Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, February 15, 1921, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Thl Istua of th ToverlUr contalnt no artlclea tuen aa requlre an afflrmed translatlon accordlnfl to Act of O et 15th 1917
TOVERI! ÄE
ORGAN OF THE FINNISH VVORKING WOMEN IN AMERICA j$
Painos 10077
AMERIKAN SUOMALAIS
TEN TYÖLÄISNAISTEN
ÄÄNENKANNATTAJA
No 7
Tiistaina Helmikuun 15 p — Tuesday Februar AcN
192 1— Yhdestoista Vuosik
Clara Zetkin'in pitämä
puhe naiskysymyksestä
Toverittaret ja toverit
Köyhälistöpuolueella ei ole mitään j0ka on tu]lut historialliseksi ja jo
syytä tarkistaa periaatteellista kan- ta sentähden nidetään kuvaavana ia
taansa naiskysymykseen nähden Se merkitsevänä Naiset ovat uhranneet sentähden että naiset olisivat kaikki
on ehdottomasti sitä mieltä että nais- paljon mutta heidän uhrautuvaisuu- n muina vuoden päivinä unohdettu
Ktayiuja un kuhu Bunupuuieu par-
haaksi ratkaistava Heidän vakau-
muksensa mukaan on meidän asiam-
me vain osa suurta yhteiskunnallista
kysymystä vain sen yhteydessä se
voidaan ratkaista proletariaatin murs-
katessa kapitalismin ja luodessa köy-
hälistön valtion Nykypäivät vahvis-
tavat sen minkä jo historia on meil-
le opettanut nimittäin että kapita-
listinen yksityisomistus on ratkaise-
pin syy naisten oikeudettomuuteen
Niin kauan kuin yksityisomistus vielä
säilyy voi naisliike vain kohottaa nai-
set yhteiskunnallisten luokkavasta-
kohtien tasolle mutta ei milloinkaan
'saavuttaa heille taloudellista riippu-
mattomuutta mienesta sosialistinen
yhteiskunta takaa naisille täyden ta-
aa-nrvniiiii!ln kuikilla t!iniirtniapii
ja henkisen elämän aloilla Sosialis-
tista järjestelmää joka yksin pystyy
vapauttamaan naiset ei kuitenkaan
voida luoda taistelemalla yksinomaan
naisen kohottamiseksi miehen ver
taiseksi vaan se voi toteutua vain
yhteisesti taisteltaessa sukupuoleen
katsomatta
Sota seurauksineen on huomatta
vasti lisännyt vallankuniouksellistevi
taistelijattarien lukua Suurilla nait
joukoilla ei ole enää entisiä kotoisia
emännyystoimia sota on tehnyt per
heenäidistä teollisuustyöläisen Sota
ei vain ajanut tuhansia köyhälistö
naisia palkkaorjiksi vaan on se li
sännyt suunnattomasti taakkaa pien-käsityöläis-
pienviljelijäin ja virkamies-
vaimojen hartioille Talous
olisi luhistunut elleivät naiset olisi
täyttäneet miesten paikkoja Bo
naisten taikauskoinen ennakkoluulo
että he olisivat jotain alempiarvoisia
olentoja on hävinnyt sen huomatta
van merkityksen takia mikä heillä
oli sodan aikana Eikä sodan ope
tuksia ole voitu poisjuurruttaa Tie
toisuus on teroittunut Yhdestä suus
ta myöntävät he että yhdessä poliit
tisen tasa-arvoisuuden kanssa eivät
he suinkaan saavuttaneet taloudellis
ta ja persoonallista tasa-arvoisuutta
He saattavat kyllä puhua jutella va
lita edustajia mutta
valta on jäänyt omistavien luokkien
käsiin
Noskelaisten konekiväärit ne nai
sille opettivat että poliittinen de
mokratia on vain kaunis etiketti tyi
jän pullon kyljessä niinkauan kuin
kapitalistisilla luokilla on valta riis
toon ja hallintaan Siksi on meillä
juuri naisten joukossa kapitalismia
vastaan lähteville taistelujoukoille
erinomaisia rekryyttejä Ei ole vain
kouluutettava puolueessamme olevia
naisia ulospäin on valistusta levi
tettävä Kehitys on sotineen vallan
kumouksilleen huippuunsa kärjisty
neen kapitalistisen järjestelmän ja
talouden ränsistymisineen valmista
nut syvissä kansankerroksissa pohjaa
sosialistiselle valtiolle Kuitenkin
täytyy ottaa varteen että joskin
kylvömme lankeaakin hyvään maa
han kohtaamme kaikkialla vaikeult:
sia jotka johtuvat naisten sielullisis
