Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, July 20, 1920, Page 6, Image 6

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    MCI
f
? 3
(
i 1
f !
Tiistaina Heinäkuun 20 p—Tuesday July 20
No 29
r
!i
KODIN
PALOVAMMAT
Palovammojen 'hoitotapa riip
puu siitä miten pahasti henkilö
on palanut Lievimmässä tapa-'
uksessa punottuu iho Silloin on
hyvä käyttää esim kalkkilini
mienttiä Pahemmassa tapauk
sessa syntyy rakkoja Niitä ei
pidä rikkoa Jos tällaisessa ra
kossa syntyy pingotusta voi sen
silloin puhkaista terveen ihon
reunasta käyttämällä neulaa
jonka kärki on poltettu
Pahimmassa palamistapauk
sessa syntyy palohaavoja Sil
loin on syytä olla varovainen
varsinkin palanutta riisuttaessa'
Jos vaatteet ovat hiiltyneet tart
tuvat ne helposti kiinni palo-
karstaan Väkivaltainen vaat
teiden repiminen taas särkisi ra
kot ja poistaisi suojelevan palo
karstan mikä vaikeuttaisi palo
vammojen paranemista Tämän
vuoksi kaikki kiinni tarttuneet
vaateosat leikataan irti muusta
puvusta ja jätetään paikoilleen
Palovaimmojen aiheuttamaa ki
pua parhaiten voidaan lieven
tää ' jollakin puhtaalla rasvaai
neella kuten boorisalvalla ruo
kaöljyllä tai muun puutteessd
suolattomalla voilla Vahingoit
tuneen ruumiinosan lepo on
myöskin tärkeä
Jos koko ruumis on palanut
on parasta panna potilas veteen
niin että palanut kohta ei kosket
taisi reunoja Veden lämpö pi- (
tää olla 37 astetta On pidet
tävä huoli että se pysyy koko
ajan saman lämpöisenä
Palovammat ovat yleensä vai
keita parannettavia Pintapuoli
nenkin palaminen tuottaa paljon
kärsimystä Mutta pahoin pa
lanut on kokolailla vaikea pa
rantaa jos vain huolimattomasti
potilasta käsitellään
Äitien ja lasten suo
jelus (Jatkoa)
"Olin tehtaassa työssä viime päi
vään saakka ja menin takaisin viik
ko siitä kun lapsi syntyi Minun täy-
tyi ansaita rahaa voidaksemme mak
saa lääkärin" kertoi eräs vaimo jo
ka teki työtä kutomatehtaassa Man
chesterissa Ja eräs toinen vaimo kertoi että
hänen "ruuraarinsa" olisivat lähte
neet pois joten hänen täytyi nousta
siivoomaan niiden huoneita kolme
päivää siitä kun lapsi oli syntynyt
Erään montanalaisen maanviljeli
jän vaimo jonka lapsi kuoli kertoi:
"Minä keltin ja tein kotiaskareet ai
van viime tunnille saakka sillä hei
nää tehtiin ja meillä oli kuusi mies
tä työssä"
Nämä äidit ovat usein ylhäällä
muutama päivä synnytyksen jälkeen
tehden samaa kovaa työtä pesten
pyykit kantaen vedet ja puut ja teh
den kaikki muut talousaskareet sil
lä maaseudulla on usein mahdoton
saada apulaista Ja seurauksena
tästä on että äiti el voi imettää las
taanr On monelle meistä hämmäs
tyttävää saada tietää että maalais
oloissa kuolee yhtä paljon lapsia
kuin kaupungeissakin Tämä tosi
asia rikkoo kokonaan uskomme "puh
taan maailman" suojelevaan vaiku
tukseen Pikkulasten kuolemat ovat
melkein poikkeuksetta seurauksia
äidin raskaasta raadannasta ja sii
tä että äiti ei saa oikeata hoitoa en
nen synnytystä ja sen jälkeen
Tämän tilanteen 'lieventämiseksi
sekä kaupungeissa että maaseuduil
la on hallituksen apu äideille vält
tämätön joka on myöskin samalla
lasten apu Yksi suurimmista pal
OSASTO
veluksista mitä hallituksen apu Eng
lannissa ja muissa maissa on anta
nut on huomattu olevan siinä että
