Thls Issue of tht Toveritar contaltu no artlcle auch as requlre an afflrmed translatlon accordlng to Act of Oc 15th 191? TOVERITAR ORGAN OF THE FINNISH VVORKING WOMEN IN AMERICA Painos 7396 AMERIKAN SUOMALAIS TEN TYÖLÄISNAISTEN K X N E N K ANNATTAJA No 26 Tiistaina Kesäkuun 29 p— Tuesday June 29 1920— Kymmenes Vuosik Englannin työläisnaiset ja työväenliike Naisten ammattijärjestöön kuu i luu 60000 jäsentä Ruotsin Social Demokraten on haastatellut Tukholmassa vie railevaa Englannin työläisnais ten etevintä edustajaa Miss Margaret BondfielcTiä joka kuu luu jäsenenä Englannista Venä jälle lähetettyyn tutkimuskomis- siooniin Huomattavin englantilainen naisjärjestö National Federation of Women Workers (Työväen naisten kansallinen liitto) perus tettiin 16 vuotta takaperin Lä hinnä niitten naisten järjestäyty mistä varten jotka työskentele vät ammateissa joissa puuttui järjestöjä Tämä liitto on nyt temmin kasvanut siinä määrin että se muodostaa eräänlaisen naisten ammattijärjestön johon kuuluu 60000 jäsentä Puolet liiton jäsenistä kuuluvat Labor Partyyn Ettei koko liitto kuulu tähän puolueeseen johtuu siitä että puolueen jäsenmaksu kävisi liitolle liian rasittavaksi Järjes tön tehtävänä on' luonnollisesti koettaa saada aikaan parannuk sia naispuolisten työntekijäin työehtoihin niin työaikaan kuin palkkaankin nähden vakuuttaa jäsenille viikottaista sairausapua sekä kuolemantapauksen sattu essa hautausavustusta antaa heilje lainopillisia neuvoja työt tömyysavustusta lyhyesti sano en avustaa hätään ja puuttee seen joutuneita jäseniään Työaikakysymyksessä on jär jestön myöskin onnistunut voit taa suuria helpotuksia jäsenil leen siihen nähden mitä heillä oli ennen Eräs ammattiala jo ka on ollut varsin lapsipuolen a semassa mutta joka nyttemmin on saanut työolonsa huomatta vasti parannetuksi on pesijäin ja silittäjien ammatti Näitten työaika oli muutama vuosi sitten aina 60 tuntiin viikossa saaden palkkaa joka voi olla alle 10 shillingin viikossa Liiton on onnistunut saada näille työnteki jöille määritellyksi 21 shillingin alin viikkopalkka Kysymys joka meille nyky ään on perin tärkeä niinkuin näyttää olevan kaikkialla maail massa on kysymys taloustoimis ta ia niitten korvaamisesta Pal veHjatarkysymys on muodostu nut erikoisen polttavaksi Nai set jättävät yhä enemmän tämän työalan huonojen palkkojen- ta kia ja perheet jotka ovat olleet työnantajina ovat pakotetut yhä enemmän käyttämään ravinto lain apua 'Sanotut ammattilaiset ovat myöskin liittyneet meidän järjestöömme minkä vuoksi koe tamme saada parannusta heidän kin oloihinsa Kysymykseen onko tuottanut suuria vaikeuksia se seikka että naisten täytynee palata takaisin sodan aikana haltuunsa ottamis taan työpaikoista lausui haasta teltava että liitto on suhtautu nut tähän täysin lojaalisesti Liitto selitti että sen mielestä ' oli itsestään selvää että naiset poistuvat niiltä paikoilta jotka ennen sotaa olivat olleet heidän miehisten toveriensa" hallussa Tavallisesti naiset ovatkin ilman muuta luovuttaneet työpaikat kotiin palanneille sotilaille Jois sakin paikoin on järjestely kui tenkin kohdannut vaikeuksia M m ovat Bristolin naispuoli set rautatietyöläiset kieltäytyneet- luopumasta toimistaan Mutta niissä tapauksissa jolloin työpaikat ovat syntyneet vasta sodan aikana ja joissa niitä alus ta alkaen ovat hoitaneet naiset vaaditaan luonnollisesti että naistyövoima on niissä pidettävä Haastateltu huomautti lopuksi että sota on yhä enemmän saat tanut naiset käsittämään sosialis tisia aatteita 'Liittyminen työ väenpuolueeseen kasvoi sodan aikana huomattavasti Aluksi ei "kuitenkaan tahdottu uskoa että tämä naisten osottama innostus olisi pysyväistä laadultaan vaan arveltiin sen sodan loputtua las- kevan Merkillistä kyllä niin ei ollut asianlaita Sensijaan että Labor Partyssä ennen sotaa oli kaikkiaan 3—400000 naisjäsentä kuuluu siihen nyt kaikkiaan nai- - sia miljoonan paikkeille Ellen Key nuorisosta Ruotsin Sos-dem Nuorisolii ton äänenkannattajassa "Frihet" lehdessä kirjoittaa lEJlen Key ar tikkelin niistä jotka korjaavat sadon jolla kirjoituksellaan hän tahtoo kuvata sitä perintöä min kä nuoriso saa vanhemmalta su kupolvelta Hänen kanoistaan huokuu jonkunlaista kaihomieli- syyttä jonka ominaiseen sävyyn kannattaa jokaisen tutustua Muistutettuaan ettei sato kos kaan ole niin kaunis kuin viljeli jä uneksii siitä ' saavansa kir joittaa Ejllen Key m m seuraa vaa : "Nyt ei kyllä lyö kenenkään sydän siten kuin silloin kun me vapunpäivänä kuljimme ensi mäistä kertaa kaupunginhakaan jolloin väsyneet vanhat työläi set ja reippaat ja uljaat nuoret vieretysten kantoivat " lippujaan "kahdeksantunnin vaatimuksel la" Jos se joka silloin oli niu kana olisi itkenyt mielenliiku tuksesta' olisi samaa kuin jos me nyt vanhenneina itkisimme kaihomielisyydestä Me unek suimme silloin voittoisasta työ väen aatelista Me havaitsem me nyt todellakin aateleja so sialidemokraattien johtajien jou kossa Mutta kuinka harvoja sellaisia aateleja joita silloin u neksimme nyt- näemmekään ! Kuinka kauan meidän täytyy vielä odottaakaan sitä aatelia joka ilmenee itsekurissa itsensä tuntemisessa ja itsekasvatukses sa Kuinka paljon onkaan vuo den varrella sekoittunut akanoi ta vehnien joukkoon Muistakaammepa vain vielä kin kauemmaksi taaksepäin jol loin sai alkunsa se liike joka nyt vihdoinkin ilmenee kypsy neenä hedelmänä uudessa avio liittolaissa Sehän liike alkoi nienenä yhdistyksenä jonka tar koituksena oli ajaa naimisissa olevien naisten omistusoikeutta jonka yhdistyksen johtoon aset tui muutamia kaukonäköisiä miehiä ja muutamia sivistyneitä naisia joiden tarkoituksena oli ajaa eteenpäin mainittua kysy mystä Mutta kuinka hitaasti kuinka vaiväloisesti työ siinä suhteessa edistyikään! Ainoas taan ne jotka olivat mukana työssä — tämä olikin ainoa yh distys jonka toimintaan olen ot tanut osaa — tiesivät kyllä mi tä hirmuista vastamäkeä meidän olikaan kuljettava ennenkuin pääsemme jonkunlaisiin tulok siin Mutta saattavatko naimi sissa olevat naiset nyt uuden lain voimaanastumisen jälkeen osoittaa että se usko jolla mc silloin kirjoitimme ja puhuimme kaikista hyvistä naisten ominai suuksista ei joudu häpeään En tä sitten naisten äänioikeuskysy mys Kuinka silloin uskoimme uskoimme kaikesta huolimatta uskoimme sokeasti Nyt ovat monet äänioikeusnaiset sota maissa olleet sotapuhujia Nämä muistot ovat heränneet nyt kun ajattelemme uutta a violiittolakia — samoin kuin a 'jattelemme kohta käytäntöönas tuvaa äänioikeutta — ja nyt kun neuvostopöydän ääressä istuu sosialistihallitus Me jotka 1890 luvulla vapun päivänä astelimme kaupunginha kaan kuulemaan "punaisten" pu heita ja lauluja me jotka 1870 luvulta saakka vuosi vuodelta o lemme työskennelleet saadak semme vaikkapa vähäisiäkin pa rannuksia aikaan avioliittolais sa me jotka 1890 luvulla aloim me puhua naisten äänioikeudes ta me emme ole ehtineet ai noastaan tulla vanhaksi ja har maiksi vaan meistä tuntuu san gen huolestuttavalta ajatelles- samme nuorta naissukupuolta joka saa ottaa hedelmät niistä pitkistä taisteluista joita olem me saaneet käydä paremman yh teiskunnan yhteiskuntajärjestyk sen paremman avioliittolain ja paremman äänioikeuslain puo lesta Ainoa lohdutuksemme