Thls Issue of tht Toveritar contaltu no artlcle auch as requlre an afflrmed translatlon accordlng to Act of Oc 15th 191?
TOVERITAR
ORGAN OF THE FINNISH VVORKING WOMEN IN AMERICA
Painos 7396
AMERIKAN SUOMALAIS
TEN TYÖLÄISNAISTEN
K X N E N K ANNATTAJA
No 26
Tiistaina Kesäkuun 29 p— Tuesday June 29 1920— Kymmenes Vuosik
Englannin työläisnaiset
ja työväenliike
Naisten ammattijärjestöön kuu
i luu 60000 jäsentä
Ruotsin Social Demokraten on
haastatellut Tukholmassa vie
railevaa Englannin työläisnais
ten etevintä edustajaa Miss
Margaret BondfielcTiä joka kuu
luu jäsenenä Englannista Venä
jälle lähetettyyn tutkimuskomis-
siooniin
Huomattavin englantilainen
naisjärjestö National Federation
of Women Workers (Työväen
naisten kansallinen liitto) perus
tettiin 16 vuotta takaperin Lä
hinnä niitten naisten järjestäyty
mistä varten jotka työskentele
vät ammateissa joissa puuttui
järjestöjä Tämä liitto on nyt
temmin kasvanut siinä määrin
että se muodostaa eräänlaisen
naisten ammattijärjestön johon
kuuluu 60000 jäsentä Puolet
liiton jäsenistä kuuluvat Labor
Partyyn Ettei koko liitto kuulu
tähän puolueeseen johtuu siitä
että puolueen jäsenmaksu kävisi
liitolle liian rasittavaksi Järjes
tön tehtävänä on' luonnollisesti
koettaa saada aikaan parannuk
sia naispuolisten työntekijäin
työehtoihin niin työaikaan kuin
palkkaankin nähden vakuuttaa
jäsenille viikottaista sairausapua
sekä kuolemantapauksen sattu
essa hautausavustusta antaa
heilje lainopillisia neuvoja työt
tömyysavustusta lyhyesti sano
en avustaa hätään ja puuttee
seen joutuneita jäseniään
Työaikakysymyksessä on jär
jestön myöskin onnistunut voit
taa suuria helpotuksia jäsenil
leen siihen nähden mitä heillä
oli ennen Eräs ammattiala jo
ka on ollut varsin lapsipuolen a
semassa mutta joka nyttemmin
on saanut työolonsa huomatta
vasti parannetuksi on pesijäin
ja silittäjien ammatti Näitten
työaika oli muutama vuosi sitten
aina 60 tuntiin viikossa saaden
palkkaa joka voi olla alle 10
shillingin viikossa Liiton on
onnistunut saada näille työnteki
jöille määritellyksi 21 shillingin
alin viikkopalkka
Kysymys joka meille nyky
ään on perin tärkeä niinkuin
näyttää olevan kaikkialla maail
massa on kysymys taloustoimis
ta ia niitten korvaamisesta Pal
veHjatarkysymys on muodostu
nut erikoisen polttavaksi Nai
set jättävät yhä enemmän tämän
työalan huonojen palkkojen- ta
kia ja perheet jotka ovat olleet
työnantajina ovat pakotetut yhä
enemmän käyttämään ravinto
lain apua 'Sanotut ammattilaiset
ovat myöskin liittyneet meidän
järjestöömme minkä vuoksi koe
tamme saada parannusta heidän
kin oloihinsa
Kysymykseen onko tuottanut
suuria vaikeuksia se seikka että
naisten täytynee palata takaisin
sodan aikana haltuunsa ottamis
taan työpaikoista lausui haasta
teltava että liitto on suhtautu
nut tähän täysin lojaalisesti
Liitto selitti että sen mielestä '
oli itsestään selvää että naiset
poistuvat niiltä paikoilta jotka
ennen sotaa olivat olleet heidän
miehisten toveriensa" hallussa
Tavallisesti naiset ovatkin ilman
muuta luovuttaneet työpaikat
kotiin palanneille sotilaille Jois
sakin paikoin on järjestely kui
tenkin kohdannut vaikeuksia
M m ovat Bristolin naispuoli
set rautatietyöläiset kieltäytyneet-
luopumasta toimistaan
Mutta niissä tapauksissa jolloin
työpaikat ovat syntyneet vasta
sodan aikana ja joissa niitä alus
ta alkaen ovat hoitaneet naiset
vaaditaan luonnollisesti että
naistyövoima on niissä pidettävä
Haastateltu huomautti lopuksi
että sota on yhä enemmän saat
tanut naiset käsittämään sosialis
tisia aatteita 'Liittyminen työ
väenpuolueeseen kasvoi sodan
aikana huomattavasti Aluksi ei
