Tiistaina Kesäkuun 22 p — Tuesday June 22
No 25
TOVERITAR
Amerikan suomalaisten työläisnaisten ää
nenkannattaja ilmestyy Astoriassa Ore jo
ka tiistai The Western Workmen's Pubi
' Society'n kustantamana
Tilaushinnat Yhdysvaltoihin
l vuosikerta f 150 Puoli vuotta 90c
Canadaan ja Suomeen
l vuosikerta 175 Puoli vuotta 1100
TOVERITAR
Box 99 Astoria Ore
Entered as second-class matter July 18th
1911 at the Post Office at Astoria Oregon
under the Act of March 3rd 1879
TOVERITAR
(THE WOM AN COMRADE) -
SUBSCRIPTION RATES
IN THE UNITED STATES:
One year $150 — 6 montha 90c
IN CANADA:
One year $175 — 6 months $ I OS
Toimitus:
HELMI MATTSON
Box 99 Astoria Ore
TOVERITTAREN TILAAJAMAÄRA
OSOTTAA:
UUSIA 60
UUDISTUKSIA 21
KATKAISTU —
TOVERITTAREN LUKI
JOILLE Tiiliä viikolla ei katkaista To
verittaren tilauksia vaan odo
tamme että kaikki ne tilaajat
joiden osotelapussa on numerot
6-22-20 tai siitä alas heti huo
matkaa HETI lähettävät uudis
tuksen suoraan meille joutuak
seen ajoissa tänne ettei Tove
rittaren lähetystä katkaista Tä
mä on sellainen ystävällinen
huomautus ja toivotaan että ti
laajat ottavat tämän huomioon
Toveruudella
Toverittaren tilausten
"katkasija"
KANSAKOULUPOJAN
- RAAKUUDEN
OSOTUS
Suomen porvarit kasvattavat
jo lapsista tyranneja sen todis
taa eräs pieni uutinen Suomen
lehdissä
Uutisessa kerrotaan että Mik
kelin työväentalon ohi meni eräs
joukkue jossa mukana kulki
pieni sotilaspukuun puettu poi
kanen vahvasti suojeluskunta
merkeillä varustettuna Joukko
pysähtyi työväentalon pääkäytä
vän kohdalle Joukosta erosi pie
ni poika ja pisti valkoisen vaa
tekappaleen työväentalon oven
ripaan Pieneen vaatelippuun
jonka poika ovenripaan asetti
oli hyvällä käsiaallla kirjoitettu
toiselle 'puolelle: "Kuolette pu
nikit" Toiselle puolelle samaan
kankaaseen oli kirjoitettu sanat:
"Viimeinen hetkenne on käsis
sä" Kerrotaan että tämän tekosen
- suorittaja on kansakoulupoika
Moisia tekoja hän tekee tieten
kin suurempien mestarien ylly
tyksestä ' Eivätkö tosiaan osoita 'hirvit
tävää raakuutta tuollaiset teko
set? Porvarillisen järjestelmän kuk
kasia on tämäkin tapaus Kun
jo nuorena raaistuu lapsen mieli
tuollatavoin niin helppoa silloin
on vanhempana ryhtyä vaikka
minkä'aisiin tekoihin Ei tosi
aankaan sitten 'enää murhat ja
verilöylyt kauhistuta
Ajatellaanpa nyt työläisäidit
omia lapsiamme Minkälaisen
opetuksen ja valistuksen sieme
nen me kylvämme' kasvavien las
temme sydämiin?
