Tiistaina Elokuun 17 p — Tuesday August 17
No 33
8
ei hymv
Eipä hv vcj'L laPsl
El - vc -jä suuta
eipä!
v mielessä on muuta —
oi kun loppui leipä!
Ei köyhää näe nauravana
Vaikka rikas riemuaa
Naurata kas el!
Sydän hällä katkerana —
Kun rikkaat osan vei
Uhmaavana käyhän poika
Kädet nyrkkiin vie
Siihen hällä syy!
Voiman palo silmiin taasen
Niin valtavana ilmestyy
(Nousee nousee köyhiin poika
Sanat nämä saa:
Osani otan pois!
Elon hurmaa nauttia
Että köyhä kerran vois
H
PORT TOVViNSEND VVASH
Tervehdys kaikille Toverittaren lu
kijoille Tämä on ensikerta kun klr
jotan lehteen sillä nyt vasta olen
oppinut kirjoittamaan ja lukemaan
suomenkieltä Minä olen kahdeksan
vuoden vanha ja olen kolmannessa
luokassa koulussa Me asumme far
milla Minulla el ole siskoa eikä
veljeä eikä ole naapurissakaan lap
sia Siksi tuntuu vähän ikävältä
näin kesän aikana kun el ole tove
reita Minä olen iloinen kuin koulu
alkaa pian Sitten taas on hauskaa
Minä käyn kaupungin koulussa Sin
ne on kolmatta mallia matkaa Mi
nun täytyy kävellä puoli matkaa
lopun matkan pääsen automobiilissa
Minulla on neljä kissaa ja koira
Nyt minä lopetan ja kirjoitan toisen
kerran jos näen tämän lehdessä
Vieno L Johnson
PAINESDALE MICH
Haloo Toverittaren lukijat! Tä
mä on ensi kerta kun kirjoitan leh
teen Minä olen 11 vuoden vanha
ja olen kuudennessa luokassa kou
lussa Minulla on kaksi veljeä ja
yksi slsko Niiden nimet ovat:
Martti ja Lauri ja Laura Lauri
ja Laura ovat kaksoset Me ovat
kahden vuoden vanhat Martti on
12 vuoden vanha Meillä on kolme
lehmää ja yksi vasikka Äidille tu
lee Toveritar ja minä tykkään lukeit
sitä Minä lopetan nyt ja kirjotan
joskus toiste jos näen tämän leh
dessä Toveruudella:
Ellen Jyräkoskl
Jälleen kotona
On kaunis rauhaisa elokuun Utu
El tuulikaan puiden lehviä leyhytä
Nuori tyttö hiljalleen astelee kal
taista metsäpolkua alas järven ran
taan Omituisen väsynyt tunne val
taa hänen Miettivänä istahtaa hän
rantakivelle Vaipuu ajatuksiin
Verkalleen kohottaa hän katseen
sa peilityyneen lammen pintaan
silmäyksen luo Hän ihailee tyyn
tä vettä johon taivainen kuu niin
miellyttävästi säteensä heijastaa
Rinta huokaa kyyneleet vierivät
hiljaa ruusuisille poskille nyt jo
hlemun kalvenneille
Siitä on niin kauan kun hän on
tällä samalla rantaklvellä istunut
tuolla lammen tyynellä pinnalla sou
dellut näissä metsissä marjaillut
lehdoissa ja niityillä karjaa paimen
tanut Tuolla mäen rinteellä on lapsuu
den rakas koti jonka isä ja äiti
ovat nuoruusvuosinaan työllä ja vai
valla synkkään metsään rakentaneet
Siellä on vielä se koti jossa van
hemmat toivoivat rauhassa saavan
sa vanhuuspäivänsä viettää
Rantaklvellä istuva tyttö näitä
Lasten Osasto
kaikkia nyt miettii elokuun ihanassa
illassa
Hän muistaa ajan jolloin hän itse
nuoruuden kiihkossa oli halukas
jättämään kotinsa ja vanhempansa
toivossa nähdä mailmaa sen kau
neutta ja suuruutta Lähtiessä va
kuutti hän isälle ja äidille että jos
kus hän on tuleva heidän luoksensa
jälleen
Kauas hän kulki pois kotoa Suu
ren Atlannin yli hän matkusti- ja
vieläkin kauemmaksi Suurten vuo
rien virtojen laajojen lakeuksien
läpi hän edelleen vaelsi kunnes
saapui suureen villiin länteen
Siellä vietti 'hän kymmenen pitkää
vuotta saaden kokemuksia kaiken
laisia näki murhetta ja iloa
Nyt hän on jälleen kotiseudulle
palannut niinkuin lupasi
Mutta mitä hän täällä tultuaan
tapasi Ei ollut kalkki niinkuin
olla piti Eilen hän tänne saapui
Riensi entiseen kotiinsa mutta sen
hän löysi autiona Ovelta katsoi
ei ketään näkynyt Hän palasi pois
vieraan majaan outona tilaa pyysi
Ei halunnut ilmottaa itseään kenel
lekään ei kertoa kuka hän oli
Täällä tutulla rantaklvellä hän nyt
jälleen vuosien kuluttua ikäväänsä "
itkee ja entistä kotiaan kaipaillen
'katselee
Tytti) tuijottaa äänettömänä lam
men laineisiin
Pensaikon takaa hiipii esiin nuo
ri mies Hän huomaaa ajatuksiin
vaipuneen vieraan naisen
— Hyvää Iltaa sanoo nuorukai
nen ja katsoo tarkastellen outoa vie
ra ta Oletteko kaukaa kun en
tunne ja muutenkin näytätte niin
oudolla _ ' '
— Kaukaa olen tullut tänne tu
t i Ile paikoille Entinen kotini on
t'ällä lähellä Mutta mistä olette
te?
