Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Feb. 15, 1921)
Thl Istua of th ToverlUr contalnt no artlclea tuen aa requlre an afflrmed translatlon accordlnfl to Act of O et 15th 1917 TOVERI! ÄE ORGAN OF THE FINNISH VVORKING WOMEN IN AMERICA j$ Painos 10077 AMERIKAN SUOMALAIS TEN TYÖLÄISNAISTEN ÄÄNENKANNATTAJA No 7 Tiistaina Helmikuun 15 p — Tuesday Februar AcN 192 1— Yhdestoista Vuosik Clara Zetkin'in pitämä puhe naiskysymyksestä Toverittaret ja toverit Köyhälistöpuolueella ei ole mitään j0ka on tu]lut historialliseksi ja jo syytä tarkistaa periaatteellista kan- ta sentähden nidetään kuvaavana ia taansa naiskysymykseen nähden Se merkitsevänä Naiset ovat uhranneet sentähden että naiset olisivat kaikki on ehdottomasti sitä mieltä että nais- paljon mutta heidän uhrautuvaisuu- n muina vuoden päivinä unohdettu Ktayiuja un kuhu Bunupuuieu par- haaksi ratkaistava Heidän vakau- muksensa mukaan on meidän asiam- me vain osa suurta yhteiskunnallista kysymystä vain sen yhteydessä se voidaan ratkaista proletariaatin murs- katessa kapitalismin ja luodessa köy- hälistön valtion Nykypäivät vahvis- tavat sen minkä jo historia on meil- le opettanut nimittäin että kapita- listinen yksityisomistus on ratkaise- pin syy naisten oikeudettomuuteen Niin kauan kuin yksityisomistus vielä säilyy voi naisliike vain kohottaa nai- set yhteiskunnallisten luokkavasta- kohtien tasolle mutta ei milloinkaan 'saavuttaa heille taloudellista riippu- mattomuutta mienesta sosialistinen yhteiskunta takaa naisille täyden ta- aa-nrvniiiii!ln kuikilla t!iniirtniapii ja henkisen elämän aloilla Sosialis- tista järjestelmää joka yksin pystyy vapauttamaan naiset ei kuitenkaan voida luoda taistelemalla yksinomaan naisen kohottamiseksi miehen ver taiseksi vaan se voi toteutua vain yhteisesti taisteltaessa sukupuoleen katsomatta Sota seurauksineen on huomatta vasti lisännyt vallankuniouksellistevi taistelijattarien lukua Suurilla nait joukoilla ei ole enää entisiä kotoisia emännyystoimia sota on tehnyt per heenäidistä teollisuustyöläisen Sota ei vain ajanut tuhansia köyhälistö naisia palkkaorjiksi vaan on se li sännyt suunnattomasti taakkaa pien-käsityöläis- pienviljelijäin ja virkamies- vaimojen hartioille Talous olisi luhistunut elleivät naiset olisi täyttäneet miesten paikkoja Bo naisten taikauskoinen ennakkoluulo että he olisivat jotain alempiarvoisia olentoja on hävinnyt sen huomatta van merkityksen takia mikä heillä oli sodan aikana Eikä sodan ope tuksia ole voitu poisjuurruttaa Tie toisuus on teroittunut Yhdestä suus ta myöntävät he että yhdessä poliit tisen tasa-arvoisuuden kanssa eivät he suinkaan saavuttaneet taloudellis ta ja persoonallista tasa-arvoisuutta He saattavat kyllä puhua jutella va lita edustajia mutta valta on jäänyt omistavien luokkien käsiin Noskelaisten konekiväärit ne nai sille opettivat että poliittinen de mokratia on vain kaunis etiketti tyi jän pullon kyljessä niinkauan kuin kapitalistisilla luokilla on valta riis toon ja hallintaan Siksi on meillä juuri naisten joukossa kapitalismia vastaan lähteville taistelujoukoille erinomaisia rekryyttejä Ei ole vain kouluutettava puolueessamme olevia naisia ulospäin on valistusta levi tettävä Kehitys on sotineen vallan kumouksilleen huippuunsa kärjisty neen kapitalistisen järjestelmän ja talouden ränsistymisineen valmista nut syvissä kansankerroksissa pohjaa sosialistiselle valtiolle Kuitenkin täytyy ottaa varteen että joskin kylvömme lankeaakin hyvään maa han kohtaamme kaikkialla vaikeult: sia jotka johtuvat naisten sielullisis ta erikoisuuksista Eräs niistä on poliittinen