Vaikka' meillä onkin vuosisa
taiset kärsimysvelat maksamatta
porvariluokalie älkäämme me
tuollatavoin opettako lapsiamme
kostamaan Älkäämme opetta
ko salamurhaajani tavoin teke
mään uhkauksia vastustajiemme
nujertamiseksi
Ei ! Järjestyneenä joukkona
tähdätkäämme suoraan nurinku
risen järjestelmän sydämeen
Älkäämme hautoko kostoa yksi
löitä vasta'an Meidän tulee opct
taa myös lapsillemme mitä tie
tä me rehellisin keinoin vastus
tajamme voitamme
Kyteköön koston henki mei
dän ja meidän lastemme povis
sa mutta valitkaamme oikeat
aseet joilla nujerramme riisto
vallan 'pylväät Käyttäkäämme
siinä tehtävässä ainoastaan _ tie
don ja valistuksen aseita ei sa
lamurhia eikä muita rikoksia
Järjestyneen työväen riveissä
olkoon" meidän ja meidän las
temme paikka
SUOMEN PORVARIEN AR
MOLIMPPUJA Eräs "Lahjottu" kertoo Suo
men lehdissä että Finlayson o
sakeyhtiö on hilja-ain satavuo
tisjuhlapäivänään jakanut alai
silleen herroille ja työläisille
"lahjoina tunnustukseksi siitä
ansiokkaasta yhteistyöstä" joka
on aiheuttanut tehtaan paisumi
sen suureksi teollisuuslaitoksek
si kolmisen miljoonaa markkaa
Työläisille jaettiin myös rip
peitä tuosta summasta että tyy
tyväisyys ja yhteistunto muka
säilyisi" Tässä merkille panta
va seikka on kuten tavallista
että työläisille jaettu summa ei
ollut suuri Työläisten lahjojen
jakamisessa menetteli yhtiö har
kiten ja etujaan katsoen
"Lahjoista" on annettu puolet
nyt ja vasta seuraavana syksynä
jaetaan toinen puoli Tälläta
voin yhtiö sitoo työläisensä_ teh
taaseen ainakin kesänajaksi
Muuten kuvaavimpana esi
merkkinä kertoo "lahjottu"
kuinka yleensä näitä antimia on
jaettu seuraavaa :
"Eräs nainen joka 52 vuotta
siis jo varhaisesta lapsuudestaan
saakka suurimman osan elämäs
tään on työskennellyt tehtaan
koneiden ääressä menettäen ter
veytensä kuulonsa ja näkönsä
sai armolahjaksi kertakaikkiaan
kaksisataa markkaa Toinen
joka on ollut tehtaassa 46 vuot
ta sai sataviisikymmentä mark
kaa" 'Se on tunnettu tosiasia työ
väestölle että jos muruja putoaa
herrojen pöydiltä ne murut ei- '
vät tule tositarvitsevien hyväksi
Paremmin : palkatut työläiset ja
kätyrisielut saavat suurimman
rovon
Työläinen joka on koko ikän
sä tvöskenneilyt tehtaassa näl
käpalkalla saa tavallisesti armo
limppuja jaettaessa nuolla näp
piään Eikä ole harvinaista se
kään että vanhuuden saavuttua
— tvöläisen tultua heikoksi ter
veyiiestä — saa potkut työmaal
ta" eikä anneta minkäänlaisia ar
molimppuja lähtiessä Ajatel
laampa työläisnaiset omaa koh
taloamme teollisuudessa ja työ
KUNNALLINEN ÄITIYS- JA
NORJASSA
Vuoden 1919 alusta alkaen on
Krlstianiassa ollut voimassa vanhuus-
ja työttömyysvakuutus eli oi
keammin avustus Syyskuussa v
1918 päätti kaupungin- valtuusto toi
meenpanna yleisen vanhuus- ja työ
kyvyttömyys eläkkeen vuoden 1919
alusta Eläkettä maksetaan jokai
selle 70 vuotta täyttäneelle yksinäi
selle henkilölle 720 kruunua ja avio
parille 1200 kruunua vuodessa Jos
eläkkeen nauttijalla on itsellä tulo
ja myönnetään eläkettä suhteellises
