No 44
Tiistaina Marraskuun 2 p — f uesday November 2nd
7
KUMMIA TEITÄ
Kulkenut oon minä kummia teitä
-vääriäkin en sitä eitä
-
Kulkenut oon minä monasti harhaan
monasti hukannut onneni parhaan
Saanut oon kokea murheen ja surun
taistot ja telmehet mailman turun
Kalliisti maksanut erheeni suuret
hurmehin kastanut tuskani juuret
Harvoin oon saanut ma riemuista
maistaa
harvoinhan aurinko orvoille paistaa
Aulis Ritva
MIES ILMAN
MENNEISYYTTÄ
Kirj Conan Doyle
Suomennos
(Jatkoa)
John Huxford makasi monta viik
koa sairaalassa ja koko ajan yritet
tiin turhaan päästä perille hänen
entisyydestään Hän osottautul al
kaa myöten käytökseltään ja käsi
tyskyvyltään kuin viisaaksi lapseksi
joka nopeasti oppii puhumaan ja
jolla on hyvä muisto kalkkeen ny
kyisyyteen mutta menneisyys on hä
märän peitossa Miehen muisto tuon
kohtalokkaan iskun jälkeen hänen
entisyyteensä oli täydellisesti hävin
nyt Hän ei tietänyt nimeään ei
kotiaan ei ammattiaan eikä mitään
muutakaan Lääkärit pitivät - oppi
neita neuvotteluja hänestä käsitteli
vät kysymystä muiston keskuksesta
turmeltuneista aivokudoksista häi
riintyneistä hermosäikeistä Jne
mutta kaikki heidän keskustelunsa
ja johtopäätöksensä loppuivat siihen
että mieheltä oli muisti pois eikä
tieteellä ollut keinoja sen palautta
miseen Niiden vaivaloisten kuukausien ku
luessa jolloin hän toipui oppi hän
kirjottamaan ja "lukemaan mutta
voimien palautuessa el muisti kui
tenkaan tullut takaisin
Englanti Devonshire Brisport
Mary Isoäiti — nämä sanat eivät
herättäneet hänessä mitään muistoja
Kaikki oli verhoutunut täydelliseen
pimeyteen Lopuksi hän pääsi sai
raalasta parantuneena ilman ystä
viä rahoja tointa ja ilman mennei
syyttä eikä hänellä näyttänyt ole
van suuriakaan toiveita tulevaisuu-
teen Hänen nimensä oli muutettu
oli täytynyt keksiä uusi nimi John
Huxfordia el ollut enää ja John Har
dy otti hänen palkkansa ihmisten
joukossa
Merkillinen tulos todellakin espan
jalaisen herran tupakan inspiroimista
ajatuksista
Johnin historia oli herättänyt pal
jon uteliaisuutta jä keskustelua Que
becissä hiin ettei hänen kuitenkaan
tarvinnut kokea kaikkia- avuttomuu
den vaaroja päästyään sairaalasta
Skotlantilainen tehtailija McKinlay
antoi hänelle tehtaassaan kantajan
paikan ja täällä hän työskenteli 7
dollarin viikkopalkalla pitkän alkaa
lastaten ja purkaen vaunuja Vuo
den kuluttua havaittiin hänen muis
tonsa olevan tarkan ja luotettavan
kaikkeen mitä iiii tapahtunut onnet
tomuuden jälkeen paitsi mikä kos
ki hänen entisyyttään Tehtaassa
hänet määrättiin konttoriin ja v
1835 tuli hän nuorimmaksi kirjanpi
täjäksi 120 st punnan vuosipalkalla"
Herkeämättä ja tarmokkaasti pon
nisteli John Hardy eteenpäin koko
sielullaan antautuen liikkeeseen V
1840 tuli hän kolmanneksi kirjanpi
täjäksi 1845 toiseksi ja 1852 tuli
hän koko firman johtajaksi ja oli
toisena miehenä ainoastaan suhtees
saan mr MeKinlayhin
Niitä jotka olisivat kadehtineet
Johnia ei juuri ollut sillä hänen
Nuorten
nopea ylenemisensä ei riippunut suin
kaan onnesta ja suosiosta vaan oli
luettava yksinomaan hänen ihmeel
lisen työkykynsä ja harrastustensa
ansioksi Varhaisesta" aamusta myö
haissen iltaan hän työskenteli innol
