäväni ja kaksi ihmistä käy valopiiriin On täällä hommattu yhtä ja tois- ta tämän talven ajalla Uuden vuo- Armida hämmästyy etta ei saa sanaa suustaan Han tuijottaa ikaan- kuin näkisi maasta nousseita haamu- ja edessään Viimein hän änkyttää kuin ei uskoisi omia silmiään: Flmn ia tdittnn I v„ jr — Niin min naurahtaa Ktia- taa ja tulee lähemmäksi jolla välin Elma on rientänyt suoraan Armidan kaulaan Molemmat naiset syleilevät toisi- aan mutta eivät voi mielenliikutuk- sessaan virkkaa sanaakaan Kustaa on käynyt peremmälle Rientää Eu- genm vuoteen viereen ja hiljaa virk- kaa: — erveua ny sea laana itä nyt taa ollaan I Sinua on on- nestanut huonosti — Niin on! Tervetuloa vain Ehkä tästä mnäkm kykenen uudel- T" 1 rii leen toimiin kun kerkiän Minua usein vastustaa mutta voitettu on taudit aina _ vaara lanetyy vuodetta — Oletko vielä hyvin hekko? Toin sinulle lääkettä jonka uskon lisäävän voimiasi Liiallisella puhu- misella ei sinun pidä rasittaa itseä — Olen jo parempi en ole vä- synyt nukuin koko iltapäivän Vanhat tuttavat Armida ja Elma ovat päässeet jo ensi huumaukses- taan ja alkaneet kiihkeän keskute- Un ri Hiljaa kuuluu himan varisevat sa- nat: — Me olemme pakolaisia pako laisia paljon on meitä Kustaa ja minä pelastuimme viime hetkessä TääHä on hommia monenmoisia Kukaan ei voi niitä kauhuja kuvata On osasto työväenyhdistys Sitten kenelläkään ei ole kylliksi sanoja " eurakunta ja myöskin "riivatun kertomaan niitä niin hirveää se olil tanssit" Tämä jälkimäinen on nyt Voi sitä julmaa raatelua sitä pe- iotail uuttai ia se on n"' hyvää tojen inhoittavaa leikkiä! Sinä et kannatusta Näissä tansseissa käy mitenkään voi sellaista kauheutta vät "viinaan menevät" miehet ja jopa kuvitella vaikka kuinka itsesi jännit- naisiakin joukkoon sotkeentuu täisit niitä ajattelemaan Kaarelan Juoppou on kokolailla suuressa kankaat olivat punaisena verestä määrässä niinkuin ennen kapakoi Moni onneton siellä hurmeensa han- Je" °Ie"a julkisia Ei perusteta gelle vuodatti Armidan silmistä huonosta ajasta vaikka ei olisi suu valuu kyyneleet Hän ei voi puhua nun leivSn Palaa niin "kuunvaloa" hänen sydämensä on pakahtua tus- P'tää olla kasta Hän kysyisi mielellään isään- 0n taälla tään parempiakin sä mutta ei voi hän pelkää jotakin harrastuksia olemassa Puhumaseura Elma vain jatkaa puhelua Hän pu- °" i°s8a voi iUeaan kehittää todelli- huu melkein kuin itselleen niin hän työväen asioiden tuntemiseen on syventynyt muistoihinsa että voi kokouksissa käyttää rohkeas- — Ase kädessä olimme jokainen ' puheenvuoroja ja illanvietto tilai- muu ei auttanut Luoteja Ien- "")ea esittää ohjelmaa Oppia ru nätin minäkin ja tantereella toisille noja lausumaan laulamaan ja kaik apuna olin Vihollisia kaatui pai- keen muuhun esiintymiseen Mutta jon julmimman ja röyhkeimmän tällaiset valistavat toiminnat eivät Kaarelan huutotyttö kaatoi aBllä saa sitä kannatusta osakseen Armidan silmät pyörivät villisti kun kaikki turhat ja vahingolliset toi- — Kenen? hän kiljahtaa met' — Isäsi virkkaa Elma hiljaa Osaston toiminta on ollut vilkasta Kustaa on hetken kunnellut kes- 'änä talvena Haalilla on käynyt run- kustelua Hän silmää Elmaa ja aa"' yleisöä- Toimihenkilöistä on kuiskaa: vam P""te Samat toimihenkilöt saa- Toisen kerran puhutaan niistä vat suorittaa kaiken Syrjässä toi- — Sitten hän kääntyy Armidaan ja rninnasta on paljon kykeneviäkin hen- jatkaa totisena: kilöitä mutta heitä ehkä huvittaa — NiitU muistoja ei pidä nyt uu- kaikki muu paremmin kun osaston distaa puhumme niistä toisen ker- toimintaan osanotto ran enempi Se leikki oli liian jul- Keä ei näytä tulevan ollenkaan maa_ Maaliskuu on ollut hyvin kylmä kaik- Armidan sydän kuin halkeaisi tus- kein kylmempi ehkä kun tavallisesti kasta Hän haluaisi kuulla enempi täällä tapaa olla mutta ei uskalla pyytää lisää Toveruudella! — Joku — Isäl mutisee hän ja rientää vie- — reiseen huoneeseen josta kuuluu lap- POIS PORVARILEHDET se„ itku TYÖLÄISTEN KODEISTA Kustaa kuiskaa Elmalle: — Liian äkkiä ja suoraan sen hä- iltamia on ollut senjälkeen Karja lan kommuunin hyväksi pidettiin ilta mat ja samoin Suomen punaorpojen hyväksi Alueen agitaattori kurssien avustamiseksi pidettiin myös iltamat J sekä Canadan toverien haalin raken nusrahaston kartuttamiseksi Vaik kapa toimimmekin pienellä joukolla in tulnt niin nl ln nvat vÄhaint!- niin on pk)(U tJuhut uurten j(Ja fajn arv0sta jmal ovat oIleet kokolailla kauniit tfiinBn la]ven aikana cikg ula De t n TÖiden puolesta ei voi sanoa mi- hyvgg TvSftämiä on paljon niinkuin muuaHnllin pain kuuluu ae yan Nekin henkilöt jotka työtä saa- yat (eh(Jgi niin vajn tvöskenleevät „an Fa nvt „ alkaa työpaikkoihin päästä enemmän „ i- iu:m:il „„ Di„„ „nQ maan lisää työläisiä vain mennyt amaksän talv ellg laum eivS „ Iiikkunee[ Vie)ä Stä kirjoittae!lsa on ueita ta oja ilaranteeli„a" Tulirokkoa on o„ul apj„a jfl e on vienyt luonen tuvile koIm(5j ne)jg „„„_ Tuhka tokko Qn ]ievempaai itakin on 0nut U8eammi(18a pr„eesä Kyllä vain kukutaudit tamankin ky]an ]öyiä- yg yaiJ[ka tgmg paikka on eiainen "pussin perä" Saida Harju BESSEMER MICH