ti vähemmän Yksinäinen henkilö
jonka tulot nousevat tuhanteen kruu
nuun ei saa eläkettä Aviopuolisoilla
on tulorajana 1625 kr Tarkoitus
kuten näkyy on auttaa vain vähäva
raisia Tämän yleisen eläkkeen li
säksi suunnitellaan parhaillaan eri
koiseläkettä yksinäisille äideille
joilla on lapsia Alotteen on tähän
tehnyt Työväenpuolueen Naisyhdis
tys Tämän ehdotuksen mukaan tulisl-
vat eläkkeestä osallisiksi leskivai
mot joilla on lapsia avioliitosta e
ronneet tai erotetut äidit sekä avio
tomat äidit Eläkkeestä osattomaksi
ainakin toistaiseksi jäisivät erossa
elävät äidit joiden eroa- ei ole lail
lisesti vahvistettu sekä työkyvyttö
mien miesten vaimot Tämän äitiys
samoin kuin vanhuuseläkkeen ehto
na pn että eläkkeensaaja nauttii
kunnassa kotipaikka oikeutta ja on
asunut kunnassa 15 vuotta Norjas
sakaan ei ole yleistä koko maata
käsittävää vanhuus ja äitiysvakuu
tusta Kunnallisia vakuutuslaitoksia
vaivaa se puutteellisuus että niistä
osallisiksi pääsevät ainoastaan mää
Tättyjen kuntien jäsenet ja näistäkin
vain ne jotka ovat asuneet kunnissa
määrätyn ajan- noin kymmenen vii
sitoista vuotta
VIISAUTTA SEKIN
Täsä alempana on leikkaus Pu
naisen Ristin tiedonannoista Siinä
näet kerrotaan miten eräs nainen
on keksinyt uuden tavan korjailla
"jumalan kuvaa"-ihmistä Tämä jut
tu tavallaan osoittaa miten sodan
ruhjevammoja yritetään peitellä kal
kin tavoin että se kurjuus jota sota
tuottaa ei esiintyisi räikeänä kaikes
sa alastomuudessaan Jos sen annet
taisi peittelemättä esiintyä niin fe
paremmin osoittaisi sodan turmiolli
set seuraukset ja saattaisi enem
män vastenmieliseksi kaiken sellai
sen toiminnan Tässä muuten saa
daan samalla hyvä tilaisuus ylistää
tätä "jaloa" naista joka tämän "suu
ren" keksinnön on tehnyt
"Monet ranskalaiset sotilaat ja
heidän perheensä kiittävät Mrs May
nard Laddia Bostonista joka Ame
rikan Punaisen Ristin toimesta ja
avustamana on ihmeellisellä tavalla
paikannut ruhjottuja kasvoja
Sairaaloiden lääkärit tekivät par
haansa parannellessaan sotamiesten
poskipäitä neniä otsia' ja leukoja
joista räjähtelevät pommit olivat
raapineet pois osia He slirtelivät
niihin liha- ja nahkapalasia muista
osista ruumista mutta taitavinkaan
lääkäri el voinut tehdä uutta leukaa
tai nenää kun se on lentänyt pois
suineen päivineen
Mrs Laddkaan ei voinut tehdä
uusia kasvonosia mutta ennen sotaa
otetun valokuvan mukaan teki hän
miehille samannäköiset keinotekoi
set kasvot kuin heillä oli ennen so
taa Ensin otti hän kipsin mallin kas
voista semmoisina kuin ne olivat
sodan jälkeen Toisen mallin teki
hän valokuvan mukaan pienintä yk
sityiskohtaa myöten sen kanssa
Kun malli oli valmis niin valettiin
sen mukaan naamio joka päällystet
tiin hienolla kuparikerroksella säh
kövirran avulla Kuukausimäärin täy
tyi kokeilla ennen kuin löydettiin so
piva aine joka olisi kestävä ja kum
minkin niin kevyt että naamiota
voitaisiin ilman rasitusta ja hanka
luutta käyttää sekä päivin että öin
Kun naamio oli valmis kiinnitettiin
se sopivalla tavalla paikoilleen sil