pldättäväisyys tensa rajoittuu pääasiallisesti persoo- nallisten omaistensa ja lähimpien™ piiriin Se heikkous on voitettava soveltamalla sellaisia menettelytapa- ja luomalla sellaisia laitoksia joiden sisäinen luonne vastaa naisten vaa- timuksia — Paljon on naisia jotka eivät työskentele tehtaissa eikä liik- keissä kunkin yhteyteen on erikseen pyrittävä Siksi emme naisiin näh- den saa tyytyä vain niihin agltatsioo- nitapoihin jotka miesten keskuude3- sa ovat käytännössä Meidän oi voimaperäisesti ryhdyttävä levittä- mään lentolehtisiä kirjasia ja tarkoi- tuksen mukaista sanomalehtikirjalli- suutta raivattava niille tietä iokaiseen taloon iokaisean thtMMn Naisliikkeemme elimillä on oltava laajin "ikuntavapaus voidakseen t&yt& tehtävänsä niin puolueen si- salia kuin ulkopuolellakin: voidak seen naisjäsenten kuolleesta paino lastista vain maksavista jäsenistä (Taltcoa toiiiHla alTUIIa) JUHLARUNO Kirj Eemeli Rautiainen Eteenpäin on elävällä mieli niinhän sanotaan Ja kun oikein aattelemme lause tuo on paikallaan Eteenpäin ain' aatos rientää epäröiden toivoen kunnes aika ajateltu joutuu — toiveet pettäen Eteenpäinhän mailmassa teot suuret kiiruhtaa tiede taide keksinnötkin hämmästyttävät mailmaa Nousee arvo raudan hiilen kullan kovan keltaisen Mutta yhden arvo laskee se on ARVO ihmisen! Vuosisadat aikaa mennen myivät rikkaat orjiaan kullasta ja tavarasta kuinka sattui sopimaan Ja kun oli orja suuri älykäs ja ahkera arvo hälle tuosta nousi tavarassa kullassa Mutta eespäin aika riensi ' — tapa tämä poistettiin Muuttui olo henkiorjan palkkaorjaan vaihdettiin Palkkaorjaan mik' on vailla henkiorjan elämää! Mit' ei huolla orjavoudit eikä yhteiskunta tää! Nyt on meillä eessä sorto väkivalta kauhuineen uhkaamassa naista miestä verisine aseineen Uhkaamassa kuni miekka kirkas päällä Damokleen häilyvänä uhrin päälle jok' hetki puotakseen Mitä tehdä? aatos kysyy Mitä tehdä? toistelet Jos mä kärsin nurkumatta kaarran ehkä vihaiset NAISTA mIVÄN Kerran vuodessa on koko n s si vistyneen maailman vallankumouksel- lisilla työläisillä tapana viettää eri koista naisten päivää Ei suinkaan vaan että tuona päivänä ikäänkuin jätetään muut asiat sivuun ja erikoi- sesti tahdotaan kiinnittää naisten mieliä siihen tehtävään mikä heille naisina ja työväenluokan jäseninä kuuluu Se on luokkataisteluun jos- sa — ainakaan nykyaikana enään — ei voi kukaan puolueettomaksi jäädä tahtoi tai ei Useat tietoisetkin työ- Iäiset pitävät tällaisia erikoistoimen- piteitä naisia varten tarpeettomana ja n s karsinaoppina Mutta se on kuitenkin silmänsä ummistamista tosiasioilta Ottakaamme esimerkik- st neuvosto-Venäjä jota olemme tot- tuneet pitämään ikäänkuin tienviitta- na sosialistiseen yhteiskuntaan kul- Jettaessa Siellä nim toimeenpan- naan ermoisia lasten viiKKOja pun- uu riippuvainen mienesta niin kau distusviikkoja y m ja kuitenkin siel- van kuin yhteiskunta el täytä kaik- lä ovat lapset päivä sikäli kuin livat Sosialistisen taholta on alun netty se seikka etualalla joka olosuhteet sai- työväenlilkkecn alkaen myön- että työlästen valtaan nousu ei voi tapahtua ellei koston iskut sortajalta taikka ehkä lievempään sattuu iskut orjaraukkaan: kurjuudessa eläjään Mutta entäs jos mä kärsin oman elon ehtyvän Oman elon — entäs lapset! Luonko näille enemmän? Luonto näille teoillani vastaisuuden valoisan vaiko saman orjan elon sorron kahleen kalsean? Turmiota tekoin tuopi jos mä kärsin katsellen Jos mä kärsin koiran lailla kärsii myöskin lapsoseu'! Mutta jos mä vastaisuuden vuoksi kaadun taistellen jatkaa työtäin alkamaani uusi suku orjien! Sika'- el