No 3o
Tiistaina Heinäkuun 27 p — Tuesday July 27
VANKILA
Kirj MAXIM GORJKIJ
(Jatkoa edelliseen numeroon)
H '
Vankilassa el ollut vapaita paikko
ja Ja Mischa pistettiin pieneen suu
rempien rikosvankeja varten varat
tuun komeroon Harmaapäinen kor-
keakasvuinen pltkänaamainen Ja
suippopartalnen vanginvartija jonka
värittömät Bilmät olivat aivan Hik
kumattomat sulki suurella kolinalla
paksun likaisen oven ja kyyristyen
sen ympyriäiseen aukkoon sanoi ai
van kuin olisi puhetorveen -puhunut
matalalla yksitoikkoisella ää
nellä: '
— Jos jotain tarvitaan — kutsu
kaa olen tässä'
Ja samassa katosi hän hiljakseen
kuin hiiri
Nuorukainen seurasi häntä uteli
ain katsein ja ihaillen jonkun aikaa
omaa tyyneyttään rupesi"Mähemmin
tarkastelemaan komeroa Se oli pit
kä kapea huone vasemmalla puo
lella oven vieressä tunkeutui seinäs
tä sisälle raskas kolmikulman muo
toinen uuni ja siihen lujasti kiinni
tetty vähän luisu- likainen neljän
hengen makuulava Tämä ylettyi ko
ko seinän pituudelta suureen rus
kealla ruostepeittoisella rautaristikol
la varustettuun akkunaan asti Ma
kuulavan ja oikeanpuoleisen seinän
välille jäi tilaa noin puolentoista ars
sinaa ja paitsi makuulavaa — ei täs
sä likaisessa synkässä huoneessa
muuta ollutkaan Raskas kivinen hot
vikaarros joka ' täynnä halkeamia
laskeutui vasemmalla seinällä mel
kein makuulavan tasalle ja tämä
kaarros se juuri antoi komerolle e
riskummallisen pallonpuolikkaan ta
paisen muodon joka oli keskeltä ja
ettu kahtia Holvin korkeimmalla
kohdalla oikeanpuolisen seinän vie
ressä paloi tomuinen sähkölamppu
valaisten lian tapetuista luteista
syntyneitten ruskeitten pilkkujen ja
kaikenmoisten piiroksien peittämiä
seiniä
Makuulavan puoleisella seinällä lä
hellä uunia oli luultavasti jollakin
naulalla piirretty suuret määrät nu
meroita — joku lienee tällä tavoin
yhteen- kertoma- ja jakolaskulla
koettanut lieventää Ikävää tyhjää yk
sinäisyyttään Lähellä akkunaa oH
isoilla kirjaimilla piirretty tummaan
kuivettuneeseen huoneeseen:
"Kaks' on meitä Vjasmalaista
"Aika reuhkanräyhkänää
"Mieronkiertäjää
"Kopekan mist' -irti saamme
"Limpun ostamme sen jaamme
"Ja — hoklennamme"
Mischa naurahti miettiessään mi
tähän merkinnee — "hoklennamme?"
— Vannaankin se tarkoittaa — ah
naasti syömistä päätti hän katsellen
seinälle säännöttömiin riveihin haus
kasti ripoiteltuja kirjaimia Ja "kak
si reuhkanräyhkänää" tuntui hänestä
olevan kaksi Iloista huimapäätä —
aina puoleksi nälkäistä jotka eivät
koskaan sure eivätkä mitään pelkää
kuleksivat iäti kaupungista kaupun-
kiin missä vaan sattuu tilaisuus —
sieltä "kopekan irti kiskaisevat" ja
eleskeleviU kuin petolinnut ihmisten
keskelli Mischa luki runosäkeet
uudelleen ja tuntiessaan mitenkä li
kaiset seinät alkoivat häntä yhä e
nemmän huvittaa purskahti hän ää
nekkääseen nauruun
Oven takaa alkoi kuulua askeleita
ja kolkko ääni kysyi äkäisesti:
~ Mitä te siellä?
Mischa säpsähti kääntyi katso
maan — ja näki oveen tehdyssä rel- _
ässä kylmän liikkumattoman sil
män — Kutsuitteko?
