Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (July 6, 1920)
' "'' " " " -' ' L— l _ _ — Tiistaina Heinäkuun 6 p — Tuesday July 6 No 27 Vararikko Kirj I S Onäsi (Jatkoa) Palvelija vilkaisi lehteä "Kas kun yksi tämän kaupungin Iuote tuimmlsta pankeista on tehnyt vara rikon Kyllä siinä jytäkässä taas meni monen köyhän säästöt Elli käännähti ympäri Mitä sinä sanoit pankista?" "Sen Taan että Boylston säästö pankki on suljettu on tehnyt vara rikon" "Herra jumala kirkasl Elli voi luoja ja minun sen enem pää sanomatta ryntäsi hän ulos o vesta Palvelijat huusivat perään että ottaa takkinsa oli niin kolea ilma muuten saa kuoleman taudin mutta Elli oli pois jo kuuluvista Silmät suurina katselivat palveli jat toinen toistaan Äkkiä asia sel veni Yhdestä suusta sanottiin: "siellä ne Ellin vuosikymmenen säästöt ovat" "El mutta kyllä yfhden täytyy läh teä perään Muuten hän voi vielä pyörtyä keskellä katua" Mari niminen tyttö lähti perään palton ja huivin kanssa Sillä välin Elli juoksi kuin mieli puoli avopäin hieno pumpuli-leninki päällä Ihlmset kääntyivät katso maan Vähän matkan päässä tulla piipot ti Mari avopäin palttoo kalnalpssa Jopa alkoi ihmisiäkin lähteä heidän jälkeensä Poikanulikoitakin alkoi puikkelehtia alkuisten välistä ryn näten eteenpäin että olivat isommat kaatua "Saakeli yle aina noita kersoja kin pitää olla joka helvetin palkassa kuului kiroiluja Jopa oli joukko kapulajussiakin" matkassa Eräässä palkassa sai yksi heistä Ellin hihas ta kiinni "Antakaa minun mennä huusi El li ja repäsi itsensä irti miehen kyn sistä sellaisella vauhdilla että polii sin hattu lensi monta syltä sivulle Pojat nauraa (hihittivät Poliisin pyöreä naama kävi verenpunaiseksi Läähättäen ryntäsi hän uudestaan perään Mutta kiinni eivät Elliä saa neet Viimein saapuivat he pankille Siel lä odotti pitkä jono ihmisiä sisään päästäkseen Elli Juoksi rivin etu nenään mutta vartijat ottivat hä nestä kiinni ja kuljettivat aivan ri vin loppuun "Teidän paikkanne on tässä" Elli pani vastaan huusi Ja pui nyrkkiä: "Minä tahdon rahani kuuletteko rahani!" "Malttakaa itsenne tai virkaveli korjaa teidät" huomautti eräs Po liiseilla oli täysi työ pitää ihmiset etäämpänä Marikin jo saapui paikalle "Elli kulta pane tämä paltto päällesi saat muuten kuoleman taudin" Elli ei ottanut kuullakseen sopot ti vaan lakkaamatta "Minun sääs töni elämäni ansioni vaivani palkka on tuolla tulen hulluksi" "Kyllä sinä saat osan niistä kun ovet avataan" koetti Mari lohduttaa Vihdoin ovet avattiin Vaan neljättä osaa rivistä el ollut vielä hälvennyt kun portit lyötiin kiinni Syntyi aika mellakka Mie het kiroilivat ja puivat nyrkkejään ja naisia pyörtyi Mutta Elli syök sähti suljetulle ovelle I-Iän takoi nyrkillään oveen huusi kuin mieli puoli "Avatkaa avatkaa ra hani kaksitöiBta vuotta olen raa tanut ja nyt rahani ja nyt i Virkaveli tarttui häneen kiinni Mutta Elli tappeli vastaan repi tuk kaansa ja kirkui kaksitoista vuot ta kaksitoista vuotta viisituhatta dollaria voi jospa olisin antanut Lundenille lainaksi Vihdoin voimansa loppuivat Ää nensä kävi käheäksi ja lyyhistyen maahan hän mumisi: "Voi taivas voi pyhä Jumala auta taivas! Mari tuli paikalle pyysi poliisia et tei veisi Elliä mukanaan Hän toi mittaisi tytön kotiin Vaunut kutsuttiin paikalle ja Elli nostettiin niihin Elli ei enään pan nut vastaan Silmät tuijottivat Hän oli kuin halvattu huulet liikkuivat mutta ääntä ei niiltä päässyt Mari olisi tahtonut sanoa jotakin lohduttaakseen häntä mutta hän el keksinyt mitään joka olisi voinut auttaa ei vaikka kuinka olisi tahto nut Hän muisteli nyt niitä pitkiä vuosia jolloin Elli oli käynyt van hoilla rääsyillään ilman huveja ilman ystäviä vaan rahan takia ja nyt hän oli kaikki menettänyt Hän oli jo vanhahko