meillä raatajilla auta armo rukous kun on poissa sorretulta ihmisyys ja oikeus Siks' ei auta sanat sovun teot rauhan lepoisan Eessä vain on yksi ehto: JÄTTÄÄ sanat anojan! Jättää sanat mitä taatot maammot ovat toistelleet vuosisadat kun ne yhä rauhaan ovat uskoneet! Ja sen sijaan astukohon mies ja NAINEN rintamaan tiedon asein joukkovoimin oikeuttaan vaatimaan! Siiu' on ehto ainoastaan mikä meidät pelastaa voi partahalla nälkäkuolon onnekkuuteen johdattaa Sillä eessä orjain joukon taipuu sorron perustat: nousee aamu sorretuille voiton saavat raatajat! TARKOITUKSESTA naiset myöskin ole siinä mukana Sosialistit ovat myöskin enslmäisek- - sl tunnustaneet naiset tasa-arvoisiksi miesten rinnalla Mutta siitä huoli matta naiset eivät ole eivätkä vi tulla tasa-arvoisiksi kapitalistisen jär- jestelman aikana Ei sosialistiset naiset enempää kuin muutkaan silla siihen tarvitaan muutakin kuin pelk- kä tunnustus Vaikka naisille nykyl- sen järj vallitessa myönnetään hiin kautta niin ääni kuin kaikki niunt- kin oikeudet yhteiskunnassa jotka miehillekin kuuluvat niin sittenkään eivät naiset todellisuudessa ole taa- arvoisia Naisten ala-arvoiseen aso- maan joutumisella ovat juurensa sy- väliä kapitalistisessa järjestelmäni ja senpätähden sen perinpohjainen kukistaminen on naisten tasa-arvoon kohoamisen ainoa ehto Niin kau- van kuin nainen on riippuvainen miehestä taloudellisessa suhteessa ei hän voi tulla tasa-arvoiseksi Ja hän kia hänen velvollisuuksiaan perheen emäntänä eikä pidä täydellisesti huol- ta hänen lapsistaan jo ennen synty- mää Kapitalismi on vetänyt naisen samoin kuin miehenkin suurteolll- suuden palvelukseen mutta sen II- säksi on hänelle jäänyt se mikä hä nelle sukupuolena kuuluu nim: jäl keläisten synnyttäminen ja vaalimi nen sekä- hänen perhetaloutensa se mitä siitä enään on jälellä ylityöuil Täten siis nainen on joutunut kanta maan kaksinkertaista taakkaa Tä mä sekä Biihen liittyvät monet sivu seikat kaikki yhteensä muodostavat sen erikoisaseman jossa nainen on tänäpäivänä mieheen verraten Se selittää myöskin sen seikan miksi kansainvälisen työväenliikkeen tahol ta on otettu käytäntöön niitä erikois toimenpiteitä ja välineitä — naisten yhä tehokkaammin mukaansa vetämi seksi — joista yksi on edellämainit tu naisten päivä Pintapuolisesti a sioita käsittävien järjestyneeseea kin työväkeen lukeutuvien kesken on vielä hyvin paljon vallalla sellai nen käsitys että naiset ovat luonnos taan yleensä tyhmempiä joten heidän valistamisekseen on käytettävä eri keinoja ja mikä ikävintä kuuluu si ten ajattelevien joukon naisiakin Ho eivät sitä tosin sano juuri noin suo raan mutta se ilmenee heistä tavil la tai toisella Mitä se osoittaa sen jätän lukijan ratkaistavaksi Toni asiat kuitenkin puhuvat voimakkaas ti sitä käsitystä vastaan Missä ikä nä historiassa tapaamme sellaisia a jan kohtia joissa luokkataistelu on kärjistynyt siihen pisteeseen että on julkisesti täytynyt asettua puolello tai toiselle siellä näemme että työ läisnaiset ovat kunniakkaasti osan neet asettua siilo puolelle jolle ho kuuluvat ja myöskin etunenässä tais telleet luokkansa puolesta Otti kaamme esimerkiksi vaikka Pariisin veripäivät eli Pariisin kommunin his toria Siellä olivat naiset katusuluil la yhtä urhoollisia kuin miehetkin Kommunin sotilaat myös osasivat an taa arvon naisille ja luottivat heihin Kommunin sotilaat muun muassa sa noivat — kehottaessaan porvarien sotilaita lakkaamaan taistelusta kom munia vastaan — että lakatkaa tais telemasta sillä me voitamme kuiten kin koska teidän naisenne itkevät (Jatkoa toisella anuTta)