— En
Nuorten Osasto
T n -- - - - '
— Mitäs te sitten? — kysyi itse
pintaisesti silmä
— En mitään Minä vaan nau
roin — sanoi Mischa
Silmä hyppäsi sukkelaan mihin lie
neekin — ylös ja käytävästä kuului
raukea aivan kuin loukkaantunut
ääni:
— El täällä naureta
— Onko se kielletty? — kysyi
Mischa hyväntahtoisesti naurahtaen
"Hänelle ei vastattu Vankilan pi
halta kuului äänekästä melua josta
kin kauempaa käytävästä veden rois
kintaa ja viereisessä huoneessa kali
sivat kahleet Kaikki nuo äänet syn
nyttivät jonkinlaisen yhteisen seka
melskan jota el korva ollut ollen
kaan halukas kuulemaan Mischan
mieleen juolahti kuva laihasta pitkä
naamaisesta vankilan virkamiehestä
pyöreine värittömine silmineen har
maille tuuheine kaarevine kulmakar
"voineen ja keltaisella ryppyisellä na
halla peitettyine leveine otsineen
— Fedjka senkin viheriä elävä! —
kirkui kirpeä ääni käytävässä sen
jälkeen kuului naurun honotusta ja
oven ohitse kulki joku raskain juok
suaskelin '
— Hiljaa pukit! — kaikui ankara
äännähdys
Mischa huokasi ja alkoi lukea sei
näkirjoituksia Holvikaaressa siinä
paikassa Johon helposti voi makuu
lavalla loikoessa kädellä ulettua oli
painokirjaimilla huolellisesti kirjoi
tettu: "Täsä on Istunut Jakof Ignativ
TJsof Joka murhasi vaimons Ja
Saschka Gryslovan heiän konnuu
vens tähden Tammikuussa se ta
pahtui 1900 Laski suolet heilt
ulos"
Mischa vavahti uudelleen Häntä
hämmästytti kirjoituksen sisältö —
ja vielä enemmän se varmuus että
Usov uskoi täydellisesti olevansa oi
keutettu tappamaan ihmisiä
Hän yritti ajatuksissaan luoda ku
van tästä rauhallisesta murhamiehes
tä Usovasta vaan ei löytynyt sille
- minkäänlaista ihmismuotoa — se Il
meni aina hänelle jonkinlaisena jul
mana muodottomana pilkkuna- jonka
keskellä paloi tasaisesti himmeä ve
ripunainen tuli
Oven takaa alkoi kuulua raskaita
askeleita ja kova ääni kajahti:
Reilaan!
Raudat rämähtivät' ovi aukeni si
sään astui kaksi vanginvartijaa sekä
nuorempi päällikön apulainen — pie
nikasvuinen tummine terävine kuo
noineen ja pelokkaisen hiirensilmt
neen Hän loi pikaisen sivusilmäyk
sen Mischan ulkomuotoon ja kääntyi
äkkiä ääneti hänestä pois Toinen
punatukkainen tukeva möhömahai
nen vanginvartija lähestyt akkunaa
koetellen kädellään sen rautaristik
koa toinen Mischalle jo tuttu pitkä
kasvulnen vanhus seisot liikahta
matta oven vieressä katsoen kuolleil
la silmillään nuorukaista suoraan
kasvoihin Tämän jalkojen ohitse
tulla livahti sisään — aivan kuin pil
venhattara talvisella taivaalla — har
maa rangaistusvangin haamu heittää
pyöräytti makuulavan alle vahvasti
tervatun puukiulun ja katosi samalla
Pois läksi virkamiehistökin kovasti
jaloillaan kopistellen ja sanomatta
Mischalle sanaakaan Raskas rau
tainen ovensalpa rämähtell ja jysäh
teli ovi lukittiin suurella pauhulla
f— ja niin alkoivat virkamiehet astua
edemmäksi käytävää pitkin kulot
taen mukanaan kylmän kolkosti kali
sevia avaimiaan
— Reila-han! — kaikui Mischan
komeroon käheä huuto
Jostakin kauempaa kuului hyvin
pitkä voitelemattoman ovilokin nau-
kuva nlrinä ovi paukahti kovasti
kiinni ilma tärähti aivan kuin am
pumisesta rautojen kirinää ja kal
ketta alkoi kuulua uudelleen täs
mällisesti kumahtellvat varmat tah
dikkaat askeleet ja Mischa kuuli vie
lä kerran ankaralla äänellä huudetta-
Reila-han!