yksin voi mansa eivät olleet enään samat kuin nuorempana kauheata viisitu- hatta! i Joku palvelijoista kävi työnsä lo massa katsomassa Elliä "Kyllä se taitaa sittenkin järkiin sä tulla näyttää jo hyvin tyyneltä ja puhuu niinkuin ainakin järkevä Kova kolaushan' se on kun ajattelee itsensä kohdalle" Illalla kysyi Mari jos Elli haluaisi toveria yöksi "Pahaltahan sellainen ensin tuntuu mutta kyllä siitä vielä yli pääsee" hän puheli "Niin kylläkai sitä vielä sen yli pääsee" toisti Elli hiljaa "Ei en minä tarvitse toveria menehän vain nukkumaan kiitos vain kyl lä minä toimeen tulen" Mari olisi tälhtonut vielä jotakin sanoa Tuossa tyyneydessä oli Jo takin omituista ehkä se oli vaan mielikuvitusta mutta sittenkin! "No hyvää yötä Jos tuota tar vitset jotakin kutsu minut" "Kiitos kaikesta ja hyvää yö tä" Ensimäisekst seuraavana aamuna meni Mari kolkuttamaan Ellin ovel le El kuulunut hiiskausta Elli ve telee vielä unia arveli Mari Mutta kun hän kurkisti avaimen reiästä huomasi hän että se oli täytetty "Taivaan luoja hän hyppäsi pys tyyn koetti oven nuppia Se oli lu kossa "Elli Elli avaa ovi!" Mutta kun ei mitään kuulunut syök syi Mari alakertaan "Tulkaa herran nimessä Ellille on varmasti jotain tapahtunut" Miehiä ryntäsi ylös Ovi lyötiin sisään Sellainen kaasun haju tul vahti vastaan että miehet olivat pö kertyä Vihdoinkin saatiin ikkunat auki ja kaasuputki kiinni 'Niin oli Elli päivänsä lopettanut Ei hän ollut kestänyt tätä kovaa ko lausta - Pankkikirja oli suonenvedon tapaisesti puristettuna käteen auki viimeisen viennin sivulla ja alle piir rettynä useampaan kertaan epävar malla kädellä: viisituhatta viisituhatta Työn marttyyrit Kirj Arvid Johnson (Jatk) Työnantajat yleensä tietävät tä män asian tärkeyden paljon selvem min kuin me työmiehet siinä kun he ostaessaan ihmisen työvoiman myöskin tahtovat ostaa Ihänen mieli piteensä Katsokaas herra Köyry työmies työmaalla uhratessaan ruu miinsa voimia yksityisten yrittelijäin hyväksi uhraa henkisiä kykyjään o nian itsensä ja luokkansa hyväksi täydellisesti käsittäen etujen vastak kaisuuden on hän ajan oloon enem män vahingollinen kuin hyödyllinen työnantajalle Ensiksikin siinä että hänen yhteistä hyvää tavotteleva ä lynsä riitelee yksityisen etuja palve levan ruumiinsa kanssa ja toiseksi selittäessään näkökantaansa omille kanssatovcreilleen Siinäkin oman etunsa vuoksi jota kuitenkin on mahdotoin saavuttaa ilman kanssa ihmistensä apua josta näin ollen' muodostuu yhteinen hyvä — joka heidän asian oivallettuaan muodos tuu yksityisyrittelijän täydelliseksi häviöksi Työnantaja kylläkin vaa tii työntekijältä älykkäisyyttä — on pakoitettukin ainakin tuotannon jol lakin alalla sitä käyttämään — mut ta hän vaatisi Ben olevan rajoitet tua ainoastaan jollekin käytännölli selle alalle ja juuri tässä on kohta missä he suurimmln erehtyvät On ko kellään ihmisyksilöillä yhdisty neenä eli el — syyn yhä lisääntyes sä sellaiseksi että se järkyttää ko ko ihmisyhteiskuntaa uhaten sen o lemassaoloa — mahdollisuus asettaa vissi raja tutkivalle ihmis järjelle En luule olevan ei ainakaan silloin kun kysymyksessä oleva syy on ih misen vapaasta tahdosta riippumatta saatu aikaan ja jolloin älyllinen tut kija on seuraus itse syystä Me tie dämme että täytteessämme erilaisia seurauksia jotka kuitenkin kalkki vaikuttavat samaan tapaan joko sit ten hyvää eli huonoa ja seuratessam me niitä saavutamme Itse syyn joka mitään muuta tietä on maJhdotoin löytää Nyt kun syy ja seuraus kum painenkin ovat itse ihmisissä niin onko mitään joka estäisi sellaisen jaoston poistamisen Kaikki mitä tarvitsemme on äly joka ilman usko tettuja harhakäsitteltä kasvaisi no peaan aivan itsestään — syyn seu rauksena Mutta juuri tässä antaak semme tilaa vapaalle