la isäntänsä hyödyksi ollen kaik
kialla ja ohjaten kaikkia antaen tä
ten esimerkkiä muille miehestä jo
ka teki velvollisuutensa
Sikäli kuin hän asemassaan ko
hosl nousi hänen paikkansakin mut-'
ta tämä ei kuitenkaan saanut l ikaan
mitään muutosta "hänen elintavois
saan paitsi sen että hän saattoi ol
la entistä anteliaampl köyhille Ti
rehtöörin paikalle päästessään hän
lahjotti 1000 st puntaa sille sairas
huoneelle jossa häntä oli hoidettu
neljännesvuosisata sitten Hän asui
vielä siinä huoneessa jossa oli sii
roinkin asunut kun hän oli vielä ta
vallinen kantaja Huolimatta me
nestyksestään oli hän synkkä ja hil
jainen mies ja häntä vaivasi ali
tuinen merkillinen epämääräinen
tyytymättömyyden tunne joka ei
koskaan häntä jättänyt Usein vai
vasi hän loukkaantuneita aivorauk
kojaan yrittäen tunkeutua sen hun
nun läpi joka verhosi hänen mennei
syyttään hän yritti ratkaista sitä ar
voitusta johon hänen nuoruusvuoten
sa kätkeytyivät mutta vaikka hän
monta kertaa istui lieden ääressä vai
vaten päätään'erjohn Hardy voinut
saada ajatuksiinsa pienintäkään piir
rettä John Huxfordista
Kerran matkusti hän liikkeen asi
oissa Quebeciin ja kävi juuri samas
sa korkkitehtaassa joka oli saatta
nut hänet jättämään Englannin Kä
vellessään esimiehen kanssa tehtaas
sa otti hän sivumennen korklnpalasen
käteensä ja tietämättään viilsi kynä
veitsellään siitä hiehon sileän korkin
Hänen seuralaisensa 6tti sen hänen
kädestään ja katseli sitä asiantunti
Jan silmillä
"Et ole ensi kerta Mr Hardy" huo
mautti hän "kun te leikkaatte kork
kia" _
"Erehdytte" vastasi John Hardy
"en ole koskaan elämässäni veistänyt
korkkeja"
"Mahdotonta" huudahti esimies
"ottakaa tämä pala ja koettakaa uu
delleen" y
John-koetti parhaansa mukaan teh
dä uuden mestarinäytteen mutta1 joh
tajan aivot estivät harjaantuneen kor
kinleikkaajan lihasliikkeiden toimin
nan Viimemainitut eivät olleet me
nettäneet taituruuttaan mutta ne pi
tää antaa toimia rauhassa eikä sen
tahdon joka ei asiasta mitään tien
nyt vaikutuksen alaisena Ensiksi
tekemänsä siron sileän "ja taiteelli
sen korkin asemesta onnistui hänen
nyt muovailla ainoastaan korkean ja
huonomuotoisen korkin
"Se täytyi olla siis -vaan sattuma"
sanoi esimies "mutta olisin voinut
vaikka vannoa että korkin valmisti
tottunut käsi"
Vuosien vieriessä rypistyi Johnin
kasvot Ja hänen tukkansa joka oli
ollut harmaa monta vuotta tuli val
keaksi kuin talvinen lumi Mutta vie
lä oli hän reipas vaikkakin vanha
mies joka kunnialla kantoi vuoten
sa kun hän seitsemänkymmenen
vuoden ikäisenä erosi johtajatoimes
taan Hän oli omituisessa asemassa
kun ei voinut sanoa tarkalleen ikään
sä vaan ainoastaan arviokaupalla
määritellä vanhako todennäköisesti
oli ollut onnettomuustapauksen sat
tuessa Ranskalals-saksalainen sota alkoi
ja sill'aikaa kuin nuo kaksi kilpaile
vaa yrittivät kaataa toisiaan työnsi-
vät rauhallisemmat naapurit ne mo
lemmat pois markkinapaikoiltaan ja
kauppa-alueiltaan Monta englanti
Osasto
laista satamaa hyötyi tästä suuresti
erittäinkin Brisport Tämä palkka
oli jo aikoja sitten lakannut olemas
ta kalastajakylä ja oli nykyään ku
koistava suuri kaupunki Sillä? pai
kalla missä Mary oli kerran seisonut