ta erikoisuuksista Eräs niistä on
poliittinen pldättäväisyys
tensa rajoittuu pääasiallisesti persoo-
nallisten omaistensa ja lähimpien™
piiriin Se heikkous on voitettava
soveltamalla sellaisia menettelytapa-
ja luomalla sellaisia laitoksia joiden
sisäinen luonne vastaa naisten vaa-
timuksia — Paljon on naisia jotka
eivät työskentele tehtaissa eikä liik-
keissä kunkin yhteyteen on erikseen
pyrittävä Siksi emme naisiin näh-
den saa tyytyä vain niihin agltatsioo-
nitapoihin jotka miesten keskuude3-
sa ovat käytännössä Meidän oi
voimaperäisesti ryhdyttävä levittä-
mään lentolehtisiä kirjasia ja tarkoi-
tuksen mukaista sanomalehtikirjalli-
suutta raivattava niille tietä
iokaiseen taloon iokaisean thtMMn
Naisliikkeemme elimillä on oltava
laajin "ikuntavapaus voidakseen
t&yt& tehtävänsä niin puolueen si-
salia kuin ulkopuolellakin: voidak
seen naisjäsenten kuolleesta paino
lastista vain maksavista jäsenistä
(Taltcoa toiiiHla alTUIIa)
JUHLARUNO
Kirj Eemeli Rautiainen
Eteenpäin on elävällä
mieli niinhän sanotaan
Ja kun oikein aattelemme
lause tuo on paikallaan
Eteenpäin ain' aatos rientää
epäröiden toivoen
kunnes aika ajateltu
joutuu — toiveet pettäen
Eteenpäinhän mailmassa
teot suuret kiiruhtaa
tiede taide keksinnötkin
hämmästyttävät mailmaa
Nousee arvo raudan hiilen
kullan kovan keltaisen
Mutta yhden arvo laskee
se on ARVO ihmisen!
Vuosisadat aikaa mennen
myivät rikkaat orjiaan
kullasta ja tavarasta
kuinka sattui sopimaan
Ja kun oli orja suuri
älykäs ja ahkera
arvo hälle tuosta nousi
tavarassa kullassa
Mutta eespäin aika riensi '
— tapa tämä poistettiin
Muuttui olo henkiorjan
palkkaorjaan vaihdettiin
Palkkaorjaan mik' on vailla
henkiorjan elämää!
Mit' ei huolla orjavoudit
eikä yhteiskunta tää!
Nyt on meillä eessä sorto
väkivalta kauhuineen
uhkaamassa naista miestä
verisine aseineen
Uhkaamassa kuni miekka
kirkas päällä Damokleen
häilyvänä uhrin päälle
jok' hetki puotakseen
Mitä tehdä? aatos kysyy
Mitä tehdä? toistelet
Jos mä kärsin nurkumatta
kaarran ehkä vihaiset
NAISTA mIVÄN
Kerran vuodessa on koko n s si
vistyneen maailman vallankumouksel-
lisilla työläisillä tapana viettää eri
koista naisten päivää Ei suinkaan
vaan että tuona päivänä ikäänkuin
jätetään muut asiat sivuun ja erikoi-
sesti tahdotaan kiinnittää naisten
mieliä siihen tehtävään mikä heille
naisina ja työväenluokan jäseninä
kuuluu Se on luokkataisteluun jos-
sa — ainakaan nykyaikana enään —
ei voi kukaan puolueettomaksi jäädä
tahtoi tai ei Useat tietoisetkin työ-
Iäiset pitävät tällaisia erikoistoimen-
piteitä naisia varten tarpeettomana
ja n s karsinaoppina Mutta se on
kuitenkin silmänsä ummistamista
tosiasioilta Ottakaamme esimerkik-
st neuvosto-Venäjä jota olemme tot-
tuneet pitämään ikäänkuin tienviitta-
na sosialistiseen yhteiskuntaan kul-
Jettaessa Siellä nim toimeenpan-
naan ermoisia lasten viiKKOja pun- uu riippuvainen mienesta niin kau
distusviikkoja y m ja kuitenkin siel- van kuin yhteiskunta el täytä kaik-
lä ovat lapset
päivä sikäli kuin
livat Sosialistisen
taholta on alun
netty se seikka
etualalla joka
olosuhteet sai-
työväenlilkkecn
alkaen myön-
että työlästen
valtaan nousu ei voi tapahtua ellei
koston iskut sortajalta
taikka ehkä lievempään
sattuu iskut orjaraukkaan:
kurjuudessa eläjään
Mutta entäs jos mä kärsin
oman elon ehtyvän
Oman elon — entäs lapset!
Luonko näille enemmän?
Luonto näille teoillani
vastaisuuden valoisan
vaiko saman orjan elon
sorron kahleen kalsean?
Turmiota tekoin tuopi
jos mä kärsin katsellen
Jos mä kärsin koiran lailla
kärsii myöskin lapsoseu'!
Mutta jos mä vastaisuuden
vuoksi kaadun taistellen
jatkaa työtäin alkamaani
uusi suku orjien!