se vapauttaa äidin puutteesta ja ta
loudellisista huolista aikana joka on
sekä hänen että lapsen terveydelle
tärkeä' Ja samalla hallituksen a
pu tekee mahdolliseksi sen että
äiti saa lepoa ja hoitoa tänä tärkeä
nä aikana joten äiti ja lapsi ovat
turvatut
On myöskin otettava huomioon
minkä vaikutuksen lapseen tekee äi
din työssä käynti sittenkin vaikka
se on säästynyt vammoista ennen
syntymää ja saanut terveenä syn
tyä Pikkulasten kuolevaisuus ' on
suurin sen luokan keskuudessa mis
sä äidit käyvät työssä synnytyksen
jälkeen sillä silloin täytyy lapsi jät
tää keinotekoisen ruokinnan varaan
Melkein poikkeuksetta saavat tutki
jat äideiltä seuraavan vastauksen
kysymykseensä miksikä he käyvät
työssä:
'Kuolisimme nälkään jos pitäisi
tulla toimeen mieheni palkalla ja
siksi minun täytyy jättää pieni isom
pain lasten hoitoon kotiin sillä aikaa
kun olen tehtaassa työssä Eräs työ
läisvaimo antoi seuraavan vastauk
sen: "Hankkikaa miehelleni sellainen
palkka jolla voimme kunnollisesti
elää ja minä lakkaan käymästä työs
sä ja synnytän ja kasvatan terveitä
lapsia Nyt meillä on vara antaa
vaan kannumaitoa nuorimmallekin
lapselle joten el ole ihme jos se
onkin pikkunen Ja laiha sillä sellai
nen maito ei ollenkaan sovi hänelle"
Tämä vaimo puhui katkeruudella
Lapsitoimiston johtaja Julia Lath
rop eräässä asiaa koskevassa keskus
telussa innostuneesti puolusti työläis
naisia sanoen että tietämättömyys
ei ole pääasiallinen syy siihen että
heidän lapsensa kuolevat Hän sa
noi että tietämättömyys kyllä voi
olla köyhyyden seuralainen mutta se
voi olla myöskin yltäkylläisyyden '
seuralainen Ja vaikka ei ole mah
dollisuutta tietää missä määrin köy
hyys lisää tietämättömyyttä on kui
tenkin varmaa se että köyhyys ot
taa pois tiedon saannin mahdolli
suudet sekä myöskin mahdollisuu
det panna tietoja käytäntöön
Avun ulottaminen jokaiselle äidil
le ja lapselle maassa ja tarpeellisten
tietojen levittäminen kaikille lasten
vanhemmille voi tapahtua ainoastaan
hallituksen toimenpiteiden kautta
Viime vuosien aikana on yksityis
ten naisyhdistysten ja lääkärien toi
mesta tehty jotain asian eteen eri
kaupungeissa joista huomattavim
mat ovat New Yorkissa ja Los Ange
lesissa Cal Näiden yhdistysten a
pu ei tietysti ole voinut ulottua laa
jalle mutta kertomukset niiden toi
' mistä antaa meille jonkinmoisen kä
sityksen siitä mitä hallituksen ylei
nen apu tulisi ja voisi olla
(Jatk)
Eräs juhlapäivä
Klrj Albert Engström
(Jatk)
— No perhana soikoon Anderson
maahan juuri pitää kaivaa jotakin
silloin saa jotakin takaisin No en
minä tahdo kysyä häneltä sen enem
pää mitä hän on voinut luturoida
meidän tyttärelle mutta Anderson
muistaa mitä minä olen sanonut
Mutta nyt me lopetamme tämän teks
tin selityksen Tuleepas Anderson
katsomaan tänne meidän mehiläisiä
— ne pojat ne tekevät työtä No
ovat esikuvaksi sekä Andersonillo
että minulle
— Mitä siihen tulee niin esimerkiksi-mitä
tulee maanviljelykseen p
sen sellaiseen niin olen minä aina
rukoillut jumalaa että hän kerran
antaisi minulle jotakin sellaista —
sillä sinne on aina mieleni palanut
ja olenhan minä itsekin talonpoika
niin että se on ikäänkuin veressä
Mutta puhelahja on myöskin armo
Herralta
— Vai niin onko Anderson todel
