a Tiistaina Kesäkuun 22 p — Tuesday June 22 No 25 Sota - mitä se onl (Jatkoa ensimälscltä siulta) kansat saivat kestää ne vuosikymme net joina Saksa varustautui maail mansotaa varten Valtioiden miele tön varustautumiskilpailu on niellyt hirvittävät määrät varoja tuottamat ta vastaavaa hyötyä Samalla on mennyt hukkaan äärettömän paljon elävää työvoimaa ja aikaa joka olisi voitu käyttää hyödylliseen tuotta vaan työhön sen sijaan että par haassa ijässä olevat miehet ovat saa neet vuosikausia lojua kasarmeissa asevelvollisuuttaan suorittamassa ja oppia siellä useimmiten vallitseva ta huonosta elämästä kaikkea pahaa Ja jos ajattelemme kaikkea sitä ne roa työtä ja tarmoa jotka viimeis ten vuosikymmenien kuluessa on käytetty sotavälineiden keksimiseen niin voimme tuskin mielessämme kuvitella kuinka paljon hyödyllisiä keksintöjä olisi saatu aikaan jos ne olisi suunnattu esim teollisuus- ja maanviljelyskoneiden hyväksi Siten on militarismi melkein kokonaan hal linnut ja kahlinnut inhimillisen ne ronkin Ja jos ne varat jotka sota varustelu on niellyt olisi käytetty sivistämistarkoituksiin työväenva kuutuksiin turvattomien lasten ja vanhusten hoitoon y m s tarkoituk siin niin kuinka paljon hyvää niillä olisikaan saatu aikaan sen sijaan et tä militarismin Molok on niellyt ne kaikki antamatta mitään sijaan Nä mä ovat asioita joita voimme vain kuvitella mutta nekin vertaukset o sottavat kuinka vahingollista ja mie letöntä tuollainen militarismi on Sitä on ylläpidetty imperialistisessa tarkoituksessa kukin valtio aiko muksessa lisätä omaa mahtiaan sekä pitääkseen heikommat kurissa ja palvelijoinaan ja riistääkseen itsel leen niistä mahdollisimman paljon hyötyä Niin kauheaa on sota mieletöntä kallista ja turmiollista militarismi niin Itsekästä ja heikompia sortavaa on imperialismi Ihmisyyden oikeu den ja järjen nimessä panemme sii hen vastalauseemme ja kehotamme kaikkia samoin ajattelevia toverei tamme työskentelemään siihen suun taan että käsitys sodan häpeällisyy destä ja kauheudesta militarismin turmiollisuudesta ja imperialismin häikäilemättömästä vääryydestä yhä syvenisi kansojen keskuudessa ja e rlttäin työväenluokassa joka sodas sa samoin kuin rauhassakin aina saa kovimman kuorman ja helteen kan taa sekä vaadimme: että sodankäynti kansojen keskou on lopetettava ja valtioiden väliset riitaisuudet ratkaistava rauhallista tietä sovinto-oikeuksien välityksellä että sotavarustuksista ja militaris tisista hankkeista on kaikkialla la kattava sekä että kansojen itsemääräämisoikeus on tinkimättä tunnustettava eikä sal littava Imperialistisia pyrkimyksiä missään muodossa Mitä sitten erittäin tulee tilantee seen omassa maassamme on siinä kohden huomattava seuraavaa: Aina kansalaissodasta asti on sil loin voitolle päässeessä osassa kan saamme vallinnut sotaisa ja suoras taan suuruudenhullu mieliala Sen seuraukset ovat niin likeiset ja kal kille tunnetut ettei niitä tarvitse tässä pitkälti esittää Mainittakoon vain lyhyesti että siltä taholta jär jestetyt n s heimokansojen vapaut tamiset ovat vain imperialistisia pyr kimyksiä Suur-Suomen luomiseksi jolloin tietysti Suomi tulisi olemaan johtavana ja ottaisi toisista vähem män kehittyneistä maista itselleen niin paljon hyötyä kuin mahdollista Tämä toiminta on johtanut sangen surkeisiin tuloksiin mutta näyttää siltä ettei sitä vieläkään ole ymmär retty lopettaa Edellä lausuttujen periaatteiden