Sika'- el meillä raatajilla
auta armo rukous
kun on poissa sorretulta
ihmisyys ja oikeus
Siks' ei auta sanat sovun
teot rauhan lepoisan
Eessä vain on yksi ehto:
JÄTTÄÄ sanat anojan!
Jättää sanat mitä taatot
maammot ovat toistelleet
vuosisadat kun ne yhä
rauhaan ovat uskoneet!
Ja sen sijaan astukohon
mies ja NAINEN rintamaan
tiedon asein joukkovoimin
oikeuttaan vaatimaan!
Siiu' on ehto ainoastaan
mikä meidät pelastaa
voi partahalla nälkäkuolon
onnekkuuteen johdattaa
Sillä eessä orjain joukon
taipuu sorron perustat:
nousee aamu sorretuille
voiton saavat raatajat!
TARKOITUKSESTA
naiset myöskin ole siinä mukana
Sosialistit ovat myöskin enslmäisek-
- sl tunnustaneet naiset tasa-arvoisiksi
miesten rinnalla Mutta siitä huoli
matta naiset eivät ole eivätkä vi
tulla tasa-arvoisiksi kapitalistisen jär-
jestelman aikana Ei sosialistiset
naiset enempää kuin muutkaan silla
siihen tarvitaan muutakin kuin pelk-
kä tunnustus Vaikka naisille nykyl-
sen järj vallitessa myönnetään hiin
kautta niin ääni kuin kaikki niunt-
kin oikeudet yhteiskunnassa jotka
miehillekin kuuluvat niin sittenkään
eivät naiset todellisuudessa ole taa-
arvoisia Naisten ala-arvoiseen aso-
maan joutumisella ovat juurensa sy-
väliä kapitalistisessa järjestelmäni
ja senpätähden sen perinpohjainen
kukistaminen on naisten tasa-arvoon
kohoamisen ainoa ehto Niin kau-
van kuin nainen on riippuvainen
miehestä taloudellisessa suhteessa ei
hän voi tulla tasa-arvoiseksi Ja hän
kia hänen velvollisuuksiaan perheen
emäntänä eikä pidä täydellisesti huol-
ta hänen lapsistaan jo ennen synty-
mää Kapitalismi on vetänyt naisen
samoin kuin miehenkin suurteolll-
suuden palvelukseen mutta sen II-
säksi on hänelle jäänyt se mikä hä
nelle sukupuolena kuuluu nim: jäl
keläisten synnyttäminen ja vaalimi
nen sekä- hänen perhetaloutensa se
mitä siitä enään on jälellä ylityöuil
Täten siis nainen on joutunut kanta
maan kaksinkertaista taakkaa Tä
mä sekä Biihen liittyvät monet sivu
seikat kaikki yhteensä muodostavat
sen erikoisaseman jossa nainen on
tänäpäivänä mieheen verraten Se
selittää myöskin sen seikan miksi
kansainvälisen työväenliikkeen tahol
ta on otettu käytäntöön niitä erikois
toimenpiteitä ja välineitä — naisten
yhä tehokkaammin mukaansa vetämi
seksi — joista yksi on edellämainit
tu naisten päivä Pintapuolisesti a
sioita käsittävien järjestyneeseea
kin työväkeen lukeutuvien kesken
on vielä hyvin paljon vallalla sellai
nen käsitys että naiset ovat luonnos
taan yleensä tyhmempiä joten heidän
valistamisekseen on käytettävä eri
keinoja ja mikä ikävintä kuuluu si
ten ajattelevien joukon naisiakin Ho
eivät sitä tosin sano juuri noin suo
raan mutta se ilmenee heistä tavil
la tai toisella Mitä se osoittaa sen
jätän lukijan ratkaistavaksi Toni
asiat kuitenkin puhuvat voimakkaas
ti sitä käsitystä vastaan Missä ikä
nä historiassa tapaamme sellaisia a
jan kohtia joissa luokkataistelu on
kärjistynyt siihen pisteeseen että on
julkisesti täytynyt asettua puolello
tai toiselle siellä näemme että työ
läisnaiset ovat kunniakkaasti osan
neet asettua siilo puolelle jolle ho
kuuluvat ja myöskin etunenässä tais
telleet luokkansa puolesta Otti
kaamme esimerkiksi vaikka Pariisin
veripäivät eli Pariisin kommunin his
toria Siellä olivat naiset katusuluil
la yhtä urhoollisia kuin miehetkin
Kommunin sotilaat myös osasivat an
taa arvon naisille ja luottivat heihin
Kommunin sotilaat muun muassa sa
noivat — kehottaessaan porvarien
sotilaita lakkaamaan taistelusta kom
munia vastaan — että lakatkaa tais
telemasta sillä me voitamme kuiten
kin koska teidän naisenne itkevät
(Jatkoa toisella anuTta)