a
Tiistaina Kesäkuun 22 p — Tuesday June 22
No 25
Sota - mitä se onl
(Jatkoa ensimälscltä siulta)
kansat saivat kestää ne vuosikymme
net joina Saksa varustautui maail
mansotaa varten Valtioiden miele
tön varustautumiskilpailu on niellyt
hirvittävät määrät varoja tuottamat
ta vastaavaa hyötyä Samalla on
mennyt hukkaan äärettömän paljon
elävää työvoimaa ja aikaa joka olisi
voitu käyttää hyödylliseen tuotta
vaan työhön sen sijaan että par
haassa ijässä olevat miehet ovat saa
neet vuosikausia lojua kasarmeissa
asevelvollisuuttaan suorittamassa ja
oppia siellä useimmiten vallitseva
ta huonosta elämästä kaikkea pahaa
Ja jos ajattelemme kaikkea sitä ne
roa työtä ja tarmoa jotka viimeis
ten vuosikymmenien kuluessa on
käytetty sotavälineiden keksimiseen
niin voimme tuskin mielessämme
kuvitella kuinka paljon hyödyllisiä
keksintöjä olisi saatu aikaan jos ne
olisi suunnattu esim teollisuus- ja
maanviljelyskoneiden hyväksi Siten
on militarismi melkein kokonaan hal
linnut ja kahlinnut inhimillisen ne
ronkin Ja jos ne varat jotka sota
varustelu on niellyt olisi käytetty
sivistämistarkoituksiin työväenva
kuutuksiin turvattomien lasten ja
vanhusten hoitoon y m s tarkoituk
siin niin kuinka paljon hyvää niillä
olisikaan saatu aikaan sen sijaan et
tä militarismin Molok on niellyt ne
kaikki antamatta mitään sijaan Nä
mä ovat asioita joita voimme vain
kuvitella mutta nekin vertaukset o
sottavat kuinka vahingollista ja mie
letöntä tuollainen militarismi on
Sitä on ylläpidetty imperialistisessa
tarkoituksessa kukin valtio aiko
muksessa lisätä omaa mahtiaan sekä
pitääkseen heikommat kurissa ja
palvelijoinaan ja riistääkseen itsel
leen niistä mahdollisimman paljon
hyötyä
Niin kauheaa on sota mieletöntä
kallista ja turmiollista militarismi
niin Itsekästä ja heikompia sortavaa
on imperialismi Ihmisyyden oikeu
den ja järjen nimessä panemme sii
hen vastalauseemme ja kehotamme
kaikkia samoin ajattelevia toverei
tamme työskentelemään siihen suun
taan että käsitys sodan häpeällisyy
destä ja kauheudesta militarismin
turmiollisuudesta ja imperialismin
häikäilemättömästä vääryydestä yhä
syvenisi kansojen keskuudessa ja e
rlttäin työväenluokassa joka sodas
sa samoin kuin rauhassakin aina saa
kovimman kuorman ja helteen kan
taa sekä vaadimme:
että sodankäynti kansojen keskou
on lopetettava ja valtioiden väliset
riitaisuudet ratkaistava rauhallista
tietä sovinto-oikeuksien välityksellä
että sotavarustuksista ja militaris
tisista hankkeista on kaikkialla la
kattava sekä
että kansojen itsemääräämisoikeus
on tinkimättä tunnustettava eikä sal
littava Imperialistisia pyrkimyksiä
missään muodossa
Mitä sitten erittäin tulee tilantee
seen omassa maassamme on siinä
kohden huomattava seuraavaa:
Aina kansalaissodasta asti on sil
loin voitolle päässeessä osassa kan
saamme vallinnut sotaisa ja suoras
taan suuruudenhullu mieliala Sen
seuraukset ovat niin likeiset ja kal
kille tunnetut ettei niitä tarvitse
tässä pitkälti esittää Mainittakoon
vain lyhyesti että siltä taholta jär
jestetyt n s heimokansojen vapaut
tamiset ovat vain imperialistisia pyr
kimyksiä Suur-Suomen luomiseksi
jolloin tietysti Suomi tulisi olemaan
johtavana ja ottaisi toisista vähem
män kehittyneistä maista itselleen
niin paljon hyötyä kuin mahdollista
Tämä toiminta on johtanut sangen
surkeisiin tuloksiin mutta näyttää
siltä ettei sitä vieläkään ole ymmär
retty lopettaa Edellä lausuttujen