mukaisesti on mielipi teemme että tällaisista sotaisista hommista on lakattava ja helmokan sojemme kohtalot ratkaistava rau hallista sopimustietä kansojen itse määräämisoikeuden perusteella Tä mä sitäkin suuremmalla syyllä kun tuollaiset sotaiset juonittelut ja seiu kailut ovat omiaan ärsyttämään Ve näjän neuvostohallitusta ja siten saa maan aikaan ilmlsodan puhkeamisen Suomen ja Venäjän välille jonka tu hoisista seurauksista maallemme o lemme varmat ja joka tuottaisi suu ria kärsimyksiä sekä Suomen että Venäjän kansoille Tuollainen är syttäminen kenties juuri on määrät tyjen piirien tarkoituksenakin koska silloin saataisiin aihetta väittää eh kä syttyvää sotaa puolustussodaksi Suomen puolelta ja siten saada sille jonkunlainen oikeutuksen leima On senvuoksi syytä kaikkien ja erittäin eduskunnan tarkoin seurata itäisen rajan tapahtumia Nykyinen asiain tila on omiaan pitämään mieliä rau hattomina ja vaatii myöskin valtiom me huonoon taloudelliseen asemaan verraten suhteettoman kalliin sota laitoksen ylläpitämistä minkä lisäii si vielä kustannetaan porvariston a seellista luokkajärjestöä Jos Venäjän kanssa tehtäisiin rau ha voitaisiin heti vähentää sotavä keä ja siten säästää vuosittain kym meniä jopa satoja miljoonia valtion varoja Rauhan tultua voisi myös alkaa tarpeellisten tavaroiden vaili to maiden välillä ja normaaliolot vä hitellen palautuisivat kaikissa suh teissa Tosin on pelättävissä että meidän sotagulashimme koettaisivat käyttää hyväkseen rauhan teon jäl keen tapahtuvaa rajan aukeamista ja kuljettaa kotimaassa tarvittavia tavaroita Venäjälle mikä aiheuttai si tarveaineiden hintain nousua tääl lä Tämä ei kuitenkaan saa estää eikä lykätä rauhan tekoa sillä sel lainen vaara on aina tarjona ja jos kus siihen rauhantekoon kuitenkin on ryhdyttävä Sen myöntävät ja äärlmäiset oikeistoporvaritkin Hal lituksen on siinä suhteessa kyettävä pitämään kurissa keinottelijat ja kat sottava kansan parasta Viron esi merkki osottaa että se onnistuu jos hallituksella on hyvää tahtoa Kansainvälisen sos-dem:an kan nattajina meidänkin lopullisena pyr kimyksenämme on sotalaitoksen ko konaan lakkauttaminen ja sveitsi läismallisten maanpuolustusjoukko jen aikaansaaminen sen sijaan Minna Canthin kootut teokset Ei liene pahimmaksi vaikka me kin silloin tällöin tutustumme tä mäntapaisiin kirjallisiin arvostelui hin Nimim P-s Suomen Sosiaalide mokraatti lehdessä kirjoittaa tunne tun naiskirjailijan Minna CanthMn kirjallisesta tuotannosta seuraa vasti: Nyt ilmestyneessä koottujen teos ten niteessä olevat neljä näytelmää "Murtovarkaus" "Roinilan talossa" "Työmiehen vaimo" ja "Kovan on nen lapsia" kykenevät selventämään paremmin kuin mikään muu jakso tai laji Canthin kirjallisesta tuotan nosta hänen sekä kirjallista kehitys tään että yhteiskunnallista merki tystään Ja juuri merkitystään työ väen kirjailijana Hänen kehkeyty misensä meikäläisessä SO-luvun mur roskaudessa uusien aatteiden aja jaksi "parempiosaisten" kovasydäm mlsyyttä vastaan ja "kovaosaisten kärsimyksien puolesta ei kylläkään merkitse sosiaalipoliittista suurtyö tä senkaltaisessa mielessä kuin Schillerin "antityranninen tragedia" "Rosvot" päästessään näyttämäkas teeseen v 1782 tai Beaumarchais'in nerokas huvinäytelmä "Figaron häät" joka läpäisi ' sensuurikiellon Parii sissa v 1784 Mutta el ole kuiten kaan vailla pohjaa ajatus ottaa esi merkiksi mainitunlaisia yhteiskun nallisestikin