"kuitenkaan tahdottu uskoa että
tämä naisten osottama innostus
olisi pysyväistä laadultaan vaan
arveltiin sen sodan loputtua las-
kevan Merkillistä kyllä niin ei
ollut asianlaita Sensijaan että
Labor Partyssä ennen sotaa oli
kaikkiaan 3—400000 naisjäsentä
kuuluu siihen nyt kaikkiaan nai-
- sia miljoonan paikkeille
Ellen Key nuorisosta
Ruotsin Sos-dem Nuorisolii
ton äänenkannattajassa "Frihet"
lehdessä kirjoittaa lEJlen Key ar
tikkelin niistä jotka korjaavat
sadon jolla kirjoituksellaan hän
tahtoo kuvata sitä perintöä min
kä nuoriso saa vanhemmalta su
kupolvelta Hänen kanoistaan
huokuu jonkunlaista kaihomieli-
syyttä jonka ominaiseen sävyyn
kannattaa jokaisen tutustua
Muistutettuaan ettei sato kos
kaan ole niin kaunis kuin viljeli
jä uneksii siitä ' saavansa kir
joittaa Ejllen Key m m seuraa
vaa :
"Nyt ei kyllä lyö kenenkään
sydän siten kuin silloin kun me
vapunpäivänä kuljimme ensi
mäistä kertaa kaupunginhakaan
jolloin väsyneet vanhat työläi
set ja reippaat ja uljaat nuoret
vieretysten kantoivat " lippujaan
"kahdeksantunnin vaatimuksel
la" Jos se joka silloin oli niu
kana olisi itkenyt mielenliiku
tuksesta' olisi samaa kuin jos
me nyt vanhenneina itkisimme
kaihomielisyydestä Me unek
suimme silloin voittoisasta työ
väen aatelista Me havaitsem
me nyt todellakin aateleja so
sialidemokraattien johtajien jou
kossa Mutta kuinka harvoja
sellaisia aateleja joita silloin u
neksimme nyt- näemmekään !
Kuinka kauan meidän täytyy
vielä odottaakaan sitä aatelia
joka ilmenee itsekurissa itsensä
tuntemisessa ja itsekasvatukses
sa Kuinka paljon onkaan vuo
den varrella sekoittunut akanoi
ta vehnien joukkoon
Muistakaammepa vain vielä
kin kauemmaksi taaksepäin jol
loin sai alkunsa se liike joka
nyt vihdoinkin ilmenee kypsy
neenä hedelmänä uudessa avio
liittolaissa Sehän liike alkoi
nienenä yhdistyksenä jonka tar
koituksena oli ajaa naimisissa
olevien naisten omistusoikeutta
jonka yhdistyksen johtoon aset
tui muutamia kaukonäköisiä
miehiä ja muutamia sivistyneitä
naisia joiden tarkoituksena oli
ajaa eteenpäin mainittua kysy
mystä Mutta kuinka hitaasti
kuinka vaiväloisesti työ siinä
suhteessa edistyikään! Ainoas
taan ne jotka olivat mukana
työssä — tämä olikin ainoa yh
distys jonka toimintaan olen ot
tanut osaa — tiesivät kyllä mi
tä hirmuista vastamäkeä meidän
olikaan kuljettava ennenkuin
pääsemme jonkunlaisiin tulok
siin Mutta saattavatko naimi
sissa olevat naiset nyt uuden
lain voimaanastumisen jälkeen
osoittaa että se usko jolla mc
silloin kirjoitimme ja puhuimme
kaikista hyvistä naisten ominai
suuksista ei joudu häpeään En
tä sitten naisten äänioikeuskysy
mys Kuinka silloin uskoimme
uskoimme kaikesta huolimatta
uskoimme sokeasti Nyt ovat
monet äänioikeusnaiset sota
maissa olleet sotapuhujia
Nämä muistot ovat heränneet
nyt kun ajattelemme uutta a
violiittolakia — samoin kuin a
'jattelemme kohta käytäntöönas
tuvaa äänioikeutta — ja nyt kun
neuvostopöydän ääressä istuu
sosialistihallitus
Me jotka 1890 luvulla vapun
päivänä astelimme kaupunginha
kaan kuulemaan "punaisten" pu
heita ja lauluja me jotka 1870
luvulta saakka vuosi vuodelta o
lemme työskennelleet saadak
semme vaikkapa vähäisiäkin pa
rannuksia aikaan avioliittolais
sa me jotka 1890 luvulla aloim
me puhua naisten äänioikeudes
ta me emme ole ehtineet ai
noastaan tulla vanhaksi ja har
maiksi vaan meistä tuntuu san
gen huolestuttavalta ajatelles-
samme nuorta naissukupuolta
joka saa ottaa hedelmät niistä
pitkistä taisteluista joita olem
me saaneet käydä paremman yh
teiskunnan yhteiskuntajärjestyk
sen paremman avioliittolain ja
paremman äänioikeuslain puo
lesta Ainoa lohdutuksemme on