lakin 'ajatellut ruveta maata viljele
mään? Herrastuomari vilkkuili Anderso
niin silmiään siristäen
— Niin oikeastaan se on minua
kutsumukseni yhtä paljon kuin tämä
nykyinenkin Mutta kun ei minun
moisellani ole mitään jolla voisi al
kaa niin ottaa sitä kiitollisuudella
vastaan ne lahjat jotka ylhäältä
annetaan ja rupeaa vähäiseksi palve
lijaksi hengellisessä viinamäessä
kunnes herra toisin määrää
— Anderson heittää sen mieles
tään Sellaista pitää afkaa lapsena
muuten ei se koskaan kävele Taol
laisilla sormilla ei hän voi koskaan
kääntää muuta kuin kirjan lehtiä
Tällalfcdta pitää talonpojan nyrkin
näyttää Katsokaapas Anderson tä
tä Jos siihen panee viljajyvän niin
se itää
Anderson kierteli itseään keinu
laudalla mihin hän oli vaipunut is
tumaan ja tuijotti hajamielisenä her
rastuomarin känsäistä nyrkkiä
— Niin mutta katsokaahan her
rastuomari — jos nyt sattuisi sillä
lailla että herrastuomarin tyttärellä
ei ole niinkuin mitään minua vas
taan eikä emännälläkään ole mi
tään minua vastaan ja minulla on
jumalan siunaus tähän kristilliseen
liittoon — sillä jumala on sanonut
sen minulle sen on hän tehnyt mon
ta kertaa kun minä olen seurustel
lut hänen kanssaan läheisesti ru
kouksessa — ja kun herrastuomaril
la el ole poikaa joka voisi ottaa ta
lon — Ja kun emäntäkin on jo niin
ijäkäs että ei voi enää tullakaan
poikaa — ja kun emäntä on myös
kln rukoillut jumalaa että hän kään
täisi tyttärensä mielen minuun —
Anderson otti hatun päästään ja
kuivasi hikistä otsaansa
— ja kun jumala on kuullut emän
nän rukoukset — — ja yleensä —
Valtava surina katkaisi hiljaisuu
den — Peijakas mehiläiset parveile
vat! Nyt el ole aikaa kuunnella An
dersonin loruja klrkasl herrastuo
mari Istukaa hiljaa mies huusi
hän kun saarnaaja alkoi heiluttaa
hattuaan limassa
Parvi lenteli edestakaisin muuta
mia kertoja nousi Ja laski Ander
son hikoili kylmää hikeä sillä välis
tä olivat molemmat miehet keskellä
surisevaa pilveä Herrastuomari
tempasi Andersonilta hatun jolla
hän löi ympärilleen
— Istukaa hiljaa tyhmyri älkää
helluttakp sormeakaan ja kuulkaa
mitä minä sanon! Jos jumala tah
too että mehiläiset häntä pistävät
niin ei mikään hattu auta Sinulla
taitaa olla huono usko saakelin ta
lonkosija! Ja nyt tapahtui se mikä piti ta
pahtuman syy siihen että tämä yk
sinkertainen kirjotus tuli kirjotetuk
si Yhdessä hetkessä katosi Ander
sonin kauniskiharainen tukka ja ku
koistavat kasvot parven massan alle
Sillä mehiläisemo oli hyvällä arvos
telukyvyllä valinnut armoitetun naa
mataulun asuinpaikakseen
— Jos sinä nyt lilkahdatkaan voit
sinä olla kuoleman oma sen sinä
itsekin ymmärrät sanoi herrastuo
mari Vaan Istu vain hiljaa sillä vä
lin kun minä otan pesään mehiläi
set Ja se kestää vähän aikaa Xlä
vilkuta silmiäsi äläkä liikuta suu
tasi Äläkä vapise Andersonillahan
on jumala puolellaan Xläkä liikuta
itseäsi vaikka joku mehiläinen pis
täisikin sillä silloin ne voivat kaik
ki pistää käsitätkö sinä ja se veisi
hengen kymmeneltä lahkolaissaar
naajalta vaikka heillä olisi kuinka
paljon armoa Minä sanon viimei
sen kerran Istu hiljaa mies! Mi
nä menen sillä aikaa hakemaan
vettä
Mehiläiset kömpivät onnettoman
maallikkosaarnaajan kasvoja pitkin
hänen suljettujen - silmäluomiensa y