Nyt seurasi hiljaisuus tuntui kuin
koko vankila olisi kerrassaan kää
räisty mustaan pehmeään äänenpi
t& vään kankaaseen
Missha tunsi ruumiissaan jonkin
laista hammassäryn tapaista kolo
tusta mutta tarkemmin ajatelles
saan alkoi häntä vähän hävettää mo
koma tunne heilauttaen päätään
työntäen kätensä syvälle housunsa
taskuihin ja kovasti vihellellen alkoi
hän kävellä pitkin komeronsa lat
tiaa Ovlreikään ilmestyi vanginvartijan
kuollut silmä ja vanhuksen kuiva
ääni kuului rauhallisena:
— Viheltää ei saa!
— Ei saa? — toisti Mischa seisah
tuen — Ei — vastasi päättäväisesti
vanginvartija
— Hyvä ollaan viheltämättä!
— sanoi Mischa hymähtäen ja vähän
olkapäitään kohottaen
ISilmä kiilsi himmeästi vielä muu
tamia sekunteja oven ympyriäisessä
reiässä sitten se alkoi verkalleen
kohota ylös Oven takaa kuului
poistuvia pehmeitä askeleita Vie
reisestä komerosta jossa pakkotyö
Iäisiä säilytettiin kuului epäselvää
yksitoikkoista huminaa aivan kun
joku olisi rukoillut — vai lieneekö
satuja kertoellut Mischa meni ak
kunan luo tarttui käsillään rauta
ristikkoon nousi akkunalaudalle pai
noi otsansa vasten kylmää ristikkoa
sekä alkoi tähystellä syksyisen yön
pimeyteen Yö oli niin synkän pi
meä että jos olisit kätesi pistänyt
akkunasta ulos olisi sekin näyttänyt
aivan nokimustalta Jostakin kau
empaa näkyi pieni värähtelevä tuli
rohkean Iloisesti palaa tuikkivan
mutta ollen yksinäisenä synkän pi
meyden ympäröimänä näytti sekin
olevan aivan kuin vankilaan suljet
tuna (Jatk)
Keisari ja apotti
Tahdon kertoa teille hyvin hullun
kurisen jutun
OH kerran hyvin kiukkuinen kei
sari ja myöskin apotti joka oli hy
vin komea herra Ikävä vain oli
apotin palvelija herraansa paljon vii
saampi Kuumuus ja kylmyys rasit
tivat keisaria Usein hän nukkui
rautapaitaan puettuna sotateltassa
Usein oli hänellä tuskin vettä hapan
leivän ja makkaran paineeksi ja vie
lä useammin hän kärsi nälkää ja ja
noa Mutta pappi osasi itseään pa
remmin hoitaa Hän lepäsi mukavas
ti pöydän ääressä ja vuoteessa Täy
sikuun lailla paistoi hänen naamansa
eikä pari miestä ylettynyt hänen vat
sansa ympäri Tästä syystä etsi kei
sari usein riitaa papin kanssa
Kerran ratsastsi hän ratsujoukon
kanssa kesän polttavassa kuumuudes
sa luostarin ohi jonka edustalla pap
pi jaloitteli
— Ahaa! Satuinpa nyt hyvään ai
kaan ajatteli keisari ja tervehti pap
pia ivallisesti Mitä kuuluu herran
palvelija? Minusta näyttää että ru
koileminen ja paastoaminen ei teitä
lainkaan haittaa Mutta samalla mi
nusta näyttää että joutilaisuus vai
vaa teitä Ehkä kiitätte minua jos
e inan teille hieman työtä) Sanotaan
että te melkein kuulette ruohonkin
kasvavan Siksi annan teille kelpo
leukojenne purtavaksi kolme kunnon
pähkinää
Kolmen kuukauden kuluttua tah
don saada vastauksen näihin kolmeen
kysymykseen Ensiksi: kun käyttäy
dyn korkeana keisarillisessa juhlapu
vussa valtaistuimellani ruhtinaallisen
neuvoston ympäröimänä silloin tei
dän - pitää uskollisena arviomiehenä
sanoa minulle kuinka monen pennin