että meidän nuorisossamme oli
muutamia oikein ajattelevia Ja
kuitenkin ovat nämä muutamat
voimakkaasti vieneet maailmaa
eteenpäin"" '
Rosa Luxemburgin aja
tuksia sosialismista
Vähää ennen kuolemaansa
kirjotti Saksan vallankumouk
sen martyyri Rosa Luxemburg
nousevasta maailman vallanku
mouksesta ja sosialismin tehtä
vistä seuraavaa:
"Europassa alkanut vallanku
mous tarkoittaa sosialismin to
teuttamista eikä sillä voi olla
muuta tulosta Työväenluokan
täytyy ennen kaikkea ottaa val
tiovalta omiin käsiinsä Valti
ollinen valta on kuitenkin ai
noastaan keinona Tarkoitus
jonka me sen kautta tahdomme
saavuttaa on uuden yhteiskun
nan muodostaminen
Tänään kaikki rikkaudet
maat kaivokset tehtaat kuulu
vat harvoille suuromistajille
Suuret joukot saavat työstään
vain juuri sen verran ettei tar
vitseisi nälkään kuolla Muuta
mien harvojen" rikastuminen o
mistamattoman kansanluokan
työstä on nykyisen yhteiskun
nan ainoa tarkoitus
Tämän tilanteen täytyy muut-
tua Ihmiskunta ei voi eikä
tahdo sitä enempää kärsiä Kaik
ki yhteiskunnallinen rikkaus
maa siihen kätkettyine aartei
neen kaikki tuotannonvälineet
olkoot ne mitä lajia hyvänsä
on otettava pois riistäjien huos
tasta Työläisten hallituksen
ensimäisenä tehtävänä on julis
taa tärkeimmät tuotannonväli
neet yhteiskunnan omaisuudek
si ja asettaa ne yhteiskunnan
valvonnan alaiseksi
Sen jälkeen alkaa sangen vai
kea tehtävä: rakentaa yhte'iskun
ta uudelleen yleismaailmallisel
la pohjalla
Tänään ovat kapitalistit ai
noat ja ehdottomat tuotannon
vallitsijat Mitä ja miten tuo
tetaan minne milloin ja miten
tuotteita jaetaan siitä määrää
vät ja päättävät ainoastaan kaik
kivaltiaat yrittäjät Työläiset
jotka tarvikkeita tuottavat ovat
ainoastaan työkoneita ei muu
ta Sosialistisessa yhteiskunnassa
tämän kaiken täytyy muuttua
Kapitalistit tulevat häviämään
Tuotanto ei ole enää tarkoitta
va persoonallista rikastumista
vaan se tuottaa yhteiskunnalle
keinoja kaikkien tarpeiden tyy
dyttämiseksi Koko tuotanto
järjestelmä tulee siis toisen
muotoiseksi Ensiksi täytyy tuotannon ke
hittyä suuremmaksi kuin se
nykyään on Sen vuoksi on
välttämätöntä että jokainen te
kee työtä mikäli siihen 'kyke
nee Ainoastaan siten että
kaikki työskentelevät saavat
kaikki myös hyvinvointia Työ
tön elämä jonka nyt rikkaat
loiseläjät 'järjestävät itselleen
ei tule olemaan enää mahdolli
nen Yleinen työvelvollisuus
kaikille työkykyisille se on it
sestään ymmärrettävää sosialis
ttsessa yhteiskunnassa Niistä
jotka eivät voi työskennellä —
lapset vanhukset sairaat — huo
lehtii yhteiskunta ei kitsaasti
eikä loukkaavalla tavalla niin
kuin nykyisissä vaivaistaloissa
ja orpokodeissa Sillä huolta
minen tulee olemaan yhteiskun
nallinen velvollisuus
Kaikki vahingollinen ja hyö
dytön teollisuus on lakkautet
tava esim sota- ja - sotatarve
teollisuus sillä sosialistinen yh
teiskunta ei tarvitse sotalaitok
sia Raaka-aineet koneet ja
työvoima Joita'" näillä tuotan
nonaloilla nyt käytetään vahin
gollisiin tarkoituksiin käyte
tään silloin kaikkia hyödyttä
vään tuotantoon Melkein kaik
ki ylellisyystuotanto voi lop
pua samaten miliisi- ja poliisi
palvelus Työläiset jotka nyt
toimivat tällaisilla tarpeettomil
la aloilla saavat hyödyllisempia
ja arvokkaampia tehtäviä
Jos siten koko yhteiskunta
on muuttuva työn yhteiskun
naksi niin silloin myös työ it
se on muuttava luonnettaan Tä
nään on työ vielä ikäänkuin jo
takin välttämätöntä pahaa ilo
tonta epämiellyttävää raskasta
Sosialistisessa yhteiskunnassa
se kaikin keinoin tehdään miel
lyttäväksi jolloin se on oleva
jokaisen ilona ja etuoikeutena
eikä kenellekään liian raskaana
taakkana"