oli nyt valtava aallonmurtaja ja suu
ri 14 vi hotelleja terasseineen sitäpait
si ilinä missä ennen muinoin län
nen pohatat olivat kerääntyneet tava
ravaihtoon Tämä kaupungin kasva
minen oli saanut aikaan sen että
Brisport oli nyt tullut vilkkaaksi
kauppakeskukseksi josta" kaikille
maailman äärille lähti laivoja Niin
ollen ei ollutkaan ihme että kaup
piaitten silmillä suotuisalta katsottu
na 1870-vuonna makasi useita Bls
portln laivoja Quebecin laivaveistä
mön edesstä joessa
Eräänä päivänä Jrjhan Hardy jolla
nyt johtajatoimen jätettyään oli hy
vää alkaa kuljeskeli satamassa kuun
nellen höyryvlmpsien rätinää ja kat
sellen mitenkän suuret paalit ja ar
kut viputettiin maalle ja ladottiin
korkelhln kasoihin Hän huomasi e
rään suuren valtamerilaivan tulleen
satamaan ja kun se jo oli köysillä
kiinnitetty laituriin oli hän Jo aikeis
sa lähteä pois mutta kuulikin muuta
mia sanoja eräästä laivaan kuuluvas
ta jollasta ja nämä herättivät hänen
mielenkiintoansa Se mitä hän kuu
li oli ainoastaan joku lyhyt käsky
joka annettiin mutta käsky tuntui
vanhasta miehestä merkillisen kodik
kaalta ja tutulta Hän jäi laivan vie
reen ja kuunteli merimiesten puhu
van samaa leveää ja kaiukasta mur
retta korostaen sanoja omituisen
soinnukkaasti Mistä se johtulkaan
että tuon murteen kuuleminen sai ai
kaan hänessä niin omituisen tunteen
tuumi hän Hän istuutui eräälle köy
sipakalle ja kädet ohimoille puristet
tuina koetti muistella kuulemaansa
murretta Hän yritti palauttaa mie
leensä niitä tuhansia puolimuodostu
neita muistoja jotka leijailivat hänen
aivoissaan Sitten nousi hän ja mo-
' ni laivan takaosaa tarkastelemaan ja
luki sieltä nimen: The Suhlight Bris
port Brisport! Taas tuo merkilli
nen pistävä värinä kaikissa hermois
sa Miksikä tuntui tuo kieli ja nuo
miehet niin tutuilta? Hän meni a
suntoonsa jokseenkin huonotuulisena
ja koko yön hän vaan vääntelehti
sängyssä saamatta unta silmiinsä ja
aina tuntui hänen ajatuksensa seu
raavan jotain epämääräistä joka pa
keni mutta jota lähellä hän tunsi oi
vansa '
Aamulla aikaisin lähti hän taas
rantaan kuuntelemaan merimiesten
puheita Tuntui kuin jokainen sana
olisi elähyttänyt hänen muistiansa
ja vienyt häntä lähemmäksi valoa
Kun he työnsä lomassa tarkastelivat
vanhaa valkohapsista ukkoa joka is
tui niin hiljaisena ja tarkkaavaisena
nauroivat he hänelle ja laskivat vä
hän pilaakin Nämä pilapuheetkin
tuntuivat hänestä tutuilta joka olikin
luonnollista koska hän oli niitä nuo
ruudessaan kuullut eikä kukaan
Englannissa ole vielä keksinyt mitään
uutta pilaa Näin hän istuskeli ko
ko päivän rannalla ja odotteli että
asia vihdoinkin selviäisi hänelle
Tapahtui sitten niin että päivällls
loman aikaan eräs merimiehistä tuli
puhuttelemaan häntä joko sitten u
teliaisuudesta tai myötätunnosta hän
tä kohtaan John pyysi merimiehen
istumaan pölkylle viereensä ja alkoi
tekemään hänelle kysymyksiä maas
ta ja kaupungista josta han tuli
Kaikkeen vastasi mies auliisti sillä
merimiehellä ei ole mitään niin mie
luista puheenaihetta kuin kotipaik
kansa koska se tuottaa hänelle hu
via saadessaan esittää ettei hän ole
pelkästään harhaileva mies vaan et
tä hänelläkin on koti johon halutes-