arvoinen olen) Toiseksi: teidän pi
tää laskea ja sanoa minulle kuinka
pian voisin ratsuni selässä kiitää mail
man ympäri? Ei minuuttiakaan liian
vähän tai liian paljoni Tiedän että
tähän vastaaminen on teille vain lei
kintekoa Kolmanneksi pitää vielä
teidän — — oi prelaateista parhain —
hiuskarvalleen arvata ajatukseni I Ne
tahdon minä sitten rehellisesti tun
nustaa mutta' niissä ei saa olla rah
tuakaan totta Jollette voi selittää
minulle näitä kolmea kysymystä on
apottivirkanne mennyt ja minä kul
jetan teitä takaperin aasin selässä
kautta maan ohjasten asemesta aasin
häntä käsissä
Senjälkeen karautti keisari nauraen
tiehensä
Mutta pappi parka kulutti ja ki
dutti itseään miettimällä Yksikään
pahantekijä raukka joka odottaa te
loitusta ei ole tuntenut hirveämpää
kidutusta kuin tämä apotti parka
Hän tiedusti kolmesta neljästä yliopis
tosta kysyi yhtä monelta tiedekun
nalta menettäen suuren rahasumman
mutta kuitenkaan ei yksikään tohto
ri ' voinut ratkaista hänelle näitä tär
keitä kysymyksiä
Suuressa pelossa ja vavistuksessa
kasvoivat tunnit nopeasti päiviksi vii
koiksi viikot kuukausiksi ja pian oli
tuleva se määräaika I
Hänen silmissään näytti maailma
milloin keltaiselta milloin viheriältä
Nyt etsi hän metsistä ja vainioilta yk
sinäisimpiä paikkoja
Silloin kohtasi hän eräällä harvoin
käytetyllä polulla kallionrinteellä lam
maspaimenensa Hans Bendisen
— Hera apotti sanoi Hans mi
kä teitä surettaa) Tehän hoiperrat
te eteenpäin kuin varjo Maria ja
Josef I Mitä? Tehän kutistutte ai
van kokoon Teille! on varmaan jo
tain tapahtunut!
— Voi hyvä Hans! Keisaria halut
taa antaa minua selkään Hän on
tupannut hampaisiini kolme pähkinää
joita tuskin itse Belsebub voi särkeä
Ensiksi: Kun hän näyttäytyy korea
na valtaistuimellaan keisarillisessa
juhlapuvussa ruhtinaallisen neuvos
tonsa ympäröimänä silloin pitää mi
nun uskollisena arviomiehenä sanoa
hänelle kuinka monen pennin arvoi
nen hän on? Toiseksi pitää minun
laskea ja sanoa kuinka pian hän voi
ratsunsa selässä kiitää maailman ym
päri Ei minuuttiakaan liian vähän
tai liian paljoni Hän luulee että
siihen vastaaminen on vain leikinte
koa Kolmanneksi pitää minun kur
jimman kaikista prelaateista arvata
hänen ajatuksensa ne tahtoo hän mi
nulle rehellisesti tunnustaa mutta
niissä ei saa olla rahtuakaan totta
Jos en voi selittää näitä kolmea
kysymystä niin on minun apotti vir
kani täällä loppunut ja hän kuljetut
taa minua takaperin aasin selässä
kautta maan
— Eikö mitään muuta vastaa Hans
Bendisen nauraen — Herra olkaa
huoleti sen minä tahdon tehdä Lai
natkaa vain minulle lakkinne ristin
ne ja pukunne niin tahdon antaa oi
keat vastaukset Vaikka en ymmär
rä hituistakaan latinaa osaan minä
(Jatkos kahdeksannella sivulla)
S Ä KE N IÄ
Tilatkaa nyt ettei enään unohdu
Säkeniä on yleisesti arvokkuudeltaan
tunnustettu tarkoitustaan vastaavaksi
julkaisuksi Ainoa laatuaan Mielen
kiintoisia tietoja Venäjältä Hinta
$150 vuosi
RAIVAAJA
Box 468 Fitchburg Mau
I