— Läheltä olen minäkin Ehkä
käytte kanssani sillä ettehän enää
näin myöhällä kauemmin aikone
täällä rannalla Istua?
He läksivät polkua pitkin mäen
törmällä nurmikon keskellä olevaan "
taloon Poika kulki äänettömänä
edellä ja tyttö seurasi ajatuksiinsa
vaipuneena perässä — — —
— Nyt olemme perillä virkkoi
poika hiljaa Minäkään en ole käy
nyt täällä pitkään aikaan Lienee
täälläkin paljon muuttuneet asiat
— Minä kävin jo täällä
— Niinkö?!
— Luulen että olemme autiossa
talossa Ketään ei täällä näkynyt
Nyt pojalle äkkiä välähti outo aa
vistus Kulta te olette miksi te
tänne pyritte? Oletteko te
— Veljeni! Sinä olet varmaänkln
ainoa veljeni Muistan sinut nyt
niin hyvin
Sisko! Oletko sinä nyt juuri pa
lannut vierailta mailta?
Jälleennäkemisen riemussa he sy
leilivät toisiaan
Talo oli autio ja synkän pimeä
Kuu vain kuumotti ylhäällä ja lois
teli autiolta näyttävän talon Ikkuna
ruutuihin — Mitä! Olisiko nyt mentävä ta
loon sisälle vai missä yön viettäi
si? Poika etsii tulta mutta ei löydä
He voivat kuunvalossa nähdä tuvas
sa ilman valoakin asettua Ikkunan
vieressä olevalle lavitsalle
Siinä he kertovat toisilleen mo
nien vuosien tapahtumia
Aika on kulunut on jo kohta aa
mu mutta vielä heillä riittää tarina
Vasta päivän valjettua päättävät he
etsiä ihmisiä ja kuulla kodin kuu
lumisia Mutta heillä on aavistur
ja pelko että kalkki on kadotettu
Aamu valkenee päiväksi
He etsivät ihmisiä mutta talosta
ei ketään löydy
— Luokkasodan uhreiksi varmaan
kin ovat kaikki joutuneet
Sen he sitten saivatkin jälkeen
päin tietää todeksi Isän ja äidin
sydän oli lävistetty niinkuin monen
muun
Siellä he nyt olivat veli ja sisar
kumpikin kaukaa tulleina hävitetyn
kodin tanhuvilla Itkemässä
Mutta kauan eivät he itkeneet
Heidän silmänsä pian täyttyivät vi
han liekillä uhman palo niissä heh
kui Siinä he päättivät että he yhdes
sä viimeiseen hetkeen asti' taistele
vat sen aatteen puolesta jonka
vuoksi heidän vanhempansa jo oli
vat taistelleet ja henkensä antaneet
Nyt kun uusi aika koittaa on hei
dän lapsensa heidän jälkiään seuraa
va ja taisteleva loppuun heidän ja
lon taistelunsa
He molemmat ovat nyt siinä suu
ressa joukossa joka valmistaa uutta
taistelua työväenluokan voittoon vie
miseksi IL L
MYRKKYMURATTI (POISON
IVY)
ÖMyrkkymuratti (Polson Ivy) tuo
pelätty köynnöskasvi on sangen laa
jalle levinnyt Sitä tavataan Nova
Scotlasta pohjoisessa Floridaan ja
Texasiin etelässä ja Atlannin ran
noilta aina Utahiin ja British Co
lumbiaan lännessä Se on todella
köynnöskasvi joka klertäytyy kai
ken ympärille mikä suinkin on sen
ulottuvilla Tammikin joskus mel
kein tukehtuu kun myrkkymurattl
klertäytyy sen korkeimpalnkin ok
sien ympärille peittäen ne tuuheilla
lehdtllään Myrkkymurattl alkaa
kukkia touko- tai kesäkuussa Sen