periaatteiden mukaisesti on mielipi
teemme että tällaisista sotaisista
hommista on lakattava ja helmokan
sojemme kohtalot ratkaistava rau
hallista sopimustietä kansojen itse
määräämisoikeuden perusteella Tä
mä sitäkin suuremmalla syyllä kun
tuollaiset sotaiset juonittelut ja seiu
kailut ovat omiaan ärsyttämään Ve
näjän neuvostohallitusta ja siten saa
maan aikaan ilmlsodan puhkeamisen
Suomen ja Venäjän välille jonka tu
hoisista seurauksista maallemme o
lemme varmat ja joka tuottaisi suu
ria kärsimyksiä sekä Suomen että
Venäjän kansoille Tuollainen är
syttäminen kenties juuri on määrät
tyjen piirien tarkoituksenakin koska
silloin saataisiin aihetta väittää eh
kä syttyvää sotaa puolustussodaksi
Suomen puolelta ja siten saada sille
jonkunlainen oikeutuksen leima On
senvuoksi syytä kaikkien ja erittäin
eduskunnan tarkoin seurata itäisen
rajan tapahtumia Nykyinen asiain
tila on omiaan pitämään mieliä rau
hattomina ja vaatii myöskin valtiom
me huonoon taloudelliseen asemaan
verraten suhteettoman kalliin sota
laitoksen ylläpitämistä minkä lisäii
si vielä kustannetaan porvariston a
seellista luokkajärjestöä
Jos Venäjän kanssa tehtäisiin rau
ha voitaisiin heti vähentää sotavä
keä ja siten säästää vuosittain kym
meniä jopa satoja miljoonia valtion
varoja Rauhan tultua voisi myös
alkaa tarpeellisten tavaroiden vaili
to maiden välillä ja normaaliolot vä
hitellen palautuisivat kaikissa suh
teissa Tosin on pelättävissä että
meidän sotagulashimme koettaisivat
käyttää hyväkseen rauhan teon jäl
keen tapahtuvaa rajan aukeamista
ja kuljettaa kotimaassa tarvittavia
tavaroita Venäjälle mikä aiheuttai
si tarveaineiden hintain nousua tääl
lä Tämä ei kuitenkaan saa estää
eikä lykätä rauhan tekoa sillä sel
lainen vaara on aina tarjona ja jos
kus siihen rauhantekoon kuitenkin
on ryhdyttävä Sen myöntävät ja
äärlmäiset oikeistoporvaritkin Hal
lituksen on siinä suhteessa kyettävä
pitämään kurissa keinottelijat ja kat
sottava kansan parasta Viron esi
merkki osottaa että se onnistuu jos
hallituksella on hyvää tahtoa
Kansainvälisen sos-dem:an kan
nattajina meidänkin lopullisena pyr
kimyksenämme on sotalaitoksen ko
konaan lakkauttaminen ja sveitsi
läismallisten maanpuolustusjoukko
jen aikaansaaminen sen sijaan
Minna Canthin kootut
teokset
Ei liene pahimmaksi vaikka me
kin silloin tällöin tutustumme tä
mäntapaisiin kirjallisiin arvostelui
hin Nimim P-s Suomen Sosiaalide
mokraatti lehdessä kirjoittaa tunne
tun naiskirjailijan Minna CanthMn
kirjallisesta tuotannosta seuraa
vasti: Nyt ilmestyneessä koottujen teos
ten niteessä olevat neljä näytelmää
"Murtovarkaus" "Roinilan talossa"
"Työmiehen vaimo" ja "Kovan on
nen lapsia" kykenevät selventämään
paremmin kuin mikään muu jakso
tai laji Canthin kirjallisesta tuotan
nosta hänen sekä kirjallista kehitys
tään että yhteiskunnallista merki
tystään Ja juuri merkitystään työ
väen kirjailijana Hänen kehkeyty
misensä meikäläisessä SO-luvun mur
roskaudessa uusien aatteiden aja
jaksi "parempiosaisten" kovasydäm
mlsyyttä vastaan ja "kovaosaisten
kärsimyksien puolesta ei kylläkään
merkitse sosiaalipoliittista suurtyö
tä senkaltaisessa mielessä kuin
Schillerin "antityranninen tragedia"
"Rosvot" päästessään näyttämäkas
teeseen v 1782 tai Beaumarchais'in
nerokas huvinäytelmä "Figaron häät"
joka läpäisi ' sensuurikiellon Parii
sissa v 1784 Mutta el ole kuiten
kaan vailla pohjaa ajatus ottaa esi
merkiksi mainitunlaisia yhteiskun