mälasit olivat hyvin suosittu kiinni
tystapa Naamioita koetettiin uudel
leen ja uudelleen kunnes ne istui
vat hyvin ia mukavasti
Käyttämällä erityistä maalia joka
kestää pesemistä kuumassakin ve
dessä arvet y m semmoiset maa
lattiin niin taitavasti että ne voivat
pettää asiantuntijankin El ainoas
taan ulkonäköä vaan tietysti muka
vuuttakin pidettiin silmällä Miehen
joka oli menettänyt huulensa ei tar
vinnut olla tupakkaa vailla Naamion
huulet jätettiin sen verran auki että
piipun tai paperossin suukappale
siihen mahtui
Punaisen Uistin museossa on ko
konainen kaappi sa virnalle ja näistä
naamioista Toiset niistä näyttävät
minkälaiset sotilaan kasvot olivat
ennen kuin hän sai naamion Ja toi
set minkälaisilta ne näyttävät naa
mio päällä Näitä malleja katsellessa
voi helposti ymmärtää miksi niin
monet nyt' tuntevat kiitollisuutta
Mrs Laddia kohtaan siitä työstä
mitä hiin on tehnyt
Nuo kasvottomat sotilaat ovat
muodostaneet "kuparinaamtomiesten
seuran" joka piti ensimälsen vuosi
kokouksensa tammikuussa Parisissa
Parhaimman puheen tuossa tilaisuu
dessa piti eräs parturi joka oli
taistelussa menettänyt nenänsä ja
joka oli ollut epätoivoissaan siitä
että hänen nenätön naamansa säikä
yttäisi pois liiketuttavat hänen liik
keestään Mrs iLadd laittoi hänelle
naamionenän ja hän ylistää nyt Mrs
Laddia parhaimpana hyväntekijänään"
KANSAINVÄLINEN NAIS
' TEN ÄÄNIOIKEUS
LIITTO Mrs Chapman Catt on pyytä
nyt eroa Äänioikeusliiton presi
dentin toimesta ilmoittaen syyk
si vanhuutensa ja huonon ter
veytensä Kuitenkin huolimat
ta hänen eronpyynnistään on
hänet yksimielisesti uudelleen
valittu samaan virkaan HSn on
suostunut jäämään edelleen lii
ton presidentiksi
Kansainvälinen Naisten Ääni
oikeusliiton kongressi viimeises
sä istunnossaan päätti että lii
ton seuraava kongressi pidetään
Pariisissa 1922
TILAA TOVERITAR!
VVATERFORD CONN
Toverillinen tervehdys täältä ym
päri maata asuville Toverittaren lu
kijoille Meitä on täällä noin kym
menkunta suomalaista perhettä
vaan yhteispyrinnöistä ei ole puhet
takaan Kansalaiset täällä jo varmasti n
vat niin itsetietoisia että eivät sen
enempää sivistystä tarvitsekaan Sil
tä se näyttää kun ei naisille enää
sanasota riitä vaan täytyy välistä
lyödä toisiaan mopanvarsilla päähän
Olisi aika heittää pois tuollaiset
turhanpäiväiset vuosia kestävät rii
dat joista ei ole muuta kuin ikävät
seuraukset
Tansseja ovat suomalaiset N hom
manneet useampia viime talvena
Onhan nekin paikallaan nuoria vir
kistämään vaan saisi sitä sentään
hommata muutakin ohjelmaa
Kesäiset ilmat alkavat jo houku
tella puoleensa loiseläjiä Niille sit
ten työläisnaiset yrittävät kilvan
pyykkiä pestä se parhain joka eni
ten jaksaa puskea Eipä nyt muuta
tiilläkertaa
Ensikertalainen
— Tahdotko tietää mitä
työläisnaiset toimivat ja ajat
televat — Tilaa Toveritar
-I- I- T T 1-1 I I I I I t I H H I I 1 H' H
4-NEW YORKIN SUOM NAISTEN 4
! OSUUSKOTI t
+ JA PA'KANVXLITYS-T0IMISTO4
4- 241 Lenox Ave A 122 St 4
+ 4
4- Telefooni: 813 Mornlng side 4
II- -t-1 IIII II M I I M III 1 I