historialjisia näytelmiä kun on arvioitava Minna Canthin merkitystä "huutavan äänenä" 80 luvun ensiheräämyksessä Niinkuin traaglllinen Karl Moor ja pilkallinen Figaro sytyttävät ja levittävät niitä "kolmannen säädyn" aatteita jotka synnyttävät Ranskan suuren vallan kumouksen niin meidän oloissamme on Minna Canthin nykyajan valossa perin säädyllinen kapinamleli seu raavana aikana syntyvästä työläisten ja muiden kovaosaisten itsetietoises ta taistelusta olojensa parantamisek si Europalaisia esimerkkejä tämän seikan valaisemiseksi löydettäisiin kyllä Minna Canthin omaltakin vuo sisadalta kuten helmikuun vallan kumouksen draamallisista edeltäjis tä yksin "Reviisorin" tekijästä Go golistakin jota suomeksi käännet tiin juuri tänä nuoren suomalaisen realismin vaikutuskautena voitai siin löytää moniakin mutta tapah tumain suurmittaisuuden vuoksi o vat enslnmainltut näytelmät selvim piä todistuksia siitä että näyttämä kello käy ja sen tulee käydä edellä muuta aikaa Meikäläinen realismi 80-luvulla ja seuraavallakin kymmenluvulla oli vain myrskyä seisovassa lätäkössä jota enää vain pieni kansallinen viri liikutteli Mutta kun tällaiseen seisovaan veteen yhtäkkiä puhallet uin eurooppalaisia tuuna — vain kakin vain matldjoitten huulilla - ja kun siihen äkkiä paiskattiin aivan luonnontieteellinen maailmankatso mus Darwin ja Spencer niin ei voi kieltää että meidän oloissamme syn tyi todellinen "kiihko- ja myrsky kausi" Ja että nainen Minna Canth kykeni kehittymään tämän kauden järeimmäksi voimaksi pn omiansa vakaannuttamaan hänen kirjallisen asemansa lujaksi ja ainutlaatuiseksi historiallisenkin tarkastelun valossa Ja että hänen henkinen kehitysvii vansa nousee niin nopeasti ja suu ren matkan suunnilleen puolessa vuo sikymmenessä kuin näytelmien "Murtovarkaus" ja "Kovan onnen lapsia" välillä oleva henkinen ero osoittaa on hyvä todistus hänen hen kisestä energiastaan joka puhkaisee monet sisäiset ennakkoluulot hioo huomattavasti monia teknillisiä köm pelyyksiä ja löytää vihdoin tukevan pohjan yhteiskunnalliselle 1 julistuk selle Mikäli Minna Canth suomalai sen kirjallisuuden kehityksessä on omalaatuinen haarautuma Aleksis Kiven perustavasta nerosta on hän tämän sivu uran raivannut totisella uskollisuudella Siinä hänen persoo nallinen arvonsa Hänellä ei ollut suinkaan käytettävänään sitä taitel lijasydämen ja pään harmoonjsla voimaa mikä melkein omista varois tansa luo tuoreita maailmoita Mutta hänellä oli lämmin kansaiaissydän elävä yhteiskuntamieli ja kunnolliset aivot jotta hänen uskollisella mielel lään oli kylliksi nuolia ja jousenkaa ria ampuakseen todella vaikuttavat ja aikanaa kipeästi koskevat lauka uksensa väärämielistä "lakia ja oi keutta" vastaan Tästä kehityksestä naistaiteilijaksi amatsooniksi ei vielä ensimainitus sa ja koko hänen tuotantonsa ensi mäisessä näytelmässä "Murtovarkau dessa" näy jälkeäkään Hän jatkaa silläkin kirjallisen uransa romantii kan merkeissä sujuvaa alkutaivalta tyytyy jo aiheellisestikin sovinnai siin ristiriitoihin ja ratkaisee nämä vanhoja hyviä kaavoja ja temppuja käytellen Köyhän ja rikkaan lempi Peltolan Niilon ja torpantyttären He lenan lempi viedään etupäässä Hop pulaisen savolaisen pilailijan rei man miehen ja nokkelan kielen a vulla onnelliseen päätökseen jossa viaton kärsimys saa asiaan kuuluvan palkkansa Henkilöt erikseen otet tuina ovat kaavamaisia Juonen ke hittelyssä ei seurata sisäisiä syilä