nallisestikin historialjisia näytelmiä
kun on arvioitava Minna Canthin
merkitystä "huutavan äänenä" 80
luvun ensiheräämyksessä Niinkuin
traaglllinen Karl Moor ja pilkallinen
Figaro sytyttävät ja levittävät niitä
"kolmannen säädyn" aatteita jotka
synnyttävät Ranskan suuren vallan
kumouksen niin meidän oloissamme
on Minna Canthin nykyajan valossa
perin säädyllinen kapinamleli seu
raavana aikana syntyvästä työläisten
ja muiden kovaosaisten itsetietoises
ta taistelusta olojensa parantamisek
si Europalaisia esimerkkejä tämän
seikan valaisemiseksi löydettäisiin
kyllä Minna Canthin omaltakin vuo
sisadalta kuten helmikuun vallan
kumouksen draamallisista edeltäjis
tä yksin "Reviisorin" tekijästä Go
golistakin jota suomeksi käännet
tiin juuri tänä nuoren suomalaisen
realismin vaikutuskautena voitai
siin löytää moniakin mutta tapah
tumain suurmittaisuuden vuoksi o
vat enslnmainltut näytelmät selvim
piä todistuksia siitä että näyttämä
kello käy ja sen tulee käydä edellä
muuta aikaa
Meikäläinen realismi 80-luvulla
ja seuraavallakin kymmenluvulla oli
vain myrskyä seisovassa lätäkössä
jota enää vain pieni kansallinen
viri liikutteli Mutta kun tällaiseen
seisovaan veteen yhtäkkiä puhallet
uin eurooppalaisia tuuna — vain
kakin vain matldjoitten huulilla -
ja kun siihen äkkiä paiskattiin aivan
luonnontieteellinen maailmankatso
mus Darwin ja Spencer niin ei voi
kieltää että meidän oloissamme syn
tyi todellinen "kiihko- ja myrsky
kausi" Ja että nainen Minna Canth
kykeni kehittymään tämän kauden
järeimmäksi voimaksi pn omiansa
vakaannuttamaan hänen kirjallisen
asemansa lujaksi ja ainutlaatuiseksi
historiallisenkin tarkastelun valossa
Ja että hänen henkinen kehitysvii
vansa nousee niin nopeasti ja suu
ren matkan suunnilleen puolessa vuo
sikymmenessä kuin näytelmien
"Murtovarkaus" ja "Kovan onnen
lapsia" välillä oleva henkinen ero
osoittaa on hyvä todistus hänen hen
kisestä energiastaan joka puhkaisee
monet sisäiset ennakkoluulot hioo
huomattavasti monia teknillisiä köm
pelyyksiä ja löytää vihdoin tukevan
pohjan yhteiskunnalliselle 1 julistuk
selle Mikäli Minna Canth suomalai
sen kirjallisuuden kehityksessä on
omalaatuinen haarautuma Aleksis
Kiven perustavasta nerosta on hän
tämän sivu uran raivannut totisella
uskollisuudella Siinä hänen persoo
nallinen arvonsa Hänellä ei ollut
suinkaan käytettävänään sitä taitel
lijasydämen ja pään harmoonjsla
voimaa mikä melkein omista varois
tansa luo tuoreita maailmoita Mutta
hänellä oli lämmin kansaiaissydän
elävä yhteiskuntamieli ja kunnolliset
aivot jotta hänen uskollisella mielel
lään oli kylliksi nuolia ja jousenkaa
ria ampuakseen todella vaikuttavat
ja aikanaa kipeästi koskevat lauka
uksensa väärämielistä "lakia ja oi
keutta" vastaan
Tästä kehityksestä naistaiteilijaksi
amatsooniksi ei vielä ensimainitus
sa ja koko hänen tuotantonsa ensi
mäisessä näytelmässä "Murtovarkau
dessa" näy jälkeäkään Hän jatkaa
silläkin kirjallisen uransa romantii
kan merkeissä sujuvaa alkutaivalta
tyytyy jo aiheellisestikin sovinnai
siin ristiriitoihin ja ratkaisee nämä
vanhoja hyviä kaavoja ja temppuja
käytellen Köyhän ja rikkaan lempi
Peltolan Niilon ja torpantyttären He
lenan lempi viedään etupäässä Hop
pulaisen savolaisen pilailijan rei
man miehen ja nokkelan kielen a
vulla onnelliseen päätökseen jossa
viaton kärsimys saa asiaan kuuluvan
palkkansa Henkilöt erikseen otet
tuina ovat kaavamaisia Juonen ke
hittelyssä ei seurata sisäisiä syilä