harkinnalle o lisi avustus tarpeen jiimlttäin pois taessamme vanhoja harhakäsitteltä ja luomme tilaa uusille Kuitenkin palatkaamme asiaamme Minusta näyttää että sittenkin tämä elämämme pääkysymys on paljon tär keämpi kuin mitkään siitä johtuvat sivuseikat Niin tuota — jos emme voi turvautua lääkärin lausuntoon eikä meillä myöskään ole järjesty nyttä työväkeä jota voisimme käyt tää turvanamme niin mitä voimme tehdä? — Minulla olisi neljä mies tä jotka kuulostivat omaavan koko joukon kapinanhenkeä yhtiötä vas taan Nämä miehet olivat kaikin yhdessä mainitun tapahtuman sat tuessa Luulen että he todistaisivat niinkuin asiat todellisuudessa ovat "Luulisitteko hra Köyry olevan mi tään mahdollisuutta jos koettaisim me näiden todistusten nojassa?" "Te hra Kekonen näytätte rasva rina tuntevan yhteiskunnallisen ti lanteemme yhtä hyvin ja kukaties paremminkin kuin minäkin suutari na — ainakin monin kerroin parem Rahanlähettäjille! Kansalaisillemme mäkiämme dollareilta Suomen Pankin virallisen myyntikurssin ' Kurnin muuttuessa Suomena ie meille ilmoitetaan sähkösanomalla Näin saatte dollareistanne KORKEIMMAN HINNAN Yllämainittua tapaa seuraten me maksoimme dollarista mmi Kesäk 24 p Lähetyskustannukset 25 senttiä posti teitse $350 sähkoteitse Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta r I ainoa asiaimehemme Suomessa vastaa kauttamme Iäheteyistä rahoista HELANDER & NEKTON PRIVATE BANKERS Woolworth Bldg Room 1104 233 Broadway New York City min kuin meidän nykyiset oppineet viisaamme" "Kuitenkin otaksun tuntevani tä män nykyisen porvarillisen "vääryy den" — jota kutsutaan sitä ymmär tämättömän kansan kielellä oikeu deksi — siksi hyvin että tiedän sii nä ei olevan turvaa köyhällä hakies saan oikeudellista osaansa rikkaalta Ja kuinka se voisi olla mahdollista kaan silloin kuin ei ' me köyhät ole olleet edustettuna kirjaimellisten la- kien laadinnassa Me ainoastaan o lemme edustaneet niitä poissaolollamme- ja vaitiolollamme joka puo lestaan antaa näille laeille hyväksy tyn oikeudellisen leiman — i Vääryys on täysin oikeutettua niin kauvan kuin sen käyttö synnyttää kansan tarpeita vastaavan uuden oikeuskä sltteen Silloin kuin kansat sen näin ymmärtävät eletään — el py syvää — mutta uutta aikaa joka puolestaan luo uusia käsitteitä Niin aina eteenpäin kohti aikaa jolloin suuri luonto-äitimme nöyrästi alis tuu ihmisen korkean älyn käskystä Älkäämme siis niinkään paljon pu huko päämäärästä vaan asteista mi hin kulloinkin pyrimme ja niistä kei noista joidenka avulla voimme saa vuttaa tämän välttämättömästt saa vutettavan asteemme — Köyhien keskinäistä nykyisen "oikeutemme" käyttöä olen aina vastaan yksin sii täkin syystä ettei se milloinkaan tuota heille muuta kuin aineellista häviötä mutta pääasiallisesti sentäh den että se lujittaa porvarillisen oi- keusistuimen perusteita Jokainen kerta kuin köyhät työmiehet omis sa keskinäisissä asioissaan käyttävät porvariston lakeja ja oikeuslaitoksia antavat he itse laitokselle oikeudelli sen leiman jonka oikeuskäsite on py hä ja jonka päätösvalta on yläpuolel la kaikkien muiden käsitteiden Päin vastainen olisi asian laita jos emme sitä milloinkaan keskenämme käyt täisi Silloin yleinen käsitteemme sen tuomitsisi ja laitos olisi kelpaa matoin jo sinänsä — Jos naapurien kesken syntyisi erimielisyyksiä — jo ka on luultavaa niin kauan kuin avuttomana yksikseen harhailemme ilman lähempää toistemme tuntemus ta — voisimme pystyttää keskinäi sen enemmistön mielipiteellä rat kaisevan päätösvalta-oikeuden Mut ta siinä olen kanssasi täydellisesti yhtä mieltä että niin kauvan kuin ei nykyisistä laitoksista synny ol keusvastaisia mielipiteitä ovat ne aivan paikallaan sillä vahingollinen käsite tuomitsee itse itsensä (Jatk) Kesäk 25 p