litse kävivät vieraisilla hänen sie
ramissaan eivätkä unohtaneet myös
kään korvien käytäviä Ne ryömivät
alas kaulaa myöten ja kauluksen si
säpuolelle ja siellä pistivät ne jotka
olivat eksyneet paidan alle
'Anderson vavalhtl joka pistoksella
mutta pysytteli tyynenä Yksi Ja
toinen mehiläinen pisti kun hän
koetti vähäisillä pienillä puhalluksil
la ajaa pois niitä Jotka olivat huvi
kävelyllä hänen huulillaan Muuten
kylpi hän hiessä Nyt tuli herras
tuomari vesikannu Ja vispilä kädes
sä ruiskuttaakseen vettä parven pääl
le ja saadakseen sen jälleen kokoon
tumaan Anderson ei voinut nähdä
sitä lempeätä otetta jota vanha me
hiläishoitaja käytti ja niitä monia
hienoja temppuja joita hän suorit
ti Mutta Andersonilla ei olisi kyllä
ollutkaan todellista elävää mielen
kiintoa tuohon asiaan Hän olt tuol
la hetkellä vain hikinen lahkolais
saarnaaja Jonka sielu oleili kuole
man esikartanoilla Mutta jos hän
olisi kyennyt tuntemaan ja ymmär
tämään jotakin muutakin kuin pel
koa olisi hän ihaillut kaikkia niitä
käsitemppuja jotka nyt seurasivat
Hän olisi joutunut haltioihinsa her
rastuomarin taitavuudesta ja peh
meistä liikkeistä kun hän käsin am-
mensi mehiläiset uuteen pesään
Mutta hän käsitti sen sijaan ne
ystävälliset sanat joita 'herrastuo
mari omisti hänelle' ottaessaan pois
viimeiset mehiläiset
— Mutta nyt sinä lupaat senkin
vietävän talonkosija jättää meidän
tytär rauhaan Lupaatko sjnä sen?
— Kyllä ähky! Anderson
— Lupaatko ettet koskaan enään
näytä itseäsi talossa?
— ' Lupaatko että sinusta tuleo ah
kera ja kunnon Ihminen?
— Kyllä!
— Tunnustatko sinä että sinä ' o
let veijari ja lurjus jonka oikeastaan
pitäisi saada aikalailla selkäänsä jo
ka kerta kuin sinä kojitaat kunnialli
sia ihmisiä?
-r- Kyllä!
— No siinä tapauksessa sinä pää
set hengissä tällä kertaa senkin sa
lakuljettaja ja nyt sinä saat mennä
Jos et sinä vielä tahdo odottaa seu
raavaa parvea sillä sellainen hara
kanpesä kuin sinun tukkasi se on
kuin tehty mehiläisparvia varten
Kasvot harmaina ja koko ruumis
vapisten nousi saarnaajaparkä seiso
" maan Hänellä el ollut enää hikipi
saraakaan ruumiissaan Mutta se
mitä hän oli kokenut oli vaikeimpia
minkä alaiseksi ihminen voi joutua
Herrastuomari asetti riemuiten
mehiläispesän jossa uusi yhteiskun
ta oli nyt hyvää työtä vieläpä Itse
siunattuna juhannuspäivänä
Mutta lahkolalssaarnaaja Jedron
Natankel Astarot Anderson seisoi
hetkisen ja väänteli hattua käsis
sään kuin olisi hän tahtonut sanoa
jotakin Silloin tällöin vapisivat sää
ret housuissa Mutta hän ei löytänyt
sanoja Leuka kävi pari kertaa ja
jotakin epäselvää ääntä tunkeutui
hampaiden välistä Sitten hän kään
tyi hitaasti ja luikki tiehensä kuma
rassa Ja runneltuneena alaspäin hlek
kakäytävää pitkin avasi veräjän Ja
alkoi vaelluksen mäkeäi alaspäin
Mutta äkkiä näytti hän muuttavan
mieltään Hän pysähtyi teki pää
töksen kiipesi aidan yli ja- juoksi
pähkinäpuullakaan Kenties tahtoi
hän välttää kohtaamasta herrastuo
marin emäntää ja kadotettua mor
sianta
Kun hän oli päässyt talon näkyvis
tä pysähtyi hän otti esiin messin
kirasian pani suuhunsa kaksinkertai
sen mällin ja mutisi jotakin joka
kuului kuin: Saatanan perkele!
Sitten hän katosi pensaikkoon
I I
u
II
n
n
ii