vaan luonnottomia kommelluksia
joita rakentamalla rakennetaan u
sein kömpelösti ja vaivaloisosti He
lena on uhrautumiskyvyssään epäi
lyttävän yli-inhlmillinen
Mutta nyt jo on hänellä toiminnas
sa vauhtia ja silmää löytämään draa
mallisia vastakohtia
"Roinilan talossa" talontyttären
Annan ja renkimies Maunon suhde
on kääntäen verrannollinen Helenan
ja Niilon suhteeseen Ja tähän rik
kaan ja köyhän vastakohtaan on
vielä lisätty talon pojan Eeron ja
toistaiseksi köyhän tytön hahmossa
kulkevan Ellin lempi Kokonaisuu
tena nämä molemmat parit muodosta
vat hyvyyden vastakohdan perinjuu
riselle konnuudelle jota nyt edustaa
talonpoika Olli kuten "Murtovarka
udessa" noita Penttula
Kappaleen saumat tuskin juontu
vat kiinteämmin yhteen kuin näy
telmäesikoisessa mutta tapahtuma
sarja kietoutuu jo monikuteisemmak
si vyyhdeksi Luonnekehityksen al
keita voi löytää vain Annasta ja
Maunosta mutta työn arvon julistus
Maunon suun kautta luo vähän tuke
vuutta tähän kaavojen kaavamaiseen
ratkaisuun
Mutta Ibsenin ja Björnsonin ten
donssinäytelmiä oli jo saapunut Suo
meen Olihan "Noora" näytelty meil
lä jo talvella 1880 Naiskysymys oli
tullut yleisen pohdinnan ja valtio
päiväinkin käsittelyn alaiseksi vaik
kakin siihen liittyvä anomusehdotus
oli heti alkuunsa talonpoikaissäädys
sä ajautunut karille Minna Canth
joutuu tämän ja muiden yhteiskunta
kysymysten piiriin Hän taistelee it
sensä sisäisesti uusien aatteiden ju
listajaksi ja saa realistisen tuotan
non pohjaksi realiitteja Hän pääsee
vapaaksi elävän elämän parissa teen
näisestä maalaisromantlikasta ja
riistäytyy maalaisaiheista kaupunki
kuvaukseen johon hänellä Tampe
reen lapsena Kuopion kasvattina ja
monivuotisena jyväskyläläisenä on
erikoisia edellytyksiä Pikkukaupun
kilaiselämästä hän tapaa räikeitä
vastakohtia jotka ovat kuin luodut
hänen reformatooriselle innolleen
Naisten puolesta sorretun työväen
luokan ja ihmisyyden puolesta ko-:
vasydämisyyttä ja tavanmukaista
käsityskantaa vastaan hän kirjottaa
näytelmänsä "Työmiehen vaimo"
joka näyttämölle tullessaan 1885 he
rättää vanhoillisten ja "nuorten" vä
lillä ankaTan kiistan
Ydinkontrastina on näytelmässä
kaiken moraalin alapuolella olevan
työmiehen Riston suhde kunnolli
seen ahkeraan ja kärsivään vai
moonsa Johannaan ja toiselta puolen
hurjaan ja kiivaaseen mustalaistyt
töön Kerttuun tai Homsantuuhun
Edellinen naisista julistaa kärsimyk
sillään jälkimäinen toiminnallaan
työväenluokan naisten avutonta ase
maa sekä miesten tyranniuden että
yleisen mielipiteen vieläpä "lain ja
oikeuden" sorron alaisena
Nuorten lemmen edessä kirjaili
jatar oli ollut joko kömpelö tai a
vuton mutta nyt on hänen vallas
saan karvaita totuuksia lausuessaan
todellisuusvoima suora ja selvä yh
teiskunallinen ura jota myöten koko
draamallinen juoni ja rakenne sekä
vahvistuu että selkenee Draamaluo
minen on kuin luotu sietämään kiih
komielistä liioitteluakin ja kokonais
tuloksena oli ennenkuulumattoman
voimakas vaikuttavaisuus Yleinen
mielipide heilahtaa huomattavasti
uusia käsityskantoja kohti ja muo
vautuu vapaampaa aikaa varten Ja
näytelmä valloittaa itsellensä asu
man suomalaisen realismin merkki
teoksena Mutta Minna Canth on näin an
tautunut yhteiskunalliseksi kirjaili
jaksi "Monefkipeät kysymykset rii
povat häntä myötänsä Novellimuo
dossa hän käsittelee intohimoisesti
edelleen naiskysymystä mutta sa
malla hän kehittyy yhä yksinomai-
(Jatkoa kahdeksannella sivulla)