saan voi asettua rauhaan Merimies
puhuikin raatihuoneesta ja rannikko
vartiotornista esplanaadista W&11
streetista ja Hight-streetistä kunnes
hänen seuralaisensa äkkiä tarttui hä
nen ranteeseensa ja huudahti: "Kuul
kaa vastatkaa minulle kaiken' arme
liaisuuden nimessä eikö Hlgh-kadiiHa
lähde Fox- Caroline- ja George-kadut
tässä järjestyksessä" (Jatk)
TARMOLA' ONT
"' " 'V - '
Koska el ole näkynyt minkäänlai
sia kirjotuksia Toverittaren - palstoilla
eikä minkään muunkaan lehden pals
toilla niin koitan minä ensikertalai
sena töhertää muutaman sanan' ~~
Olen ollut Toverittaren lukija ja ti
laaja seitsemän vuotta vaan enole
rohjennut minäkään milloinkaan kir
jottaa vaan nyt yritän Ehkä kirjo
tan toisenkin kerran
Haluan sanoa että Toveritar on
nyt monipuolisempi mitä koskaan
ennen sillä olen tarkasti seurannut
sen kirjotuksia
Tämä paikka on seitsemän mailia
Port Arthurin kaupungista Olem
me asuneet täällä noin kuusi tai seit
semän kuuta Tulimme länneltä ke
sämaasta joten alkaa tuntua vähän
oudolta kun on kylmä talvi tulossa
Olemme jännityksellä 'seuranneet tä
män ympäristön yhteistoimintaa vaik
ka ei yhteistoiminnaksi sitä voi sa
noa sillä se näyttää olevan suoraa
riitelemistä näiden kantofarmarien
kesken Vaan näyttää että naapu
rikylän miehet ovat meitä vähän edel
lä tietopuolisuudessa — Paikkaa kut
sutaan Toimelaksi Siellä ovat mie
het yhtyneet O B U lukuunotta
matta kolmea pyhiinvaeltajaa Siel
lä oli iltamat lokakuun 2 päivä eli
koulun - avajaisjuhlat jossa oli run
saasti ohjelmaa noin kaksikymmen
tä eri numeroa jonka suorittivat
O B U:n miehet Ikävä kyllä meil
tä naisilta ei ollut minkäänlaista oh
jelmaa istuttiin vaan kuni ruusupen
saat niinkuin se ei meille kuuluisi
kaan Vaan onhan sitä aikaa meil
lä naisillakin toimia ja olla mukana
Yhteistoiminnalla me voimme olemme
parantaa
Solidaarinen tervehdys kaikille raa
tajatovereille — A H
—"Ei ajatuksilla eikä ahkeruudella
tehdä yhteiskunnallista vallankumo
usta vaan tahdolla ja toiminnalla"
— Karl Marx
M-I I I 1 I I I I I I I 1 I I I I 1 I H ' H-r
NAISTEN OSUU3KOTI
SAN FRANCISCO CAL
3627— 16th St
Telefooni: Market 3958
SAN FRANCISCO
I I I I I I I 1 I I I I I 1 I I I I I I I 1 I I I I'
HANNAN S S O ompeluseuran kokoukset
pidetään jokaisen viikon torstaina kello 8
jpp Huom I Kaavia saatavana joka ko
kouksen loputtua
VVAUKEGANIN III 8 8 O viralliset
kokoukset pidetään joka kuukau
den enslmäisenä Ja kolmantena sun
nuntaina alkaen klo 2 lp — Osaston
ompeluseuran kokoukset ovat Joka lal
nen torstai alkaen klo 2 Jpp V
via kokouksen loputtua
ABERDEENIN S S CLUBIN ompeluscur
kokoontuu joka torstai klo 2 ip 713 E
lst St — Tervetuloa
HOQUIAM1N S S O ompeluseuran ko
koukset pidetään osaston talolla Akjolas
sa joka torstai kello 2 jpp Osote: 315
tOth St Hoquiam VVask
PO RTLA N DI N S S Osastoa ompeluseuraa
kokoukset pidetään ' osaston talolla joka
toinen to-stai-ilt kello 8 — Oaote: 71
Montana Ave -V
S Ä K E N I Ä
Tilatkaa nyt ettei enään unohdu
Säkeniä on yleisesti arvokkuudeltaan
tunnustettu tarkoitustaan vastaavaksi
julkaisuksi Ainoa laatuaan Mielen
kiintoisia tietoja Venäjältä Hinta
$200 vuosi
RAIVAAJA
Box 463 Fitchburg Maas