vaan luonnottomia kommelluksia joita rakentamalla rakennetaan u sein kömpelösti ja vaivaloisosti He lena on uhrautumiskyvyssään epäi lyttävän yli-inhlmillinen Mutta nyt jo on hänellä toiminnas sa vauhtia ja silmää löytämään draa mallisia vastakohtia "Roinilan talossa" talontyttären Annan ja renkimies Maunon suhde on kääntäen verrannollinen Helenan ja Niilon suhteeseen Ja tähän rik kaan ja köyhän vastakohtaan on vielä lisätty talon pojan Eeron ja toistaiseksi köyhän tytön hahmossa kulkevan Ellin lempi Kokonaisuu tena nämä molemmat parit muodosta vat hyvyyden vastakohdan perinjuu riselle konnuudelle jota nyt edustaa talonpoika Olli kuten "Murtovarka udessa" noita Penttula Kappaleen saumat tuskin juontu vat kiinteämmin yhteen kuin näy telmäesikoisessa mutta tapahtuma sarja kietoutuu jo monikuteisemmak si vyyhdeksi Luonnekehityksen al keita voi löytää vain Annasta ja Maunosta mutta työn arvon julistus Maunon suun kautta luo vähän tuke vuutta tähän kaavojen kaavamaiseen ratkaisuun Mutta Ibsenin ja Björnsonin ten donssinäytelmiä oli jo saapunut Suo meen Olihan "Noora" näytelty meil lä jo talvella 1880 Naiskysymys oli tullut yleisen pohdinnan ja valtio päiväinkin käsittelyn alaiseksi vaik kakin siihen liittyvä anomusehdotus oli heti alkuunsa talonpoikaissäädys sä ajautunut karille Minna Canth joutuu tämän ja muiden yhteiskunta kysymysten piiriin Hän taistelee it sensä sisäisesti uusien aatteiden ju listajaksi ja saa realistisen tuotan non pohjaksi realiitteja Hän pääsee vapaaksi elävän elämän parissa teen näisestä maalaisromantlikasta ja riistäytyy maalaisaiheista kaupunki kuvaukseen johon hänellä Tampe reen lapsena Kuopion kasvattina ja monivuotisena jyväskyläläisenä on erikoisia edellytyksiä Pikkukaupun kilaiselämästä hän tapaa räikeitä vastakohtia jotka ovat kuin luodut hänen reformatooriselle innolleen Naisten puolesta sorretun työväen luokan ja ihmisyyden puolesta ko-: vasydämisyyttä ja tavanmukaista käsityskantaa vastaan hän kirjottaa näytelmänsä "Työmiehen vaimo" joka näyttämölle tullessaan 1885 he rättää vanhoillisten ja "nuorten" vä lillä ankaTan kiistan Ydinkontrastina on näytelmässä kaiken moraalin alapuolella olevan työmiehen Riston suhde kunnolli seen ahkeraan ja kärsivään vai moonsa Johannaan ja toiselta puolen hurjaan ja kiivaaseen mustalaistyt töön Kerttuun tai Homsantuuhun Edellinen naisista julistaa kärsimyk sillään jälkimäinen toiminnallaan työväenluokan naisten avutonta ase maa sekä miesten tyranniuden että yleisen mielipiteen vieläpä "lain ja oikeuden" sorron alaisena Nuorten lemmen edessä kirjaili jatar oli ollut joko kömpelö tai a vuton mutta nyt on hänen vallas saan karvaita totuuksia lausuessaan todellisuusvoima suora ja selvä yh teiskunallinen ura jota myöten koko draamallinen juoni ja rakenne sekä vahvistuu että selkenee Draamaluo minen on kuin luotu sietämään kiih komielistä liioitteluakin ja kokonais tuloksena oli ennenkuulumattoman voimakas vaikuttavaisuus Yleinen mielipide heilahtaa huomattavasti uusia käsityskantoja kohti ja muo vautuu vapaampaa aikaa varten Ja näytelmä valloittaa itsellensä asu man suomalaisen realismin merkki teoksena Mutta Minna Canth on näin an tautunut yhteiskunalliseksi kirjaili jaksi "Monefkipeät kysymykset rii povat häntä myötänsä Novellimuo dossa hän käsittelee intohimoisesti edelleen naiskysymystä mutta sa malla hän kehittyy yhä yksinomai- (Jatkoa kahdeksannella sivulla)