on että meidän nuorisossamme oli muutamia oikein ajattelevia Ja kuitenkin ovat nämä muutamat voimakkaasti vieneet maailmaa eteenpäin"" ' Rosa Luxemburgin aja tuksia sosialismista Vähää ennen kuolemaansa kirjotti Saksan vallankumouk sen martyyri Rosa Luxemburg nousevasta maailman vallanku mouksesta ja sosialismin tehtä vistä seuraavaa: "Europassa alkanut vallanku mous tarkoittaa sosialismin to teuttamista eikä sillä voi olla muuta tulosta Työväenluokan täytyy ennen kaikkea ottaa val tiovalta omiin käsiinsä Valti ollinen valta on kuitenkin ai noastaan keinona Tarkoitus jonka me sen kautta tahdomme saavuttaa on uuden yhteiskun nan muodostaminen Tänään kaikki rikkaudet maat kaivokset tehtaat kuulu vat harvoille suuromistajille Suuret joukot saavat työstään vain juuri sen verran ettei tar vitseisi nälkään kuolla Muuta mien harvojen" rikastuminen o mistamattoman kansanluokan työstä on nykyisen yhteiskun nan ainoa tarkoitus Tämän tilanteen täytyy muut- tua Ihmiskunta ei voi eikä tahdo sitä enempää kärsiä Kaik ki yhteiskunnallinen rikkaus maa siihen kätkettyine aartei neen kaikki tuotannonvälineet olkoot ne mitä lajia hyvänsä on otettava pois riistäjien huos tasta Työläisten hallituksen ensimäisenä tehtävänä on julis taa tärkeimmät tuotannonväli neet yhteiskunnan omaisuudek si ja asettaa ne yhteiskunnan valvonnan alaiseksi Sen jälkeen alkaa sangen vai kea tehtävä: rakentaa yhte'iskun ta uudelleen yleismaailmallisel la pohjalla Tänään ovat kapitalistit ai noat ja ehdottomat tuotannon vallitsijat Mitä ja miten tuo tetaan minne milloin ja miten tuotteita jaetaan siitä määrää vät ja päättävät ainoastaan kaik kivaltiaat yrittäjät Työläiset jotka tarvikkeita tuottavat ovat ainoastaan työkoneita ei muu ta Sosialistisessa yhteiskunnassa tämän kaiken täytyy muuttua Kapitalistit tulevat häviämään Tuotanto ei ole enää tarkoitta va persoonallista rikastumista vaan se tuottaa yhteiskunnalle keinoja kaikkien tarpeiden tyy dyttämiseksi Koko tuotanto järjestelmä tulee siis toisen muotoiseksi Ensiksi täytyy tuotannon ke hittyä suuremmaksi kuin se nykyään on Sen vuoksi on välttämätöntä että jokainen te kee työtä mikäli siihen 'kyke nee Ainoastaan siten että kaikki työskentelevät saavat kaikki myös hyvinvointia Työ tön elämä jonka nyt rikkaat loiseläjät 'järjestävät itselleen ei tule olemaan enää mahdolli nen Yleinen työvelvollisuus kaikille työkykyisille se on it sestään ymmärrettävää sosialis ttsessa yhteiskunnassa Niistä jotka eivät voi työskennellä — lapset vanhukset sairaat — huo lehtii yhteiskunta ei kitsaasti eikä loukkaavalla tavalla niin kuin nykyisissä vaivaistaloissa ja orpokodeissa Sillä huolta minen tulee olemaan yhteiskun nallinen velvollisuus Kaikki vahingollinen ja hyö dytön teollisuus on lakkautet tava esim sota- ja - sotatarve teollisuus sillä sosialistinen yh teiskunta ei tarvitse sotalaitok sia Raaka-aineet koneet ja työvoima Joita'" näillä tuotan nonaloilla nyt käytetään vahin gollisiin tarkoituksiin käyte tään silloin kaikkia hyödyttä vään tuotantoon Melkein kaik ki ylellisyystuotanto voi lop pua samaten miliisi- ja poliisi palvelus Työläiset jotka nyt toimivat tällaisilla tarpeettomil la aloilla saavat hyödyllisempia ja arvokkaampia tehtäviä Jos siten koko yhteiskunta on muuttuva työn yhteiskun naksi niin silloin myös työ it se on muuttava luonnettaan Tä nään on työ vielä ikäänkuin jo takin välttämätöntä pahaa ilo tonta epämiellyttävää raskasta Sosialistisessa yhteiskunnassa se kaikin keinoin tehdään miel lyttäväksi jolloin se on oleva jokaisen ilona ja etuoikeutena eikä kenellekään liian raskaana taakkana"