kukat ovat pieniä hyvänhajuisia
kellertävän vihreitä tiheissä tähkä
mäisissä tertuissa Syksymmällä
kypsyvät ne pehmeiksi valkeiksi
vahamalsiksl marjoiksi jotka usein
säilyvät talvenkin yli
Paras tunnusmerkki millä myrk
kymuratin tuntee hyvin tavallisesta
Virginia köynnöksestä on se että
myrkkymuratin lehdet ovat kolme
aina ryhmässä jota vastoin Virginia
köynnös on viisilehtlnen ja aivan
vaaraton Myrkkymuratin kolmJ
lehteä ovat loistavan vihreitä ja ly
hytkantaisia sekä kärjeltään pitku
laisen soikglta
'Myrkkymuratin myrkky on voi
makasta haihtumatonta öljyä joka
tunkeutuu ihmisen ihon huokosien
läpi ja nostaa suuret määrät pieniä
syhyäviä rakkuloita ihon pinnalle
sekä aiheuttaa polttavaa turpoamis
ta Kynsimällä tätä syyhyä enem
pää kuin mitään muutakaan syyhyä
ei voida parantaa päinvastoin pa
hentaa Luonnossa ei ole mitään millä
el olisi tarkotustaan Myrkyllisten
kasvien lukumäärä on suuri Ihmi
set ovat oppineet käyttämään suu
ren joukon erilaisia kasvlmyrkkyjä
omiin etupäässä lääketieteellisiin
tarkotuksilnsa mutta kasvit käyttä-(
vät sitä itsepuolustukseen Myrkyl
linen kasvi -jonka syömistä seuraa
tuskallinen sairaus tai kuolema saa
olla esimerkiksi nälkäisiltä eläimil
tä rauhassa Useimmat kasvit ovat
myrkyllisiä ainoastaan syötyinä
Myrkkymurattl on yksi niistä har
voista kasveista Jotka eivät odota
ahdistajansa rankaisemista vasta
sen jälkeen kun vastustajat ovat eh
tineet sen tuhota) vaan nostaa sn
dan jo ennen kuin se ehditään syö
dä valamalla ahdlstajaansa myrk
kyä siten pakottaen tämän jättä
mään sen rauhaan
— Tietämättömyys on paha
henki Me pelkäämme että se
on vielä aikaansaava monta mur
henäytelmää Hyvällä syyllä o
vat Kreikan suurimmat runoili
jat antaneet Mykenean ja The
ban kuningassukujen kauheissa
murhenäytelmissä sille traagilli
sen kohtalon osan — Karl Marx
aikakauslehdessä "Die Rheini
sche Zeitung")
TILAA TOVERITAR!
Suvijuhla
Sinitaivas kirkttsna kaarehtii
— suvijuhla on saapunut armas!
Taas laihot tuulessa lainehtii
ja pehmyt on luonnon parmas
Käy korkeella hymyten päivän kehrä
sen välkkyy kullassa vainio vehrä
On Juhannus! Luontokin hymyillen
nyt kauneimmat antinsa tuhlaa
Sen sylissä viettävi leikkien
myös inehmo suvista juhlaa
Pois haihtuvat mielistä murehet harmaat
ja aivoissa liikkuvat aatokset armaat
Kokot rannoilla vaaroilla hulmuaa
koht' taivasta kipunat kiirii
Povi nuori nyt riemusta riehahtaa
— tule neitonen kanssani piiriin!
Ja lehtoja täyttävät lemmet ja kaihot
kun hämyhyn uinuvat metsät ja laihot
Elon arki nyt rinnasta kaikkoaa
kevyt kirkas on orjankin mieli
Hän luonnon helmahan kiiruhtaa
miss' soittavi salainen kieli
Suvijuhla on nyt tuli kaihottu hetki
— ja harvoin on juhannusriemujen retki
Toivo A L — nen
(Ylijäänyt Lasten Keväästä)